Merenkulku > Muu merenkulku

Saimaan kanavan ongelmista...

<< < (11/11)

Tarmo Hurskainen:
Suomihan on sisävesikuljetuksissa kehitysmaa. Vettä ja vesireittejä riittää, mutta käytännössä mitään isompia investointeja ei ole tehty niiden hyödyntämiseksi kuljetuksissa. Koko ajattelukin perustuu ainoastaan metsäteollisuustuotteisiin. Mikä estää myös muiden tuotteiden kuljettamista sisävesillä?

Keski-Euroopassa ja myös Yhdysvalloissa sisävesikuljetuksilla on merkittävä osuus kuljetuslogistiikassa. Hollannissa jopa 45 % kuljetuksista liikkuu kanavilla, joiden verkosto tiheä. Myös Saksa ja Belgia hyödyntävät kanavia paljon ja investoivat niihin jatkuvasti. Yhdysvalloissa 20 % kuljetussuoritteesta kertyy sisävesiliikenteestä. Myös siellä on jatkuvasti tehty merkittäviä investointeja sisävesiliikenteen laajentamiseksi ja kehittämiseksi. Samoin on Venäjällä.

Eri tahoilla tehdyt laskelmat osoittavat aivan kiistatta, että vesikuljetukset ovat ekologisin, taloudellisin ja turvallisin kuljetusmuoto.

Entä sitten Suomen talvi? Tällä palstalla on niin paljon laivatietoutta, että lienee turha lähteä sen tarkemmin selittämään DAS-alusten ominaisuuksia liikkumisessa jäissä ja ahtailla reiteillä. Myöskään sulkujen aukipitäminen ei ole ongelma. Suurin ongelma tulee avokanavaosuuksista. Ne olisi tavalla tai toisella pystyttävä pitämään sulana tai ainakin hyvin ohuessa jäässä. Tämä lienee mahdollista virtaus- ja ilmaussysteemillä. Ne tietenkin lisäävät investointi- ja käyttökuluja jonkin verran, mutta niitä tarvitaan vain noin kolme kuukautta vuodessa. Toisaalta ainakin eräin paikoin voitaisiin kanavan oheen rakentaa vesivoimaloita, joiden ansiosta saataisiin energian lisäksi virtausta kanavaan.

Koko logistinen ajattelu pitäisi muuttaa. Meillähän logistiikkaa on kehitetty yhä enemmän ja enemmän kumipyörien varaan, vaikka se on kaikkein huonoin vaihtoehto ekologisuuden, yhteiskuntatalouden ja turvallisuuden kannalta.

Jos esim. Pirkanmaan kokoinen talousalue sijaitsisi Keski-Euroopassa vastaavassa vesistöllisessä paikassa, niin sieltä olisi meriyhteys Kokemäenjoen kautta tehty jo aikoja sitten kuljetuksia varten.

Tuossa Ruotsin kuviossa vain ihmetyttää se, että miksi Ruotsin merenkulkulaitos ei saa Trollhättanin kanavaa niin kannattavaksi, että se voitaisiin peruskorjata. Ote Göteborgissa asuvan ystäväni sähköpostista: "Frågan är varför svenska sjöfartsverket anser det lönsamt att förbättra Södertäje kanal när man anser att Trollhätte kanal är extremt olönsam att säkra för framtiden? Trollhätte kanal vill man ganska snart stänga helt då slussarna når sin maximalt säkra livslängd.
Upprörande!"

Janne Koskinen:

--- Lainaus käyttäjältä: Tarmo Hurskainen - 04.04.2010, 13:19:52 ---
Tuossa Ruotsin kuviossa vain ihmetyttää se, että miksi Ruotsin merenkulkulaitos ei saa Trollhättanin kanavaa niin kannattavaksi, että se voitaisiin peruskorjata. Ote Göteborgissa asuvan ystäväni sähköpostista: "Frågan är varför svenska sjöfartsverket anser det lönsamt att förbättra Södertäje kanal när man anser att Trollhätte kanal är extremt olönsam att säkra för framtiden? Trollhätte kanal vill man ganska snart stänga helt då slussarna når sin maximalt säkra livslängd.
Upprörande!"

