Koronaviruksen vaikutukset kootusti

Aloittaja Pete Lehto, 15.03.2020, 15:34:49

« edellinen - seuraava »

Kalevi Lehto

Oma veikkaukseni on, että tämän koronahässäkän jälkeen toiminta tulee ennenpitkää palautumaan kutakuinkin ennalleen. Käsittääkseni kaikki nämä toimijat ovat siinämäärin vakavaraisia, että pystyvät nuolemaan haavansa ja matkaileva kansa tulee kyllä palaamaan laivoille entiseen malliin tilanteen normalisoiduttua. Toivottavasti olen oikeassa!
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Kari Rantamäki - 18.04.2020, 15:12:43
Tämän lisäksi varustamot joutuvat kamppailemaan sen kanssa, että 80-luvun kultavuosien matkustajien keski-ikä tuppaa alkaa nousemaan sellaiseksi että yleinen aktiivisuus alkaa olemaan matalaa ja taas nuoremmalla sukupolvelle ei ole syntynyt samaa perinteisiin pohjaavaa tottumusta. Olisi lähinnä mielenkiintoista tietää kuinka paljon ulkomaalaiset ryhmät ovat pitäneet pinnalla esimerkiksi Helsinki-Tukholma liikenteen nykyistä volyymia ja mitä tapahtuu jos näiden ryhmien tulo tyrehtyy.
Tämä ikäkysymys on tärkeä pointti. Risteilyt sellaisena kuin ne nykyisellään vielä ovat, ovat pitkälti suuren ikäluokkien juttu. Kun nuoremmat ikäryhmät muuttuvat pääasialliseksi matkustajajoukoksi, pitää miettiä miten (jos mitenkään) laivamatkustus saadaan heitä kiinnostavaksi. Itse näkisin, että Itämerelläkin laivamatkustus tulee pitkällä tähtäimellä muuttavan enemmän siihen suuntaan, että laiva on enemmän väline päästä sinne lopulliseen kohteeseen ja vähemmän kohde itsessään. Tässä mallissa matkustajien houkuttamiseksi pitäisi vaan päästä eroon maineesta ryyppylaivana...

Ulkomaalaisten ryhmien osalta puhuin joku aika sitten kaverini kanssa, joka on töissä (ei-suomalaisen) lauttavarustamon matkustajapuolella ja hän huomautti, että vaikka varsinkin kiinalaiset ryhmät ovat tärkeä matkustajajoukko nykyään sekä Itämerellä että muuallakin, eivät matkustajamäärät ole merkittävästi nousseet. Mikä osaltaan linkittyy edelliseen pointtiin: esimerkiksi juuri ne kiinalaiset ryhmät eivät tule tänne ajamaan laivalla, vaan Euroopan-kiertomatkalle jossa laiva on vain tapa siirtyä kohteesta toiseen.

Kalle Id

#62
Edit. Tämä oli vastaus Marko Mäkelän sittemmin poistettuun viestiin, mutta koska pohdinta on ihan relevanttia (myös) korona-ajan jälkeiseen maailmaan, jätän tämän kuitenkin tähän.

Kun sanoin "pitäisi vaan päästä eroon maineesta ryyppylaivana...", puhuin nimenomaan laivojen maineesta. Ei tarvitse ihan hirveästi puhua oman ikäluokkani ja sitä nuorempien ihmisten kanssa laivaharrastajapiirien ulkopuolelta, kun selviää heidän pitävän Tukholman- ja Tallinnanlaivoja menneisyyteen jumahtaneina juottoloina. Me tämän forumin jäsenet tiedämme varsin hyvin ettei näin ole, mutta me emme olekaan niitä ihmisiä jotka laivalle tarvitsisi houkuttaa kun käymme siellä jo.

