Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa

Aloittaja Miran Hamidulla, 01.04.2001, 00:56:15

« edellinen - seuraava »

Kimmo Rantanen

Ontuva kilpailutus hidastaa yhteysalusten uusimista
Saaristomerellä liikennöiviä yhteysaluksia ei ole uusittu aikoihin. Rahoitusmallia ollaan muuttamassa, jotta kilpailu lisääntyisi ja aluskanta päivittyisi.
26.4.2007 20:47:03


VIDEO: http://videot.turunsanomat.fi/?video=22cf8180

Mikko-Oskari Koski

Niinpä. Eihän ketään voi pakottaa osallistumaan kilpailuun, varsinkaan, jos siihen ei edes saa osallistua, kuin riittävän uudella aluksella... ::)

Saaristomerellä ei nykyään liikennöi ainuttakaan kelvotonta alusta -paitsi monien käyttäjiensä mielestä reitilleen huonosti sopiva Eivor. Sikäli Saaristoasiain neuvottelukunnan mietintö saattaa olla enemmän paperin rapinaa, kuin mitään muuta. Valtio-omistusmalli saattaisi olla sikäli järkevämpi, että silloin alusten hankintakustannukset olisivat pois operaattorilta, eikä siinä syntyisi riskiä aluksen laituriin jäämisestä, jos linja kilpailutuksessa menetetään.
Turku TV:n uutisjutun kuvituksena oli -aika epäinformatiivisesti aiheen ytimeen liittyen- vanhan kunnon ms.Aspön lähtö Pärnäsistä ja tulo Nötöseen. Eli ei ehkä kaikin puolin ihan ajantasalla oltu sielläkään.. 8)
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

jimsmith

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 28.04.2007, 16:50:30

Turku TV:n uutisjutun kuvituksena oli -aika epäinformatiivisesti aiheen ytimeen liittyen- vanhan kunnon ms.Aspön lähtö Pärnäsistä ja tulo Nötöseen. Eli ei ehkä kaikin puolin ihan ajantasalla oltu sielläkään.. 8)

Joo ei, kun ottaa huomioon että tuo video materiaali Aspön kohdalla on kuvattu 2004.  :)

Kalevi Lehto

Lainaus käyttäjältä: Kimmo Rantanen - 27.04.2007, 11:26:35
Ontuva kilpailutus hidastaa yhteysalusten uusimista
Saaristomerellä liikennöiviä yhteysaluksia ei ole uusittu aikoihin. Rahoitusmallia ollaan muuttamassa, jotta kilpailu lisääntyisi ja aluskanta päivittyisi.
26.4.2007 20:47:03


VIDEO: http://videot.turunsanomat.fi/?video=22cf8180

Matkustin juuri y/a Kivimolla ja kieltämättä aika repsahtaneen oloinen se oli. Ainakin matkustajatilat tuntuisivat kaipaavan pikaista peruskorjausta.
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Mikko-Oskari Koski

Jaa. Kivimo kuuluu kyllä niihin harvoihin yhteysaluksiin, joiden kyydissä en koskaan ole itse ollut ja sisaralus Kaitalla reissatessanikin olen aina viettänyt aikaani brygalla, kun aluksen päällikkö sattui olemaan entinen vesibussikipparini. Matkustajatilat saattavat olla käytössä kulahtaneet, mutta jos joku luulee näiden sisaralusten pyrkivän luksustason matkailunedistämiseen Rymättylän-Velkuan saariston pääasiassa reilusti alle puolentoista tunnin mittaisilla reittiosuuksilla, hän erehtyy.
Millainen yhteysaluksen sitten on oltava? Riippuu tietysti reitistä, mutta kaikissa tapauksissa tärkeintä on, että posti ja ruokapaketit saadaan perille asuttuihin saariin. Kivimon -kuin myös Paraisten saaristossa operoivan Vikenin- kohdalla matkustamon mattoja aika paljon olennaisempi asia on, että maitoauto mahtuu kyytiin. Finnön ja Fiskön kohdalla tärkeintä on, että pienille, etäisille saarille ylipäätään on jonkinlainen yhteys, joka toimii kaikissa säissä ja jäissä -viimemainituissa tosin ei tarvitse, jos jäät ovat niin paksut, että niiden yli voi ajaa moottorikelkalla tms.

