Fennorail suunnittelee junalauttauudisrakennusta Suomen ja Viron välille

Aloittaja Juhani Mehto, 06.06.2022, 18:56:39

« edellinen - seuraava »

Juhani Mehto

Suomalainen Fennorail suunnittelee LNG:llä ja vedyllä kulkevaa junalauttauudisrakennusta Suomen ja Viron väliseen liikenteeseen. Suomen pään satamaa ei ole valittu, mutta Virossa alus kulkisi Paldiskiin. Suunnittelusta vastaa suomalaisfirma Deltamarin. Aikeissa olisi kunnianhimoiset kaksi lähtöä päivässä molemmista satamista. Aluksen kapasiteettina olisi 1000 m junavaunuille ja 1500 m pyörillä kulkevalle lastilla sääkannella. Alus voisi yhtiön mukaan olla liikenteessä vuoden 2025 paikkeilla.

Sjöfartstidningen (ruotsiksi)
Deltamarin (englanniksi)
Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ammentaa.

<- Chios Luckin kuva Marinetrafficissa
Lisää laivakuvia täällä.

Tuomas Romu

Tuo vedyn ja maakaasun sekoittaminen polttoaineessa on mielenkiintoinen ajatus. Sinänsä samantyyppinen kryogeeninen polttoainejärjestelmä soveltuu molemmille, mitä nyt toinen on vähän kryogeenisempää kuin toinen...
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Tauno Hermola


Arto Papunen

Onkohan tästä hankkeesta tullut myöhemmin mitään uutta tietoa?

Ilves Valta

Kirjoitin Ulkomatalan numeroon 1/23 koonnin kaikesta, mitä Fennorailista oli siihen mennessä tihkunut julkisuuteen: http://ulkomatala.net/ajankohtaista/lehdet/2023/ulkomatala-1-2023/ (juttu alkaa sivulta 24). Sen jälkeen ei mielestäni ole tullut mitään uutta tietoa. Arvatenkin meneillään on kova yritys saada sijoittajia ja rahoittajia vakuuttuneeksi idean toimivuudesta.

Tauno Hermola

#5
Miten sitten vaikuttaa Suomen puolen sataman valintaan se, että Koverharin SSAB:n alue on tietääkseni myyty Marine Alutech Oy:lle ja Nylunds Boathouse Ab:lle.

https://www.marinealutech.com/marine-alutech-oy-ab-establishing-one-of-the-largest-shipyards-in-nordic-countries-in-hanko-finland/

Toisessa uutiskuvassa ainakin sataman ainoassa laiturissa poseeraa ilmeisesti telakan uudisrakennus.

https://www.marinealutech.com/online-on-5-9-2022-about-us-the-video/

Vai onko tässä nyt menneet Koverharin ja Lappohjan satamat sekaisin? SSAB:n entinen terästehdas ja satama kai olivat Lappohjassa, kumpaa Ulkomatalan artikkelissa tarkoitetaan?






Petteri Lyysaari

Lappohjan entisen SSAB:n satama sijaitsee Lappohjan taajaman reunamilla , ja sen tosiaan ovat ostaneet Nylund's Boathouse ja Marine Alutech ja myöskin merivartiosto toimii vuokralaisena siinä. Koverharin satama sijaitsee myös Lappohjassa, mutta hyvän matkaa Hankoon päin ja on kokoluokaltaan aivan toista kuin ensin mainittu, ent.SSAB:n satama ei olisi voinut toimia junalauttaliikenteen satamana millään.

Arto Papunen

Itsehän mietinhän vain, että Nurminen Logisticsin ostettua Operail Finlandin ja Nurmisella on Baltiassakin toimintaa niin voisiko se saada kehitettyä tuon välin junalauttatoimintaa..

Ilves Valta

Tämä on hyvä pointti! Voisi veikata, että jotain neuvotteluita Fennorailin ja Nurmisen välillä aiheesta on. Mutta jos on niin ne eivät ole tihkuneet julkisuuteen.

Ja tosiaan tarkoitin Ulkomatalan tekstissä Koverharia eli entisen FNsteel/Ovakon terästehtaan satamaa, en SSAB:n Lappohjan satamaa (jossain kohtaa keskusteluissa puhuttiin kyllä mielestäni myös tuosta SSAB:n satamasta, mutta oletan kyseessä olleen väärinkäsitys).

