Viking Linen talouslukuja

Aloittaja Janne Koskinen, 12.03.2009, 15:38:44

« edellinen - seuraava »

Juha Paulavuo

Kannattavuusongelmien kanssa kamppaileva Viking Line lykkää sisaraluksen tilaamista parhaillaan rakenteilla olevalle Viking Grace -alukselle.

Talousjohtaja Kent Nyström vahvistaa talouslehti Dagens Industrille, että optio sisaraluksen rakentamisesta STX Europen telakalla Turussa on mennyt umpeen ja mahdolliset tilauspäätökset on lykätty hamaan tulevaisuuteen.

Sisaralus olisi liikennöinyt Turku-Tukholma -reitillä. Viking Gracen on määrä valmistua tammikuussa 2013. Aluksen hinta on ruotsalaislehden mukaan noin 2,1 miljardia kruunua, lähes 240 miljoonaa euroa.

Viking Line antoi aamulla asiasta pörssitiedotteen. Siinä yhtiö vahvisti DI:n tiedot.

kauppalehti

Juhani Reku

Lainaus käyttäjältä: Timo Tuomivirta - 10.05.2012, 09:35:23
Kikkailu ja pelimies meininki toisen aluksen ympärillä on kuitenkin oletettavaa ja toista alusta ei suoraan tulla tilaamaan. Viking Line osaa investointeihin liittyvän pelin nimittäin varsin hyvin. Oletan, että ensin lasketaan tämä ensimmäinen alus vesille ja toivotaan, että Turun tilauskirjat ovat tyhjillään. Tilaajalla on silloin ostajan markkinat eli tilausaiheeseen palataan 2013 (ei aiemmin).

Olen samaa mieltä. Selvää on, että päästörajat pakottavat kaikki Itämeren alueen varustamot tavalla tai toisella investoimaan. Ahvenanmaalla peli on osattu aina, ja siitä yksi osoitus on tämän viestiketjun pituus (60 sivua). Vielä päivää ennen VG:n tilaamista VL ei ollut tilaamassa laivaa lähitulevaisuudessa.

Se, tilataanko laiva Suomesta, on täysin toinen juttu.

Tuomas Romu

Veikkaisin, että Tallinkin on kannattavampaa ainakin yrittää asentaa nykyisiin aluksiin rikkipesurit tai harkita moottoreiden konvertoimista maakaasulle ennemmin kuin hankkia uusia laivoja. Viking Linen taas ei taas välttämättä kannata investoida nykyiseen laivastoon, vaan hankkia uusia, mahdollisesti maakaasukäyttöisiä aluksia. Turun ja Rauman telakat tulevat varmasti markkinoimaan osaamistaan, mutta on melko todennäköistä, että ainakin osa tilauksista valuu ulkomaille, elleivät Suomessa rakennetuista laivoista saa ympäristötukea.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Marko Manninen

Lainaus käyttäjältä: Juha Paulavuo - 10.05.2012, 10:30:58
Talousjohtaja Kent Nyström vahvistaa talouslehti Dagens Industrille, että optio sisaraluksen rakentamisesta STX Europen telakalla Turussa on mennyt umpeen ja mahdolliset tilauspäätökset on lykätty hamaan tulevaisuuteen.

Niin Viikkari ilmoittaa nyt, mutta mitä tapahtuu seuraavalla viikolla. Eihän se optio käytännössä mihinkään vanhene. Yhtälailla se laiva voidaan rakentaa myöhemminkin. Tietysti ehdot voi muuttua, mutta onhan se aina halvempaa rakentaa samanlainen laiva kolmen vuoden jälkeenkin ja tehdä tarvittavia muutoksia mitä on huomattu ensimmäisen laivan olleen liikenteessä hetken aikaa. Esim. Color Magic.
Autolla menneet 1/2018->: Finnstar, Finnmaid, Finnlady, Stena Britannica, Finnswan, Finnclipper, Finnfellow, Finnpartner, Stena Superfast X, Tom Sawyer
Autolla tulevat 2018: Finnstar?, Finnmaid?, Finnlady?, Finnswan?
Risteily menneet 1/2017->: Galaxy, Baltic Prinses, Mariella, Stena Nautica, Stena Jutlantica
Risteily tulevat 2019: Viking Grace

