Viking Line muuttaa kurssiaan

Aloittaja Timo Selkälä, 16.02.2011, 14:02:34

« edellinen - seuraava »

Mikko-Oskari Koski

Lainaus käyttäjältä: Tiina Smit - 18.02.2011, 21:06:12
Myös Amorellan korvaaminen uudella LNG-laivalla, mihin kuulemma on tulossa enemmän palveluita risteilijöille, johtaisi siihen, että Cindarella jäisi vähän turhaksi, sillä miniristeily iltalähdöllä on käytännössä samantapainen, kuin Cindarellan risteily, vain muutaman tunnin erot aikataluissa. Risteilijöille tuskin on väliä, käykö laiva myös Turussa vai onko pysähdyksissä Ahvenmaalla kauemman, kuin olisi tarvis.

Eipä välttämättä olekaan, mutta sillä on väliä, onko paluu kotilaiturille hyvissä ajoin iltapäivällä vai vasta iltasella, kuten Turun keikalla olisi. Birkan asema markkinajohtajana olisi suvereeni, jos Cindyn tuote vedettäisiin pois markkinoilta tai siis yritettäisiin markkinoida Turun-retkiä sen sijaan. Elo-syyskuun Cinderellan visiitti STO-LNS-TKU-reitille matkustajakansiensa osalta kuitenkin lähinnä Tukholman markkinoille suunnattuna kruiserina näyttää, millainen tuon kuvion aikataulu olisi. Ja kuten monesti on todettu, päiväristeilyt Turusta Ahvenanmaalle eivät ole Vikingille yhdentekevä bisnes -mutta kukaan ei sellaiselle reissulle lähde seitsemän aikaan aamulla varsinkaan, jos päiväohjelmaan kuuluisi useamman tunnin mittainen odotus Pitkässänenässä. Ja olisiko rahdin kysyntä reitillä niin runsas, että kahden kaasuhellan ja XPRS:n reittituotteen (joka kulkisi noin kymmeneltä aamulla Turusta ja ja ysiltä illalla Tukholmasta) ajaminen jatkuvasti olisi kannattavaa (ties vaikka olisikin)?
Tietysti pitää muistaa sekin, etteivät ålanderit välttämättä näe katastrofina sitä, että jokin markkinaosuus meneekin naapurille. Saman saaren firmoilla on paljon samoja vähemmistöosakkaita ja Birka-Eckerö on toki miellyttävämpi kisaaja kuin jostain muualta kotoisin oleva. Tukholman vuorokauden markkinoilla Tallinkin asema saattaa muuttua ratkaisevastikin, jos se keksii ruveta ajamaan BQ:n reissuja STO-TLL vuorokaudessa edestakaisin. Silloin EU:n sisäliikenteen osto- ja tuontirajattomuus onkin valtti kisattaessa Ahvenanmaalta verottomasti kannettavia pieneriä vastaan. Mutta tämä ei varsinaisesti liity tähän (kuten ei välttämättä sekään, että jokin Vikingin mahdollinen uusi reitti voisi periaatteessa käyttää tätäkin hyväkseen, kukaan ei olekaan vielä tainnut ehdottaa Isabellaa Tukholmasta Saarenmaan risteilysatamaan vuorokaudessa ajettaville risteilyille... 8) )..?

Lainaus käyttäjältä: Tiina Smit - 18.02.2011, 21:06:12
Nykyään tätä vaaraa ei ole ollut, koska Cindarellan taso on sen verran korkeampi, kuin esimerkiksi Amorellan.