Tässä vielä pari esimerkkikuvaa täysin käypää ajattelua edustavista yhteysalusten sisätiloista:
http://www.rosita.fi/laivat/eivor360_matkustamo.htm
http://s51.photobucket.com/albums/f361/KimmoRantanen/Tekla%20I/?action=view&current=Kuutsalo3-2007019.jpg
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Kalevi Lehto

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 04.05.2007, 15:25:14
Jaa. Kivimo kuuluu kyllä niihin harvoihin yhteysaluksiin, joiden kyydissä en koskaan ole itse ollut ja sisaralus Kaitalla reissatessanikin olen aina viettänyt aikaani brygalla, kun aluksen päällikkö sattui olemaan entinen vesibussikipparini. Matkustajatilat saattavat olla käytössä kulahtaneet, mutta jos joku luulee näiden sisaralusten pyrkivän luksustason matkailunedistämiseen Rymättylän-Velkuan saariston pääasiassa reilusti alle puolentoista tunnin mittaisilla reittiosuuksilla, hän erehtyy.
Millainen yhteysaluksen sitten on oltava? Riippuu tietysti reitistä, mutta kaikissa tapauksissa tärkeintä on, että posti ja ruokapaketit saadaan perille asuttuihin saariin. Kivimon -kuin myös Paraisten saaristossa operoivan Vikenin- kohdalla matkustamon mattoja aika paljon olennaisempi asia on, että maitoauto mahtuu kyytiin. Finnön ja Fiskön kohdalla tärkeintä on, että pienille, etäisille saarille ylipäätään on jonkinlainen yhteys, joka toimii kaikissa säissä ja jäissä -viimemainituissa tosin ei tarvitse, jos jäät ovat niin paksut, että niiden yli voi ajaa moottorikelkalla tms.

Tässä vielä pari esimerkkikuvaa täysin käypää ajattelua edustavista yhteysalusten sisätiloista:
http://www.rosita.fi/laivat/eivor360_matkustamo.htm
http://s51.photobucket.com/albums/f361/KimmoRantanen/Tekla%20I/?action=view&current=Kuutsalo3-2007019.jpg
Tällaisena osa-aikaisena saaristolaisena on sanottava, että tärkeintä toki on , että siellä yleensäkin on jonkinlainen liikenneyhteys ja nykykunnossaankin y/a Kivimo hommansa hoitaa, mutta jo reilusti toistakymmentä liikennöintivuotta kovassa käytössä ilman isompia remontointeja kieltämättä näkyy ja tuntuu, eikä ainakaan matkustajatilojen uudistaminen mielestäni olisi pahasta, siinämäärin kuluneen oloinen se tosiaankin on.

Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Mika Peltonen

Ihan vaan fiilistelyn vuoksi stasin y/a Kaita... päältäpäin ainakin siistissä kunnossa. :thumb:


Mikko-Oskari Koski

Uusi Länsi-Turunmaan eli Väståbolandin kunta saattaa vastisuudessa aiheuttaa tietynlaista uudelleenjärjestelyä Iniön vesille. Kunnan keskustaajamaksihan määriteltiin Paraisten Malmi, mutta varmaan ainakin jotain saaristoasioita lienee mahdollista jatkossakin hoitaa Nauvon, Korppoon, Houtskärin tai Iniön nykyisissä kuntakeskuksissa. Tai ainakin se olisi suotavaa, koska muuten nuo seudut tyhjenevät vielä nykyistäkin perusteellisemmin.
Tässä tulee vastaan kunnan sisäinen liikenneinfrastruktuuri: Iniöstä ei ole nykyisellään juurikaan yhteyksiä Houtskärin suuntaan, paitsi tietysti Antonian kesälinja sekä Jurmo II:n tiistainen rahtivuoro Kannvik-Roslax-Torsholma ja vv.(Roslaxin ja Torsholman välinen osuus siirretty Fisköltä). Mahtaisiko uusi kunta aiheuttaa jopa sen, että iniöläisten ilmaisen kyydin olisi vastaisuudessa oltava "kunnan sisäistä palvelua" -jolloin Aurora ja Antonia yhtäkkiä vaihtaisivatkin ainakin maksupolitiikkojaan, kenties linjojaankin, päittäin..?
Saamme nähdä, mitä tapahtuu. Kunnan sisäisen palvelun on kuitenkin jollain tasolla pelattava vastaisuudessakin, vaikka tottahan on tietysti sekin, että matka Iniöstä Turun kautta Paraisille lienee monessakin tapauksessa nopeampi ja kätevämpi, kuin samojen ääripisteiden välinen reissu Saaristotien kautta...  ::)
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Mikko-Oskari Koski

