Saimaan kanavan ongelmista...

Aloittaja petri isomäki, 20.04.2005, 21:17:02

« edellinen - seuraava »

Kimmo Rantanen

Uusi sopimus kattaa enemmän:

Pääministerit sinetöivät Saimaan kanavasopimuksen
julkaistu tänään klo 15:11, päivitetty tänään klo 16:03 YLE

Saimaan kanavan uuden vuokrasopimuksen sinetöivät Suomen ja Venäjän pääministerit. Hallitus esittää, että presidentti valtuuttaa pääministeri Matti Vanhasen allekirjoittamaan pitkään hiotun sopimuksen. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa Venäjän pääministerin Suomen vierailulla toukokuussa.

Mikäli pääministeri Matti Vanhanen on estynyt, sopimuksen saa Suomen puolesta allekirjoittaa liikenneministeri Anu Vehviläinen. Lopullisen hyväksynnän sopimukselle antaa eduskunta.

Uusi sopimus turvaa liikenteen jatkumisen kanavalla seuraavat 50 vuotta. Venäjä vuokraa Saimaan kanavan Venäjälle kuuluvan osan Suomelle runsaalla miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi Venäjä perii muuttuvaa vuokraa. Vuokraa tarkistetaan enintään kerran kymmenessä vuodessa.

Aiempi, vuonna 1962 solmittu sopimus koski van tavaraliikennettä ja kaikesta muusta sovittiin erikseen. Uudessa sopimuksessa ovat mukana myös matkustajaliikenne, jäänmurto, luotsaus ja huviveneiden yöpyminen. Lisäksi jatkossa Saimaan kanavalle pääsevät myös kolmansien maiden matkustajalaivat.

Kanavasta aiheutuu Suomen valtiolle yli 10 miljoonan euron kustannukset vuosittain.

YLE Uutiset


http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/03/paaministerit_sinetoivat_saimaan_kanavasopimuksen_1560174.html

Janne Koskinen

En ota kantaa homman järkevyyteen, mutta Ruotsissa satsataan "järvimerenkulkuun":

"1,45 miljarder till investeringar i bättre framkomlighet Södertälje sluss och Mälaren rustas för ökad sjötrafik
När regeringen i dag, 30 mars, presenterade innehållet i den nationella transportplanen fanns investeringen i Södertälje och Mälaren med. Slussen ska byggas ut och farleden breddas både till Västerås och Köping.

Finansieringen sker till största delen med statligt anslag, 1058 miljoner kronor. Resten kommer via Sjöfartsverket (farledsavgifter), Västmanlands länsplan, Västerås stad, Köpings kommun och också ett bidrag från Mälarenergi.

Så här presenteras sjöfartssatsningarna på regeringens hemsida:

Särskilda åtgärder för förbättrade godsflöden
En viktig del av de angelägna åtgärder regeringen fattat beslut om syftar till att främja sjöfart som ett led i utvecklingen av ett långsiktigt hållbart transportsystem. Regeringen har därför valt att prioritera ett antal angelägna åtgärder som främjar transporter till sjöss.

En del i arbetet för att främja ett effektivt godsflöde och skapa goda export- och importmöjligheter för svenska företag åstadkoms genom att tidigarelägga investeringar på hamnbanan i Göteborg inklusive Marieholmsbron. Tillskapandet av ytterligare ett spår till hamnområdet i Göteborg ökar tillgängligheten och minskar sårbarheten.

Fyra andra särskilda objekt som kan nämnas är Södertälje sluss, farlederna till Gävle hamn och Norrköpings hamn, Tunadalsspåret till Sundsvalls hamn samt elektrifiering av spår till ett antal andra hamnar. Trafikverket ska också prioritera att, tillsammans med regionala företrädare och andra intressenter, finansiera och slutföra järnvägsutredningen för sydostlänken."

