Viking Line muuttaa kurssiaan

Aloittaja Timo Selkälä, 16.02.2011, 14:02:34

« edellinen - seuraava »

Toni Ohvo

Olisihan ne lisäreitit aina matkustamiselle plussaa ja toisivat vaihtelua. Mutta, kuten sanottu, tärkeämpää on laittaa varmasti nykyisten reittien laivat kuntoon ja tällä tavalla pitää yllä nykyisiä reittejä.

Tokihan, kun Hel-Sto -reitille joskus tulevaisuudessa tulee uudet laivat, niin tällöin voisi ajatella, että ainakin Gabe voisi olla vielä siinä kunnossa, jonka voisi sijoittaa jollekin uudelle reitille, samoin myös Amorellan (mahd. uudisrakenteen myötä, mikäli ei Tallinnan linjalle tule).

Marko Manninen

#136
Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 14.04.2013, 00:42:30
Toisaalla pähkäillyt teemat palauttivat mieleeni tämänkin kuvion. Lukuunottamatta aamuyhteyttä Ahvenanmaalta Ruotsiin kuvio saattaisi toimia näinkin, jolloin Amorella vapautuisi HEL-TLL-liikenteeseen, eikä XPRS:n rakenteisiin tarvitsisi koskea.Gabriella: STO 18.00=>LNS 02.00=>TKU 06.00-07.00=>LNS 11.00=>STO 16.30
Rosella: TKU 10.00=>LNS 14.00=>KPS 16.15-17.00=>MHQ 20.00-20.30=>KPS 21.30-22.30=>MHQ 01.00=>TKU 08.00
(viikonloppuina ja sesonkihuippuina aamulähtö tuntia aikaisemmin ja päiväkäynti MHQ:ssa)
Kreisi: TKU 20.30=>LNS 00.30=>STO 06.00-07.20=>LNS 14.50=>TKU 18.50
(viikonloppuina ja sesonkihuippuina päiväkäynti MHQ:ssa ja satama-aika Turussa 30-45 minuuttia myöhemmin)

Tämä tietysti edellyttäisi Cinderellaan niin isoa remonttia, että se olisi kelvollinen Marin pariksi HEL-MHQ-STO-liikenteeseen.
Mutta siis ideana muiden joukossa eikä edes ihan sieltä kelvottomimmasta päästä, vaikka itse sanonkin. Puuttumaan jäisi edelleen tarvematkustusta palveleva yhteys Ruotsista Turkuun, sillä Rosellan niukka hyttikapasiteetti estäisi ottamasta tuolle yövuorolle oikeastaan juuri muita kuin automatkustajia.

Olet ihan oikeassa, että tämä järjestely ei ole kaikista kelvottomammasta päästä. Pari ideaa mulla olisi tähän tai kysymystä.
Mikä mahtaa olla Tukholman iltalähdön ja paluun myöhäisimmät ajat jotka vielä risteily kansalle maistuvat? Voiko Gabriellan aikataulua hieman myöhäistää?
Gabriella on tähän liikenteeseen Vikingin tämän hetkisistä laivoista kaikista sopivin. Tähän liikenne malliin sopii hyvin myös Gracen sisarkin.
Turun iltalähdön aikatauluksi varmasti sopii tämä aikaisempi vaihtoehto, mutta sopisko vielä aikaisempikin?
Gabriellan (Grace II) ja Gracen liikenne aikataulu voisi kesällä olla varmasti tämän hetken Amorellan ja Gracen aikaulun mukainen. Iso osa kuitenkin liikenteestä on tarve ja henkilö- ja linja-auto liikennettä. Talvi aikana mentäisiin näillä ehdottamillasi aikatauluilla, kun on risteily kansaa enemmän liikenteessä.
Kyllähän Gabriella (Grace II) voisi kuitenkin hoitaa yöllä tarve matkustusta Tukholmasta Turkuun. Siinä vaan pitää muokata juna- ja linja-auto liikennettä satamaan sopivaksi, että saadaan jouhevat jatko yhteydet.
Rahti on se joka jollain tavalla kärsii säännöllisen epäsäännöllisestä aikataulusta, jos se muuttuu vähä väliä.
Autolla menneet 1/2018->: Finnstar, Finnmaid, Finnlady, Stena Britannica, Finnswan, Finnclipper, Finnfellow, Finnpartner, Stena Superfast X, Tom Sawyer
Autolla tulevat 2018: Finnstar?, Finnmaid?, Finnlady?, Finnswan?
Risteily menneet 1/2017->: Galaxy, Baltic Prinses, Mariella, Stena Nautica, Stena Jutlantica
Risteily tulevat 2019: Viking Grace