Timo Selkälä

Lukekaa se osavuotiskatsaus. Sen numerot kertovat kiintoisia juttuja - koska suunta on todella nopeasti jyrkkenevää. Itse asiassa on kuulunut jo huhuja Cindyn muuttumisesta tappiolliseksi sekin - siitä ne Bellanvaihtohuhut lähtivät liikkelle. Siinä tilanteessa ei tilauksia tehdä. Ja sitten kun ne tehdään - varmaan Koreasta. Uskoisin että Kraken luovutetaan ennen kuin kuulemme mitään uutta - poislukien ne luvatut leikkaukset.

Ei kyllä mikään ihme että menee huonoon suuntaan - parikymmentä vuotta ilman suurempia investointeja tarkoittaa sitä että yhtiö köyhtyy... 
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Timo Toivonen

#50
Noh, tarjouksia ja hinnastoja tutkimalla näemmä vanhoilla eväillä mennään taas - kuviteltu keskustelu Viikkarin neukkarista:

- Mayday, kusessa ollaan, uppoamme tätä menoa!
- No problem. Mulla on pettämätön konsti vuodon paikkaamiseen. Jaetaan 0-4 euron Tukholman risteilyjä alkukesälle ja nostetaan laivalla hintoja, vaikkapa buffaan 10 pinnaa lisää. Näin aluksi.
- Bravo. Kunhan on yhden euron verran halvempaa kuin naapurilla! Mitenköhän numero nelosen voisi naamioida kolmoseksi, saattaa olla neljäkymppiä tuulipuvuille jonkinlainen kipuraja? No se on sen ajan murhe, ei saatu hilattua vielä siihen tasoon.
- Ja tingitään ruoan/viihteen/palvelun tasosta puoli pykälää vähemmän kuin kilpailijamme. Tai näin ainakin uskotellaan. Ei halvalla voi hyvää saada!
- Ei asiakkaat kuitenkaan mitään tajua, eihän?
- Päätetty. Kops.


Huoh, niin väsynyttä, niin väsynyttä on kauppa ja merenkulku tällä hetkellä molemmilla yhtiöillä. Olisi korkea aika kokeilla ehkä jotain muita keinoja kuin ilmaislippuja ja aseetonta ryöstöä laivaravintoloissa/myymälöissä (jopa maahintoihin nähden).

/OT
"Tere tulemast Titanicule!"

Juhani Reku

Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 10.05.2012, 19:44:04
Lukekaa se osavuotiskatsaus. Sen numerot kertovat kiintoisia juttuja - koska suunta on todella nopeasti jyrkkenevää. Itse asiassa on kuulunut jo huhuja Cindyn muuttumisesta tappiolliseksi sekin - siitä ne Bellanvaihtohuhut lähtivät liikkelle. Siinä tilanteessa ei tilauksia tehdä. Ja sitten kun ne tehdään - varmaan Koreasta. Uskoisin että Kraken luovutetaan ennen kuin kuulemme mitään uutta - poislukien ne luvatut leikkaukset.

Ei kyllä mikään ihme että menee huonoon suuntaan - parikymmentä vuotta ilman suurempia investointeja tarkoittaa sitä että yhtiö köyhtyy...

Yhtiö ei varsinaisesti ole köyhtynyt, koska yhtäkään tappiollista vuotta ei ole ihan lähihistoriassa ollut. Tappiolliset neljännekset eivät vielä syö yhtiön tasetta.