No jaa, Cindy on ehkä pinnallisesti Amorellaa laadukkaamman oloinen, mutta pääasiallisesti samantyyppisiä peruslauttoja ne aluskohtaisista eroistaan huolimatta lopulta ovat. Amorella saattaisi vähäisemmän ränttätänttä-kruisailun ansiosta tällä hetkellä olla jopa paremmassa kunnossa. Kumpikaan niistä ei täytä varsinaisia risteilijän vaatimuksia ennenkaikkea siksi, että hytit ovat standardikokoa. Cindyn ongelma reittiliikenteessä on myös pikku-B:n puuttuminen, mikä tosin saattaisi olla korjattavissa.
Tosiasia kuitenkin on, että Mari ja Cindy saattaisivat olla jopa se kaksikko, jonka avulla "uudenlainen risteilykonsepti" HEL-MHQ-STO saattaisi nähdä päivänvalon. Niissä on kaikesta huolimatta nykytonnistosta eniten tilaa -myös muunneltavaksi.

"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 18.02.2011, 11:41:33
Niin, nyt heitit kyllä aika villin jutun. Tosin en yhtään ihmettele mistä sait idean - sillä kun tuossa mainittiin että kansainväliset miehistöt ja liputkin kiinnostavat, niin voisi olla mahdollista käyttää jotakin tuollaista alusta lyhytristeilyaluksena. Se on kuitenkin ihan satavarma että Suomen tai Ruotsinlippu ja näistä maista tulevat miehistöt ei tule sellaisella aluksella onnistumaan. Miksi? Yksinkertaisesti siksi että näiden alusten logistiikka vaatii paljon suurempaa miehistöä kuin mitä lautoilla on totuttu. Jotta pystyttäisiin tarjoamaan edes ne lauttatason palvelut niin se vaatisi tuollaisella aluksella luultavasti noin 50-100 henkeä ellei enemmänkin lisää - ja jos on tarkoitus että ne hytitkin siivotaan, niin se tarkoittaa lisäväkeä. Eli syy siihen miksi esim Fantasylla on yli 900 hengen miehistö ei johdu vain siitä että baareja on paljon ja jokainen ateria kannetaan asiakkaan luo. Ne ovat myöskin aika työteliäitä. Tuossa liikenteessä puhumme luultavasti lähemmäs 400 hengen miehityksestä. Toinen tarina on sitten se kuinka hauskaa heillä on heittää 270-metrisellä saaristossa ja Maarianhaminassa talvisin... Onhan noita tosin myytävänä, kuten Norwegian Dream, Costalta irtoaisi esim Romantica jne. Ne tosin maksavat paljon - ja vaatisivat melkoisen rempan. Uudessa aluksessa sen sijaan on se hyöty että sen logistiikka päästään suunnittelemaan niin että se oikeasti pystyy hoitamaan sen että suurin osa matkustajista lähtee kotiin mukanaan kärryllinen kaljaa.
Tämä lienee melko pitkälti asianlaita. Olemassaolevia kansainvälisten risteilymarkkinoiden aluksia, jotka oikeasti sopisivat Tukholman ja Maarianhaminan väliseen lyhytristeilyliikenteeseen ei juurikaan ole saatavilla. Lisäksi näkisin ainakin itse tärkeänä, että uudessakin kruiserissa olisi autokansi, koska ainakin minun ymmärtääkseni parkkipaikkojen myyminen alukselle risteilyiden ajaksi on merkittävä kilpailuetu. Vikingin kannalta olisi siis minun nähdäkseni järkevämpää (ja mahdollisesti halvempaa) rakentaa Tukholman vuorokauden risteilyliikennettä ja sen erityisvaatimuksia (kuten pientä miehistömäärää) varten alusta lähtien suunniteltu laiva, jossa kuitenkin olisi kansainvälisen risteilyliikenteen standardien mukaiset hytit ja mahdollisuuksien mukaan muutkin tilat, kuten esimerkiksi iso aurinkokansi (katettu kuten Birka Paradisessa). Jälleenmyyntiarvon kannalta alus kannattaisi suunnitella sellaiseksi, että se olisi helposti muutettavissa pidempien risteilyiden vaatimusten mukaiseksi. Esimerkiksi kannattaisi varautua siihen, että ulkohytit voitaisiin helposti muuttaa parvekehyteiksi; näinhän on minun nähdäkseni toimittu Birka Paradisen kanssa, jonka kansirakenteiden hytit on "syvennetty" niin , että laivan kylkeen voidaan jälkikäteen lisätä parvekkeet ilman, että laiva levenee.

Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 18.02.2011, 11:41:33
Totta on että se varsinkin Ruotsin päässä mutta myös meilläkin tulee olemaan haaste. Miten korottaa tasoa niin että saisi paremman tuoton? Tilat eivät kuitenkaan ihan anna myöden Oasiksen kaikkien palvelujen käyttöönottoa varten... Nyt puhuttiin ainakin siitä että aluksille palkataan lisää vahteja, tarkoituksena saada aikaan hyttiosastoille rauha jotta siellä voi myös nukkuakin.
Vartijoiden suhteen olisi hyvä, jos Vikingilläkin siirryttäisiin samaan systeemiin kuin St. Peter Linella, jossa vartijat ovat jatkuvasti näkyvissä laivan julkisissa tiloissa ja partioivat myös hyttikäytävillä. Princess Marian discossakin meno oli oikein siistiä, kun koko illan discon edessä istui vartija valvomassa menoa. Kun laivoilla kuitenkin on vartijoita, he voisivat saman tien näkyä laivan julkisissa tiloissa. Jo pelkää näkyvyys saattaisi hyvinkin hillitä pahimpia ylilyöntejä.

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 19.02.2011, 00:57:51
Tukholman vuorokauden markkinoilla Tallinkin asema saattaa muuttua ratkaisevastikin, jos se keksii ruveta ajamaan BQ:n reissuja STO-TLL vuorokaudessa edestakaisin. Silloin EU:n sisäliikenteen osto- ja tuontirajattomuus onkin valtti kisattaessa Ahvenanmaalta verottomasti kannettavia pieneriä vastaan.
Toisaalta BQ:n polttoaineenkulutus olisi vuorokauden edestakaisella aikataululla sitä luokkaa, että järjestely tuskin kannattaisi.

Tuomas Honkala

Rantojen miehiltä kuultua, eli viikkarin huhuja

Splitin sisarukset väistyvät uutuuksien tieltä. Mariella säilyy hyvän teknisen kuntonsa ansiosta.

Lainaus käyttäjältä: Tiina Smit - 17.02.2011, 15:31:31
Ainakin Mariella on kohta siinä iässä, että sekin tulisi korvata uudemmalla. Viking Linen tapauksessa tämäkin olisi kyllä mahdollista, sillä sen talous on ihan hyvässä kunnossa ja se kärsii kolmenkin, ehkä neljänkin uudisrakennuksen tilaamisen. Tallinkin harjoittamaa osakeantia ei ole suoritettu tietääkseni kertaakaan pörssilistautumisen jälkeen. Tosin Silja Line on kolmen 18-21 vuotiaiden laivojensa kanssa pian samassa tilanteessa, joten sen tilannekkaan ei ole muutaman vuoden päästä yhtään helpompi.

Miksi tappaa lypsävä lehmä/yhtiön paras alus? Luvulla gabilla ajettiin terveisiä (340-600pax), ja mariella tuli vastaan 1000-2500 matkustajalla.
Snafu since 1943.
(Situation normal, all... all fouled up!)

