https://www.tiedonportailla.fi/suurimmatlaivat/
Otetaan vastaan lisäyksiä, parannuksia, korjauksia ja kaikkea muutakin palautetta. Puutteita ja virheitä voi olla, lähteistö on vaatimaton.
Noin muuten saatteeksi tähän pieni tiivistys:
1) Konttialuksissa ykköstila on helppo: Maersk Buffalo (nyk. Seago Istanbul) vuonna 2007. Kakkostilalla ovat sitten kai
vuonna 2019 tänne saapuneet Maerskin 3 600 TEU:n konttialukset, niitä on useampia, Vayenga Maersk, Volga Maersk, Venta Maersk, Vuoksi Maersk...
2) Irtolastialuksissa suurimmat ovat Navios Lumen ja DS Charme. Kakkosena on Roma Snug (nyk. Regina Oldendorff).
3) Risteilyaluksissa ykkösenä MSC Meraviglia. Sen ohella huomioidaan suurimmat Suomessa rakennetut risteilyalukset, M/S Oasis of the Seas ja M/S Allure of the Seas.
4) Säiliöaluksissa on huomioitu vain suomalaisessa omistuksessa olleet Mastera ja Tempera. Tiedot muista suurista täällä käyneistä öljytankkereista puuttuvat.
5) Purjelaivoissa on esitelty vain nelimastoparkki Sedov. Isojen purjealusten kokoontumisissa käy paljon isoja ja isoimpia purjelaivoja, mikä niistä on ollut suurin, kas sitä emme selvittäne.
Suurimmat Suomessa vierailleet autojenkuljetusalukset Suomessa lienevät seuraavat:
Wallenius Wilhelmsen varustamon Aniara:
https://www.vesseltracker.com/en/Ships/Aniara-9377494.html (https://www.vesseltracker.com/en/Ships/Aniara-9377494.html)
Saman varustamon Figaro:
https://www.vesseltracker.com/en/Ships/Figaro-9505041.html (https://www.vesseltracker.com/en/Ships/Figaro-9505041.html)
Yhä saman varustamon Fidelio ja sisar Faust (nykyään ARC Independence):
https://www.vesseltracker.com/en/Ships/Fidelio-9332937.html (https://www.vesseltracker.com/en/Ships/Fidelio-9332937.html)
Eukor-varustamon Morning Laura:
https://www.vesseltracker.com/en/Ships/Morning-Laura-9445992.html (https://www.vesseltracker.com/en/Ships/Morning-Laura-9445992.html)
Jokainen noista on käynyt Kotkassa (pääosin 00-luvun loppuvuosina, tosin Morning Laura vasta viime vuosikymmenen puolivälissä). Hangossa noista vieraili ainakin Aniara elokuussa 2008.
Wilhelmsenin oma vanha Taiko toi Haminaan Syyrian kemiallisten aseiden valmistuksessa käytettäviä myrkkyjä viimeisellä matkallaan ennen romutusta kesällä 2014. 262-metrinen Taiko oli kautta aikain pisin Haminassa käynyt alus - ainakin siihen asti, kun joku sinne kaavailluista suurista risteilijöistä Haminaan saapuu, mikäli koronatilanne sen suo...
https://www.vesseltracker.com/en/Ships/Taiko-8204975.html (https://www.vesseltracker.com/en/Ships/Taiko-8204975.html)
Konttilaivoista voisi mainita myös vuonna 2019 Vuosaaressa ja Kotkassa muutaman kerran käyneen Australin (nyk. Chiquita Dream), joka on tuon mainitun silloisen Hammonia Antofagastan sisaralus:
https://www.vesseltracker.com/en/Ships/Chiquita-Dream-9399777.html (https://www.vesseltracker.com/en/Ships/Chiquita-Dream-9399777.html)
Myös oheinen Pietarin vakiokävijä 237-metrinen konttilaiva MSC Mandy voitaneen mainita, onhan se pituudeltaan yksi pisimpiä Suomessa käyneitä konttilaivoja. Se kävi Kotkassa kevättalvella 2019.
https://www.vesseltracker.com/en/Ships/Msc-Mandy-8918966.html (https://www.vesseltracker.com/en/Ships/Msc-Mandy-8918966.html)
Maerskin Winter Palace luokan konttilaivoista eri Suomen satamissa ovat tähän asti käväisseet seuraavat: Vaga Maersk, Vayenga Maersk, Venta Maersk, Vilnia Maersk, Volga Maersk ja "somelaiva" Vuoksi Maersk. Eli sarjan seitsemästä aluksesta ainoastaan Vistula Maersk ei ole vielä Suomeen eksynyt.
