Viking Line muuttaa kurssiaan

Aloittaja Timo Selkälä, 16.02.2011, 14:02:34

« edellinen - seuraava »

Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 10.01.2013, 19:52:08
Enkä edelleenkään jaksa ymmärtää, miksi Viking tilaisi nyt Kreisi II:n. Suomen telakkateollisuuden jatkuvuus on täysin auki, eikä sitä riskiä totisesti haluta ottaa, että uudisrakennus jäisi keskeneräisenä konkurssipesään Pernoon tai Raumalle.
Paitsi tietysti jos saadaan neuvoteltua samanlainen sopimus kuin Cinderellaan aikoinaan... silloinhan riskiä ei juurikaan olisi, sen sijaan sopimuksen voisi saada aikaan helpostikin epätoivoisen telakan kanssa.

Eri asia sitten on, tilataanko Krakenille sisaralus vai jotain muuta? Ja mille reitille tilataan jos tilataan.

Marko Manninen

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 10.01.2013, 19:52:08
Enkä edelleenkään jaksa ymmärtää, miksi Viking tilaisi nyt Kreisi II:n. Suomen telakkateollisuuden jatkuvuus on täysin auki, eikä sitä riskiä totisesti haluta ottaa, että uudisrakennus jäisi keskeneräisenä konkurssipesään Pernoon tai Raumalle. Ja tässä tilanteessa Viking tuskin voisi imagoaan pahemmin tyriä kuin tilaamalla uudisaluksen jostain ulkomailta.
Mitä tuohon aikataulumalliin niin Ruotsin kuin Vironkin liikenteessä tulee, sen kehityksestä saamme varmasti osviittaa jo lähitulevaisuudessa. Haluaako Viking kehittyä rahdin ja tarvematkustuksen ykkösvarustamoksi risteilytuotteidensa ohella, on tässä kohden olennaisin kysymys.

Mikä olisi parempi tilaisuus tilata laiva. Hinta olis Vikingille edullinen, optio laiva tulisi halvemmaksi kuin uuden suunnittelu, Valtion on jo tässätapauksessa tultava mukaan, jos se aikoo oikeesti tehdä jotain Suomen telakoiden hyväksi.

Viking Grace II olisi mitä parhain laiva "muunnellulle" reitille Viking Cinderellan tilalle. Miksi? No tietysti seuraavat viikot kertovat paljon, minkäkaista palautetta laiva saa ruotsalaisilta. Ja varmaankin tolla edellisessä viestissä olevalla aikataululla ruotsaliset haluaa matkustaa. Suuri kaistametritila antaa rahdille uusia ulottovuuksia. Viking pystyisi yhden laivan tilauksella olemaan toisiksi suurin kaistmetreiltään Ruotsin välillä ja neljällä vuorokausi lahdöllä olemaan varteenotettava kilpailija Finnlinesille ja matkustaja puolella sillä olisi selkeät mahdollisuudet olla ykkönen ohi Siljan, Birkan ja Finnlinesin. Kesä sesonki aikana sisaret voivat ajaa tämänhetkisen aikataulun mukaan, mikä palvelisi paremin suurempia tarvematkustaja määriä. Rosella voisi ajaa kesäsin Suomi-Ruotsi väliä ja Vikin XPRS ajaa Suomi-Ruotsi väliä ja Ruotsin päässä ollessaan ajaisi kiilan ahvenan maalle, jos sille on suurempi tarve. Nopeudesta asia ei varmasti ole kiinni "avomerellä"