Mikko-Oskari Koski

Kyllähän se niin on, että investointi uuteen on aina riski, siis silloinkin, kun tiedetään tuotteella olevan kysyntää. Onko sitä vielä ylihuomennakin?
Ympäristö- ja myös taloudelliset järkisyyt vaativat saaristoväylille harvempia ja tehokkaampia vuoroja. Jos tarvematkustus, rahti ja risteileminen eivät mahdu samoihin aluksiin, ollaan sikäli umpikujassa, että risteilemisestä olisi siinä tilanteessa luovuttava -tätähän emeritusprofessori Jorma Tainakin on jo vuosikaudet ennustanut. Tarvematkustamisen olisi oltava lähtökohtana esimerkiksi juuri Turun ja Tukholman välisellä linjalla, joka on monessa mielessä ongelmallinen. Aikataulu on tiukka ja olosuhteet kaikkea muuta kuin helpot, vaikka säiden aiheuttamia viivästyksiä reitillä harvemmin tapahtuukaan.
Viking on kuitenkin rohkeasti säätämässä kuvioon uutta risteilijää. Hyvä niin -varsinkin kun kyseessä on ympäristöteknisesti uudenlainen ratkaisu. Ja epäilemättä myös jotain muuta kuin mihin linjalla tähän asti on totuttu, mutta se jää nähtäväksi.
Risteilymatkustajia ei kuitenkaan riitä useammalle laivalle. Mikä on ratkaisu reittialueen kokonaiskonseptiksi, jos vain Turun ilta- ja Tukholman varhainen aamulähtö lukitaan kruiserille? Onko edes Tukholmassa käyminen välttämätöntä, jos Kapellskärin sataman laajennus toteutuu (ja vaikkei toteutuisikaan)?
Samaan aikaan valitetaan tarvematkustuksen vähentymistä ja väläytellään jopa varustamon ikiaikaisen peruslinjan MHQ-KPS lakkauttamista. Eikö tarvematkustamisen lisääminen olisi juuri se, mihin varustamon pitäisi pyrkiä siellä, missä risteilytuote ei ole vahvin valtti?

Edellä heittämäni laivanvaihtomallit saattaisivat mahdollistaa jopa jotain tämäntyyppistä Saaristomerelle. Samalla Rosellan vaatimaton, mutta olemassaoleva hyttikapasiteetti saataisiin takaisin hyötykäyttöön. Tämä on samalla heittoni kysymykseen, miten linjastoa voisi kehittää ilman, että Ahvenanmaan ja Ruotsin väliset yhteydet kärsivät kovin pahasti:

Uusi kruiseri: TKU 20.30=>LNS 00.30=>STO 06.00-07.30=>LNS 15.00=>TKU 19.00
XPRS: TKU 10.00=>LNS 14.00=>KPS 16.00-17.00=>MHQ 19.45-20.45=>KPS 21.30-22.30=>MHQ 01.15-01.30=>TKU 08.00
Rosella: TKU 00.30=>MHQ 06.30-07.00=>KPS 08.00-08.30=>MHQ 11.30-12.00=>KPS 13.00-14.00=>LNS 18.20-18.30=>TKU 22.30
Huomioin XPRS:n nopeusmahdollisuudet vain Ahvenanmerellä. Alus saattaisi olla myös Kihdin ylityksessä muutaman minuutin nykyisiä nopeampi.
Päiväristeily Turusta säilyisi XPRS-kruiseri-vaihdolla Långnäsissä. Rosellan ja XPRS:n yövuoroille myytäisiin vain ylityspaikkoja ja kaikki alukset tyhjennettäisiin aina Turussa.

Kehitelkääpä vastaavia tai parempia ideoita (älkääkä kopioiko tätä viestiä sellaisenaan)!
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Arne Wallen

En kopioi, olen pitkälti vain samaa mieltä.Ihmettelen vain mistä väkimäärästä otetaan suuret matkustajamäärät, ainoia vaihtoehto käsittääkseni on kilpailija jolta viedään?
Uuden johtokaksikon ajatukset ovat hyvin korkealla, vertailevat viikkaria aivan eri olosuhteissa toimiviin suuriin varustamoihin.
Toivon viikkarille kaikkea hyvää koska tuo on suosikkivarustamoni.
Pelkään aina kun jonkun suomalaisen vakaavaraisen yhtiön johtoon saapuu "suuri uudistaja".Lopputulos ollut usein ensin väen vähentäminen sitten myynti ulkomaille.Palvelu ei ainakaan parane yleensä heikkenee.Joskus jopa poistuu kokonaan suomesta.

