Estonian uppoamisesta 25 vuotta 28.9.2019

Aloittaja Sakari Savinainen, 13.09.2014, 19:58:25

« edellinen - seuraava »

Tuomas Romu

Asiaa voisi varmasti tutkia myös mallikokein tai numeerisella simuloinnilla. Tässäpä oiva dippatyöaihe jollekin innokkaalle laiva- ja lujuusoppiteekkarille nyt kun VTT:llä vielä on tuo aaltoallas Otaniemessä...
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Seppo Honkanen

Nyt kaikki viisi tuon "sensaatiomaisen" tv-sarjan osaa nähneenä kritiikkini niistä kaikista kuuluu kahdella sanalla: asenteellinen sekametelisoppa.
Dokumentti-sanaa en suostuisi ikinä tuosta sarjafilmistä käyttämään, koska dokumentti on: asiakirja, -paperi, todistuskappale, TODISTE.
Dokumentoida =TODISTAA OIKEAKSI, vahvistaa dokumenteilla.
Fiktio = kuvitelma, epätodenmukainen olettamus.
Hätkähdyttävin oli tekijän itsensä lyhyt maininta vasta viidennessä eli viimeisessä pätkässä, että he eivät itse asiassa tiedä, missä tuo "sensaatiomainen reikä" tarkalleen sijaitsee.

Aiheetta enempään.

(Lähde: Nykysuomen sanakirja, SKS, WSOY 1977)


Tauno Hermola

#92
Lainaus käyttäjältä: Seppo Honkanen - 04.12.2020, 13:30:51
Nyt kaikki viisi tuon "sensaatiomaisen" tv-sarjan osaa nähneenä kritiikkini niistä kaikista kuuluu kahdella sanalla: asenteellinen sekametelisoppa.
Dokumentti-sanaa en suostuisi ikinä tuosta sarjafilmistä käyttämään, koska dokumentti on: asiakirja, -paperi, todistuskappale, TODISTE.
Dokumentoida =TODISTAA OIKEAKSI, vahvistaa dokumenteilla.
Fiktio = kuvitelma, epätodenmukainen olettamus.
Hätkähdyttävin oli tekijän itsensä lyhyt maininta vasta viidennessä eli viimeisessä pätkässä, että he eivät itse asiassa tiedä, missä tuo "sensaatiomainen reikä" tarkalleen sijaitsee.

Aiheetta enempään.

(Lähde: Nykysuomen sanakirja, SKS, WSOY 1977)

Näytti tosiaan siltä, että kuvauksen aikana oli välillä epäselvää, missä ollaan ja mahdettiinko oikean puolen takaosaa edes kuvata kokonaan, mutta kuvien analyysissä paikaksi kyllä tarkentui suunnilleen 1. kannen 4. ja 5. hyttiosaston välinen laipio, ei kai siitä mitään epäselvyyttä ollut.

Tietenkin koko runko pitäisi vielä kuvata systemaattisesti ja tutkia vaurio tarkemmin, tähän TV-dokumentin tekijöillä ei ilmeiseti ollut valmiutta eikä ehkä haluakaan.

p.s.
Ja jos nyt halutaan sanoilla saivarrella, Kielitoimiston sanakirja antaa dokumentti-sanalle myös toisen merkityksen:

Lainaa2. elokuvan t. televisio- t. radio-ohjelman lajityyppi, joka pyrkii välittämään kuvaamansa aiheen autenttisesti ja todenmukaisesti; tällainen elokuva t. ohjelma.


Kai Heino

Kuten Kalle totesi, visiiriä voidaan tutkia ja ehkä löytää jälkiä törmäyksestä laivan runkoon. Mahdollinen ristiaallokko, virtaukset ja laivan rungon vaikutus edellä mainittuihin tekevät visiirin ja laivan liikkeiden mallinnuksen melko hankalaksi. Kun vielä mainitut mahdolliset ja todelliset ilmataskut vaikuttavat ajelehtimiseen kääntelemällä ainakin visiiriä veden allakin, on mallintaja aika mielenkiintoisen ongelman edessä.
Luonto suosii turhanpäiväistä kokeilijaa.

Joonas Vähämäki

LainaaGöteborgissa käräjäoikeus on vapauttanut syytteistä Estonian hautarauhan rikkomisesta syytetyn parivaljakon. Dokumentaristi Henrik Evertssonin johtama ryhmä lähetti sukellusrobotin hylylle syksyllä 2019. Viime syksynä esitetyssä tv-dokumentissa kerrottiin tietoja hylyn kyljessä olevasta reiästä.