Viking Cinderella olisi mitä parhain kilpailija Silja Europalle Tallinna liikenteessä. Rahti ongelmiakin voisi hävittää sillä, että kyytiin otetaan vain henkilöautoja. Paikkojen nimien/sisustuksen muuttamista Viking Gracen tyyliseksi kannattaisi ajatella vakavasti tähän. Amorella ja Isabella pystyisivät hoitamaan reitti-, päivämatkustajat ja rahdin erinomaisesti kesällä neljällä ja talvella kolmella vuorokausi lähdöllä. Soveltavuutta tähän voisi saada parannettua 7 kannen perän muuttamista kummastakin yleisiksitiloiksi ja 5 kannen perän muuttamista Isabellasta, Amorellan tyyliseksi autokanneksi ja 5 kannen keulaan miehistö hyttejä. Samaten 9 kannen miehistö hytit voisi siirtää 5 kannelle ja baaria pystyyn sinne. Skybar on mahdollista rakentaa Amorellaan vielä lisäksi. Näiden laivojen lippumaa ollessaan Viro, ei välttämäti ole kovin huonoasia, jos Viking Cinderella on Suomen lipun alla. Matkustaja määrissä Viking pystyisi olemaan lähestulkoon ykkönen ja rahdissa vahva kakkonen ohi Eckerön. "Jos ei nopein, mutta mukavin"
Autolla menneet 1/2018->: Finnstar, Finnmaid, Finnlady, Stena Britannica, Finnswan, Finnclipper, Finnfellow, Finnpartner, Stena Superfast X, Tom Sawyer
Autolla tulevat 2018: Finnstar?, Finnmaid?, Finnlady?, Finnswan?
Risteily menneet 1/2017->: Galaxy, Baltic Prinses, Mariella, Stena Nautica, Stena Jutlantica
Risteily tulevat 2019: Viking Grace

Marko Laine

Tämän päivän Turun Sanomissa on ihan hyvältä kuullostavia uutisia:

http://www.ts.fi/uutiset/talous/436346/Viking+Gracen+sisaraluksesta+paatetaan+kesan+jalkeen

Tottahan on, että reitin operoiminen kahdella täysin erilaisella / erikokoisella aluksella on haastavaa ja tuon option käyttäminen toisen uudisrakennuksen hankintaan olisi järkevää. Tosin markkinat ja asiakaskunnan käyttäytyminenhän loppupeleissä tuon mahdollisen tilauspäätöksen saavat aikaan.

Marko Manninen

Jännä juttu toi Amorellan buukkaus juttu, mikä asiakas ryhmä sen lisäyksen on tehnyt piknic risteilijät, jotka pääsevät näkemään myöskin uuden laivan, suomalaisia vai ruotsalaisia? Automatkustajat, jotka on toisen matkan tilannut Vikin Gracelle ja toiseen suuntaan "joutuu" tulemaan Amorellalla? Ruotsalaiset miniristeilylle lähtijät? Jos/kun optio tulee Amorellan tilalle mitä rivien välistä sai luettua niin vaihtaako ruotsalaiset Viking Cinderellalta uudelle laivalle joka ajaa "huonommalla" aikataululla? Viking Cinderellaa tuskin tämän jälkeen kannattaa suuren kapasiteetin puolesta pitää tämän hetkisellä reitillä vaan siirtää jollekkin toiselle Helsinki-Tallinna tai Helsinki-Tukholma reitille. Amorella tai Isabella on järkevämpi vaihtoehto VC:n tilalle, jos siihen halutaan vielä laiva asettaa tämän jälkeen. Varmaankin Viking haluaa eritoten ruotsalaisilta palautetta laivasta ja ajatusta myöhemmästä aikataulusta. Suomalaisille piknic risteilijöille sehän on, kuin lottovoitto.

Olen miettinyt tota VC:n aikaisempaa lähtöä viikolla. Työssä käyvillä ihmisillä pitää olla kaksi vapaapäivää, jos lähtee reissuun, mutta myöhäisemmällä aikataululla ei tarvita kuin yksi vp.

Kuinka paljon nopeammin olisi mahdollista ajaa VG II:lla nopemmin Maarianhaminasta Tukholmaan?? Tämän hetkinen Amorellan aikataulu on 18,55, paljon tosta ajasta saataisiin pois ja näin ollen lähtöä myöskin aikaistettua.
Autolla menneet 1/2018->: Finnstar, Finnmaid, Finnlady, Stena Britannica, Finnswan, Finnclipper, Finnfellow, Finnpartner, Stena Superfast X, Tom Sawyer
Autolla tulevat 2018: Finnstar?, Finnmaid?, Finnlady?, Finnswan?
Risteily menneet 1/2017->: Galaxy, Baltic Prinses, Mariella, Stena Nautica, Stena Jutlantica
Risteily tulevat 2019: Viking Grace

Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Marko Manninen - 11.01.2013, 12:16:10
Kuinka paljon nopeammin olisi mahdollista ajaa VG II:lla nopemmin Maarianhaminasta Tukholmaan?
Gracen nopeusero Amorellaan verrattuna ei kuitenkaan ole niin merkittävä, että sillä hirveän suuria aikataulunkiristyksiä voitaisiin tehdä. Lisäksi on syytä muistaa, että tuollakin välillä merkittävä osa matkasta jurnuutetaan saariston nopeusrajoituksissa.