Mutta kyllä: jotain yhtiössä on tehtävä, ja nopeasti. Se, että investoinnit haudataan, koska tehdään tappiota, ei ole ratkaisu, vaan ratkaisu on se täysin päinvastainen: investoidaan kalustoon, jolla vältetään tappioiden tekeminen jatkossa (mm. polttoainekulujen karsimisen kautta ja jos mahdollista, vaihtamalla vähemmän miehistöä tarvitsevaan kalustoon). Mutta se, mistä Viking Linena ensimmäisenä toimisin, on Helsinki-Tukholma-reitin lopettaminen. Reitti on ollut jo vuosia auringonlaskun reitti, eikä sen jatkaminen pelkistä tunne- tai perinnesyistä ole hyvää bisnestä. Mariellan voisi siirtää risteilemään Pietariin, mieluiten yhteistyössä SPL:n kanssa vuoropäivin PM:n kanssa. Gabriella olisi myytävissä, mikä vähentäisi yhtiön kiinteitä ja muuttuvia kustannuksia (myyntihintahan ei ole merkittävä asia, poistojen ansiosta myyntitappio olisi erittäin epätodennäköinen vaihtoehto).


Myös jostain "kunniasyistä" (ei anneta periksi Siljalle) on turha liikennettä jatkaa. Tallink tuskin investoisi enää kilpailun kuoltua linjaan, joten ränsistyvien alusten tultua elinkaarensa päähän yhtiö todennäköisesti joko siirtäisi siihen muuta kalustoa tai tekisi saman kuin kilpailija.

Samalla VL vapauttaisi Katajanokalta resursseja Tallinnan-liikenteen kasvattamiseen. Kun tarpeeton Hki-Sto-reitti lopetettaisiin, kaupunki suostuisi kenties antamaan VL:lle luvan lisätä Tallinnan reitille toisen aluksen.

Tiina Smit

Lainarahaahan on aina saatavilla, ainakin hyvin asiansa hoitaneille yrityksille, kuten Viking Linelle. Mikä Vikingiä estää ottamasta miljardi velkaa, kuten Tallink ja uudistamaan koko laivastonsa. Ehkä terve järki, mutta mahdollisuuksia on. Jos Cinderellankin liikenne on kääntynyt tappioksi, olisi Vikingin aika kyllä tehdä muutoksia. Itse kyllä uskon muutoksiin, sillä 2013 vuoden matkat eivät ole vielä myynnissä muuten kuin TKU-STO -reitillä. Ei ole Tallinkillakaan, mutta miksi muuten laittaa vain yksi reitti koko vuodelle myyntiin (uuden laivan takia toki, mutta kuitenkin jotain muutoksia luulisi olevan tulossa). Jos Cinderellan ja vaikka Rosellan reitit esimerkiksi lopettaisiin, saataisiin kaksikin laivaa myytyä ja laitettua parhaat laivat parhaiten tuottaville reiteille.

Millä perusteella HEL-STO -linjan tilanne on huono? Laivat toki seisovat satamassa pitkään, mutta markkinaosuushan reitillä on kuitenkin 45%, mikä mielestäni on ihan hyvä isompia laivoja vastaan. Itse uskon Tallinnan liikenteen olevan vain "tähdenlento", joka muutaman vuoden sisällä lakkaa kasvamasta, tai jopa pienenee.

Itse olisin kannattanut option käyttämistä, vaikkakin se olisi rahallisesti saattanut olla hieman tiukkaa. Mutta jos kannattavuutta aletaan nyt todenteolla parantaa, niin rahan en uskoisi olevan este investoinnista, joka maksetaan takaisin seuraavan 10-15 vuoden aikana. Ehkä syy löytyy juuri tuosta, että koska muualta saa halvemmalla ilman ympäristötukea.

Juhani Reku

Ei tulos toki huono ole matkustajamäärien suhteen, päinvastoin. Mutta mikä on matkustajamäärien hinta? Siis sen aiheuttama kustannus suhteessa siitä saatavaan hyötyyn? Verrattuna muihin reitteihin varmasti paljon paljon huonompi.