Fallstaff oli hyvä purkki ku kävin tuuraamassa!
Suurimmista ro-roaluksista (tähän määritelmään ei lasketa autojenkuljetusaluksia eikä matkustajia kuljettavia autolauttoja tai ro-paxeja) Suomessa on mainittava tuolla vanhoissa ketjuissa ilmitulleet ruotsalaiset Elgaren ja Kolsnaren, jotka ovat käyneet Helsingissä ja Kotkassa mitä ilmeisimmin 80-luvun alkupuolella:
http://faktaomfartyg.se/kolsnaren_1978.htm (http://faktaomfartyg.se/kolsnaren_1978.htm)
Kuin myös Vuosaaressa rakennetut neuvostoliittolaiset ja myöhemmin venäläiset Magnitogorsk, Komsomolsk, Anatoliy Vasilyev ja Smolensk, jotka ajoivat linjaa Kotkasta Australiaan aina 90-luvun puoleenväliin saakka:
https://www.vesseltracker.com/en/Ships/Naesborg-7359553.html (https://www.vesseltracker.com/en/Ships/Naesborg-7359553.html) (Naesborg, ent. Magnitogorsk)
https://www.vesseltracker.com/en/Ships/Nordborg-7359565.html (https://www.vesseltracker.com/en/Ships/Nordborg-7359565.html) (Nordborg, ent. Komsomolsk)
https://www.vesseltracker.com/en/Ships/Niledutch-Prospector-7910656.html (https://www.vesseltracker.com/en/Ships/Niledutch-Prospector-7910656.html) (Niledutch Prospector, ent. Anatoliy Vasilyev)
https://www.vesseltracker.com/en/Ships/Alyona-7910668.html (https://www.vesseltracker.com/en/Ships/Alyona-7910668.html) (Alyona, ent. Smolensk)
Maininnanarvoisia 70-80-lukujen vaihteen kävijöitä ovat myös norjalaisen Wilhemsenin Tombarra:
http://faktaomfartyg.se/tombarra_1973.htm (http://faktaomfartyg.se/tombarra_1973.htm), käynyt tietääkseni Göteborgissa olleen lakon vuoksi ainakin Kotkassa.
sekä puolalainen Wroclaw, joka on käväissyt Kotkassa 80-luvun alkupuolella:
http://faktaomfartyg.se/wroclaw_1983.htm (http://faktaomfartyg.se/wroclaw_1983.htm)
Nämä siis valtameriro-roita.