Kunnioitin läsnäolollani viime viikolla myös Kustavia ja Iniötä sekä Velkuaa ja Stasikin tarjosi kyytiä suhteettoman pientä maksua vastaan, Auroralla ilman, kuten tiedämme. Uutena alusbongauksena matkaani tarttui Kivimo, jonka oikoreitti Teersalon ja Hakkenpään välillä todella on mukava tapa välttää poikkeuksellisen tylsän kantatien 190 Turun ja Taivassalon välinen osuus.
Kivimon matkustamon penkit ovat tosiaan vähän virttyneet, mutta niiden verhoilu vaikuttaa alkuperäiseltä. Aiempi toteamukseni ko.aluksen risteilijyydestä pitää mielestäni edelleen paikkansa, luksustelua ei kaivata ja teknisesti purkki on hyvässä kunnossa. Kipparikin vaikutti työvälineeseensä tyytyväiseltä.
Kivimo välittää nykyään liikennettä paitsi useita kertoja päivässä Salavaisiin, Lailuotoon, Talosmereen ja Munnimaahan, myös tarvittaessa yhteensä 2-4 kertaa viikossa Tammisluotoon ja Liettisiin. Viikonloppuisin ajetaan yksi maitovuoro Salavaisten ja Ruotsalaisten kautta Haapalaan ja lauantaisin käydään ilmeisen huonosti vetävällä visiitillä Iniön Norrbyssä. Hakkenpään vuorojen lisääminen "heilurivuorojen" muodossa vaikuttaisi ainakin minusta järkevämmältä tavalta kehittää tuotetta, kuin tyhjä ajo oman liikennealueen ulkopuolella.

Jurmo II:n henkilökunta valitteli sitä, että Auroran ilmaisuus on aiheuttanut heidänkin vuoroilleen ryysistä kesämökkiläisten autojen muodossa. Kannvikissahan ei ole kuin muutama parkkiruutu ja vaihtoaika minimaalinen, joten Kolkoon, Åselholmiin, Kvarnholmiin, Själöhön, Nåtöhön ja Ytterstöhön menijöiden on käytännössä pakko roudata mukanaan aluksesta toiseen kaikki, mitä ovat mukaansa ottaneet. JII:n tilat eivät ole tällaiseen kuljetukseen parhaat mahdolliset -ja saarissa on kuitenkin myös yhteensä yli 50 vakituista asukasta, joiden palvelut priorisoituvat aina kesävieraisiin nähden. Eli olisiko jokin muu liikenteenhoitotyyli (esim.vanhan kunnon Klaran mallin kehittäminen Waxholmsbolagetin tyylisellä malilla?) ollut sittenkin noiden pienten saarten osalta nyt toteutettua järkevämpi..? ::)

Auroran (yhä Stasin, ei Destian hoidossa!) kovin ahdas yläkansi kahviloineen osoittaa, miten paljon "tehoneliöitä" tällaisestakin aluksesta löytää. Kun vertaa esim.sisaralus Falcoon...
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Wirrankosken Rami

Kysymys M-O:lle. Olit Iniössä. Näitkö/kävitko Mossala färjalla? Jos, niin mikä sen nykyinen numero on? Sieltä väittivät (kun soitin) että se olisi sama kuin mitä sitten paikalla ollut kuljettaja totesi hitsatun Palvan lossin ohjaamoon! Mossalassa lienevät vain lautat vaihtuneet Palvan lossilta.

Kimmo Rantanen

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 16.07.2007, 15:54:55
Uusi Länsi-Turunmaan eli Väståbolandin kunta saattaa vastisuudessa aiheuttaa tietynlaista uudelleenjärjestelyä Iniön vesille. Kunnan keskustaajamaksihan määriteltiin Paraisten Malmi, mutta varmaan ainakin jotain saaristoasioita lienee mahdollista jatkossakin hoitaa Nauvon, Korppoon, Houtskärin tai Iniön nykyisissä kuntakeskuksissa. Tai ainakin se olisi suotavaa, koska muuten nuo seudut tyhjenevät vielä nykyistäkin perusteellisemmin.
Tässä tulee vastaan kunnan sisäinen liikenneinfrastruktuuri: Iniöstä ei ole nykyisellään juurikaan yhteyksiä Houtskärin suuntaan, paitsi tietysti Antonian kesälinja sekä Jurmo II:n tiistainen rahtivuoro Kannvik-Roslax-Torsholma ja vv.(Roslaxin ja Torsholman välinen osuus siirretty Fisköltä). Mahtaisiko uusi kunta aiheuttaa jopa sen, että iniöläisten ilmaisen kyydin olisi vastaisuudessa oltava "kunnan sisäistä palvelua" -jolloin Aurora ja Antonia yhtäkkiä vaihtaisivatkin ainakin maksupolitiikkojaan, kenties linjojaankin, päittäin..?
Saamme nähdä, mitä tapahtuu. Kunnan sisäisen palvelun on kuitenkin jollain tasolla pelattava vastaisuudessakin, vaikka tottahan on tietysti sekin, että matka Iniöstä Turun kautta Paraisille lienee monessakin tapauksessa nopeampi ja kätevämpi, kuin samojen ääripisteiden välinen reissu Saaristotien kautta...  ::)

Nauvon ja Paraisten välille harkitaan tunnelia tai siltaa
Tuleva Länsi-Turunmaan kunta haluaa saariensa välisen liikenteen nykyistä sujuvammaksi. Nauvon ja Paraisten väliin harkitaan maantieyhteyttä joko tunnelin tai sillan avulla. Yhdistymisneuvotteluissa kunnat suunnittelevat myös Iniön sekä Houtskärin välille lauttayhteyttä talveksikin. Nyt Iniöstä pääsee talvella autolla tulevan kunnan muihin isoihin saariin vain mantereen kautta pitkän kiertomatkan kautta. Paraisten, Nauvon, Korppoon, Houtskärin ja Iniön saaristokuntien valtuustot päättivät kesäkuussa, että kunnat yhdistyvät vuoden 2009 alussa.