Ja kun nyt päästiin imagoasioista puhumaan, niin toinen selkeä ongelma meikäläisille lautoille on niitä pitkään hyvin palvellut brändäys "risteilylaivoiksi." Ei tarvitse paljoa liikkua esim. Facebookin lentomatkailua välttävien ryhmissä kun selviää, että näiden ihmisten – jotka voisivat olla laivojen perusmatkustajia – mielissä Tukholmaan ja Tallinnaan ajavat lautat ovat yksinomaan bilettäjille suunnattuja kelluvia viihdekeskuksia, jotka saastuttavat turhaan ja ovat ympäristön tuhoamisessa lähes samalla viivalla lentokoneiden kanssa. Tätä mielikuvaa eivät toki auta VTT:n lipasto-tietokannan vähintään kyseenalaisesti tehdyt päästölaskelmat, joista mediat Yleä myöten tekevät tasaisin väliajoin sensaatio-otsikoita siitä, miten Ruotsinristeily on yhtä saastuttava kuin lentomatka. Samaan aikaan Maata pitkin matkustavat -Faceryhmässä ja vastaavissa toivotaan rahtia ja matkustajia kuljettavia laivoja, joilla voisi kulkea vähäpäästöisesti kun ne kulkevat rahdin vuoksi kuitenkin. No, Ruotsiin ja Tallinnaan kulkevat laivathan olisivat juuri niitä (tosin kuten varsinainen puheenaihe koronakriisi on tehnyt selväksi, ei Helsinki–Tukholma-linjalla ole varsinaista tarvetta rahdin kuljettamisen kannalta), mutta varustamot ovat – ehkä Finnlinesia lukuun ottamatta – täysin epäonnistuneet markkinoinnissaan tälle matkustajaryhmälle.

Marko Mäkelä

Niin jos laivoista haluttaisiin tehdä epähoukuttelevia niin mulla olis pirun hyvä idea. Eli tehdään replikoita Papenburgin tusinalaiva sarjasta eli Apollosta,Viking ykkösestä ja kumppaneista niin jo laskee ihmisten houkutus laivalle menoon risteilylle. Kerran Botnia Expreessillä ollut ex Diana ja vaikka olin silloin pieni poikanen niin siinä laivassa ei ollu mitään houkuttelevaa se oli kyllä niin kauhia kippo kun vaan laiva voi olla.

Mikä mua eli Marko Mäkelää laivoilla houkuttaa? No ensinnäkin laivamatka on aina elämys oli se sitten Silja tai Viking tai joku muu,se tunne kun köydet irtoaa ja seisot kannella ja pääset hetkeksi arjesta pois. Toki myös ruoka ja ostokset on se minkä vuoksi laivalle haluaa varsinkin Vikingin aamupala buffetissa on todella vertaansa vailla ja ne nakit ja lihapullat on herkullisia toisin kun Siljalla jotakin ikea lihiksiä.

Ja pyydän anteeksi laitoin pari asiatonta viestiä mitkä onneksi poistin nimittäin koitan eroon kaikista tupakkatuotteista ja se saa välillä hermot kireälle. Ja Koronan jälkeen taas matkustellaan Ruotsinlaivoilla kuten ennen. Hyvää kevättä itsekullekin ja tästä selvitään. 8) :thumb:

Petri Nummijoki

Lainaus käyttäjältä: Johannes Erra - 18.04.2020, 01:17:14
Teoriassa Siljan Turun reitin kait saisi kannattavammaksi siirtämällä Serenade ja Symphony sinne, mutta minulla on hämärä muistikuva siitä ettei Silja Serenaden kausi Turun reitillä 1993-1995 ihan optimaalinen sitten kuitenkaan ollut.

Siljan matkustajamäärä kasvoi vuodesta 1992 vuoteen 1993 Turun linjalla 46 % tai oikeastaan enemmänkin, koska myös Maarianhamina palasi reitin välisatamaksi ja se ei ole mukana ko. luvussa. Tosin vuoden 1992 lukemaa laskivat Wellamon ja Svean pitkät telakoinnit mutta vastaavasti Serenade ei ehtinyt olla Turun linjalla 1993 koko vuotta. Kyllä Serenade oli siis Turun linjalla menestys mutta ei nyt ehkä ihanteellinen ratkaisu silti mm. juuri Kallen mainitsemasta syytä, ettei sitä oltu suunniteltu niin lyhyille kääntöajoille.