Lyhyiden reittien ns. short-sea ro-roalusten koko on nykyään vasta kasvamaan päin, ja lähitulevaisuudessa Suomessa tullaankin näkemään muutamia tuon laivatyypin suurimpia aluksia, jotka siis ovat vielä tällä hetkellä rakenteilla:
Ruotsalainen Wallenius-SOL rakennuttaa Kiinassa kaksi suurta LNG-käyttöistä 1A Super jääluokitettua ro-roa Perämeren liikenteeseen:
https://wallenius-sol.com/en/worlds-largest-lng-roro (https://wallenius-sol.com/en/worlds-largest-lng-roro)
Sekä Finnlines kolme ympäristöystävällistä Finneco-luokan (Grimaldin GG5G-luokka) laivaa:
https://www.finnlines.com/fi/uutishuone/finnlinesin-uuden-roro-aluksen-rakentaminen-alkoi (https://www.finnlines.com/fi/uutishuone/finnlinesin-uuden-roro-aluksen-rakentaminen-alkoi)
https://www.finnlines.com/fi/uutishuone/finnlinesin-kaikki-kolme-hybridiroro-alusta-nyt-rakenteilla (https://www.finnlines.com/fi/uutishuone/finnlinesin-kaikki-kolme-hybridiroro-alusta-nyt-rakenteilla)
Täällä keskustelua aiheesta:
https://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=11151.135 (https://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=11151.135)
Tämänhetkisistä Suomesta linjaa ajavista short-searo-roista suurimpia ovat Finnlinesin pidennetty Breeze-luokka (Finnbreeze, Finnsea, Finnsky, Finnsun, Finntide ja Finnwave):
https://www.finnlines.com/fi/rahti/laivasto (https://www.finnlines.com/fi/rahti/laivasto)
Sekä Transfennican con-rot (Genca, Kraftca, Plyca, Pulpca, Timca ja Trica):
https://www.transfennica.com/fleet-equipment/fleet (https://www.transfennica.com/fleet-equipment/fleet)
Kaistametrien suhteen maininnanarvoisia voisivat olla vielä jokunen vuosi sitten Suomeen eri operaattoreille säännöllisesti kulkeneet Stenan Fore-luokan alukset Stena Foreteller, Stena Forecaster ja Stena Forerunner:
http://faktaomfartyg.se/stena_forerunner_2003.htm (http://faktaomfartyg.se/stena_forerunner_2003.htm)
Nämä nykyiset mahtuvat vielä mittojensa puolesta Kielin kanavaankin, vaikkakaan Finnlinesin kuusikon aluksia ei pidentämisen jälkeen ole sieltä kulkenut...
EDIT: Kaistametrejä riittää myös tällä Finnlinesin juuri nyt emoyhtiö Grimaldilta rahtaamalla Eurocargo Savonalla (kunhan se vaan ennättää Suomeen asti). Toisaalta sen sisar Eurocargo Brindisi (nykyään Giuseppe Lucchesi) on kulkenut Suomeen vähän aikaa vuonna 2015.
http://faktaomfartyg.se/strait_of_messina_2011.htm (http://faktaomfartyg.se/strait_of_messina_2011.htm)
Pekka Laakso, suuret kiitokset. Minulta puuttuu useita alustyyppien ryhmiä. Aloitan autojenkuljetusaluksista ja Aniarasta ja etenen siitä.
Hitaasti kiiruhtaen eteen päin.
https://www.tiedonportailla.fi/suurimmatlaivat/autojenkuljetusalukset.htm
En työn edistymistä kommentoi muuten kuin tämän kerran, vain kysyn jos on kysyttävää.
Nämä ovat hirviömäisen suuria laivoja. Mutta kauniita.
Laitan näihin lähteeksi Pekka Laakson.
Edit: Taiko oli jääyt pois ja lisäsin. Onko tämä Taiko ollut autojen kuljettamiseen käytetty alus, kun kansirakenteet näyttävät ihan joltakin muulta?
Hyvä, että sain konttialuksiin kaikki nuo Maerskin Winter Palace-luokan alukset, etsin niitä itsekin kovasti, en löytänyt.
Lainaus käyttäjältä: Jorma Rajaniemi - 04.04.2021, 10:30:35 Edit: Taiko oli jääyt pois ja lisäsin. Onko tämä Taiko ollut autojen kuljettamiseen käytetty alus, kun kansirakenteet näyttävät ihan joltakin muulta?
Taiko (alkujaan Barber Hector) oli alunperin valtamerikulkuinen ro-ro/konttilaiva, mutta muutettiin elinkaarensa loppupäässä autojenkuljetuslaivaksi lisäämällä sen sääkannelle tuo valtava autotallirakenne.
http://faktaomfartyg.se/barber_hector_1984.htm (http://faktaomfartyg.se/barber_hector_1984.htm)
https://www.tiedonportailla.fi/suurimmatlaivat/roroalukset.htm
Stena Foreteller oli viimeinen, jonka asetin sivulle. Mahdottoman kaunis laiva ja hieno kuva, nämä laivakuvaajat osaavat asiansa.