Timo Selkälä

No, eikös se Pavlos Ylinen jo irtisanoutunut yhtiön palveluksesta? Muistaakseni ei halunnutkaan muuttaa Maarianhaminaan. Voin muistaa väärinkin.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Tiina Smit

Pavlos Ylinen toki erosi, mutta hyvää hänen aikanaankin saatiin markkinoinnissa aikaan. Nettisivut ovat edelleen kuin 2000-luvun alusta, mutta esimerkiksi nyt televisiossa pyörivä mainoskampanja on jotain paljon parempaa, mitä aikaisemmin. Ja kuka tahansa hänen tilalleen tuleekin, uudistuslinjaa todennäköisesti jatketaan. Myynnistä ulkomaille sen verran, että Viking Line on niin tiukasti kytköksissä ahvenmaalaisiin yrityksiin, joten ne eivät ikinä tulisi sellaista hyväksymään. Ja minun mielestäni tuo risteilykonseptin uudistaminen esikuvanan suuret risteilyalukset ei ole huono idea, vaan erottaa varustmon uuden aluksen muista kilpailevista aluksista.

Sjöfartin haastattelussa toimitusjohtaja on sanonut, että huonosta tuloksesta huolimatta yhtiö ei ota käyttöön minkäänlaisia polttoainemaksuja, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Jossain aiheessa tästäkin keskusteltiin.

Janne Koskinen

#22
Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 25.05.2011, 19:49:27
No, eikös se Pavlos Ylinen jo irtisanoutunut yhtiön palveluksesta? Muistaakseni ei halunnutkaan muuttaa Maarianhaminaan. Voin muistaa väärinkin.

Sopimuksessa oli klausuuli, jonka mukaan perheenkin muutettava Ahvenanmaalle; muistaakseni vuoden kuluessa:

http://www.sjofart.ax/sv/nyheter/darfor_slutar_viking_lines_vice_vd/366

"Du bor i Helsingfors nu. Är det ett krav från Viking Line att du ska flytta till Åland?
– Ja, det är ett krav. Överenskommelsen var att jag innan sommaren 2011 skulle flytta till Åland. När jag tog jobbet tänkte jag också flytta till Åland.

Så vad har egentligen hänt sedan dess?
– Vi har hela vårt sociala nätverk här i Helsingfors. Våra barn går i finskspråkig skola, och om de ska börja i en svenskspråkig skola – varför då inte flytta till Stockholm?

– Min fru är dessutom specialist på barnneurologi och jobbar på ett universitetssjukhus. Att flytta till Åland skulle innebära ett helt annat sätt att leva. Jag hade tänkt att jag skulle vara ledig innan jag började på Viking, men det var ett så fint företag att jag inte kunde tacka nej.

Men om du hade fått bo kvar i Helsingfors, hade du stannat kvar då?
– Bra fråga. Det är många andra saker som spelar in också och jag vill som sagt vara ledig"

Suomenkielista koulua käyvät lapset eivät halunneet umpiruotsinkieliseen kouluun Ahvenanmaalle.

"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Ove Sjöblom

Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 26.05.2011, 03:02:41
Sopimuksessa oli klausuuli, jonka mukaan perheenkin muutettava Ahvenanmaalle; muistaakseni vuoden kuluessa:

http://www.sjofart.ax/sv/nyheter/darfor_slutar_viking_lines_vice_vd/366

Du bor i Helsingfors nu. Är det ett krav från Viking Line att du ska flytta till Åland?
– Ja, det är ett krav. Överenskommelsen var att jag innan sommaren 2011 skulle flytta till Åland. När jag tog jobbet tänkte jag också flytta till Åland.

Så vad har egentligen hänt sedan dess?
– Vi har hela vårt sociala nätverk här i Helsingfors. Våra barn går i finskspråkig skola, och om de ska börja i en svenskspråkig skola – varför då inte flytta till Stockholm?