Kun en tunne paikallisia olosuhteita, niin en voi arvioida homman järkevyyttä.
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Simo Peräkorpi

Hyvä että toit esille ja otit silti asiaan kantaa ;)

Janne Koskinen

#48
Lainaus käyttäjältä: Simo Peräkorpi - 31.03.2010, 22:21:57
Hyvä että toit esille ja otit silti asiaan kantaa ;)

Hiukan taustaa: Saimaan liikenne palvelee pääasiassa metsäteollisuutta (toki siellä on huviliikennettä, matkustajaliikennettä yms.) Oletettavasti Ruotsissakin metsäteollisuus on ko. kanavan suurin asiakas, mutta esim. raakapuun hankinta poikkeaa Suomesta (oletettavasti tuontipuun osuus pienempi, johtuen halvemmasta ruotsalaisesta raakapuusta yms.) Kun nyt Suomessa on keskusteltu Kymen kanavasta; Saimaan kanavan kehittämisestä yms., niin ajattelin tuoda Ruotsin esimerkin esiin. Arvelin, että joku joka tuntee ne olosuhteet paremmin voisi kommentoida yms. Liian laiska googlettamaan. Itsekin olen ollut skeptinen Saimaan kanavan suhteen johtuen metsäteollisuuden vetäytymisestä Suomesta, raakapuutulleista, jäätalvesta, Venäjän federaation vedättämisestä yms. Mielestäni olisi hyvä kuulla kommentteja ko. hankkeesta ja siitä voidaanko asiaa verrata esim. Saimaan/muihin suomalaisiin sisävesihankkeisiin. Oma asiantuntemus ei kohdallani näissä kanavahankkeissa ole kovin syvällistä, siksi herättelin aihetta esiin.
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Kari Virtanen

Voi olla että Saimaan kanava jää jossain vaiheessa pelkkään matkustaja- ja huviliikennekäyttöön, kun metsäteollisuus vähenee tai jopa loppuu Saimaan rannoilta. Sitten jos rahtiliikennettä ei enää olisi, on kyseenalaista kannattaako kanavan vuokrasopimusta enää jatkaa. Kanava voisi siirtyä siinä vaiheessa Venäjän hallintaan ja käyttäjät maksaisivat kanavan käytöstä niille.

Tarmo Hurskainen

Suomihan on sisävesikuljetuksissa kehitysmaa. Vettä ja vesireittejä riittää, mutta käytännössä mitään isompia investointeja ei ole tehty niiden hyödyntämiseksi kuljetuksissa. Koko ajattelukin perustuu ainoastaan metsäteollisuustuotteisiin. Mikä estää myös muiden tuotteiden kuljettamista sisävesillä?

Keski-Euroopassa ja myös Yhdysvalloissa sisävesikuljetuksilla on merkittävä osuus kuljetuslogistiikassa. Hollannissa jopa 45 % kuljetuksista liikkuu kanavilla, joiden verkosto tiheä. Myös Saksa ja Belgia hyödyntävät kanavia paljon ja investoivat niihin jatkuvasti. Yhdysvalloissa 20 % kuljetussuoritteesta kertyy sisävesiliikenteestä. Myös siellä on jatkuvasti tehty merkittäviä investointeja sisävesiliikenteen laajentamiseksi ja kehittämiseksi. Samoin on Venäjällä.

Eri tahoilla tehdyt laskelmat osoittavat aivan kiistatta, että vesikuljetukset ovat ekologisin, taloudellisin ja turvallisin kuljetusmuoto.

Entä sitten Suomen talvi? Tällä palstalla on niin paljon laivatietoutta, että lienee turha lähteä sen tarkemmin selittämään DAS-alusten ominaisuuksia liikkumisessa jäissä ja ahtailla reiteillä. Myöskään sulkujen aukipitäminen ei ole ongelma. Suurin ongelma tulee avokanavaosuuksista. Ne olisi tavalla tai toisella pystyttävä pitämään sulana tai ainakin hyvin ohuessa jäässä. Tämä lienee mahdollista virtaus- ja ilmaussysteemillä. Ne tietenkin lisäävät investointi- ja käyttökuluja jonkin verran, mutta niitä tarvitaan vain noin kolme kuukautta vuodessa. Toisaalta ainakin eräin paikoin voitaisiin kanavan oheen rakentaa vesivoimaloita, joiden ansiosta saataisiin energian lisäksi virtausta kanavaan.