--- Lainaus päättyy ---


http://sv.wikipedia.org/wiki/Trollh%C3%A4tte_kanal

Trollhätten kautta kulkee lamaa edeltäneiden tilastojen mukaan noin tupla määrä vs. Saimaa (3,5-4 milj. tonnia) ja slusseja on 6kpl, ero merenpintaan noin puolet pienempi kuin Saimaalla (kanava tosin miltei tuplasti Saimaata pidempi, tosin suurimmaksi osaksi "luonnonreittiä") ja talvikaan ei aiheuta pysähdyksiä eli, jos Saimaa subventioineen kannattaa; pitäisi Trollhättaninkin kannattaa ja siellähän on myös alemmat luotsaus-ja väylämaksut yms.

Ehkä haluavat subventioista eroon?

http://www.sjofartsverket.se/sv/Sjofartssektorn/Batliv/Turism--fritid/Turism--fritid3/Sodertalje-kanal/Kuriosa-om-Sodertalje-kanal/

Vain yksi slussi ja liikenne sujuu normaali tariffeilla ilman subventiota.

Mikael West:
Trollhättekanal:in ongelma lienee SJ eli ruotsin VR. On nimittäin paljon kinaa rautatiesiltojen kanssa. Ratahallinto ei anna avata siltaa jos juna on niin ja niin lähellä, ja jos junien välissä on vaikkapa 20minuuttia niin ne ei anna avata välissä. Tämä on oman aseman puolustamista. Siksi niin valtiolla on vaikeata lobata merenkulun puolesta. SjöV kyllä varmaan haluaisi satsata, mutta jos on niin vahva vastustaja kun SJ niin se on vaikeata. Tämä kaikki olen saanut tietää koska minun normaali työpaikka on Vänern murtajalla Ale:ssa. Ja SJ ja Kanava kilpailevat samoista lasteista, ainakin polttoaine kuljetuksista jotka iso määrä lähtee Göteborgista sisä maahan.
Södertälje kanal niin on vain 1 kpl slussi, jotain siltoja ja loput on sitten järvi liikennettä. Toki on toinenkin slussi Mälareniin ja se on Hammarby slussen Tukholmassa.
Muuten Liikenne on varsin saaristoliikemaista. Satamiin sitten on "ojat" jotka ovat kapeat ja matalat, mutta ei siltoja eika slusseja "tiellä"

Mikko-Oskari Koski:
Venäjän naapurina pitää aina varautua kaikkeen. Tämä onkin uudenlainen päänavaus:
https://yle.fi/uutiset/3-11641872
Onhan tuo toki ymmärrettävä ratkaisu, kun väyläopasteissa on ongelmia, mutta kuulostaa silti erikoiselta. Navigointi tapahtuu nykyään suurimmalta osin ellei täysin jonkin muun kuin väylän valaistuksen perusteella.

Tosin Saimaan kanavan opasteidenkin on ihan syytä olla kunnossa, mikäli jo budjetoitu sulkualtaiden 11 metrin pidennys lähivuosina toteutetaan ja aluskoko sekä kanavassa että Saimaan syväväylässä kasvaa nykyisestä.

Kimmo Rantanen:

--- Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 11.11.2020, 23:55:24 ---Venäjän naapurina pitää aina varautua kaikkeen. Tämä onkin uudenlainen päänavaus:
https://yle.fi/uutiset/3-11641872
Onhan tuo toki ymmärrettävä ratkaisu, kun väyläopasteissa on ongelmia, mutta kuulostaa silti erikoiselta. Navigointi tapahtuu nykyään suurimmalta osin ellei täysin jonkin muun kuin väylän valaistuksen perusteella.

Tosin Saimaan kanavan opasteidenkin on ihan syytä olla kunnossa, mikäli jo budjetoitu sulkualtaiden 11 metrin pidennys lähivuosina toteutetaan ja aluskoko sekä kanavassa että Saimaan syväväylässä kasvaa nykyisestä.

--- Lainaus päättyy ---

Eiköhän tuokin ongelma johdu jostakin korkeamman tahon määräyksestä. Kenties samaa sarjaa kuin maahanmuuttoaalto Venäjältä kohti Pohjois-Suomen raja-asemia pari vuotta sitten ja sittemmin Jarmo Ahosen Charlotten laiton kaappaus Viipurin satamaan. Jollain joku haluaa näpäyttää Suomea EU-maana kun on asettamassa pakotteita Venäjälle. Kiusa se on pienikin kiusa, jos valtiotasolla puhutaan. Tuskimpa muutaman lampun vaihto olisi todellisuudessa kovinkaan haastava projekti, mutta...

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[*] Edellinen sivu

Siirry pois tekstitilasta