– Min fru är dessutom specialist på barnneurologi och jobbar på ett universitetssjukhus. Att flytta till Åland skulle innebära ett helt annat sätt att leva.

Suomenkielista koulua käyvät lapset eivät halunneet umpiruotsinkieliseen kouluun Ahvenanmaalle.

Ylläolevat kommentit ovat tietysti täyttä totta ja sinänsä ymmärrän jos perhe menee uran edelle, mutta toisaalta kaikki nämä asiat olivat tiedossa jo kun työsuhde alkoi. Ehkä yhtiön sisällä (nk. kulissien takana) asiat eivät sittenkään edenneet täysin mutkattomasti ja toivotulla tavalla...

Jani Ahvenainen

Lopullinen ulosliputus näköpiirissä.
http://www.talouselama.fi/uutiset/article630205.ece
LainaaTallinnaan ja Tukholmaan liikennöivien matkustajalaivojen veroetu saattaa joutua uuden hallituksen leikkuriin. Suomalaiset veronmaksajat subventoivat matkalippuja ja viinarallia aivan liikaa, virkamieslähde arvioi Talouselämälle.

Hallitusneuvotteluissa on paineita ottaa esille matkustajalaivojen miehistötuki siltä osin kuin se kohdistuu muun muasa viinanmyyntihenkilöstöön. Suhteettoman suuri tuki näkyy lähteen mukaan matkalippujen hinnoissa, joita pönkitetään suomalaisten veronmaksajien rahoilla.

Viinarallia pyörittävät matkustajalaivavarustamot saavat enemmän tukiaisia miehistökuluihinsa kuin mitä lastitavaravarustamot.

Suomeen rekisteröidyissä laivoissa varustamot voivat palkata koko henkilöstön nettopalkalla. Valtio kuittaa varustamoiden puolesta työntekijöiden verot ja sivukulut.

Mikään muu yksityinen toimiala ei saa vastaava jättiavustusta. Tuki kohdistuu paitsi merimiehille ja laivapäällystölle myös kansihenkilöstölle, siivoojille, juomanlaskijoille, viihdepäälliköille, taxfreen myyjille jne.
Epäreilua ravintola-alaa kohtaan

Muun kuin matkustajalaivan ja sen lastin käsittelemiseen tarkoitetun tuen katsotaan olevan myös epäreilua mantereella toimivia ravintola-alan yrityksiä kohtaan.

Valtio tukee kauppamerenkulkua vuosittain noin 84 miljoonalla eurolla. Suuri osa Helsinkiin ja Turkuun liikennöivästä matkusta-aluksista on Suomen lipun alla.

Yksi tuesta hyötyvistä on virolainen Tallink-Silja, jonka Silja Serenade ja Silja Europa kulkevat Suomen lipun alla.

Siniristilippu hulmuaa myös ahvenanmaalaisten Eckerö Linen Nordlandiassa ja Translandiassa sekä Viking Linen Gabriellalla, Mariellalla, Amorellalla ja Isabellalla.

Hallitusneuvotteluissa on tarkoitus käynnistää kaikkien yritystukien harvennustalkoot. Sitä on edellyttänyt muun muassa Sdp vaaliohjelmassaan
Ikävä kyllä merenkulun toimia ei voi verrata maatyöhön, mutta aivoton hallitus ei tätä tajua, kaiken näiden toimien oheisvaikutukset valtion ja ennen kaikkea kunnalliseen verotukseen on suurempi tappio kuin nykyinen järjestelmä. Aikovat tappaa koko suomen lipun, kait se valtio sitten elättää koko ammattikunnan myös tulevaisuudessa.

Timo Selkälä

Niinpä.

