Laivue 2020

Aloittaja Juhani Mehto, 25.09.2015, 16:48:28

« edellinen - seuraava »

Juhani Mehto

Merivoimat on saanut valtuudet aloittaa Laivue 2020 -hanke, jossa Rauma- ja Hämeenmaa-luokat korvataan neljällä uudella taistelualuksella. Tarjouspyynnöt lähetetään 2017-18 ja valmista pitäisi olla 2019-24. Uusissa aluksissa pyritään mahdollisimman korkeaan kotimaisuusasteeseen.

YLE
Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ammentaa.

<- Chios Luckin kuva Marinetrafficissa
Lisää laivakuvia täällä.

Mikko-Oskari Koski

Uusimaa, Turunmaa ja Hämeenmaa varmaan kiertyvät näille nimiksi (luokkanimenä taitaisi nyt olla Usarin vuoro), mutta jos Pohjanmaa päätyy museolaivaksi Karjalan rinnalle (tai Kotkaan), kumpikaan näistä nimistä ei taida olla käytettävissä neljännen aluksen nimeksi. Olisikohan aika ottaa realiteetit käyttöön ja tunnustaa, ettei Helsinki ole Uudenmaan osa, jolloin neljännen 2020:n nimi voisi sitten olla Helsinki (tai Pääkaupunkiseutu)?

Onko muuten olemassa mitään suunnitelmia Merivoimien koululaivaksi, vai tulisiko tuokin työ näiden hoidettavaksi? Uusi Suomen Joutsen lienee utopiaa, mutta edes Matti Kurjen tai Pohjanmaan merikadettiperinteen jatkamiseen olisi hyvä olla edes yksi valtamerikelpoinen koulutusalus.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Tuomas Romu

Hämeenmaa, Uusimaa, Ahvenanmaa ja Somalimaa?
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Kalle Id

Savonmaa? Kymenmaa? Lapinmaa?

Itsehän tosin kannatan vanhimman tunnetun suomalaisen aluksen nimeä Ursus Finlandiaeta yhden aluksen nimeksi.

Tuomas Romu

Tämäkin projekti etenee:

http://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet?9_m=7963

Puolustusvoimat ja Rauma Marine Constructions Oy solmivat aiesopimuksen

Puolustusvoimat selvittää mahdollisuudet hankkia Laivue 2020 -alukset suomalaiselta  Rauma Marine Constructions Oy -telakkayritykseltä. Alusten taistelujärjestelmä puolestaan kilpailutetaan kokonaistoimituksena. Taistelujärjestelmä koostuu taistelunjohtojärjestelmästä, sensoreista ja aseista. Taistelujärjestelmätoimittajien kilpailutus käynnistetään tämän vuoden aikana. Laivue 2020 saavuttaa täyden operatiivisen valmiuden vuosina 2026 - 27.

Puolustusministeri valtuutti 23.9.2015 Puolustusvoimat käynnistämään Laivue 2020 -hankkeen. Päätöksen mukaan Merivoimien suorituskyvyn edellyttämän huolto-, ylläpito- ja vauriokorjauskyvyn varmistamiseksi hankittavaa järjestelmää koskevien palveluiden on oltava kriittisiltä osiltaan saatavissa Suomesta.

Aluksen osalta edellä mainittujen kykyjen edellytykset - muun muassa osaaminen, suunnittelutieto ja tuoteoikeudet -  syntyvät parhaiten suunnittelemalla ja rakentamalla alukset kotimaisella telakalla, joka aikanaan myös ylläpitäisi alukset.

Laivue 2020:n tietopyyntöön saatiin yli 80 vastausta kotimaisilta ja ulkomaisilta toimittajilta.  Puolustusvoimien logistiikkalaitos ryhtyy selvittämään Rauma Marine Constructions (RMC) Oy:n mahdollisuuksia toimia alusten rakentajana. Tämän vuoksi logistiikkalaitos on solminut RMC Oy:n kanssa aiesopimuksen, joka mahdollistaa yrityksen telakkakapasiteetin, huoltovarmuuden edellytysten ja sotalaivojen muiden rakentamisedellytysten selvittämisen.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on käyttänyt apunaan hankintamallivaihtoehtojen ja RMC Oy:n suorituskyvyn alustavassa arvioinnissa riippumatonta asiantuntijayritystä. Merivoimien ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen useilla tutkimushankkeilla, simuloinneilla ja mallikokeilla on luotu edellytykset taistelualuksen tekniselle määrittelylle ja kotimaiselle suunnittelulle vastaamaan kansallisia erityisvaatimuksia.