Lainaus käyttäjältä: Jorma Rajaniemi - 05.04.2021, 09:43:46
https://www.tiedonportailla.fi/suurimmatlaivat/roroalukset.htm
Stena Foreteller oli viimeinen, jonka asetin sivulle. Mahdottoman kaunis laiva ja hieno kuva, nämä laivakuvaajat osaavat asiansa.
Löytämiesi kuvien mukaan kaikki Finnbreeze-luokan alukset ovat esitetty lyhyenä eli ennen pidentämistään. Joten olisi asiallista esittää sivuilla kuvia myös niistä pidennyksen jälkeen. Minulta löytyy itseltänikin kuvia, mutta uskoisin, että julkaisulisensseillä olevia kuvia löytyy runsaasti.
Näissä ro-rolaivoissa olisi myös hyvä mainita alusten tietojen yhteydessä niiden kaistametrit (lane metres).
Lisäsinpäs jo tuonne Foretelleriin kaistametrit, niitä oli 3 000.
Kuvista totean vain sen, että maksullisia kuvia toki löytyy - minä käytän vain ilmaisia kuvia. Laivakuvat ovat kiven tai pitäisikö sanoa karin takana. Löydän niitä vain Wikimediasta ja Flickristä, jossa pari kuvaajaa on antanut käyttööni 150 000 laivakuvaa. Siellä näyttää olevan joku vaatimaton kuva pidennetyistä Finnbreeze-luokan aluksista, mutta ne ovat tiukasti All Rights Reserved. Niitä voi toki kerjätä, mutta vastaus voi tulla kolmen vuoden kuluttua - noin muuten, laivakuvat ovat arvokasta omaisuutta omistajilleen ja niitä on hyvin vaikeaa saada sivuilleen. Siis minun, muista en tiedä.
Voin lisätä sivuille merkinnän, että kuvat ovat ajalta ennen pidennystä.
Voisin lähettää sinulle kuvia vapaaseen käyttöön, mikäli sähköpostiosoitteesi olisi tiedossa. Tuolta kotisivuilta ei sähköpostiosoitetta näy löytyvän?
Lähetin mailini sinulle yksityisviestinä, kiitos kuvista.
-----------------------------
Mailiosoitteen pitäminen nettisivuilla on täysin mahdotonta. Spammirobotit alkavat sen avulla lähettää tuhat mailia päivässä.
Kaistametrien perusteella sivustollasi voidaan mainita vielä Finnlinesin vanhemmat Finnmill ja Finnpulp, sekä niiden alkuperäiset sisaret (Finnlines on aikoinaan muokannut oman kaksikkonsa kansien layoutia.) Corona Sea, Hafnia Sea (kulkevat Transfennicalle Hankoon ja Kotkaan), Fionia Sea jaJutlandia Sea (kulkevat Wallenius SOL:lle Vaasaan, Ouluun ja Kemiin). Vaikka näissä runkomitat jäävätkin hieman pienemmiksi kuin yllä mainituissa.
Samat lähteet kuin yllä:
https://www.transfennica.com/fleet-equipment/fleet (https://www.transfennica.com/fleet-equipment/fleet)
https://www.finnlines.com/fi/rahti/laivasto (https://www.finnlines.com/fi/rahti/laivasto)
Kiitos, nämä kaikki on laitettu.
Tähän on varmaan jokin selitys, jota en hidasjärkisenä huomaa, mutta tuon Fionia Sean nimenä on
Wallenius Solin sivulla aluksen esittelyssä Fiona Sea. Miten heillä voi olla väärin kirjoitettuna oman laivansa esittelyssä laivan nimi?
Ehkä minä en huomaa jotakin.
https://wallenius-sol.com/en/mv-fiona-sea
Lainaus käyttäjältä: Jorma Rajaniemi - 03.04.2021, 20:48:16
https://www.tiedonportailla.fi/suurimmatlaivat/
Otetaan vastaan lisäyksiä, parannuksia, korjauksia ja kaikkea muutakin palautetta. Puutteita ja virheitä voi olla, lähteistö on
2) Irtolastialuksissa suurimmat ovat Navios Lumen ja DS Charme. Kakkosena on Roma Snug (nyk. Regina Oldendorff).