Monet tuntuvat ajattelevan perinteistä pääkaupunkilinjaa jonkinlaisena imagokysymyksenä tyyliin "se vaan on oltava". Mutta jos bisnesmielessä ajattelee, pienempi on ehdottomasti nykyliikenteessä kauniimpaa. Ei ole itseisarvo pitää yllä isoa linjavalikoimaa vaan sitä, mitä ihmiset haluavat ja tarvitsevat ja josta nämä ovat valmiita maksamaan.

Uskon vakaasti, että Gracen sisar tilataan, eikä siihen mene kauan. Nyt jätettiin optio käyttämättä, mutta todennäköisesti yhtiö jo kilpailuttaa telakoita ja valitsee Etelä-Korean. Sen sijaan uusien alusten tilaaminen Hel-Sto-reitille olisi täydellistä rahan haaskausta.

Timo Selkälä

Lainaus käyttäjältä: Juhani Reku - 11.05.2012, 10:20:22
Yhtiö ei varsinaisesti ole köyhtynyt, koska yhtäkään tappiollista vuotta ei ole ihan lähihistoriassa ollut. Tappiolliset neljännekset eivät vielä syö yhtiön tasetta.

Ensinnäkin - firma on ollut muuten käytännössä tappiollinen, vain verohelpotukset ovat pitäneet sen pinnalla. Ja ne rahat on jaettu osinkoina.

Toiseksi - eikö köyhtymistä ole se että yhtiön omaisuuden arvo on vuosi vuodelta laskenut? Jotakin kertoo se että yksi uudisrakennus maksaa tänään yhtä paljon kuin koko yhtiön tonniston markkina-arvo.

Lainaus käyttäjältä: Tiina Smit - 11.05.2012, 10:29:43
Lainarahaahan on aina saatavilla, ainakin hyvin asiansa hoitaneille yrityksille, kuten Viking Linelle.

Kolmanneksi. Lainarahaväite ei ole totta. Pankit eivät katso menneisyyttä - vaan ne katsovat nykytilannetta. Ja nykytilanteessa Viking Line on riskiyritys: Vain 1 ympärivuotinen voitollinen reitti, nykytonnisto on vanhaa ja kallista operoida, marginaalit olemattomia jne jne jne. Suomeksi - lainaa saa - mutta korko nousee. Yritysten maksamat lainakorot on muutenkin toisia kuin asuntolainat. Suurin ongelma Vikingin tapauksessa on se että heillä ei ole vakuudeksi kelpaavaa omaisuutta. Yleensä rahoittajat eivät kelpuuta vakuudeksi yli 19 v ikäistä alusta. Vikingin ainoa vakuudeksi kelpaava omaisuus on tänään XPRS. Siksi he miettivät osakeantia, mutta se ei ole ajankohtainen koska yhtiön kurssi on jo romahtanut tarpeeksi, eli rahaa ei saisi tarpeeksi jotta se kannattaisi. Ja jos sen tekisi - se olisi jollekin suuromistajalle hyvä tilaisuus halvalla kasvattaa osuuttaan, mutta pääasiassa ne ovat viime vuosina pikemminkin osuuttaan pienentäneet.

Katsokaa vaan sitä osavuotiskatsausta, ja vilkaiskaa vaikkapa pari viime vuoden tilipäätöstä.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Juhani Reku

#55
Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 11.05.2012, 11:34:51
Ensinnäkin - firma on ollut muuten käytännössä tappiollinen, vain verohelpotukset ovat pitäneet sen pinnalla. Ja ne rahat on jaettu osinkoina.

Toiseksi - eikö köyhtymistä ole se että yhtiön omaisuuden arvo on vuosi vuodelta laskenut? Jotakin kertoo se että yksi uudisrakennus maksaa tänään yhtä paljon kuin koko yhtiön tonniston markkina-arvo.