Laivue 2020:n alukset suunnitellaan kotimaan puolustuksen tarpeisiin. Taistelujärjestelmän tarkka kokoonpano selviää suunnittelun edetessä. Pääasejärjestelmiksi on suunniteltu ainakin merimiinoja ja ohjuksia. Suunnitteluperuste on neljän jäissä operointiin kykenevän aluksen rakentaminen. Merivoimien nykyisistä taistelualuksista neljän Rauma-luokan ohjusveneen ja kahden Hämeenmaa-luokan miinalaivan elinkaari päättyy 2020-luvun puolivälissä. Näiden alusten elinkaarta ei voida jatkaa enää kustannustehokkaasti.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Mikko-Oskari Koski

Nyt keskusteluissa oleva nelikko tulisi kaiketi Rauma-luokan korvaajaksi, joten kaupunkinimet taitavat kiertyä. Turku, Oulu, Kotka ja -koska uutta Pohjanmaata ei kuitenkaan ainakaan hetkeen tule- Vaasa. Jos samalla valtuudella pystytään tilaamaan lisää, onhan Suomessa rannikkokaupunkeja.
Savonmaa ei taitaisi nimeksi kelvata, koska sen niminen kauppalaiva on aikanaan tuhoutunut miehistöineen, eli nimen kierrättäminen voisi tietää huonoa onnea.

Omasta mielestäni armeijalle pitäisi teettää myös Turvan tyyppinen ja kokoinen vartiolaiva tai parikin, koska Suomenlahden vartiointikuviot ja öljyvahinkoon varautuminen ovat se juttu, jossa valtioninstanssit voisivat oikeasti tehdä paljonkin yhteistyötä. Vuonna 2019 valmistuvalle nimeksi 80 vuotta Talvisodasta...eiku... 8)
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Tuomas Romu

Nämähän korvaavat myös Hämeenmaa-luokan miinalaivat sekä jo poistuneen Pohjanmaan. Ohjusaseistuksen rinnalle tulee myös miinoituskyky.

Itse olen sitä mieltä, että suutari pysyköön lestissään: Raja operoikoon valkokylkisiä ulkovartiolaivoja, jotka on viritetty pääasiassa erilaisiin rauhanajan avustus- ja pelastustehtäviin, ja harmaa laivasto varsinaisia väkivalta-aluksia, joilta vaaditaan sota-aikana hieman proaktiivisempaa kykyä kilpailevan laivanvarustajan toimintaan puuttumiseksi.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Mikko-Oskari Koski

Raumojen korvaaminen lienee kiirellisempää, koska ne ilmeisestikään eivät enää hirvittävästi lisäteippauksia kestä.
Kiintoisaa kuitenkin, jos peräti seitsemän alusta (kaikki kolme miinalaivaa ja neljä ohjusvenettä) on tarkoitus korvata neljällä pienellä korvetilla. Totta on toki, ettei kovin massiivisille sotalaivoille Itämerellä ole käyttöä, mutta olisihan pari tuollaista miinojen ja ohjusten kuljettamiseenkin kykenevää osastonjohtolaivaakin ihan hyvä olla olemassa.
Mitä merivartiointiin tulee, parempi aina olla liikaa silmiä auki kuin yksikin katvealue. Armeija on käytännössä ilmaisen miehistönsä ansiosta edullisempi toimija kuin Rajavartiosto, vaikka epäilemättä Rajan puolella työn ammatillinen laatu onkin parempi.

Nykyisen Usarin valmistuessa Merivoimilla taisi olla neljä laivaluokan ja kymmenkunta veneluokan tykistö- miina- tai ohjusalusta, minkä lisäksi vielä miinalaivueiden käytössä kuljetuslautat ja raivaajat. Tämän vision toteutuessa hurjimmillaan Suomelle jäisi varsinaiseen sotalaivastoon vain kahdeksan ohjusvenettä sekä Katanpää-raivaajat. Mielipidekysymyksiä, mutta minusta se on liian vähän.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Arne Wallen

#8
Tänä päivänä taitaa tuo ilmainen miehistö kuitenkin olla vähissä, varusmiehiä siellä toki on mutta pääasiassa aluksia vie kantahenkilökunta, varusmiehet koulutuksessa ja opiskelemassa.Toki vain minun käsitykseni asioista.
Eiköhän tässäkin tule arki vastaan, joudutaan lisäämään kalustoa, herättämään rannikkolinnakkeita jne.Ruotsihan jo herätti Gotlannin ja suunnittelee eteenpäin, mehän seuraamme parin vuoden viiveellä ruotsia ja teemme samat erehdykset ja korjaamme taas muutaman vuoden viiveellä.
Kyllä tämä tästä.