Marko Manninen

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 11.01.2013, 12:57:57
Gracen nopeusero Amorellaan verrattuna ei kuitenkaan ole niin merkittävä, että sillä hirveän suuria aikataulunkiristyksiä voitaisiin tehdä. Lisäksi on syytä muistaa, että tuollakin välillä merkittävä osa matkasta jurnuutetaan saariston nopeusrajoituksissa.

Mikä on oikeasti saariston ja Ruotsin vesistön nopeus rajoitusten syy? Suuret aallot? Melu? Vai itse vauhti? Viking Gracen aallon muodostus on kaiketi paljon pienempi kuin Amorellan tai Isabellan ja näin ollen vauhtia voisi lisätä. Melu haitatkin on varmasti pienemmät. Nopeuden nosto uudemmilla laivoilla olla helpommin sanottu, kuin tehty.
Autolla menneet 1/2018->: Finnstar, Finnmaid, Finnlady, Stena Britannica, Finnswan, Finnclipper, Finnfellow, Finnpartner, Stena Superfast X, Tom Sawyer
Autolla tulevat 2018: Finnstar?, Finnmaid?, Finnlady?, Finnswan?
Risteily menneet 1/2017->: Galaxy, Baltic Prinses, Mariella, Stena Nautica, Stena Jutlantica
Risteily tulevat 2019: Viking Grace

Matti Holmström

Lainaus käyttäjältä: Marko Manninen - 11.01.2013, 13:32:20
Mikä on oikeasti saariston ja Ruotsin vesistön nopeus rajoitusten syy? Suuret aallot? Melu? Vai itse vauhti?
Nopeusrajoitus asia on todella vanha ja sitä on veivattu seiskyt luvun puolivälistä alkaen ruotsin puolella jopa niin että jotku tahot halusivat kieltää täysin laivaliikenteen jotta kesäparatiisin rauha ei järkkyisi. Aiheesta käyty jopa oikeudessa saakka kaikenlaista vääntöä mutta en muista milloin tarkalleen rajoitukset tulivat voimaan eikä sillä nyt väliä mutta tässä alla 1979 vuoden kesältä Helsingin Sanomat kirjoitti jutun jossa meidän valtakunnan puolella saariston kalastajakunnat olivat menettäneet hermot..  Juttu aktivoi nopeusrajoitus keskustelut ja toteutukset myöhemmin.   Ruotsissahan oltiin kauhuissaan myös Viking Sagan ja Songin ja etenkin Siljan Finlandian liikennöinnin kynnyksellä. Mutta tässä vuoden 1979 kesän tiukkaa menoa.  (suora skannaus arkistostani Word Padin kautta tänne joten pahoittelut tuosta tekstin muodosta / palsta tavutuksesta  sekä hyvinkin raskaasta OT:sta... (ja huomioikaa tekstissä oleva sana "hyökyaalto)  ;)

"Saaristolaiset valittavat Vikinglinjan suurlautoista"

T u r k u (HS) Viking-lin-
jan kesällä valmistuneiden
uusien suurlauttojen Turel-
lan ja Diana II:n väitetään
aiheuttavan Turun saaris-
tossa ennennäkemättömiä
ympäristöhaittoja.

Saaristokunnat ja kalas-
tuskunnat vaativat laivoille
Korppoon ja Houtskarin
välisellä väylällä nopeusra-
joituksia tai vaihtoehtoisesti
korvausta vähentyneistä
kalastustuloista.