Ottaen huomioon että Vikingkin on ilman noita tukia tappiollinen, ja esimerkiksi Eckerön Tallinnan liikenne tappiollinen siitäkin huolimatta, niin ei mene montaa päivää ennen kuin ne muutamat jäljellä olevat lautat on liputettu ulos. Olit valitettavasti siten oikeassa tämän uutisen kanssa lankulla. Sääli.

Koska muutenkaan ei mene kovin hyvin kun ei ne ole saaneet aikaan sitä tonnistoverotustakaan, niin pahalta näyttää. Lisäksi tilannehan on jo nyt se että Vikingin voisi kannattaa liputtaa ne suoraan hauskan lipun alle että saadaan Filippiineiltä väkeä tekemään osan hommista. Näin voisi saada lisäpalveluja.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Miika Kaarna

Sääli, että Vikingilläkin voi tulla tuo ulosliputus vastaan.  :'(   Ehdottomasti paras laivayhtiö ja mukavin henkilökunta. En sitten tiedä mitä tapahtuisi ulosliputuksen jälkeen. Toivon vain, ettei Viikkari sentään muuta henkilökuntaansa kokonaan tähän "Hoono Soomi"-osastoon. Siinä menisi Suomalaisilta(kin) työpaikkoja...
Laivakuviani - http://mk96.1g.fi/kuvat/ -

Tulevat: 20.9.-21.9.2014 M/S Europa
Menneet: 25.6.2010 M/S Gabriella, 11.7.2011 Silja Europa, 17.7.2011 Tallink Galaxy, 14.7.2013 M/S Viking XPRS, 17.7.2013 Viking XPRS, 16.5.-17.5.2014 M/S Europa

Jarkko Korhonen

Kaikki tuet pois jos bisnes ei toimi on se jo lähtökohtaisesti väärällä pohjalla.
Perämies on erämies.

Tuomas Romu

Lainaus käyttäjältä: Jarkko Korhonen - 31.05.2011, 20:13:20
Kaikki tuet pois jos bisnes ei toimi on se jo lähtökohtaisesti väärällä pohjalla.

Voisihan niitä lippujenkin hintoja nostaa, mutta jengi on tuttunut puoli-ilmaisiin risteilyihin...
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Mikko-Oskari Koski

Tässähän on pohjimmiltaan kysymys siitä, että suomalainen työntekijä on globaalisti katsottuna aivan liian kallis, melkein mihin tahansa verrattuna. Kokonaisuutena maassamme on tapahtunut sellainen ikävä asia, että kun töistä ja toimista on aina vaan maksettu paremmin ja myös kaiken (siis ei vain ruuan vaan myös kulutus- ja kestohyödykkeiden) tuotantokustannukset ovat nousseet, on päädytty elinkustannusindeksiin, joka oikeastaan ei ole vertailukelpoinen juuri minkään muun maan vastaavan kanssa. Paitsi ehkä Norjan, jolla sitten taas on öljyvaransa.
Suomen elinkustannusindeksiä pitäisi oikeasti pudottaa ja palkkatasoa radikaalisti laskea, mutta se ei ole mahdollista, koska ihminen on ahne, eikä halua luonnostaan heikentää omia etuisuuksiaan. Pääomien nykyistä rankempi verottaminen, jolla indeksistä johtuen ylikallista hyvinvointivaltiota voisi edes johonkin pisteeseen asti kehittää tai ainakin ylläpitää, on myöskin hankalasti toteutettavissa. Indeksivääristymän korjaus saattaa siis tapahtua vain totaalisen kansainvälisen romahduksen myötä ja silloin puhutaan paljon isommista rahoista kuin jostain EU:n kriisivaltioiden tukipaketeissa. Vaikka tämä näkemys saattaa kuulostaa rajulta, olisi sellaisessa tilanteessa syytä ottaa oppia Leninistä, joka aikanaan määräsi Neuvostoliitossa tietyille tuotteille tietyn hinnan, esimerkiksi leivälle yhden kopeekan (vai oliko se viisi?). Tiedän, että Suomessa olisi yhdellä jos toisellakin nielemistä, jos elintarviketuotantoa ryhdyttäisiin kollektivisoimaan (=siirryttäisiin voittoa tuottamattomiin yhtiöihin ja osuuskuntiin), mutta se saattaisi olla keino, jolla näin omituisessa paikassa sijaitsevalla valtiolla saattaisi olla mahdollisuus jotenkuten tulla toimeen. Tämä siis sellaisena tulevaisuudenkuvana, jossa jatkuva kasvu tosiaan pysähtyisi. Mikä kyllä näkyisi myös merenkulkusektorilla...
Hallitusneuvottelut jatkuvat -ja varmaan ennen pitkää alkavat uudelleen nollapisteestä, koska demarit ja vihervasemmisto eivät lopulta kokoomuksen talouslinjaa niele. Jutta Urpilaisen työ hallituksen muodostajana ei tosin tule olemaan yhtään sen helpompi. Ongelmat pysyvät ja vastuu olisi jonkun kyettävä kantamaan.