Timo Lehtinen

Lainaus käyttäjältä: Arne Wallen - 16.09.2016, 20:45:23
Tänä päivänä taitaa tuo ilmainen miehistö kuitenkin olla vähissä, varusmiehiä siellä toki on mutta pääasiassa aluksia vie kantahenkilökunta, varusmiehet koulutuksessa ja opiskelemassa.Toki vain minun käsitykseni asioista.
Eiköhän tässäkin tule arki vastaan, joudutaan lisäämään kalustoa, herättämään rannikkolinnakkeita jne.Ruotsihan jo herätti Gotlannin ja suunnittelee eteenpäin, mehän seuraamme parin vuoden viiveellä ruotsia ja teemme samat erehdykset ja korjaamme taas muutaman vuoden viiveellä.
Kyllä tämä tästä.

Olet ymmärtänyt ihan oikein. Suurimmaksi osaksi esim. ohjusveneissä on kantahenkilökuntaa, varusmiehiä kovin vähän. Että käsitys ilmaisuudesta ja pienemmästä työn ammatillisesta laadusta on lähinnä kuvitelma.
Kaikki paitsi merivalvonta on turhaa! -Jenkkimenttaliteettiviranomaisbyrokratian sisäistänyt henkilö-


http://s100.photobucket.com/albums/m26/timolehtinen/

Mikko-Oskari Koski

Hesareissa taisi olla kymmenen ellei jopa 12 varusmiestä, Raumoissa ja Haminoissa enää kuusi tai seitsemän ja Katanpäissä ei yhtään. Ja moni varusmies o vuosikymmenten mittaan ottanut palkkansa luontaisetuna eli ruokana, jota on nauttinut huomattavasti keskivertokulutusta(an) enemmän.
Eli Merivoimain tavoite siis lienee päästä kokonaan varusmiehistä ja samalla meripuolustusreservistä eroon?
Mitä tulee aiempaan näkemykseeni siitä, että seitsemän aluksen korvaaminen vain neljällä saattaisi aiheuttaa turvallisuusvajeen, ei siinä ole mitään korjattavaa.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Timo Lehtinen

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 17.09.2016, 23:17:07
Hesareissa taisi olla kymmenen ellei jopa 12 varusmiestä, Raumoissa ja Haminoissa enää kuusi tai seitsemän ja Katanpäissä ei yhtään. Ja moni varusmies o vuosikymmenten mittaan ottanut palkkansa luontaisetuna eli ruokana, jota on nauttinut huomattavasti keskivertokulutusta(an) enemmän.
Eli Merivoimain tavoite siis lienee päästä kokonaan varusmiehistä ja samalla meripuolustusreservistä eroon?
Mitä tulee aiempaan näkemykseeni siitä, että seitsemän aluksen korvaaminen vain neljällä saattaisi aiheuttaa turvallisuusvajeen, ei siinä ole mitään korjattavaa.

Varusmiehiä tarvitaan edelleen. Kyse ei ole siitä. Merivoimilla on muitakin aluksia. Turvallisuusvajeeseen en nyt ota täällä mitään kantaa.
Kaikki paitsi merivalvonta on turhaa! -Jenkkimenttaliteettiviranomaisbyrokratian sisäistänyt henkilö-


http://s100.photobucket.com/albums/m26/timolehtinen/

Arne Wallen

Tämä taas omaa ajattelua mutta oletus minulla että nämä uudet sisältävät niin paljon erikoisosaamista vaativaa kalustoa että ei varusmiesaika riitä jolloin tuo laivaston reservi muodostuu näitten alusten osalta turhaksi, tietysti yhtenä voisi olla myös turvallisuusnäkökohdat.
Onhan tietty köysien kiinnitys ja puuronkeitto tärkeitä mutta eiköhän sekin järjesty, nimittäin näillä vanhemmilla tuon opettelu onnistuu varmasti.
Alusten määrä taas on ilman muuta pieni mutku ne rahat, veronmaksajat vähenee ja kulut suurenee.

Juha Hänninen

Hesarin eilinen uutinen mikä antaa nyt parhaimman kuvan mitä haetaan laivoilta.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1475555647357

vähän mietityttää kyllä toi Rauma luokan korvaaminen myös ns. näillä.

Oletin että noi Ohjusveneet on ollut siitä hyviä, kun ovat ketteriä ja saat ne nopeasti sinne minne tarvitaan. 90-100 metrinen korvetti ei olekkaan ihan niin ketterä ahtaissa paikoissa.

Tuomas Romu

Rauma sai (odotetusti) suunnittelusopimuksen:

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005160854.html

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) on valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen solmimaan suunnittelusopimuksen neljästä sotalaivasta Rauma Marine Construction -telakan kanssa, tiedottaa puolustusministeriö.

Sopimuksen veroton arvo on 7,5 miljoonaa euroa. Kyse on niin kutsutusta Laivue 2020 -hankkeesta, johon kuuluu neljän korvetti-luokan sotalaivan ostaminen.
All information and details given in good faith but not guaranteed!