Korppoon Finnön kylän ka-
lastuskunnan kokouksessa hei-
näkuun lopulla kaikki kalasta-
jat valittivat kesäkuun alussa
liikennöinnin aloittaneiden Tu-
rellan ja Dianan haitoista.
Verkkokalastus on laivojen
hyökyaaltojen takia kalastus-
kunnan pohjoisilla ja läntisillä
vesillä täysin mahdotonta. Ver-
kot täyttyvät jopa kymmenen
metrin syvyydessä veden myl-
lertäessä ruohoista. Tavallinen
nailonverkko painaa nostettaes-
sa 30-40 kiloa eikä siinä ole ai-
nuttakaan kalaa.
Laivojen kova melu ja veden
sekoittuminen karkoittavat li-
säksi kalat rannoilta. Turellan
ja Dianan aloitettua liikennöin-
nin ei Finnön vesiltä ole saatu
ainoatakaan siikaa, kun niitä
aikaisempina kesinä on tullut
kohtuullisia määriä.
Asukkaat pelkäävät liikkua
merellä pienillä veneillä samoi-
hin aikoihin, kun suurlautat
kulkevat, sillä suuret aallot saa-
vat aikaan vaaratilanteita. Hyö-
kyaallot haittaavat lisäksi troo-
likalastusta ja häiritsevät
Norrskatan ja Houtskärin laut-
toja, jotka kaatumisen pelosta
ovat kieltäytyneet ottamasta
tiettyinä aikoina mm. tukkilas-
teja.

Yhtiö
ymmärtää


Vikinglinjan liikennepäällik-
kö Mikko Johansson sanoo
yhtiön hyvin ymmärtävän saa-
ristolaisen syytökset ja tutkivan
parhaillaan mitä asian hyväksi
voitaisiin tehdä. Yhtiö pyrkii
vapaaehtoisesti vähentämään
haittoja ja laivojen kapteeneja 
on kehotettu hiljentämään no-
peutta kiistanalaisella paikalla.

Houtskärin ja Korppoon kun-
nat ovat vaatineet laivoja laske-
maan nopeuksiaan välillä Ko-
kombrink-Houtskär-Berg-
ham 14 soluun eli samaan, mi-
kä kesäaikana on laivayhtiöi-
den vapaaehtoinen kattonopeus
Airistolla.
Vaadittu 14 solmun nopeus
on Johanssonin mielestä liian
alhainen ja 10 meripeninkul-
man pituinen matka liian pitkä.
"Vuorokaudessa se hidastaisi
lauttoja meno- ja paluumatkal-
la ainakin 20-25 minuuttia, mi-
kä on mahdotonta, koska laivat
eivät pysty enää ottamaan ai-
kaa merellä kiinni", sanoo Jo-
hansson.
Aikatauluja ei voi siirrellä ny-
kyisestä Johanssonin mielestä
enää mihinkään, koska laivat jo
nyt tekevät meno- ja paluumat-
kansa vuorokaudessa ja vaati-
vat lisäksi satamissa omat pur-
kaus- ja lastausaikansa.
Johansson myöntää, että Tu-
rellasta ja Diana II:sta lähtee
vanhempia laivoja suuremmat
hyökyaallot, koska ne ovat run-
goltaan entisiä leveämmät ja
suuremmat ja niissä on enem-
män hevosvoimia.

Nopeusrajoituksista päättä-
minen kuuluu Turun ja Porin
lääninhallitukselle. Asiaa on
siellä haudottu jo keväästä asti.
Lääninhallituksessa ei ole vielä
edes päätetty, kuuluuko asian
esittely veneliikennelain nojalla
läänin ympäristönsuojelun tar-
kastajalle vai poliisilain perus-
teella poliisitoimistolle.
Lääninkomisario Antti V a l-
t a n e n arvelee esittelyn tule-
van itselleen. Valtanen odotte-
lee lomalla olevan maaherra

Paavo A i t i o n paluuta, jolloin
selviää, minkälaisen esittelyn
maaherra haluaa asiasta.
Ainoat nykyiset rajoitukset
Ruotsinväylällä ovat vapaaeh-
toiset rajoitukset Airistolla.

