Puolisotilaallisen pursiseuran poistoja

Aloittaja Miran Hamidulla, 19.09.2001, 20:39:10

« edellinen - seuraava »

Pekka Lappalainen

Käsittääksenihän Pansio-lkaa tilatessa myös FMA oli kiinnostunut kyseisestä mallista mutta jostain syystä ei ottanut sitä itselleen. Kyllä kaikille kolmelle töitä riittää merivoimissa edelleen. Miinakannellekin käsittääkseni menee täyskorkea yhdistelmä.
Support your local Search And Rescue-operator! Get lost!

Jukka Kaijanmäki

Lainaus käyttäjältä: Mikko Tuominen - 06.01.2005, 22:07:46
Tuo kirja löytyy nyt sitte myös omista kokoelmista. On kyllä sanottava että omasta mielestäni hintansa arvoinen kirja. Paljon mielenkiintoista tekstiä, mutta ei liian pitkää ja yksityiskohtaista tekstiä/pilkunviilaamista ja kuvatkin ihan hienoja vaikka alukset onkin kuvattu ilman naamiomaalia ja pansio-luokka ilman keulanosturia... suosittelen kaikille joita merivoimien alukset vähääkään kiinnostaa  :beer:
Ja sitten dilemma. Katselin tossa kirjastossa kirjoja ja eteeni osui kuva turunmaasta sen ensimmäisiltä palvelusvuosilta. Huomasi yhden pointin, aluksessa oli vain yksi masto. "uudessa" turunmaassaa niitä oli karjalan tapaan kaksi. Kysymys kuuluu, koskas tämmönen mastoremontti tehtiin? voisin olettaa että karjala oli myös uutena yksimastoinen  ::)

Tykkiveneille tehtiin vuosina -84-86 peruskorjaus, jossa lähinnä keskityttiin taistelunjohtojärjestelmän uusimiseen. Tutkakansi pantiin täysin sileäksi ja ainoastaan ilmavalvontatutkan antenni ( pallo) sai hieman paikkaa muuttaneena jäädä paikoilleen.  Mastoja tarvittiin kaksi, jotta uusitun järjestelmän vaatimat antennit ym. laitteet saatiin sijoitettua riittävän ylös ja etäälle toisistaan.

Juha Westerlund

LainaaMiinakannellekin käsittääkseni menee täyskorkea yhdistelmä.

Niinhän sinne menee. Töitähän riittää mutta kun ei riitä rahat ajella!  ;D 8)

Markus Takala

Tähä väliin voisi olla paikallaan pieni kysymys: Eli: Mikko-Oskari puhui täällä jossain taannoisessa viestissä Tuima-luokan veneissä olleista "74-mallin jenkinkarkottimista", joten tälläinen asetekniikasta mitään tietämätön haluaisikin nyt tietää, että minkälainen ase on jenkinkarkotin ???

Mikko-Oskari Koski

Lainaus käyttäjältä: Pekka Lappalainen - 07.01.2005, 21:05:48
Käsittääksenihän Pansio-lkaa tilatessa myös FMA oli kiinnostunut kyseisestä mallista mutta jostain syystä ei ottanut sitä itselleen. Kyllä kaikille kolmelle töitä riittää merivoimissa edelleen. Miinakannellekin käsittääkseni menee täyskorkea yhdistelmä.
Mallin mukaista kehitelmää harkittiin vakavastikin Hiittisten ja Iniön reiteille, mutta silloinen Tielaitos osoittautui armeijaa helpommaksi yhteistyökumppaniksi, osittain kai siksikin, että Falcon mallia ei tarvinnut muuttaa oikeastaan ollenkaan, Pansio-luokkaan olisi kaiketi pitänyt jotain säätöjä tehdä. Asiaan saattoi vaikuttaa myös sitä hoitanut puolue, Norrbackilla oli halu tarjota puolueensa äänestäjille niin iso lautta, kuin suinkin mahdollista. Työn tehnyt telakkahan olisi kummassakin tapauksessa ollut sama.