Ensinnäkin: ensimmäinen väitteesi todistaa sen, että yhtiön tulos on vuosi toisensa jälkeen voitollinen. Tappiollinen yritys ei voi voittorahoistaan jakaa osinkoa :) Se, mistä raha tulee, ei ole merkittävä asia, jos tulos on voitollinen. Siinä se on sitten hyvinkin merkittävä asia, miten varaudutaan tulevaan. Valtion tukirahojen varaan ei voi rakentaa tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä. Eli: yhtiö ei ole tämän perusteella köyhtynyt, mutta eipä se toiminta ole ollut kannattavaakaan.

Toisekseen: yhtiön normaaliin ja lakisääteiseen toimintaan kuuluu vuosittaisten poistojen tekeminen. Se tarkoittaa siis suomeksi käytöstä johtuvien arvonalentumisten merkitsemistä kirjanpitoon. Ja kyllä: se vähentää toki omaisuuden arvoa sinänsä, mutta mikäli taseen arvo ei laske (eli yritys tekee voittoa) yhtiö ei köyhdy. Näin se vain on.

Pointtisi, että yhtiön mahdollisuudet toimia heikkenevät, pitää paikkansa. Mutta yhtiö ei ole köyhä, se ei ole köyhtynyt eikä näköpiirissä ole rajua köyhtymistäkään, on myös fakta. Yritys on erittäin vakavarainen. Tähän vakavaraisuuteen myös rahoittajat kiinnittävät huomiotaan, sen lisäksi, että arvioivat rahoittamansa investoinnin mahdollisuuksia maksaa itse itsensä takaisin jollain järkevällä aikavälillä.

Toisaalta yhtiö on mahdollisten sijoittajien silmissä liian vakavarainen: yhtiön oman pääoman osuus on liian korkea, mikä sekä kertoo liian vähäisistä investoinneista että investoijien silmissä ketteryyden puutteesta.

Viime vuosina on nähty, että pankit ovat saattaneet olla hyvinkin leväperäisiä rahansa suhteen. Baltic Queen on alus, jota yhdenkään omasta vakavaraisuudesttaan kiinnostuneen rahoituslaitoksen ei olisi enää pitänyt olla rahoittamassa.

Ja kyllä: olen käynyt yhtiön tuloksen läpi, niin netti- kuin painetunkin version.  ;D

Tiina Smit

http://www.talouselama.fi/uutiset/viking+raadollisena+miksi+sitoutuisimme+optiolaivaan+kun+telakoilla+on+tilauspula/a2099626

VL:n toimitusjohtaja vahvistaa Talouselämän haastattelussa, että option pitämisessä ei ole mitään järkeä, kun tilauskirjat ovat tyhjiä. Jos laiva haluataan rakentaa, tekijä sille kyllä löytyy, toisin kuin muutamia vuosia sitten.

Kuten Juhani edellisessä viestissä totetesi: osavuosikatsaukseen merkitty laivojen arvo on kirjanpitoarvo, ei todellinen arvo. Esimerkiksi Rosellasta ja Mariellasta ei ole välttämättä jäljellä enää mitään kirjanpidollisessa arvossa (yli 25 vuoden poistoilla).

Ja tuosta velansaannista vielä. Viking on yhä vakavarainen yritys, jonka omavaraisuusaste on korkea. Se on lyhentänyt velkaansa tasaisesti viime vuosina, vaikka liiketulos onkin jäänyt pieneksi monina vuosina peräkkäin.