Risto Hartikainen

Lainaus käyttäjältä: Petri Nummijoki - 25.04.2020, 14:33:32
Siljan matkustajamäärä kasvoi vuodesta 1992 vuoteen 1993 Turun linjalla 46 % tai oikeastaan enemmänkin, koska myös Maarianhamina palasi reitin välisatamaksi ja se ei ole mukana ko. luvussa. Tosin vuoden 1992 lukemaa laskivat Wellamon ja Svean pitkät telakoinnit mutta vastaavasti Serenade ei ehtinyt olla Turun linjalla 1993 koko vuotta. Kyllä Serenade oli siis Turun linjalla menestys mutta ei nyt ehkä ihanteellinen ratkaisu silti mm. juuri Kallen mainitsemasta syytä, ettei sitä oltu suunniteltu niin lyhyille kääntöajoille.
Tosiasiahan on että Serenaden ja Symphonyn sisätiloista ei juurikaan näe ulos ja olettaisin että Turun linjalla eteenkin kesäaikana kauniit Turun ja Tukholman saaristot ovat yksi matkan vetonauloista. Tällä perusteella uskaltaisin väittää että näiden sinällään hienojen laivojen menestys ei pitkäaikaisena ratkaisuna Turun linjalla ehkä olisi paras mahdollinen. On toki totta että kesäaikana hyvällä ilmalla saaristosta voi nauttia myös ulkona aurinkokansilla joilla se parhaiten onnistuukin olipa laiva mikä tahansa mutta ikävä tosiasia on myös se että näillä leveysasteilla ei edes kesällä välttämättä ole päälle 20 astetta lämmintä ja aurinkoista..

Janne Koskinen

#66
Tallink menossa konkkaan:

https://www.aripaev.ee/uudised/2020/04/24/tallinki-riigiabiks-on-olemas-toetus-aga-mitte-veel-otsus

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/d9609f51-a18a-4fa2-abcc-2e43e635aacf

"Viron elinkeinoelämän kruununjalokivi, Tallink, on ajautunut koronan vuoksi vakaviin talousvaikeuksiin. Viime viikkojen suurimpia puheenaiheita Virossa on ollut Tallinkin tarve ottaa lainaa 200 miljoonaa euroa. Viron hallituksesta on luvattu, ettei Tallinkin anneta upota.

Tallink on Virolle tärkeä siksikin, että ilman sitä Viro olisi ulkomaailmasta lähes täysin eristyksissä. Viron kansallinen lentoyhtiö on lilliputtimaisen pieni, Virolla ei ole suoraa rautatieyhteyttä etelänaapuriin Latviaan ja toisen naapurimaan, Venäjän, kanssa sen välit ovat hyytävän kylmät.

Eräs keino pelastaa Tallink olisi, että Viron valtio kansallistaisi siitä osan eli ryhtyisi sen omistajaksi."

Liekö kansallistaminen EU-säädösten mukaista?

Joka tapauksessa Virossa on valmisteilla 300 miljoonan euron pelastuspaketti Tallinkin ja taxisovellus Boltin pelastamiseksi. Siitä miten se toteutetaan on joka puolueella ja poliitikolla omat varsin erilaiset mielipiteensä.
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Jussi Laine

#67
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 26.04.2020, 00:13:33
Tallink menossa konkkaan:

https://www.aripaev.ee/uudised/2020/04/24/tallinki-riigiabiks-on-olemas-toetus-aga-mitte-veel-otsus

Täysin järjetöntä mustamaalausta. Vuoden vaihteessa Tallinkilla oli 38 milj. kassaa ja luulisi sitä rahaa irtoavan virolaisilta pankeiltakin.