Lisätä voisi Hsin may aluksen (292x45), Kävi vuosia sitten 2010 Porissa Tahkoluodossa. 2012 kesällä kävi Genius niminen irtolastilaiva 2.7.(287x45) Semmonen muistikuva on että.Tahkoluodossa on käynyt 297m irtolastialus, en vaan ny muista sen nimeä. Nykyjään hiililiikenne loppunut satamaan päin niin ei enää suuria hiililaivoja tule...
Edit. Semmoinen huomio, että jos katsot vaikkapa marinetrafficista laivojen tietoja niin syväys tiedot ovat aina sen hetkisiä eli ei max syväyksiä. Katsoin vaan sivustoasi ja 292m irtolastialukselle mainittu syväys 9m ei kyllä ole maksimi syväys. Esimerkiksi mainitsemani Hsin may maksimi syväys 18,3m.
En ollut ennen niin tarkoin lukenut noita MarineTraficin tietoja ja vasta lopulta huomasin, että se syväys oli "current". Jäin miettimään sitä, että miten tuo syväyskin saadaan päivitettyä kaiken aikaa nettiin mutta se on kai tätä nykypäivän tiedonsiirtoa. Mutta syväystietoni ovat siten hieman sitä sun tätä.
Laittelen päivän aikani ilmoittamasi laivat mukaan, kiitokset.
Edit:
Onkohan Timo Heikkinen tuo mainitsemasi Genius nimeltään Geniuship? Siinä mitat täsmäävät täysin ilmoittamiisi. Muuten en löydä sopivaa Geniusta. Geniuship:
https://www.marinetraffic.com/fi/ais/details/ships/shipid:195253/mmsi:538006628/imo:9398759/vessel:GENIUSHIP
Porissa kävi jo vuonna 1995 bulkkeri Locust, jonka pituus oli 302 m (x 43 m, IMO 7001027). Kyseinen alus on romutettu jo aikoja sitten.
Locustin käynnistä kirjoitti HS (maksumuuri) (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003456388.html)
Locust Marinetrafficissa (https://www.marinetraffic.com/sr/ais/details/ships/shipid:942730/mmsi:-7001027/imo:7001027/vessel:LOCUST)
Lainaus käyttäjältä: Jorma Rajaniemi - 08.04.2021, 08:57:30
Edit:
Onkohan Timo Heikkinen tuo mainitsemasi Genius nimeltään Geniuship? Siinä mitat täsmäävät täysin ilmoittamiisi. Muuten en löydä sopivaa Geniusta. Geniuship:
https://www.marinetraffic.com/fi/ais/details/ships/shipid:195253/mmsi:538006628/imo:9398759/vessel:GENIUSHIP
On, 2015 vaihtanut nimeä. Katsoin vessel trackerista missä näkyy vanhat nimet
https://www.tiedonportailla.fi/suurimmatlaivat/irtolastialukset.htm
Ja näin, kuvia ei löydy kuin yhteen, sitä kerjäsin, tuskin saan.
Lainaus käyttäjältä: Jorma Rajaniemi - 08.04.2021, 13:41:07
https://www.tiedonportailla.fi/suurimmatlaivat/irtolastialukset.htm
Sinulla on tuolla kuva väärästä Regina Oldendorffista (nyk. nimi PROPEL PROSPERITY), tässä oikea:
http://www.shipspotting.com/gallery/search.php?search_imo=9535242
Kiitos korjauksesta, poistin kuvan.
Navios Lumenin eteenkin oli jäänyt ylimääräinen J, minkä poistin. :)
Muuten tässä voisi kysyä, että miksi noita laivojen korkeuksia (veden pinnan yläpuolella) piilotellaan näissä netin esittelyissä eikä niitä löydä etsimälläkään? Merenkulkijoille syväys on tärkeä, mutta rannalta laivaa ihailevalle maakravulle kuten minulle ilmasyväys on tärkeämpää, eli se mitä näkyy.