Pasi Saarinen

Päivän Turun Sanomissa juttua Vikingin selvityksestä käyttää maakaasua vanhemmissakin laivoissa. XPRS todennäköisin.

http://www.ts.fi/uutiset/talous/487890/Viking+Line+selvittaa+maakaasun+kayttoa+myos+vanhoissa+aluksissa

Juhani Reku

Lainaus käyttäjältä: Pasi Saarinen - 21.05.2013, 10:08:16
Päivän Turun Sanomissa juttua Vikingin selvityksestä käyttää maakaasua vanhemmissakin laivoissa. XPRS todennäköisin.

http://www.ts.fi/uutiset/talous/487890/Viking+Line+selvittaa+maakaasun+kayttoa+myos+vanhoissa+aluksissa

Kun kyseessä olisi erilainen hanke kuin uuden LNG-käyttöisen aluksen rakentaminen, olisikohan tähän mahdollista saada vastaavaa innovaatiorahaa kuin Graceen? Jos on, VL:n kannattaa olla vikkelämpi asian kanssa kuin kilpailijan - kahteen alukseen täysin vastaavasta asiasta tukea ei kuitenkaan ole mahdollista saada.

Onko muuten LNG-säiliöiden asennus Mariella/Romantika-mallisiin aluksiin ylipäätään mahdollista? Niissähän ei ole vastaavaa avointa takakantta kuin Gracessa/XPRS:ssä?

Kalle Id

Varmasti vanhan aluksen muuttamiselle LNG-käyttöiseksi on saatavissa tukea.

Ja mitä tulee tankkien sijoitteluun niin kannattaa muistaa, että Grace-malliset säiliöt ulkokannella ei ole ainoa mahdollinen ratkaisu. Fjord Linen laivoissahan tankit tulevat perinteiseen tapaan autokannen alle. Sijoittelussa on kyllä rajoituksia, mutta sopiva paikka on takuulla mahdollista löytää. Eri asia sitten on, ovatko muutoskustannukset esim. kohta 30-vuotiaaseen Mariellaan järkevissä raameissa.

Tuomas Romu

Lainaus käyttäjältä: Juhani Reku - 21.05.2013, 12:49:16

Onko muuten LNG-säiliöiden asennus Mariella/Romantika-mallisiin aluksiin ylipäätään mahdollista? Niissähän ei ole vastaavaa avointa takakantta kuin Gracessa/XPRS:ssä?

Kyllähän nuo voi periaatteessa tuupata vaikka autokannelle. Mariellan kohdalla LNG-konversio tosin todennäköisesti edellyttäisi pääkoneiden vaihtamista, muista propulsiojärjestelmän muutoksista puhumattakaan, joten muutos tuskin on järkevä ottaen huomioon aluksen iän.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Juhani Reku

Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 21.05.2013, 13:24:12
Kyllähän nuo voi periaatteessa tuupata vaikka autokannelle. Mariellan kohdalla LNG-konversio tosin todennäköisesti edellyttäisi pääkoneiden vaihtamista, muista propulsiojärjestelmän muutoksista puhumattakaan, joten muutos tuskin on järkevä ottaen huomioon aluksen iän.

Mariella oli minulle itse asiassa vain esimerkki. Muodoltaan siinä on jyrkin perä kaikista aluksista, siksi käytin sitä. Ei peräkansisäiliöratkaisua ole mahdollista käyttää Siljan-sisaruksissakaan, sen enempää kuin Romantika-sarjalaisissakaan.