Syyttäjän mukaan Evertsson ja vedenalaisesta kuvauksesta vastannut Linus Andersson rikkoivat Ruotsin allekirjoittamaa ja lainsäädäntöönsä sisällyttämää sopimusta Estonian hautarauhasta, olivatpa motiivit kuinka ylevät tahansa. Syyttäjä Helene Gestrin on vaatinut kaksikolle ehdollista vankeustuomiota ja päiväsakkoja. Evertsson puolusti oikeudessa sukelluksia hylylle lisätiedon tarpeella autolautan uppoamisen syistä.

Kaksikon asianajaja on myös korostanut, että dokumenttiryhmä lähti matkaan saksalaisella aluksella satamasta Saksassa. Koska Saksa ei ole allekirjoittanut kansainvälistä sopimusta Estonian hautarauhasta, ryhmä oletti, ettei se tee mitään laitonta. Ennen tuomion julkistamista Andersson oli arvioinut Ruotsin yleisradioyhtiölle SVT:lle mahdollista tuomiota.

– Ennakkoaavistukseni on, että meidät tuomitaan, mutta saman tien vapautetaan.

Mahdollisia tulevia toimenpiteitä kartoitetaan

Tv-dokumentissa esitetyt tiedot hylyn kyljessä olevasta reiästä on johtanut siihen, että hautarauhalakia ollaan Ruotsissa muuttamassa siten, että uudet tutkimussukellukset hylylle olisivat mahdollisia. Nykyinen laki sallii sukellukset vain joko hylyn peittämiseksi tai ympäristönsuojelusyistä.

Viron, Suomen ja Ruotsin tutkintaviranomaiset sopivat joulukuussa kartoittavansa mahdollisia tulevia toimenpiteitä. Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) mukaan päätös siitä, ovatko vedenalaiset tutkintatoimet välttämättömiä, on lippuvaltio Viron käsissä. Viro myös ratkaisee mahdollisten tutkintatoimien toteuttamisen, Otkes tiedotti joulukuussa.

Estonia-dokumenttiryhmä on antanut materiaaliaan myös onnettomuustutkijoiden käyttöön.

https://yle.fi/uutiset/3-11778062

Jussi Laine

Virolainen EVA-316 matkalla Estonian hylylle ja huomenna alkavat sukellukset, jos sää sallii.

https://yle.fi/uutiset/3-12013049

Tauno Hermola

#96
Marinetraffic kertoo, että EVA-316 on jäänmurtaja ja entiseltä nimeltään Lonna, entinen suomalainen väyläalus.


Tauno Hermola

Turun Sanomat kirjoittaa Aftonbladetin uutiseen perustuen, että Estonian rungosta on löydetty kaksi 10..15 m aikaisemmin tuntematonta halkeamaa.

https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/5368211/Aftonbladet+Estonian+tuoreissa+tutkimuksissa+loytyi+uusia+rungon+vaurioita

Jutussa myös mainitaan, että nyt ovat kyseessä esitutkimukset, varsinainen hylyn arviointi aloitettaisiin vasta ensi vuonna.

Tuomas Romu

Hesarin mukaan tekevät aluksesta fotogrammetriamallin. Toivottavasti tuosta julkaistaan aikanaan korkearesoluutioisia renderöintejä.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Jarkko Korhonen

Tästä Estonian tapauksesta tulee kyllä mieleen tietyllä tavalla Ulvilan ja Bodomin keissit. Siellä on ilmeisesti hutiloitu alkupään tutkinnassa ja nyt yllättäen sitten laivasta löytyykin vaikka minkälaisia reikiä sieltä sun täältä näin 27 vuoden jälkeen. Laivaa ei siis ole ilmeisesti kuvattu läpikotaisin vuonna 1994 kun näitä kuvauksia tehdään nyt? Vaikka mitään 4k-tekniikkaa ei ole ollut saatavilla niin ei tuohon ole mitään teknistä estettä ollut.
Perämies on erämies.