Julkaistu 26.7.2007 19:38:00  -  Turun Sanomat

Ari Leskinen

Bergö on näköjään myyty Norjaan. Uusi nimi on Anna Rygh ja kotipaikka Tonsberg. Tällä hetkellä bunkraamassa Turun Latokarissa Norjan lippu ahterissa. Lähtee vielä illalla merelle.
Merellä vietetty aika ei lyhennä elämää !!

Laita samaan paikkan takaisin !!

JNordman

Juu myyty Norjaan viime viikolla. Lähtee Osloon Norjan vankeinhoitolaitoksen käyttöön.  ::)

Raine Taponen

#118
Lainaus käyttäjältä: Jorma von Wehrt - 13.10.2006, 07:57:01
Matkailututkimus, yöpyminen saaristossa muuttaa käsityksiä. Matkailija kaipaa näkymää merelle, joustavampia lauttayhteyksiä ja kala-aterioita.

http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-10-13,104:2:411650,1:0:0:0:0:0:



Aiemmin Jorma von Wehrtin Turun Sanomista linkittämästä artikkelista olen leikannut osan tähän luettavaksi. Mielenkiintoiseksi artikkelin tekee se, kuinka saariston yhteysliikenne on kehittynyt? Ajankohdasta on kulunut vajaa vuosi kun tuo artikkeli oli Turun Sanomissa. Miten sitten nuo muutokset näkyvät tänäpäivänä se olisi nähtävä ja koettava.Yhteysalusliikenteessä on tuona aikajaksona tapahtunut rajuja muutoksia uutta kalustoa tullut korvaamaan jo olleita ja menneitä aluksia.Esim. tuohon alla mainitsemaani artikkeliin viitaten. Saako Ms. Eivorissa kala-aterian puhumattakaan saaristolaislimpusta? Kysyy epätietoinen mantereelta R.T

"Saaristossa ei näe merta

Saariston rengastien on vakiinnuttanut asemansa matkailukohteena.

Vilkkain vuosi oli 2003, jolloin tien kiersi reilut 20 500 matkustajaa.

Viime vuoden liikennöintiongelmien jälkeen tänä vuonna matkustajamäärä palasi huippuvuoden tuntumaan lähes 19 600 matkailijaan.

Taloustutkimuksen aluejohtaja Merja Tuominen nimeää hetkessä saaristomatkailun kipupisteet: Lauttojen pitäisi liikkua tiiviimmin, matkailijoiden päästä kävelemään meren rantaan, majoituksen laatua kohentaa, lautaselle saada kalaa ja myyntiin saariston tuotteita.

- Kiitosta sai erityisesti lauttamatkat siitä, että se oli ainutlaatuinen tilaisuus nähdä meri. Tärkeimpänä pidettiin sitä, että pääsisi rannalle katsomaan merta, Tuominen sanoo.

Projektijohtaja Karl-Henrik Stunsin mukaan meren rantaan pääsy on saaristossa hankalaa. Kunnat eivät juuri omista ranta-alueita, joten veden äärelle pääsee lähinnä leirintäalueilla. Niissä saaristosta haettavaa rauhaa ei kuitenkaan aina löydä.

Ongelmalliseksi nousi ylipäätään opastus. Tuomisen mukaan matkailijat eivät löytäneet kaipaamiaan kiinnostavia kyliä, vaikka niitä Tuomisen mukaan alueelta kyllä löytyy.

- Pelkkä kyltitys auttaisi, Tuominen sanoo.

Suurimman kiitoksen matkailijat antoivat siitä, että ruotsinkielisessä saaristossa saa palvelua matkailijan omalla äidinkielellä tai kielellä, jota hän osaa. Vihjauksen leveämmästä leivästä matkailuyrittäjälle puolestaan antoi se, että lähes kolmannes ilmoitti olevansa kiinnostunut tulemaan saaristoon talvella. Silloin houkuttimeksi riittäisi esimerkiksi kävely jäällä."

Julkaistu 13.10.2006 2:33:11 Turun Sanomat

INFO HELSINKI: VR-transpoint / TURKU: MKK-Pori:SPC Finland / RIIHIMÄKI: R.T