Timo Selkälä

Lainaus käyttäjältä: Tiina Smit - 11.05.2012, 14:08:09
Kuten Juhani edellisessä viestissä totetesi: osavuosikatsaukseen merkitty laivojen arvo on kirjanpitoarvo, ei todellinen arvo. Esimerkiksi Rosellasta ja Mariellasta ei ole välttämättä jäljellä enää mitään kirjanpidollisessa arvossa (yli 25 vuoden poistoilla).
Niin, ja niiden todellisesta arvosta = markkina-arvosta kertoo se että noin 10-vuotiaat matkustaja-autolautat nyt ovat markkina-arvoltaan jo luokkaa 30 MEUR - Starin sisarista Berliozista ja Rodinista on tarjottu sellaisia hintoja. Ja nyt puhumme aluksista joiden tilaushinta on ollut 120 MEUR luokkaa. Se hyvä puoli Vikingin laivastonarvosta on se että se ei ole läheskään yhtä ylihinnoiteltu kirjanpidossa kuin kilpailijansa. Vuoteen 2008 asti tilanne oli jopa niin että tiedettiin että niiden markkina-arvo on kirjanpitoarvoa suurempi - nyt ei vastaavaa tilannetta enää ole. Kuten tiedätte vastaavia aluksia on myynnissä - eikä nekään mene kaupaksi. El Venizelos, Danielle Casanova ja Napoleon Bonaparte - sekä moni muu - on ollut myynnissä jo jonkun aikaa mutta neuvottelut eivät ole olleet tuloksellisia, koska markkina-arvo on nyt alhainen. Lauttavarustamot ympäri Euroopan ovat ongelmissa, esimerkiksi Brittany Ferries tekee nyt tuloksia luokka -20 MEUR/vuosi, eikä todellakaan ole ainoa.

Viking Line on siis köyhtynyt siinä suhteessa että sillä ei ole enää resursseja joilla käydä kauppaa. Korkea omavaraisuusaste on totta, mutta ei riittävä koska siihen ei ole tarpeeksi omaisuutta. Annan esimerkin. Vakavarainen suomalainen kiinteistöalan firma joutui taistelemaan lainan saamiseksi ALIHINNOITELLUN kiinteistön ostoon yli vuoden - ja lopputilanne oli se että jotta laina saatiin oli hankittava vakuudet 2 kertaa lainan määrän - ja ostokiinteistöä ei hyväksytty vakuudeksi. Lisäksi kun katsomme Vikingin tasetta - niin kyllä se muistaakseni on viime vuosina kutistunut. En ehdi tässä ja nyt tarkistamaan miten, mutta tarvittaessa voimme palata asiaan maanantaina. Muistaaksen kyseessä on 2009 ja 2011 välinen ajanjakso. Voin toki muistaa väärinkin.

Sitten: Tappiollinen yritys voi jakaa osinkoa. Ne voidaan ottaa esimerkiksi realisoimalla omaisuutta, joten tuo ei ole minkään tae. Yhtiön kassavirta on kyllä ollut positiivinen - mutta ei tarpeeksi positiivinen. Kun kerran hallitus jo ennen muodostamistaan on vilautellut vero-edun poistamista matkustaja-autolautoilta on myös odotettavissa että näin tulee käymään ennen pitkää, ja siitä hetkestä lähtien niin yhtiö ei kellu edes keinotekoisesti. Pointtinahan tässä on nimenomaan ollut se että Viking Line ei ole vuosiin oikeasti varautunut tulemaan, vaan yhtiötä on jatkuvalla syötöllä heikennetty. Kun
Krakenin velat alkavat näkyä laskelmissa omavaraisuusaste tulee laskemaan. En tarkoita näillä sitä ettei yhtiö missään nimessä pysty investoimaan, tarkoitan tällä vain sitä ettei Viking ole enää kaikkivoipa erehtymätön yritys joka joutuu taistelemaan samassa kriisissä muiden kanssa. Ja lainaraha maksaa.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Mikko-Oskari Koski

#58
Ahvenanmaalainen varovaisuus on taas kunniassaan.

Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 09.05.2012, 10:53:09
Viking on tänään julkistanut osavuotiskatsauksen, joka ei ole kaunista luettavaa. http://www.vikingline.fi/download/Lehdistotiedote%20120509%20osavuosikatsaus.pdf
Esimerkiksi Ruotsin kruunun vahva kurssi nakertanee Viking XPRSin tulosta. Lyhyesti sanottuna niin huonompaan suuntaan ollaan menossa ja Viking vuotaa rahaa. Kyseessä on tietenkin talven tulos, mutta jotta sen saisi kompensoitua olisi muut neljännekset taottava entistä parempaa tulosta - nousevien polttoainekulujen aikana.