Teemu Pohjalainen

 "Jos kauppoja ei synny, Isabella liikennöi ensi kesänä Helsinki-Tallinna -reitillä, Backman paljastaa."

http://www.iltasanomat.fi/matkat/art-1288531380193.html

Tuomas Mäkelä

Minun mielestäni "nopeus" ei ole kilpailuvaltti... Turunkin risteilyt voisivat hyvin mennä hitaammallakin aikataululla.

Pasi Saarinen

Lainaus käyttäjältä: Tuomas Mäkelä - 11.01.2013, 19:10:19
Minun mielestäni "nopeus" ei ole kilpailuvaltti... Turunkin risteilyt voisivat hyvin mennä hitaammallakin aikataululla.

Eihän se nopeus mikään itseisarvo ole, mutta kun vuorokaudessa pitäisi ajaa edestakaisin, siivota ja vaihtaa lasti molemmissa päissä, niin ei nopeutta voi vähentää.

Tuomas Mäkelä

Lainaus käyttäjältä: Pasi Saarinen - 11.01.2013, 19:18:17
Eihän se nopeus mikään itseisarvo ole, mutta kun vuorokaudessa pitäisi ajaa edestakaisin, siivota ja vaihtaa lasti molemmissa päissä, niin ei nopeutta voi vähentää.
Ei luonnollisestikkaan. Tarkoitinkin, että olisi mukava sellainen "ei niin kiire" risteily.

Toni Ohvo

Lainaus käyttäjältä: Marko Manninen - 11.01.2013, 10:33:42
Mikä olisi parempi tilaisuus tilata laiva. Hinta olis Vikingille edullinen, optio laiva tulisi halvemmaksi kuin uuden suunnittelu, Valtion on jo tässätapauksessa tultava mukaan, jos se aikoo oikeesti tehdä jotain Suomen telakoiden hyväksi.

Viking Grace II olisi mitä parhain laiva "muunnellulle" reitille Viking Cinderellan tilalle. Miksi? No tietysti seuraavat viikot kertovat paljon, minkäkaista palautetta laiva saa ruotsalaisilta. Ja varmaankin tolla edellisessä viestissä olevalla aikataululla ruotsaliset haluaa matkustaa. Suuri kaistametritila antaa rahdille uusia ulottovuuksia. Viking pystyisi yhden laivan tilauksella olemaan toisiksi suurin kaistmetreiltään Ruotsin välillä ja neljällä vuorokausi lahdöllä olemaan varteenotettava kilpailija Finnlinesille ja matkustaja puolella sillä olisi selkeät mahdollisuudet olla ykkönen ohi Siljan, Birkan ja Finnlinesin. Kesä sesonki aikana sisaret voivat ajaa tämänhetkisen aikataulun mukaan, mikä palvelisi paremin suurempia tarvematkustaja määriä. Rosella voisi ajaa kesäsin Suomi-Ruotsi väliä ja Vikin XPRS ajaa Suomi-Ruotsi väliä ja Ruotsin päässä ollessaan ajaisi kiilan ahvenan maalle, jos sille on suurempi tarve. Nopeudesta asia ei varmasti ole kiinni "avomerellä"

Viking Cinderella olisi mitä parhain kilpailija Silja Europalle Tallinna liikenteessä. Rahti ongelmiakin voisi hävittää sillä, että kyytiin otetaan vain henkilöautoja. Paikkojen nimien/sisustuksen muuttamista Viking Gracen tyyliseksi kannattaisi ajatella vakavasti tähän. Amorella ja Isabella pystyisivät hoitamaan reitti-, päivämatkustajat ja rahdin erinomaisesti kesällä neljällä ja talvella kolmella vuorokausi lähdöllä. Soveltavuutta tähän voisi saada parannettua 7 kannen perän muuttamista kummastakin yleisiksitiloiksi ja 5 kannen perän muuttamista Isabellasta, Amorellan tyyliseksi autokanneksi ja 5 kannen keulaan miehistö hyttejä. Samaten 9 kannen miehistö hytit voisi siirtää 5 kannelle ja baaria pystyyn sinne. Skybar on mahdollista rakentaa Amorellaan vielä lisäksi. Näiden laivojen lippumaa ollessaan Viro, ei välttämäti ole kovin huonoasia, jos Viking Cinderella on Suomen lipun alla. Matkustaja määrissä Viking pystyisi olemaan lähestulkoon ykkönen ja rahdissa vahva kakkonen ohi Eckerön. "Jos ei nopein, mutta mukavin"

Olen samaa mieltä tässä, että Viking Cinderella olisi hyvin sopiva Tallinnan reitille. Laivahan oli reilu 10 vuotta sitten Tallinnan väliä seilatessaan suosittu ja aika useinhan se oli täyteen buukattu.