Koko logistinen ajattelu pitäisi muuttaa. Meillähän logistiikkaa on kehitetty yhä enemmän ja enemmän kumipyörien varaan, vaikka se on kaikkein huonoin vaihtoehto ekologisuuden, yhteiskuntatalouden ja turvallisuuden kannalta.

Jos esim. Pirkanmaan kokoinen talousalue sijaitsisi Keski-Euroopassa vastaavassa vesistöllisessä paikassa, niin sieltä olisi meriyhteys Kokemäenjoen kautta tehty jo aikoja sitten kuljetuksia varten.

Tuossa Ruotsin kuviossa vain ihmetyttää se, että miksi Ruotsin merenkulkulaitos ei saa Trollhättanin kanavaa niin kannattavaksi, että se voitaisiin peruskorjata. Ote Göteborgissa asuvan ystäväni sähköpostista: "Frågan är varför svenska sjöfartsverket anser det lönsamt att förbättra Södertäje kanal när man anser att Trollhätte kanal är extremt olönsam att säkra för framtiden? Trollhätte kanal vill man ganska snart stänga helt då slussarna når sin maximalt säkra livslängd.
Upprörande!"

Janne Koskinen

#51
Lainaus käyttäjältä: Tarmo Hurskainen - 04.04.2010, 13:19:52

Tuossa Ruotsin kuviossa vain ihmetyttää se, että miksi Ruotsin merenkulkulaitos ei saa Trollhättanin kanavaa niin kannattavaksi, että se voitaisiin peruskorjata. Ote Göteborgissa asuvan ystäväni sähköpostista: "Frågan är varför svenska sjöfartsverket anser det lönsamt att förbättra Södertäje kanal när man anser att Trollhätte kanal är extremt olönsam att säkra för framtiden? Trollhätte kanal vill man ganska snart stänga helt då slussarna når sin maximalt säkra livslängd.
Upprörande!"


http://sv.wikipedia.org/wiki/Trollh%C3%A4tte_kanal

Trollhätten kautta kulkee lamaa edeltäneiden tilastojen mukaan noin tupla määrä vs. Saimaa (3,5-4 milj. tonnia) ja slusseja on 6kpl, ero merenpintaan noin puolet pienempi kuin Saimaalla (kanava tosin miltei tuplasti Saimaata pidempi, tosin suurimmaksi osaksi "luonnonreittiä") ja talvikaan ei aiheuta pysähdyksiä eli, jos Saimaa subventioineen kannattaa; pitäisi Trollhättaninkin kannattaa ja siellähän on myös alemmat luotsaus-ja väylämaksut yms.

Ehkä haluavat subventioista eroon?

http://www.sjofartsverket.se/sv/Sjofartssektorn/Batliv/Turism--fritid/Turism--fritid3/Sodertalje-kanal/Kuriosa-om-Sodertalje-kanal/

Vain yksi slussi ja liikenne sujuu normaali tariffeilla ilman subventiota.
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Mikael West

Trollhättekanal:in ongelma lienee SJ eli ruotsin VR. On nimittäin paljon kinaa rautatiesiltojen kanssa. Ratahallinto ei anna avata siltaa jos juna on niin ja niin lähellä, ja jos junien välissä on vaikkapa 20minuuttia niin ne ei anna avata välissä. Tämä on oman aseman puolustamista. Siksi niin valtiolla on vaikeata lobata merenkulun puolesta. SjöV kyllä varmaan haluaisi satsata, mutta jos on niin vahva vastustaja kun SJ niin se on vaikeata. Tämä kaikki olen saanut tietää koska minun normaali työpaikka on Vänern murtajalla Ale:ssa. Ja SJ ja Kanava kilpailevat samoista lasteista, ainakin polttoaine kuljetuksista jotka iso määrä lähtee Göteborgista sisä maahan.
Södertälje kanal niin on vain 1 kpl slussi, jotain siltoja ja loput on sitten järvi liikennettä. Toki on toinenkin slussi Mälareniin ja se on Hammarby slussen Tukholmassa.
Muuten Liikenne on varsin saaristoliikemaista. Satamiin sitten on "ojat" jotka ovat kapeat ja matalat, mutta ei siltoja eika slusseja "tiellä"
Isstyrman = ajomies, ansvarsstyrman = vahtipäällikkö

Mikko-Oskari Koski

Venäjän naapurina pitää aina varautua kaikkeen. Tämä onkin uudenlainen päänavaus:
https://yle.fi/uutiset/3-11641872
Onhan tuo toki ymmärrettävä ratkaisu, kun väyläopasteissa on ongelmia, mutta kuulostaa silti erikoiselta. Navigointi tapahtuu nykyään suurimmalta osin ellei täysin jonkin muun kuin väylän valaistuksen perusteella.