Pete Lehto

Lainaus käyttäjältä: Jussi Laine - 26.04.2020, 01:03:39
Täysin järjetöntä mustamaalausta. Vuoden vaihteessa Tallinkilla oli 38 milj. kassaa ja luulisi sitä rahaa irtoavan virolaisilta pankeiltakin.

Lähes sama summa kerrottiin perjantain Turun Sanomissa Viking Linen tilanteesta maaliskuun lopulta, ja nyt kuitenkin pelätään jo, että tili on tyhjä ennen kuin tämä vuosineljännes on paketoitu.  :-\

Janne Koskinen

#69
Lainaus käyttäjältä: Jussi Laine link=topic=18252.msg158034#msg158034 date=1587852219

url="https://www.aripaev.ee/uudised/2020/04/24/tallinki-riigiabiks-on-olemas-toetus-aga-mitte-veel-otsus"]https://www.aripaev.ee/uudised/2020/04/24/tallinki-riigiabiks-on-olemas-toetus-aga-mitte-veel-otsus[/url]

Täysin järjetöntä mustamaalausta. Vuoden vaihteessa Tallinkilla oli 38 milj. kassaa ja luulisi sitä rahaa irtoavan virolaisilta pankeiltakin.



Ei irtoa järkevillä ehdoilla:

https://news.err.ee/1080050/financial-supervision-authority-calls-on-tallink-lhv-to-end-public-dispute

"On Thursday, LHV Varahaldus announced it had made a financing offer of €200 millio with private equity fund Novalpina Capital to Tallink. Tallink rejected the offer and disclosed its details, saying that it was not in the interests of the company's shareholders and calling it "extortion""

"Last Thursday, Minister of Finance Martin Helme (EKRE) said the state plans to offer Tallink a liquidity loan of €150 million, which could later be formalized as the state owning a stake in the company. However, Helme said it may be necessary to amend the law to carry this out."

Tästä päästäisiin keskustelemaan Tallinkin jälkeisestä ajasta? Löytyykö Siljalle ostaja? Jääkö Tallinnan liikenne Eckerölle ja VL:lle ainoastaan? Lähetetäänkö Sere, Symphony, Europa yms. Alangiin? Ostaisko VL MyStarin?
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Mikko-Oskari Koski

Ja taas lienee syytä erikseen muistuttaa, että AINA, IHAN AINA luettaessa mistä tahansa Alman julkaisusta mitä tahansa jotenkin Viroa käsittelevää uutista, on tarkistettava kirjoittajan nimi. Ja jos se on Sami Lotila, on juttu syytä jättää omaan arvoonsa. Tuo henkisesti häiriintynyt, maaninen Viron vihaaja onnistuu kääntämään minkä tahansa asian kärjistetysti sellaiseksi, että Virossa asiat ovat huonosti, tai jos  eivät olisi, varmasti nykymenolla muuttuvat siihen suuntaan. IL:n juttu oli juuri tuota tekstuaalikuonaa, jonka siteeraaminen osoittaa myös siteeraajan omaa vajavaista tajua erinäisistä asioista.
Lotilalle varmaan sopisi hyvinkin Tallinkin konkurssi.
Kuten kaikki hyvin muistamme, Vironsuomalainen kulttuuriväki sai taannoin palkinnon siitä, että oli onnistunut saattamaan Lotilan tarpeeksi monta kertaa tiettyyn valoon. Palkinto oli osoitus siitä, että Virossa asuu fiksujakin suomalaisia.