Isabellaakin parempi Cinderella olisi reitillä suuremman kokonsa ja laajemman tarjontansa vuoksi. Voisi ajatella, että Cinderella olisi Europalle kilpailija, mikäli Cinderella tulisi Tallinnan liikenteeseen tekemään 20-22. tunnin risteilyjä

Mikko-Oskari Koski

#132
Saariston nopeusrajoitukset johtuvat etupäässä järjen käytöstä. Väylät varsinkin Ahvenanmaalla ja Ruotsissa ovat kapeita, kovalla vauhdilla tehtävät äkkikäännökset jyrkissä mutkissa saattaisivat johtaa ikäviin seurauksiin. Onhan saaristossa muutama haveri sattunutkin, mutta luultavasti juuri Ruotsin nopeusrajoitusten ansiosta vahingot puolin ja toisin ovat jääneet vähäisiksi.
Eikä Ahvenanmaalla ja Suomessakaan täysillä saaristopätkiä ajeta, sellaista 17-20 kn Airiston ja Kittuisin vs.Ledsundin-Sottungan välillä mennään. Ruotsin saaristossa nopeus on se 12-15 kn, mikä entisilläkin ja Saxaröarnan ja Furusundin välisellä osuudella MHQ:n kautta Turkuun ajavilla aluksilla on oikeus ylittää rajoitukset paikoittain, mikä näkyy STO-MHQ-välin aikatauluissakin verrattaessa risteilijöihin tai Suomenlahdelle meneviin aluksiin.
Kreisin nopeus tullee olemaan saaristossa kääntöjen alkukankeuksien hellitettyä samaa luokkaa kuin entistenkin alusten, mutta Kihdin yli se pääsee hiukan nopeammin, mikä päivämatkalla MHQ-TKU kompensoi sen hidastuksen, mikä siitä seuraa, ettei se pysty oikaisemaan Hjulgrundin kautta, kuten pienemmät, so.kapeammat alukset. Ahvenanmerellä alus näyttää ajavan Söderarmilta MHQ:n sisääntuloväylään versus Ledsundista Granhamnsfjärdenille noin vartin Isabellaa nopeammin, mikä toistaiseksi menee viipeiden kiinni ajamiseen, mutta jos (kun) alkaa näyttää siltä, että satama-aikaa tarvitaankin enemmän kuin se rapia tunti, tästä saadaan ne minuutit.

Uudet alukset eivät tee varsinaista aallokkoa, vaan ongelma on siinä, että syrjäyttävät vettä massansa verran ja tämä kuoppa laivan mentyä täyttyy vedellä aiheuttaen virtausta. On se aikamoinen häiriötekijä saaristoluonnolle ja varmaan kalastajillekin, vaikka verkkojen hajoamisongelma taisikin olla -70-80-lukujen taitteessa paljon nykyistä isompi. Diana II ei korkean peräaaltonsa aiheuttamien valitusten seurauksena sitten kovin pitkään Tukholman linjalla jatkanutkaan, vaikka seuraaja Viking Sally ei tässä mielessä ollut paljoakaan parempi (tosin keulapainoa siinä taisi olla vähemmän, mutta missä määrin tämä vaikutti aallonmuodostukseen, en lähde arvioimaan).