Lainaus käyttäjältä: Jorma Rajaniemi - 08.04.2021, 13:41:07
https://www.tiedonportailla.fi/suurimmatlaivat/irtolastialukset.htm
Ja näin, kuvia ei löydy kuin yhteen, sitä kerjäsin, tuskin saan.
Tässähän tuli lopultakin se kuuluisa sokeri pohjalta, eli Locust on kautta aikain pisin Suomen satamassa käynyt rahtilaiva ja toinen laiva ylipäänsä, joka on ylittänyt pituudellaan rajan 300 metriä. Toinen ja sitä pidempi on ollut risteilyalus MSC Meraviglia. Niitäkin pidempiä ovat olleet vain nuo Suomessa rakennetut kaksi risteilyalusta.
Säiliölaivoissa mennään toki pidemmälle. Mainitaan ensinnä suomalaisina Nesteen 1979 ostetut ja 1982 sekä 1987 myydyt valtavat raakaöljytankkerit Jaarli, Jatuli ja Jurmo, jotka kävivät Sköldvikissä:
https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/937 (https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/937)
https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/918 (https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/918)
https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/923 (https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/923)
1995 Sköldvikiin ilmaantui silloin upouusi Maerskin raakaöljytankkeri Ellen Maersk. Juuri nyt en pysty tarkistaam aluksen mittatietoja, mutta myöhemmin tänään kyllä.
Naantalin ja Kotkan suurimpien kävijöiden kohdalla voitaneen mainita täällä foorumillakin mainittu syksyllä 1999 käynyt vanha ore-bulk-oil (OBO) alus Elli, joka kohtasikin romuttamon jo seuraavana keväänä.
https://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=17905.msg153280#msg153280 (https://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=17905.msg153280#msg153280)
Risteilylaivoista puhuttaessa yli 300-metrisiä jättiristeilijöitä on käynyt viime vuosina ennen koronapaussia Suomessa useampiakin. Kannattaa katsella foorumin Risteilijät-osoita, ja sieltä etenkin "Risteilyaluskesä 20xx" -ketjuja.
Matkustajalaivoissa sekä ro-rolaivoissa nopea tietojen tarkistuslähde www.faktaomfartyg.se (http://www.faktaomfartyg.se) kannattaa myös käydä lävitse.
Kiitoksia. Korjasinpas heti tekstejäni - ilmeisesti tuo Locust on pisin kuivalastialus.
Menee näiden jättitankkereiden ja muiden laitto perjantain puolelle, mutta paneudun.
Ellin tiedot löydät tuosta linkitetystä foorumiviestistä. Se kuitenkin lastasi Suomessa viljaa, joten sen voisi lisätä tässä tapauksessa irtolastialusten joukkoon, ellet halua avata nk. OBO-aluksille omaa kategoriaansa.
Ellen Maersk, joka saapui suoraan rakennustelakaltaan touko-kesäkuun vaihteessa 1995 Odensesta Sköldvikiin oli 343,71 m pitkä, 56,44 m leveä ja maksimisyväydeltään 21,60 m. Deadweight eli kuollutpaino: 299 700, brutto: 158 475, netto: 95 332
Kulki jo vuodesta 1997 lähtien Maerskillä perinteisellä nimellä Emma Maersk (ei pidä siis sekoittaa tuohon Maerskin nykyiseen tunnettuun ja toisinaan epäonniseen konttilaivaan).
Romutettu nimellä Universal Peace heinäkuussa 2014.
https://www.vesseltracker.com/en/Ships/Universal-Peace-9002635.html (https://www.vesseltracker.com/en/Ships/Universal-Peace-9002635.html)
Seuraavaksi vähäsen jäähdytyslaivoista eli reefereistä (kansankielellä "banaanilaivoista"):
Varmuudella suurimpien Suomessa vierailleiden reeferien joukossa olivat ruotsalaiset/ruotsalaisomisteiset Winter Star ja Winter Water, joista Winter Star vieraili Kotkassa joskus 70-80 lukujen taitteessa, ja Winter Water Mäntyluodossa ja Kotkassa 90-luvun lopulla (tosin tämä jälkimmäinen lastasi oltuaan Swedish Orient Linen omassa liikenteessä metsäteollisuuden tuotteita :D).