Niin, tiedä hänen kauneudestaan. Katastrofista ei kannata puhua, järkiintymisen alkamisesta ehkä kuitenkin. Jatkuvan kasvun aika on ohi, nyt on käyttökate pidettävä korkeana. Ja tuo tavoite on olosuhteet huomioiden kyllä täyttynyt aika hyvin.

Lainaus käyttäjältä: Juhani Reku - 11.05.2012, 10:20:22
Yhtiö ei varsinaisesti ole köyhtynyt, koska yhtäkään tappiollista vuotta ei ole ihan lähihistoriassa ollut. Tappiolliset neljännekset eivät vielä syö yhtiön tasetta.

Mutta kyllä: jotain yhtiössä on tehtävä, ja nopeasti. Se, että investoinnit haudataan, koska tehdään tappiota, ei ole ratkaisu, vaan ratkaisu on se täysin päinvastainen: investoidaan kalustoon, jolla vältetään tappioiden tekeminen jatkossa (mm. polttoainekulujen karsimisen kautta ja jos mahdollista, vaihtamalla vähemmän miehistöä tarvitsevaan kalustoon).

Kyllä investointien hautaaminen tilanteessa, jossa niiden tuottavuuden aiheuttamasta uudesta noususta ei ole takeita, on ainoa järkiratkaisu. Muistammehan miten Myrstenin kävi -ottamatta kantaa siihen, olisiko se pelastunut, jos Europasta olisi älytty luopua heti kruunun kellutuksen alettua.
Vikingin elinvoimaisuus edellyttää tehokasta käyttökatetta kaikelle ja tuottamattomien palveluiden lakkauttamista. Näin kylmästi on toimittava. Mitä se käytännössä tarkoittaa, onkin sitten mielenkiintoisempi ja monisyisempi kysymys.
Mitä tuohon Kreisin sisaralukseen tulee, sellaisen tilaaminen saattaa olla mielekästä erinäisissä tilanteissa, mutta ei tässä. Nyt ei ole sellaista noususuhdannetta, jossa voisi kuvitella matkustaja- tai rahtimäärien olevan huomattavasssa nousussa, liikennöintiolosuhteet ovat sellaiset, ettei radikaalia uutta tuotetta voi lanseerata eikä myöskään ole sellaista linjaa, jossa uutta alusta absoluuttisen välttämättömästi tarvittaisiin. Vanhan tonniston myyminenkään ei paljoa kassaa lihottaisi.
Sikäli ratkaisu jättää Kreisi II nyt tilaamatta oli järkevä.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Repe

Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 11.05.2012, 14:41:08
Niin, ja niiden todellisesta arvosta = markkina-arvosta kertoo se että noin 10-vuotiaat matkustaja-autolautat nyt ovat markkina-arvoltaan jo luokkaa 30 MEUR - Starin sisarista Berliozista ja Rodinista on tarjottu sellaisia hintoja. Ja nyt puhumme aluksista joiden tilaushinta on ollut 120 MEUR luokkaa. Se hyvä puoli Vikingin laivastonarvosta on se että se ei ole läheskään yhtä ylihinnoiteltu kirjanpidossa kuin kilpailijansa. Vuoteen 2008 asti tilanne oli jopa niin että tiedettiin että niiden markkina-arvo on kirjanpitoarvoa suurempi - nyt ei vastaavaa tilannetta enää ole. Kuten tiedätte vastaavia aluksia on myynnissä - eikä nekään mene kaupaksi. El Venizelos, Danielle Casanova ja Napoleon Bonaparte - sekä moni muu - on ollut myynnissä jo jonkun aikaa mutta neuvottelut eivät ole olleet tuloksellisia, koska markkina-arvo on nyt alhainen.