Junno Pekola

Lainaus käyttäjältä: Jarkko Korhonen - 13.07.2021, 13:14:21
Tästä Estonian tapauksesta tulee kyllä mieleen tietyllä tavalla Ulvilan ja Bodomin keissit. Siellä on ilmeisesti hutiloitu alkupään tutkinnassa ja nyt yllättäen sitten laivasta löytyykin vaikka minkälaisia reikiä sieltä sun täältä näin 27 vuoden jälkeen. Laivaa ei siis ole ilmeisesti kuvattu läpikotaisin vuonna 1994 kun näitä kuvauksia tehdään nyt? Vaikka mitään 4k-tekniikkaa ei ole ollut saatavilla niin ei tuohon ole mitään teknistä estettä ollut.
Vain asiaan läheisesti liittyvät tahot (valtioiden silloiset päämiehet) tietävät totuuden, mutta jokin tieto muutti kaiken. Ruotsihan oli heti alussa valmis lähtemään nosto-operaatioon, joka vaihtui parin vuoden sisällä betonipeittelyyn. Onneksi tuota peittelyä ei saatu tehdyksi.  Kansainvälinen sukellusryhmä olisi halunnut pian uppoamisen jälkeen sukeltaa ja dokumentoida laivaa tarkemmin, mutta positiivista päätöstä tästä ei tehty(?). Epävirallista huhua myös liikkuu, että Ruotsi olisi hukannut tai tarkoituksellisesti tuhonnut osan tallennetusta sukelluksien video- ja kuvamateriaalista.

Yllä oleva teksti edustaa vain henkilökohtaista mielipidettäni eikä se ole sidoksissa mihinkään organisaatioon.

Tuomas Romu

Vaikka olenkin avoin kaikelle asiaa koskevalle lisätiedolle, en kyllä jaksa uskoa, että tällä hetkellä käynnissä oleva tutkinta merkittävästi muuttaisi alkuperäisiä johtopäätöksiä. 27 vuotta pohjassa on pitkä aika ja takuulla osa vaurioista on syntynyt uppoamisen jälkeen aluksen alkaessa vähitellen hajota.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Jussi Laine

Estonian hylky makaa noin 70 metrin syvyydessä eli millainen vedenpaine siellä on ja mitkä on ollut sen vaikutus hylkyyn?

Nyt uutisoitiin, että autokannen ramppi oli täysin auki mutta minusta on loogista, että veden paine on ollut voimakkaampi kuin hydraulisylinterien teho ja ramppi painunut täysin auki.  Laivojen ikkunat ovat turvalasia mutta millaisessa vedenpaineessa ne tulevat ns. sisään?

Muutama vuosi sitten joltain ulkoluodolta löydettiin Estonian pelastusrengas ja se oli käpristynyt kuin kuiva rusina. Tällöin uutisoitiin tämän johtuneen juuri vedenpaineesta. Eli pelastusrengas oli irronnut hylystä vasta vuosikymmenten jälkeen.

Timo Lähteenmäki

#103
Eikös tossa syvyydessä oo n. 7 barin paine. Se paine kuitenkin vaikuttaa tasaisesti joka puolelle eli pyrkii avaamaan ja sulkemaan sylintereitä yhtä suurella voimalla. Männän eri puolilla pitäisi olla paine-ero että liikettä tapahtuisi.
Tuommoinen 7 baria on pikemminkin pneumatiikan arvoja. Hydrauliikassa painetta olisi ehkäpä 150-200 baria.
Jos sylinterit on kiinni rampissa ja rungossa niin silloin on joku osa järjestelmästä ruostunut puhki ja painovoima vetänyt rampin auki.

Tuomas Romu

Lainaus käyttäjältä: Jussi Laine - 17.07.2021, 22:14:10
Estonian hylky makaa noin 70 metrin syvyydessä eli millainen vedenpaine siellä on ja mitkä on ollut sen vaikutus hylkyyn?

Paine-erosta mahdollisesti aiheutuvat vauriot syntyvät aluksen upotessa. Periaatteessa esimerkiksi kuivatankki voisi "painua kasaan" (imploosio) mikäli runko ei ehdi repeämään ja ilma karkaamaan. Esimerkiksi Derbyshire hajosi lähes täysin rakenteiden romahtaessa aluksen upotessa. Mikäli laipion tai vaikkapa ikkunan molemmilla puolilla kuitenkin on vettä, paine-eroa ei pääse syntymään ja syvyydellä ei ole mitään vaikutusta hylkyyn. Hyvä esimerkki tästä on Titanic: keulaosa täyttyi hitaasti vedellä aluksen upotessa ja säilyi siksi jotakuinkin ehjänä kun taas peräosa meni matkalla merenpohjaan niin tuhannen päreiksi.

Pelastusrengas on valmistettu solumuovin kaltaisesta materiaalista, jossa ilma on pienissä taskuissa ja siten ei pääse pakenemaan. Estonian upotessa pelastusrengas rutistui kasaan samalla tavalla kuin tyhjä muovipullo sukeltajan kädessä.

Timo tuossa toikin esiin todennäköisimmän syyn Estonian rampin aukeamiselle: jokin osa on ruostuttuaan antanut periksi ja ramppi on auennut itsekseen.
All information and details given in good faith but not guaranteed!