Sitten tuo kilpailuvalttius. Turun ja Tukholman välinen päivittäinen edestakainen matka ei tosiaan ole mikään itseisarvo ja laivallekin tekisi aina hyvää saada säännöllisiä huoltoja. Mutta niin kauan kuin Viking, Grimaldi ja Tallink eivät pääse sopuun siitä, miten rahdit siististi ja kanta-asiakkuuksien vaarantumatta ohjautuisivat toisen varustamon kyytiin silloin, kun "oma" ei kulje, on rahdin kulun joustavuuden takia lievästi sanottuna hankalaa jättää ajamatta niitäkään vuoroja, jotka suoraan sanottuna tuovat persnettoa. Jos rahtien varausjärjestelmä voitaisiin hoitaa keskitetysti, voisi joitakin hiljaisen kauden päivälähtöjä jättää ajamatta ja samalla saada aluksille tarpeellisia huoltopäiviä, mutta niin kauan kuin sellaista ei ole, lienee turha odottaa Kreisille aivan varmasti tervetullutta päivä Tukholmassa/Turussa-risteilytuotetta. Aihetta on pähkäilty toisaalla: http://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=13339.0

Mutta jos Viking operoisi myös matkalaiva/rahti-konseptilla vuoroja Turun ja Kapellskärin välillä, mahtuisi risteilijän ohjelmaan silloin tällöin huoltopäiviäkin. Tapahtuuko näin, jää nähtäväksi. Viking pyrkii varmasti jatkossakin hyvään käyttökatteeseen kaikkien alustensa kohdalla. Sikäli ajatus rahdin keskittämisestä Turkuun ja myös Fjärdvägenin liikenteen siirtämisestä osaksi Turun ja Kapellskärin välisiä vuoroja, ei ole ollenkaan perusteeton. Käyttökatteen olisi oltava parhaiten kohdillaan myös HEL-TLL-linjalla ja kolme päivittäistä lähtöä Amorella/Isabella-yhdistelmällä olisi sinne aivan järkevä toimintamalli.
Sen sijaan Cinderella on ongelmallisempi, pitäisikö se peruskorjata kruiseriksi Tukholmaan, mikä voitaisiin selvittää merkittävällä sisätilojen säädöllä vai voisiko sen päivittää Suomen ja Ruotsin välisen liikenteen tarpeisiin? Viimemainittu remppa edellyttäisi oikeastaan koko matkustajakansien konseptin miettimistä uudelleen ja myös autokansien täysremppaa -sekä näkyvimpänä uudistuksena ms.Eckerön mallisia sivusponsoneita. Siis ainakin.
http://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=14420.msg135405#msg135405

Monesti pohdittu Tukholman vuorokauden risteilyjen ja Turun aamulähdön yhdistäminen edellyttäisi oikeastaan linjalle kolmatta alusta, jolloin (tässäkään mallissa) Tukholman kruiseriksi ei tosiaan tarvitsisi rakentaa Kreisin sisarta Idiotia tai Paranoidia, vaan jonkin nykyaluksen, esim.Gabriellan, peruskorjaus riittäisi. Gabi siksi, että se on Vikingin aluksista vähiten matkalaiva ja sen autokannen pakkaaminen täyteen rekkoja ei häiritsisi ketään saati horjuttaisi vakaaksi tunnettua paattia. Huomioitakoon, että kruiseri ei siis Turussa edes ajaisi terminaaliin, vaan hoitaisi vain rahdinvaihdon. Aikataulu olisi tässä mallissa tämäntyyppinen:
Gabriella: STO 19.00=>LNS 02.30=>TKU 06.30-07.40=>LNS 11.40=>STO 17.10
Matkalaivaksi Turun ja Kapellskärin välille panisin XPRS:n ja vilkkaimpina päivinä Rosellakin mahtuisi mukaan
XPRS: TKU 10.00=>LNS 14.00=>KPS 16.00-17.00=>MHQ 19.45-20.30=>KPS 21.15-22.00=>MHQ 01.00=>TKU 08.00 (viikonloppuina ja sesonkihuippuina aamulähtö tuntia aikaisemmin ja päiväkäynti MHQ:ssa)
Rosella ajaisi arkisin matkustajille tervetullutta päivälähtöä Kapellskäristä Långnäsin kautta ja rahdin kaipaamaa yölähtöä Turusta MHQ:n kautta. Aamupäiväkäynti MHQ:ssa mahtuisi mukaan vilkkaimpina päivinä, viikonloppuisin ajettaisiin nykytaulun mukaan.