Lainaus käyttäjältä: Markus Takala
minkälainen ase on jenkinkarkotin  ???
"Jenkinkarkotin" oli lempinimi Suomen ensimmäiselle meritorjuntaohjukselle, neuvostoliittolaiselle MTO-74:lle, joita Merivoimien aluksiin hankittiin -70-luvulla hyvän idänkaupan yhteistyön tuloksena. Venäläisupseerit olisivat varmasti halunneet tiiviimpääkin yhteistyötä, mutta kiitos Urho Kaleva Kekkosen ja miksei Suomen korkeimman -ja miksei matalammankin- upseeriston hyvän viinapään, siltä vältyttiin.
MTO-74:ia hankittiin ensin koealus Iskuun, joka tietääkseni edelleen kuuluu puolisotilaallisen pursiseuran tonnistoon. Alus ei osoittautunut hyväksi ohjuslautaksi, mutta sen ei katsottu olevan aseistuksen vika, joten neljä neuvostoliittolaista Osa II-luokan nopeaa ohjusvenettä modifioitiin suomalaisiksi Tuimaksi, Tuiskuksi, Tuuleksi ja Tyrskyksi. Jenkinkarkottimien aika aktiivikäytössä loppui pian Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.
Hurjin näihin suuntaukseltaan ilmeisen summittaisesti toimineisiin puolustusvälineisiin liittyvä kuulemani huhu kertoi niiden kerran lähteneen, päinvastaiseen suuntaan tehdystä tähtäyksestä huolimatta, seuraamaan silloisen laivueen johtoaluksena toiminutta tykkivene Turunmaata ja päätyneen mereen vain muutaman metrin päässä tästä. Tarinan todenperäisyydestä minulla ei ole tietoja, mutta huomioiden venäläisten tuotteiden usein havaittavissa olevan yleisen kelvottomuuden, ei sitä ainakaan suoralta kädeltä pidä ihan täydellisesti keksityksikään väittää... ::)
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Markus Takala

Kiitoksia!!!

Nyt olen sitten tässäkin asiassa yhden asteen viisaampi 8)
Eipä ne jenkinkarkottimet sitte olletkaan muuta ku tavallisia meritorjuntaohjuksia ::)

Minä ja suuri mielikuvitukseni... ;D

Mikko Tuominen

Lainaus käyttäjältä: Juha Westerlund - 08.01.2005, 00:53:27
LainaaMiinakannellekin käsittääkseni menee täyskorkea yhdistelmä.

Niinhän sinne menee. Töitähän riittää mutta kun ei riitä rahat ajella!  ;D 8)
Juurikin näin  :-\ ja mitä pansio-luokan merenkulkuominaisuuksiin tulee, sotanorsut ovat avomerikelpoisia vain hyvällä säällä  :deal: kyllä saaristossakin saattaa pöhistä välillä siihen malliin ettei merelle ole asiaa. Jännää todeta että alukset suunnitteli sama firma kuin suomenlinna kakkosen  ::)

Mikko-Oskari Koski

Epätietoisuus yhdestä tämän firman poisto-operaatiosta, nimittäin Kaloista. Kolmonenhan on nykyään Jumbo-Roope ja vitonen Hessu, mutta onko SubSea1 entinen Kala 1 vai 2? Ja onko näistä jompikumpi päätynyt Viroon, kuten jossain huhussa joskus on mainittu?
Suomen Kuviteltu Laivaluettelo 04 väittää sekä SubSea1:n olevan ex-Kala 1 että Kala 1:n olevan yhä palvelukessa... ::)
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Wirrankosken Rami

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski - 21.01.2005, 16:27:03
onko SubSea1 entinen Kala 1 vai 2? Ja onko näistä jompikumpi päätynyt Viroon, kuten jossain huhussa joskus on mainittu?

KALA 5, 1991 -> Kuljetuslautta Jussi Oy
KALA 2, 1992 -> Maskin & Produkt Kb, Mariehamn
KALA 3, 1992 -> Pidä saaristo siistinä ry
KALA 1, 1999 -> Åland Oy, Jomala ja myyty edell. Ruotsiin (?).