Pointtinahan tässä on nimenomaan ollut se että Viking Line ei ole vuosiin oikeasti varautunut tulemaan, vaan yhtiötä on jatkuvalla syötöllä heikennetty. Kun Krakenin velat alkavat näkyä laskelmissa omavaraisuusaste tulee laskemaan. En tarkoita näillä sitä ettei yhtiö missään nimessä pysty investoimaan, tarkoitan tällä vain sitä ettei Viking ole enää kaikkivoipa erehtymätön yritys joka joutuu taistelemaan samassa kriisissä muiden kanssa. Ja lainaraha maksaa.

Aluksien arvoksi on Vikingin taseeseen kirjattu 190,5milj euroa.
Spekulointia:
Uskoisin, että XPRSin osuus tuosta on aika huikea. 4 vuotias alus, joka maksoi tilatessa 120 miljoonaa euroa. Heitetään ihan hatusta, että puolet XPRSin arvosta tiputettu taseesta, eli XPRSin tasearvo voisi olla 60 miljoonaa euroa. Viking teki alaskirjauksia taseeseen aluksien osalta vuodessa 21,6 milj e, vuosineljänneksessä Viking katsoi alustensa arvon tippuneen 5,5 miljoonaa euroa. Sanoisin, että siitäkin leijonan osa on XPRSin arvon tippumista, muiden laivojen arvo ei enää tipu kovinkaan vauhdikkaasti.
Jos nyt kuuden aluksen arvoksi on kirjattu 130 miljoonaa, joista yksi on siis huomattavasti arvottomampi about 10milj arvossa oleva Rosella, niin 120milj jää suurinpiirtein yhtä arvokkaille viidelle Tukholman kävijälle. Tarkoittaisi, että 24 miljoonaa per Tukholmassa käyvä Viking.

Yhteenvetona: Mielestäni ilmaa on jokin verran, mutta ei ihan hirveästi. Mitä voi faktana sanoa, niin Krase tulee olemaan melkoinen pommi tuonne taseeseen. Kertaheitolla tuplaantuu alusten arvo, ja sen jälkeen se lähtee kovaa kyytiä tippumaan. Ja Grasenhan pitäisi tehdä enemmän fyffeä kuin sen arvo putoaa..  ::) Siinä kohtaa on Vikingin omavaraisuusaste vaarassa laskea.

Ahvenanmaalaiset saattavat tällä "siirrämme laivan tilauksen hamaan tulevaisuuteen" ulostulollaan yrittää jälleen vanhanaikaista, täsmälleen samaa mitä tehtiin ennen Gracen tilausta. Saadaan Kataisen Jyrki, Urpilaisen Jutta ja Ihalaisen Lauri oikein huolestuneiksi telakkateollisuudesta(ihan aiheesta kyllä) ja ehkä uutta tukea jossain muodossa, kenties valtion takaaman lainan muodossa. Viking kuitenkin tarvitsee jotain uutta lääkettä myös Hki-Tuk linjalle, kun vanhoilla laivoilla kehitys junnaa paikallaan. Samoin rajat XPRSin kapasiteetissa, etenkin matkustajapuolella, ovat kyllä lähellä. Turun aamuvuorossa ei liene mitään ongelmia kapasiteetin riittävyyden kanssa suurinpana osana vuotta. Grace-Amorella parivaljakko muistuttaa paljon Festival-Europa paria epätasaisuudessaan, mutta kelvannee ihan hyvin tällä hetkellä.

Ei tuo Vikingin tuloskunto nyt ole kuitenkaan mitenkään romahtanut, ja koko vuoden saaminen plussalle on vielä ihan hyvin mahdollista. Etenkin Siljan kanssahan oli viime vuosina ihan saavutus, että tulos kipusi nollalle tai plussan puolelle. XPRS on osoittanut, että investointi voidaan saada kannattavaksi, mutta totta on että Vikingin tuloskunnolla uuden aluksen hankkiminen on aivan valtava ponnistus.