Samu Rautiainen

Lainaus käyttäjältä: Juhani Reku - 21.05.2013, 12:49:16
Onko muuten LNG-säiliöiden asennus Mariella/Romantika-mallisiin aluksiin ylipäätään mahdollista? Niissähän ei ole vastaavaa avointa takakantta kuin Gracessa/XPRS:ssä?
No toivottavasti eivät pilaa eXPReSsistäkään tuota avointa peräkantta. Alus kärsisi siitä tosi paljon. Grace on suunniteltu alunperinkin niin että se ei kärsi niistä tankeista, mutta XPRS:iä ei.
Tuttuja laivoja: Punkaharju, Lake Seal, Pielinen, Amorella, Isabella, Gabriella, V. Grace, V. XPRS, Rosella, Eckerö, Djurgården 9, Viggen, Alfågeln, Skiftet, Gudingen, Finlandia

Kalle Id

No pahemmin se menee pilalle jos ei ole enää varaa ajaa laivaa polttoainekustannusten vuoksi...

Timo Selkälä

#144
Kun Krakenia suunniteltiin, ei ollut määräykset vielä valmiina siitä miten LNG-järjestelmä kansainvälisen liikenteen ropaxissa pitäisi olla toteutettu. Niitä on työskennelty sitä mukaa kun tuota tehty.

En ole ihan satavarma onko tämä joka minulle selitettiin ihan täysin totta, mutta näin se kuulemma meni:
Säiliöt saa sijoittaa mihin tahansa missä muutenkin voisi olla polttoainesäiliöitä. Joten autokannen alla on ok. Sieltä on mentävä sitten suoraan ylös kannelle - ei mutkia matkassa - tuuletuskanava (kuten Gracen masto) jonka tehtävä on tarvittaessa johtaa vuotava kaasu suoraan ilmaan niin että palovaara ei ole. Lisäksi siellä on oltava toinen kuilu jota pitkin tilasta voi poistua myös kannelle. Kaiken tämän on sijaittava B/5 raamien sisäpuolella, joten sivucasingit ei toimi.

Fjord Linen Stavangerfjord kuulemma sai koko paketin vaihdon eli myös käyttämättömät koneet vaihdettiin siksi että alukseen ei sopinut sekä diesel (tai oikeammin polttoöljy) tankkeja lämmitysjärjestelmineen ja LNG-tankkeja itse runkoon. Koneet olisi toimineet kaasullakin, mutta vaatineet polttoöljyäkin. Tämä ei ollut toteutettavissa, siksi vaihdettiin puhtaisiin kaasukoneisiin ja näin saatiin LNG-tankit mahtumaaan niille varattuun tilaan eli HFO-tankkien paikalle.

Kun Gracea suunniteltiin, ei voinut sijoittaa HFO tai muita diesel-säiliöitä ja LNG-säiliöitä vierekkäin. Lisäksi oltiin epävarmoja siitä hyväksyttäisiinkö lopulta voimaan tulevissa säännöksissä ratkaisua jossa säiliöt eivät ole ulkoilmassa. Nyt kun tämä kohta on selvietty, ne voidaaan sijoittaa minne vain. Ongelma vaan on se että niille ei nykyrungoissa varsinaisesti ole tilaa. Joten mielessä käy olisiko XPRSin tankeille tilat tulossa jatkopalaan? Se voisi monella tavalla olla järkevää. Toinen tarina on onko heillä siihen varaa.

Periaatteessa siis tankit voi sijoittaa tekemällä reiän kylkeen, repimällä jotakin ulos ja heittämällä ne sisään. Vaatii vain tilat niille kanavillekin - ja yhdessä nämä kaksi asiaa voi olla ongelma.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Arto Papunen

Tuota Turun linjan liikennöintiä mietittäessä tuli mieleen mikä olisi kokonaisaikasäästö jos
A) Grace 2 on Hjulgrundiin mahtuva
B) Viking toteuttaa jossakin ketjussa mainitun haaveileman sataman Järsöön? (oliko tämä Järsö nyt mikä on Maarianhaminan alapuolella?)
C) Laitetaan konepuolelle vielä pari lisäsolmua

Mikko-Oskari Koski

#146
A) Ei kovinkaan huomattava, ehkä 5-10 minuuttia riippuen aluksen huippunopeudesta ylisummaan
B) Ei toteuta, on liian kallis omaksi investoinniksi eivätkä maakunta ja Lemlandin kunta ole juonessa mukana.
C) Saattaisi nopeuttaa Ahvenanmeren ylitystä 5-10 minuuttia, mutta onko lopulta tarpeellinen investointi? Kreisikin kun pystyy ajamaan säännölliset viipeensä aina kiinni.