Siis tämän listani mukaan Subsea 1 on ex Kala 2...

Wirrankosken Rami

Lainaus käyttäjältä: Wirrankosken Rami - 22.01.2005, 09:35:43
Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski - 21.01.2005, 16:27:03
onko SubSea1 entinen Kala 1 vai 2? Ja onko näistä jompikumpi päätynyt Viroon, kuten jossain huhussa joskus on mainittu?

KALA 5, 1991 -> Kuljetuslautta Jussi Oy
KALA 2, 1992 -> Maskin & Produkt Kb, Mariehamn
KALA 3, 1992 -> Pidä saaristo siistinä ry
KALA 1, 1999 -> Åland Oy, Jomala ja myyty edell. Ruotsiin (?).

Siis tämän listani mukaan Subsea 1 on ex Kala 2...

Ota tästä nyt selvää:
http://www.djurgardsvarvet.se/tugs/frida/frida.htm
...olisi tuon mukaan FRIDA tuo KALA 2...Voihan olle svenskien virhekin (?)

Mikko-Oskari Koski

Noista Kuhista tuli mieleen vielä sellainen juttu, että nehän on aikanaan rakennettu jostain seosmateriaalista (guttaperkaa, sikaflexiä ja teippiä?  ::) ;D ?) Kuinkahan onnistuisi jonkun Kuhan muuttaminen matkustajalaivaksi? Kooltaanhan aluksen runko olisi saariston turistiliikenteeseen hyvinkin passeli, ei muuta, kuin uudet tilat brygan taakse ja keula kohti Rymättylää...
Jos tuo raivaajakannan uusiminen alkaa piankin realisoitua, voisi joku Kuhista irrota Merivoimilta muutostöiden kohteeksi piankin. Pannaanko hattu kiertämään..?  8)
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Wirrankosken Rami

Silkkaa muoviahan ne Kuhat ovat. Mikähän niiden tilauksen syynä lie alunperin ollut, mutta niitä ei koskaan käytetty kaikkia. Pari-kolme oli liikenteessä, muut "koipussissa".

Mikko Tuominen

Hmm, brygan takana on konehuone, ei välttis taida onnistuakaan ihan niin helposti muunnostyöt  :deal: tai sitten pitää tehdä vähän isompi remontti ja kaivaa konehuoneelle uusi paikka rungosta...

Pekka Lappalainen

Lainaus käyttäjältä: Wirrankosken Rami - 28.01.2005, 16:32:00
Silkkaa muoviahan ne Kuhat ovat. Mikähän niiden tilauksen syynä lie alunperin ollut, mutta niitä ei koskaan käytetty kaikkia. Pari-kolme oli liikenteessä, muut "koipussissa".
Ne eivät siis ole olleet samaan aikaan ajossa kaikki. Osa on ollut kestosäilytyksessä kun osalla on ajettu. Kaikki ovat kyllä olleet käytännössä saman verran liikenteessä ja kokemukset aikakin käyttäjien mielestä on hyviä. Ikä vaan tulee täyteen kuten kovassa työkäytössä olleilla aluksilla yleensäkin.
Erikoinen runkomateriaalihan johtuu vain ja ainoastaan halusta saada mahdollisimman pieni heräte. Myös konehuone kannella ja hydrauliikkaveto johtuu em. asiasta.
Support your local Search And Rescue-operator! Get lost!

Mikko Tuominen

Lainaus käyttäjältä: Wirrankosken Rami - 19.03.2005, 09:41:58
Kiitokset Pekka!

...ja tuonne aikaisempaan vastaukseen: on merivoimilta jokunen muukin alus poistunut "savuna ilmaan", mm. useita Nuoli-moottoritykkiveneitä on poltettu Upinniemen palokoulutuskeskuksessa!
No tuota mites nyt näin, kaikki nuolet on huutokaupattu pansion sotasatamassa siviileille ympäri suomea  :deal: mikäs tämän yhtälön selittää  ::)