http://faktaomfartyg.se/winter_star_1979.htm (http://faktaomfartyg.se/winter_star_1979.htm)
http://faktaomfartyg.se/winter_water_1979.htm (http://faktaomfartyg.se/winter_water_1979.htm)
Sitten minulla on hämärä muistikuva, että näitä Snow-luokan aluksia olisi ollut telakoitavana Suomessa joko Uudessakaupungissa tai Naantalissa. (Snow Crystal, Snow Drift ja Snow Flower ilmeisesti.) Mutta muistikuva on hyvin hämärä. Oikaiskaa, jos tiedätte lisää.
Esimerkkinä Snow Flower:
http://faktaomfartyg.se/snow_flower_1972.htm (http://faktaomfartyg.se/snow_flower_1972.htm)
Reefereitähän kävi oikeassa tarkoituksessaan pääosin Helsingissä. Valitettavasti minulla ei ole niistä tietoa mitkä olivat niistä suurimpia.
Turussa muuten rakennettiin vuonna 1968 tuohon aikaan kaksi varsin suurta jäähdytysalusta San Joaquin Valley ja Aconcagua Valley ruotsalaiselle Johnson-varustamolle:
http://faktaomfartyg.se/san_joaquin_valley_1968.htm (http://faktaomfartyg.se/san_joaquin_valley_1968.htm)
http://faktaomfartyg.se/aconcagua_valley_1968.htm (http://faktaomfartyg.se/aconcagua_valley_1968.htm)
Hyvä, sainkin tuon edellisen annoksen laitetuksi ja nämä laitan lauantaina - paneudun samalla reefereihin, sana, jota en ole ikinä ilmeisesti kohdannut. Banaanilaiva on tuttu.
PS. Nuo Turun laivat oli mukava lisätä, ne ovat edesmenneen veljeni tekemiä. Hän oli tuohon aikaan Wärtsilän telakalla Turussa hitsauspuolella työnjohtaja.
Lainaus käyttäjältä: Jorma Rajaniemi - 09.04.2021, 19:05:35
Hyvä, sainkin tuon edellisen annoksen laitetuksi ja nämä laitan lauantaina - paneudun samalla reefereihin, sana, jota en ole ikinä ilmeisesti kohdannut. Banaanilaiva on tuttu.
PS. Nuo Turun laivat oli mukava lisätä, ne ovat edesmenneen veljeni tekemiä. Hän oli tuohon aikaan Wärtsilän telakalla Turussa hitsauspuolella työnjohtaja.
Voisitko siirtää nämä jäähdytyslaivat omaan väliotsikkonsa alle? Nyt kun ne ovat saman otsikon alla kuin suuret bulkkerit eli irtolastialukset, niin lukija hämmästyy kovasti, mitä nuo huomattavasti pienemmät jäähdytyslaivat siellä tekevät.
Lisää shortsea ro-ro:ihin tämä maanantaina ensimmäistä kertaa Hankoon saapuva Eurocargo Savona, sekä sen talvella 2015 Vuosaaresta ja Kotkasta hetken aikaa kulkenut sisar Eurocargo Brindisi (nyk. Giuseppe Lucchesi). Niiden kaistametrit ovat nimittäin jo aika messevät.
http://faktaomfartyg.se/strait_of_messina_2011.htm (http://faktaomfartyg.se/strait_of_messina_2011.htm)
http://faktaomfartyg.se/bering_strait_2012.htm (http://faktaomfartyg.se/bering_strait_2012.htm)
https://www.tiedonportailla.fi/suurimmatlaivat/jaahdytysalukset.htm
Tein jäähdytysaluksille ikioman sivun.