Jos Rökobbin väylä Ruotsin saaristossa toteutuisi, saattaisi näillä lisäsolmuilla olla merkitystä.

Lainaus käyttäjältä: Joonas Kortelainen - 22.06.2013, 13:13:37
Ruotsista kuuluu todellakin sellaista huhua, että vuorokauden risteilyjen markkina alkaa hiipua entisestään ja samaan aikaan vuosi 2015 kalliiden investointien kanssa on ovella. Silloin lienee järkevää siirtää Cinderella sellaiseen liikenteeseen, jossa se tienaa muutostöiden hinnat tai marinedieselin takaisin. Käytännössä varmaankin Helsinki-Tallinna, aivan kuten Tallink teki Europan kanssa.
Eihän tämä huhu mikään uutinen ole, mutta ongelman ydin on juuri siinä, että Tukholman risteilyliikenne on ylikilpailtu. Lähtöjen määrän vähentäminen radikaalisti joka puolelta on joka tapauksessa edessä. Vikingin kohdalla pitää muistaa, että vain HEL-TLL on linja, jossa sillä on kasvupaineita nykyisen vuoromäärän ollessa ehdottoman riittämätön. Tosin paras alus XPRS:n pariksi olisi Amorella syistä, jotka on toistettu jo ihan liiankin monesti.
Aivan liian moni on Isabella-keissinkin kohdalla tuijottanut vain risteilytuotetta ja unohtanut sen todellisen syyn, miksi Viking oli alusta reitille tuomassa: lisäkapasiteettiä tarvittaisiin. Tallink ei todellakaan säikähtänyt Europan kruisailujen puolesta vaan pelkäsi (aiheellisesti) menettävänsä osan niistä asiakkaista, jotka nykyään joutuvat valitsemaan shuttlen vain siksi, ettei sopivaan aikaan ole ahvenanmaalaista menossa ja riensi sitten paniikissa ostamaan ylihinnalla laivan, jota ei todellakaan olisi tarvinnut.
Mutta tämän liikennetuotteen (siis HEL-TLL-kokonaisuuden) kehittämiseen Cinderella ei kovin häävi paketti ole, vaikka se onnistuttaisiin remppaamaan sellaiseksi, ettei autokannelle jäisi hukkakuutioita. Pelkillä risteilyillä ei pitkälle pötkitä, siksi iso remontti, myös uudet vakauttavat rakenteet (sponsonit, joista on ollut puhetta C:n remontteja käsittelevässä langassa, jossa aihetta voidaan puida vastakin eli http://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=14420.0 ) ja rikkipesurin käsittävä, olisi välttämätön.

Lainaus käyttäjältä: Arto Papunen - 24.06.2013, 16:10:19
Toisaalta jos Cinderellalla menee huonosti niin miten menee Birkan risteilyliikenteellä? Herää kysymys että kannattaisiko Birkan/Eckerön ja Vikingin yhteistyö?
Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 25.06.2013, 22:13:51
On vaikea uskoa, että kilpailuvarinomaiset antaisivat fuusiolle lupaa niin kauan kuin molemmilla osapuolilla on Tukholma-Maarianhamina -risteilyliikennettä. Myös MHQ-KPS ja Eckerö-Grisslehamn -linjat saatettaisiin tulkita Ahvenanmaan ja Ruotsin välisen liikenteen monopoliksi (tosin ei välttämättä). Muilla reiteillä ei toki ongelmaa olisi, ja jos Cinderella siirtyy pois Tukholman-liikenteestä niin Viking-Eckerö voisi olla kilpailuvirnomaisten puolesta mahdollinenkin. Mutta sitten voidaan myös miettiä, mitä etua tälläinen fuusio toisi varustamoiden omistajille - lopulta ei nimittäin välttämättä kauheasti.
Viking ja Eckerö eivät missään tapauksessa fuusioidu. Niiden ei tarvitse. Molemmilla on –ahvenanmaalaiseen talonpoikaispurjehdusajoilta periytyvään tapaan- sen verran samoja taustavoimia, että ahvenanmaalaisesta yhteisyrittäjyydestä voi puhua, vaikkei firmoilla ulkoisia samankaltaisuuksia olekaan. Kilpailuviranomaisten sanomiset ovat aina mielenkiintoista kuultavaa ja voisi olla kiinnostavaa tietää, voisiko esimerkiksi jokin allianssi, vaikka sitten vanhaa Vikinglinjeniä löyhempi, tulla ahvenanmaalaisten kohdalla kyseeseen.
Birka muuttanee Ahvenanmaan satamansa MHQ:sta Berghamniin sitten kun nykyinen vuokrasopimus loppuu. Siihen voi vielä mennä jonkin aikaa.