Tosin Saimaan kanavan opasteidenkin on ihan syytä olla kunnossa, mikäli jo budjetoitu sulkualtaiden 11 metrin pidennys lähivuosina toteutetaan ja aluskoko sekä kanavassa että Saimaan syväväylässä kasvaa nykyisestä.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Kimmo Rantanen

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 11.11.2020, 23:55:24
Venäjän naapurina pitää aina varautua kaikkeen. Tämä onkin uudenlainen päänavaus:
https://yle.fi/uutiset/3-11641872
Onhan tuo toki ymmärrettävä ratkaisu, kun väyläopasteissa on ongelmia, mutta kuulostaa silti erikoiselta. Navigointi tapahtuu nykyään suurimmalta osin ellei täysin jonkin muun kuin väylän valaistuksen perusteella.

Tosin Saimaan kanavan opasteidenkin on ihan syytä olla kunnossa, mikäli jo budjetoitu sulkualtaiden 11 metrin pidennys lähivuosina toteutetaan ja aluskoko sekä kanavassa että Saimaan syväväylässä kasvaa nykyisestä.

Eiköhän tuokin ongelma johdu jostakin korkeamman tahon määräyksestä. Kenties samaa sarjaa kuin maahanmuuttoaalto Venäjältä kohti Pohjois-Suomen raja-asemia pari vuotta sitten ja sittemmin Jarmo Ahosen Charlotten laiton kaappaus Viipurin satamaan. Jollain joku haluaa näpäyttää Suomea EU-maana kun on asettamassa pakotteita Venäjälle. Kiusa se on pienikin kiusa, jos valtiotasolla puhutaan. Tuskimpa muutaman lampun vaihto olisi todellisuudessa kovinkaan haastava projekti, mutta...

Mikko-Oskari Koski

Saimaan kanava avattiin taannoin jälleen liikenteelle, mutta ei kai siitä kukaan ole läpi mennyt. Avustus- ja luotsauspalveluita ei tiettävästi ole annettu. Kyse on siis kuolleesta kirjaimesta, jolla täytetään omalta puolelta se, mitä sopimukseen kuuluu -jos kanavaa ei käytetä, ei se ole sopimusosapuolten vika.
Kun Venäjä nyt on osoittanut oman linjansa, mitä kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen tulee (=sellaista ei ole), olisikin melkoista uhkapeliä viedä Saimaalle yksittäistä keikkaa tai avustustehtävää varten alus, joka pitäisi pian saada takaisin merelle, mutta joka voisikin jäädä venäläisten oikuttelun takia loukkuun järvialueelle.

Tuorein päänavaus aihepiirissä liittyy Moskovan hybridisodankäyntiin, joka osaltaan on omiaan nostamaan Naton kannatusta Venäjän naapurustossa. Sikäli Izvestija on tässä jutussa oikeassa, että täsmälleen entisenlaiseen sopimukseen ei varmaan mahdollisuuksia olisikaan. Venäläisten tapa esittää asiat on kuitenkin aina osattava lukea siten, että sisältö sanotaan jyrkemmin kuin kenties on tarkoitus.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008776759.html?fbclid=IwAR1Srt5oWSJODvU7dVtwnZNFMHep71UkaskTzTdnuTuD0vl0mS2MnSGrNM0
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Tuomas Romu

All information and details given in good faith but not guaranteed!

Kimmo Rantanen

Tämän liikennekauden ensimmäinen laiva, Waterway kulki Saimaan kanavaa pitkin Venäjältä Suomeen perjantaina.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d389beeb-5d1c-4372-a8f9-a383aebacf97