En parempaa ketjua tähän löytänyt, mutta parhaillaan Kokkolassa on lastauksessa todennäköisesti koko kuluvan vuoden suurin Suomessa käyvä kuivarahtialus. 292 x 45 metriä sekä dw 182249 t kooltaan oleva Southern Harmony lastaa perinteiseen tapaan rautapellettiä Kokkolasta.
edit. Myös Kokkolan satama tituleeraa alusta koko sataman historian suurimmaksi kävijäksi... https://portofkokkola.fi/2021/05/19/viikon-panamax-21/
Kokkolaan saapui tänään jälleen yksi suurimmista siellä (ja koko Suomessa) käyneistä bulkkereista, DWT:ltään hieman tosin tuota Southern Harmonyä pienempi KSL Seoul. Jäätalvi-topicin viestiini viitaten, Kontio avasi sille ränniä ennen omaa saapumistaan Kokkolaan bunkraamaan.
https://www.vesselfinder.com/vessels/KSL-SEOUL-IMO-9723502-MMSI-477699900 (https://www.vesselfinder.com/vessels/KSL-SEOUL-IMO-9723502-MMSI-477699900)
Lainaus käyttäjältä: Pekka Laakso - 11.12.2021, 14:42:58
Kokkolaan saapui tänään jälleen yksi suurimmista siellä (ja koko Suomessa) käyneistä bulkkereista, DWT:ltään hieman tosin tuota Southern Harmonyä pienempi KSL Seoul. Jäätalvi-topicin viestiini viitaten, Kontio avasi sille ränniä ennen omaa saapumistaan Kokkolaan bunkraamaan.
https://www.vesselfinder.com/vessels/KSL-SEOUL-IMO-9723502-MMSI-477699900 (https://www.vesselfinder.com/vessels/KSL-SEOUL-IMO-9723502-MMSI-477699900)
Nyt KSL Seoul on ollut pari päivää Hangon redillä vierellään ESL:n Pasila, johon puretaan ilmeisesti jotain. Myös Håkansin Neptun parhaillaan matkalla laivojen luo. Aissin mukaan sekä Seoul ja Pasila tulivat Kokkolasta. Jotenkin olisi outoa purkaa lastia merellä, niin lyhyen matkan jälkeen.
Ota huomioon laivan syväys. Se lastataan tuolla sts-operaationa täydempään lastiin.
KSL Seoul on ankkurissa Tanskan Anholt-saaren etelä puolella. Samoin Eira ja Kallio paikalla.
Onkohan lastin lisäystä?
Onko tietoa mitä tämä KSL Seoul kuljettaa tällä kertaa?
Juurikin toppauksesta kyse eli alus on kulkenut Tanskan salmista 15m syväydellä ja veikkaisin että tuon kokoluokan aluksen max on +- 18m joten lastataan vielä täydemmäksi ennen lopullista merimatkaa. Tästä muuten huomaa miten suuri työllistävä vaikutus toppauksilla on meidän ESL- shippingille. Tätä kyseistä alusta on nyt 3 eri aluksen toimesta topattu täydemmäksi.
Suurin osa Kokkolan bulkviennistä/ transitoliikenteestä taitaa olla edelleen Venäjältä tulevaa rautapellettiä, jota tämäkin lasti todennäköisesti on.
Pieni kommentti vain tuosta "toppauksesta"!
Minulle täysin uusi sana, vaikka toki tunnen useammin käytettävät alan ilmaisut,
koska rahtailin aluksia yli 40v-sitten silloisella FÅA:lla.
Persianlahden liikenteeseen yhtiön omat "pikinokat" - mikäli joku ilmaisua vielä muistaa -
olivat siihen auttamattomasti liian pieniä.
Vähän OT, mutta kokoluokka oli silloin toinen - handy size - 15 - 20.000 dwt.
Aikarahtaukset solmittiin yhdelle matkalle ja aikarahtaus, n. 60 vrk päättyi usein Muscatin
ohituksella.
Muistan myös 1980-luvulta yhden raakasokerilaivan, jonka myyjä valitsi annettujen ohjeiden
vastaisesti, ei se ui saapuessaan liian syvällä. Alusta oli ensin kevennettävä Helsingin
Länsisätamassa, josta raakasokeria ajettiin autoin Kirkkonummen Kantvikiin. Alus siirtyi sitten
Kantvikiin, kun 30 jalkaa riitti.