Kreisin kulkemisista on ihan tarpeeksi juttua toisaallakin. Sitäpaitsi laivan asettuminen reitilleen on vielä vaiheessa ja vasta sitten, kun voidaan varmuudella sanoa minimikäännön ja reippaimpien saaristoetenemisten synkka, voidaan sanoa myös, miten se missäkin kohdassa kaikkein jouhevimmin etenisi. Lähtökohtaisesti alus kuitenkin tarvinnee jatkossakin 80 minuuttia satama-aikaa kääntöön eikä taida selvitä kotisaarella käymisistäänkään alle vartissa, joten ainakin osa päivävuoroista saattaisi senkin kohdalla olla viisasta siirtää Pitkäännenään.

Hieman sovellettuna tämä aikataulumalli muuten tekisi ihmeitä Tallink Siljankin Tukholman riutuvalle risteilytuotteelle. Jos Galaxy ja BQ vaihdettaiisiin päittäin, voisi vuorokauden reissu Tukholmastakin ruveta vetämään ihan uudella tavalla. Myös TS:llä olisi mahdollinen alus reitin kolmanneksi menijäksi, jos Atlantic Vision saataisiin takaisin ja se voisi ruveta ajamaan pari tuntia BQ:n perässä matkalaiva- ja rahtivuoroa.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Marko Manninen

Ensiksi haluan sanoa, että asia ei ole välttämäti mitenkään paikkaansa pitävä Vikingin osalta.

Tässä tällä viikkoa Saksan maalla Lübeckissä oli puhetta Vikingistä ja heillä oli hyvinkin paljon tietoa siitä kuin pitkälle meneviä suunnitelmia Vikingillä on Suomen ja Travemünden välisen liikenteen avaamiseen. Traven satamassa on alkamassa laituri remontti, jossa kolme laiva paikkaa uudistetaan ja yhteen kaiketi on tulossa yläkannelle ramppi. Elikä jollain tavalla kapasiteetti kaiketi kasvaa. En vielä ole löytänyt tietoa netistä asian tiimoilta. Viking kuitenkin tarvitsee vähintään 2 laivaa kyseisen liikentee avaamiseen, jotta se toimisi jotenkin edes kannattavasti ja kolmaskin laiva ei ole pahitteeksi. Uusia he tuskin tilaamaan lähtevät ja käytettyjen laivojen saatavuus tälläiseen liikenteeseen on lähes olematon. Se on ihan sama ketä Suomen ja Saksan välille tulee kilpailemaan Finnlinesiä vastaan. Hinnat ja palvelu kaikilta osin on karannut toisistaan viime vuosien aikana. Aikataulut venyvät ja rahti hinnat nousevvat. Ruuan taso laskenut. Monenkin lounas ravintolan pöperöt on laajuudeltaan paremmat kuin laivoilla. Reitti ei mitenkään ole helppo. Kesällä laivat on aivan täynnä turisteja ja talvella vain muutama kuski huonoimpina viikkolähtöinä. Mutta rahtia on kuitenkin kansilla säännöllisen kattavasti. Onko Vikingillä halua ottaa ehkä turpaansa tällä reitillä.?
Autolla menneet 1/2018->: Finnstar, Finnmaid, Finnlady, Stena Britannica, Finnswan, Finnclipper, Finnfellow, Finnpartner, Stena Superfast X, Tom Sawyer
Autolla tulevat 2018: Finnstar?, Finnmaid?, Finnlady?, Finnswan?
Risteily menneet 1/2017->: Galaxy, Baltic Prinses, Mariella, Stena Nautica, Stena Jutlantica
Risteily tulevat 2019: Viking Grace

Tuomas Mäkelä

Jotenkin tuo Saksan reitin avaus kuulostaa ei todelliselta. Olisi aika suuret investoinnit rakentaa uusia laivoja ja sitten tosiaan kuten joku jo mainitsikin ei käytettyjäkään hirveästi ole tarjolla, sopivia siis. Ennemmin melkein toivoisin Helsingin linjalle ensin uusia laivoja, vaikka ei minulla henkilökohtaisesti uusia reittejä vastaan mitään olekkaan.