Lainaus käyttäjältä: Arto Papunen - 24.06.2013, 16:10:19
Ai että pelkkä Gracen pikkusisko Tukholman iltaan? Eli Viking ei tarjoaisi mitään kunnon risteilyjä ruotsin markkinoilla enää? Kyllä kai se Gracen sisaralus olisi jos Cinderella jäisi pois.
Ei olisi, vaan joku nykyisistä päivitettynä. Lisäksi voisi olla tarvematkustusta palveleva vuoro Kapellskäristä (esimerkiksi aiemmin tässä langassa heittämäni malli). Kaikki vuorokauden risteilijät Turussa ohjataan Kreisille sitten kun uutuudenviehätys on laantunut ja laiva pitää saada täyteen, joten Kreisi II:lle ei olisi tarjolla sitäkään vähää Turusta lähteviä risteilijöitä kuin Amorellalla on nykyään. Päiväristeilijätkin voidaan kuskata Ahvenanmaalle sillä matkalaivalla.
Vikingin seuraava uudisalus rakentuu satavarmasti HEL-TLL-linjalle, joka on paitsi yhtiön ainoa ympäri vuoden tuottava yksikkö, myös ainoa, johon on mahdollista saada investointi- ja innovaatiotukia (esim.reitin operoinnin muuttamiseksi kokonaan lng-poltolle) ja EU:n sisäliikenteen kehittämislainoja. Kreisi näytti jo, että Viking toteuttaa uudisprojekteja vain joka taholta tuettuna eikä unohtaa sovi sitäkään, miten vaikeita eteenpäin myytäviä Vikingin nykyalukset ovat.

edit: Ajatuskatkosta aiheutunut typeryys korjattu, kiitokset huomiosta!
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Timo Selkälä

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 27.06.2013, 20:35:03

Mutta tämän liikennetuotteen (siis HEL-TLL-kokonaisuuden) kehittämiseen Cinderella ei kovin häävi paketti ole, vaikka se onnistuttaisiin remppaamaan sellaiseksi, ettei autokannelle jäisi hukkakuutioita. Pelkillä risteilyillä ei pitkälle pötkitä, siksi iso remontti, myös uudet vakaajat ja rikkipesurin käsittävä, olisi välttämätön.


Olisin utelias tietämään miksi se tarvitsee uudet vakaajat? Mitä vikaa nykyisissä on?
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Sami Tikkanen

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 27.06.2013, 20:35:03
Mutta tämän liikennetuotteen (siis HEL-TLL-kokonaisuuden) kehittämiseen Cinderella ei kovin häävi paketti ole, vaikka se onnistuttaisiin remppaamaan sellaiseksi, ettei autokannelle jäisi hukkakuutioita. Pelkillä risteilyillä ei pitkälle pötkitä.

Pötkihän se aikanaankin risteilyillä nimenomaan pitkälle. Amorellako kehittäisi reittiä eteenpäin enemmän kuin Cinderella?

Jani Nousiainen

Ne ajat kuuluu enemmän muistoihin ja Cinderellakaan ei ole enää kovin uusi ja upea joka tarjoaisi mitään uutta , paitsi hyvän yökerhon. Kyllähän yöristeily matkustajia on ja tulee olemaan , mutta se mistä on kysyntää on reittimatkat, päiväristeilyt ja autojen / rahdin kuljetus. Siinä Amorella isommalla rahti /autokapasiteetilla olisi paljon Cinderellaa parempi.
Matkustajalaivat.com

Tulevaa: Viking XPRS 15-16.8 St. Ola 16.8 Ionis 16.8 Viking XPRS 18.8 Baltic Princess 19-20.8 VikingGrace 20-21.8