Arto Papunen

Resiinalehden tasoristeyspalstalla luki viimeksi tälläistä asiaan liittyen:

"Junalauttasuunnitelmissa Suomen ja Viron välillä on siirrytty perinteisestä laivatyyppisestä junalautasta puskuproomujärjestelmään. Yksi laiva olisi liian häiriöaltis. Junalauttaliikennettä on suunniteltu sekä välille Hangon Koverhar–Viron Paldiski että Loviisan Valkon satama–Paldiski. Paldiskissa vastinsatamana olisi yksityinen Paldiski Northern Port. Esimerkiksi Koverhar–Paldiski-välillä kummassakin satamassa olisi proomu purettavana ja lastattavana. Puskija veisi kolmatta lastattua proomua satamasta toiseen, jättäisi sen purettavaksi ja ottaisi välittömästi lastatun proomun vietäväksi vastinsatamaan. Vastaavaa järjestelmää käytetään runsaasti Pohjois-Amerikassa."

Sven Liljeström

Lueskelin vinkkinä ollutta Sjöfartstidningeniä. Sen mukaan, lautassa olisi
1524 mm:n kiskot ja siirtokuormaus vasta Puolan rajalla.
Virossa ja Latviassa rakenteella oleva raide on kaiketi Keski-Eurooppalasta.
Yrittäjiä on näköjään paljon, saas nähdä miten tässä käy.
Laivaa ei ainakaan ole tilattu.

Tauno Hermola

Lainaus käyttäjältä: Arto Papunen - 23.01.2024, 04:52:33 Resiinalehden tasoristeyspalstalla luki viimeksi tälläistä asiaan liittyen:

"Junalauttasuunnitelmissa Suomen ja Viron välillä on siirrytty perinteisestä laivatyyppisestä junalautasta puskuproomujärjestelmään. Yksi laiva olisi liian häiriöaltis. Junalauttaliikennettä on suunniteltu sekä välille Hangon Koverhar–Viron Paldiski että Loviisan Valkon satama–Paldiski. Paldiskissa vastinsatamana olisi yksityinen Paldiski Northern Port. Esimerkiksi Koverhar–Paldiski-välillä kummassakin satamassa olisi proomu purettavana ja lastattavana. Puskija veisi kolmatta lastattua proomua satamasta toiseen, jättäisi sen purettavaksi ja ottaisi välittömästi lastatun proomun vietäväksi vastinsatamaan. Vastaavaa järjestelmää käytetään runsaasti Pohjois-Amerikassa."

Nyt on melkoisen sekavaa settiä. Jos siirtokuormauskin on vasta Puolan rajalla, mitä etua kolmesta proomusta on? Jos "Yksi laiva olisi liian häiriöaltis", onko yksi puskija vähemmän häiriöaltis? 

Tuomas Romu

Lainaus käyttäjältä: Tauno Hermola - 23.01.2024, 18:01:29 mitä etua kolmesta proomusta on?

Yksi molemmissa määränpäässä ja yksi matkalla. Vaikea kyllä kuvitella, että tuo kannattaisi junalauttaliikenteessä, jossa kääntöajan olettaisi olevan lyhyehkö. Toki miehistön lukumäärä voidaan puristaa minimiin...
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Arto Papunen

Siirtokuormaus Puolan rajalla?

Tietysti osalle liikenteestä voi tulla se eteen, mutta voihan tavaraa liikkua Baltian ja Suomenkin välillä liki samalla raideleveydellä. Taisi raakapuuta ja haketta tulla paljonkin jossakin vaiheessa Baltiasta Suomeen, mutta nyt vähemmän.

Ilves Valta

Huomioiden, miten paljon tavaraa liikkuu jo pelkästään Suomen ja Viron välillä, luulisi että iso osa – mahdollisesti jopa pääosa – Fennorailin potentiaalisesta liikenteestä tulisi Baltiasta eikä koskaan tarvitsisi siirtokuormausta.

Fennorailin suunnitelmista mua henkilökohtaisesti eniten ihmetyttää se, että ollaan "hirttäydytty" uudisrakenteeseen (oli se sitten lautta tai puskuproomu) – maailmalla olisi kuitenkin tarjolla useampi 1520 mm raideleveyden junalautta, jotka olisivat varmasti paljon halvempia hankkia kuin uudisrakenne. Käytetyllä lautalla voisi todistaa kannattaako liikenne vai ei, ja jos kannattaa niin uuden laivan hankkimiseen olisi paljon paremmat mahdollisuudet. Lisäksi alkuvaiheen riski olisi sijoittajille paljon pienempi, minkä luulisi painavan jotain vaakakupissa. Toki nämä olemassaolevat laivat ovat kaikki ajalta Neuvostoliitto, mutta silti on silti hassua että ainakaan julkisuudessa ei ole lainkaan edes puhuttu tästä mahdollisuudesta.