Se on selvää kaikille, että Tallinkin talous kestää vain tiettyyn pisteeseen asti, ja kuten kaikessa bisneksessä, konkurssi on mahdollinen. Tällaisessa maailmantilanteessa varustamon tonnistossa on kovin vähän kaupaksi helposti meneviä aluksia. Latvian liikenne lienee paketissa pitkäksi aikaa ellei lopullisesti.
Ehkäpä Tallinkin kannattaisi nyt alkuun tehdä kuten Eckerö, ja sanoa ruotsalainen henkilöstönsä irti. BQ voidaan sekamiehitettynä siirtää hyvin ajamaan Galaxyn tilalle Turun linjaa, ja ruotsalaisten irtisanominen on isompi kertasäästö, eikä näin synny eriarvoista tilannetta Galaxylla ja Symphonylla töitsevien välille. Sitten, kun linjoilla taas alkaa kulkea myös matkustajia, voidaan tilanne katsoa uudelleen.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Risto Hartikainen - 25.04.2020, 21:50:16
Tosiasiahan on että Serenaden ja Symphonyn sisätiloista ei juurikaan näe ulos ja olettaisin että Turun linjalla eteenkin kesäaikana kauniit Turun ja Tukholman saaristot ovat yksi matkan vetonauloista. Tällä perusteella uskaltaisin väittää että näiden sinällään hienojen laivojen menestys ei pitkäaikaisena ratkaisuna Turun linjalla ehkä olisi paras mahdollinen. On toki totta että kesäaikana hyvällä ilmalla saaristosta voi nauttia myös ulkona aurinkokansilla joilla se parhaiten onnistuukin olipa laiva mikä tahansa mutta ikävä tosiasia on myös se että näillä leveysasteilla ei edes kesällä välttämättä ole päälle 20 astetta lämmintä ja aurinkoista..
Toisaalta: eivät Siljan nykyiset Turun-laivatkaan näkymien osalta ole mitenkään loistavia, eivätkä varsinaisesti tässä suhteessa parempia kuin Serenade ja Symphony.

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 27.04.2020, 00:37:00
Se on selvää kaikille, että Tallinkin talous kestää vain tiettyyn pisteeseen asti, ja kuten kaikessa bisneksessä, konkurssi on mahdollinen. Tällaisessa maailmantilanteessa varustamon tonnistossa on kovin vähän kaupaksi helposti meneviä aluksia.
Ja, kuten jo puhuttuakin, Tallinkin tilanne ei tässä suhteessa eroa muista Pohjoismaiden risteilypainotteisista lauttavarustamoista: Viking, Color Line, Fjord Line ja osin myös Eckerö ovat samassa veneessä. Tallinkilla on kuitenkin parempi tilanne kuin esim. Vikingillä, koska se ei ole ihan niin matkustajariippuvainen ja laivastossakin on enemmän myyntikelpoisia laivoja (joskin ne ovat myöskin varustamon parhaita rahasampoja).

Risto Hartikainen

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 27.04.2020, 16:53:47
Toisaalta: eivät Siljan nykyiset Turun-laivatkaan näkymien osalta ole mitenkään loistavia, eivätkä varsinaisesti tässä suhteessa parempia kuin Serenade ja Symphony.

Totta tuokin. Eipähän edes tulleet mieleenikään kun en kyseisen sarjan laivoilla ole juurikaan matkustanut kun ovat kaikki yhtä tylsiä (oma henkilökohtainen mielipiteeni josta kuka muu tahansa saa olla aivan vapaasti eri mieltä mutta jota en siinäkään tapauksessa tule muuttamaan).

Joonas Vähämäki

Lainaus käyttäjältä: Risto Hartikainen - 27.04.2020, 17:11:20
Totta tuokin. Eipähän edes tulleet mieleenikään kun en kyseisen sarjan laivoilla ole juurikaan matkustanut kun ovat kaikki yhtä tylsiä (oma henkilökohtainen mielipiteeni josta kuka muu tahansa saa olla aivan vapaasti eri mieltä mutta jota en siinäkään tapauksessa tule muuttamaan).