Miten tämä sitten liittyy ahvenanmaalaisten varustamojen toimiin? Siten, että jos kaikessa lähtökohtaisesti etsittäisiin vain sitä, mikä oikeasti on tarpeellista, harvenisi matkustajalaivaverkosto Itämerellä erittäin runsaasti. Tyhjän laivan ajamisen kieltäminen ympäristöperusteinkin olisi ihan hyvä ratkaisu, mutta vielä parempi on vaatia liikkeelle lähtevältä alukselta täysi kuorma ja maksattaa sakkoja tyhjästä kapasiteetistä. Logiikka on täydellinen, jos varmistetaan kaiken kyydissä olevan tavaran ja henkilöiden maksavan kuljetuksesta sen hinnan, mikä tuotannon todellinen kustannustaso on.
"Todellinen kustannustaso" puolestaan onkin mielenkiintoisempi kysymys. Voiko korkean kustannustason maissa olla todellista kustannustasoa alle sen, mikä se nyt on?
Epäilemättä. Tosin suurin säästö saadaan vetämällä löysät pois. Ja se taitaa niin Vikingillä, Eckeröllä kuin Tallinkillakin nyt olla edessä. Banaaniliputus ei välttämättä auta, koska EU:n sisäliikenteessä palkkataso on kuitenkin sovittava sen mukaiseksi, mikä palkkataso on jommassakummassa liikenteen kohdemaassa. Viro ei välttämättä ole hirvittävä säästö, koska sielläkin euro ja inflaatio kulkevat käsi kädessä. Entäpä Venäjä? Pietarin linjalle suorastaan houkutteleva ajatus.

Itse jaksan edelleen ihmetellä yleensä itsellisten ahvenanmaalaisten käsittämätöntä suomalaisten myötäilyä näissä merenkulkuasioissa. Kun saarella olisi oma rekisteri, johon pääsisi ainoastaan ahvenanmaalaisella omistuspohjalla olevia aluksia (näin taattaisiin se, ettei ulkopuolisten banaaniliputuksia tulisi), näiden palkkaehtojen määrittely voitaisiin tehdä saaren omin intressein, suomalaisia, ruotsalaisia ja virolaisia tessejä soveltaen jopa samalla aluksella henkilöstön kotimaiden mukaan. Samalla voitaisiin yksipuolisesti luopua älyttömistä EU:n nuuskarajoituksista. Tämä ei tietenkään olisi mikään autuaaksitekevä seesami, mutta ainakin se auttaisi ahvenanmaalaisia itse säätämään sen, minkä tarpeellisimmaksi näkisivät. Eikä valtioiden apuja kaivattaisi. Työpaikkoja tosin menisi, mutta ei siksi, että halpistyöläiset veisivät ne, vaan siksi, että vuorojen väheneminen tarkoittaisi myös laivojen kokonaismäärän vähenemistä, ainakin risteilysektorilla.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950