Juuri näin. Baltic Queen/Baltic Princess/Galaxy:ssä ei ole yhtään viihtyisiä istumapaikkoja Viking Arcade-tyyliin isojen ikkunoiden edessä. Siellä kyllä on, mistä on huonot näkymät ulos, eli pienet pyöreät ikkunat, ja ehkä jopa pelastusveneiden takana. Muut käytävät ovatkin sitten kliinisiä niinkuin sairaalan käytävät. Virolaiseen ajatukseen varmaan on kuulunut, että ihmisten ei haluta viettävän aikaa käytävillä, vaan laittamassa kaikki rahansa ravintoloiden ja kauppojen sisälle.

Pekka Laakso

Vaihteeksi uutisia tähän ketjuun eli Rosellan ja Gabriellan huoltovarmuuskuljetuksia jatketaan toukokuun loppuun. Lisää aiheesta SMU:n sivuilla, josta ohessa lainausta:

"29.4.2020

Huoltovarmuuskeskus jatkaa M/s Rosellan ja M/s Gabriellan huoltovarmuuskuljetuksia kuukaudella
Huoltovarmuuskeskus ilmoitti 29.4.2020 jatkavansa Viking Linen M/s Rosellan ja M/s Gabriellan kanssa tekemiä sopimuksia huoltovarmuuskuljetuksista kuukaudella, jotta kuljetukset jatkuvat. Uusi sopimus on voimassa toukokuun loppuun 2020.

Uusittu sopimus tarkoittaa sitä, että liikenne Maarianhaminan ja Kapellskärin välillä jatkuu Viking Linen M/s Rosellalla ja Helsingin ja Tallinnan välillä M/s Gabriellalla. Kaksi alusta tarjoavat töitä suomalaisille miehistöille, yhteiskunnalle ja varustamolle.

Kahdeksan alusta turvaa Suomen huoltovarmuuskuljetuksia

Suomen huoltovarmuuskuljetuksia turvaa tällä hetkellä kahdeksan alusta. Huoltovarmuuskeskus on asettanut tehtävää hoitamaan Viking Linen neljä alusta: M/s Rosellan, M/s Gabriellan, M/s Viking Gracen ja M/s Amorellan.

Eckerö Linelta huoltovarmuuskuljetuksia turvaa M/s Finlandia Helsingin ja Tallinnan välillä.

Vaasassa Wasa Linen M/s Wasa Express toimii merkittävänä rahdinkuljettajana.

Tallink Siljan aluksista Huoltovarmuuskeskus on asettanut merikuljetuksia turvaamaan Suomen lipun alla purjehtivan M/s Baltic Princesssin ja M/s Galaxyn, joka on Ruotsin lipun alla.

Tallinkin aluksista Huoltovarmuuskeskus tarjoaa taloudellista tukea M/s Megastarille, joka purjehtii Viron lipun alla.

Merenkulun järjestöt kritisoivat voimakkaasti taloudellisen tuen antamista Viroon ja Ruotsiin

Merimies-Unioni ja merenkulun järjestöt kritisoivat voimakkaasti taloudellisen tuen tarjoamista Huoltovarmuuskeskuksesta muille kuin Suomen lipun alla purjehtiville aluksille. Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa rahoitetaan verovaroin, joten tukien antaminen naapurivaltioihin ei ole mitenkään perusteltavissa.

Jokaisen valtion on itse luotava verojärjestelmänsä ja kerättävä veronsa sekä tulonsa, jolla yhteiskunnan toimintaa rahoitetaan. Nyt Suomi tukee merenkulun osalta Viron (M/s Megastar) ja Ruotsin valtioita (M/s Galaxy). Samaan aikaan kaksi suomalaista matkustaja-alusta, M/s Mariella ja M/s Silja Serenade, ovat työtä vailla ja miehistöt lomautettuina."


https://www.smu.fi/uutiset/huoltovarmuuskeskus-jatkaa-m-s-rosellan-ja-m-s-gabriellan-huoltomuuskuljetuksia-kuukaudella/
Copyright © 2023 Hölynpöly. Kaikki oikeudet pidätetään.