Aihe: Rannikko-Panssarilaivat Väinämöinen Ja Ilmarinen

[Rolf Jacksen]

Kerrotkos tästä tapauksesta vähän enemmän, en muistakaan kuulleeni? Pallekölithän Ilmariseen tosin muistaakseni kyllä asennettiin jälkeenpäin.

Täällä on tarinaa Ilmarisesta: http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/Kertomukset/TietoP/merivoimat/panssarilaiva_ilmarinen_1.htm

Suurimman ajan olimme ankkurissa Lappohjassa, jossa harjoiteltiin ja kunnostettiin alusta. Teimme myös matkoja kotimaan kaupunkeihin. Ensimmäisillä merimatkoilla laiva osoittautui kovin kallistuvaiseksi. varsinkin kovalla tuulella. Sen vuoksi laivaan laitatettiin pallekölit kummallekin puolen pohjaa. Eräänä iltana v. 1934 oli tarkoitus lähteä Vaasaan. Koska oli jo ilta, päätettiin kuitenkin jäädä ankkuriin. Ankkuripaikan veden syvyys piti mitata ja ilmoittaa pohjan laatu. Kersantti Ansden suoritti tehtävän ja ilmoitti: - Herra komentaja, 10 metriä ja "olkipohja". (Olkipohja oli silloin, kun luotiliinasta nousi ruokoja).

Seuraavana aamuna lähdettiin kohti Vaasaa, mutta laivan päällikkönä toiminut Virta vei aluksen matalikon yli. Tuntui, kuin olisi kuljettu pitkin perunapeltoa, laiva alkoi kallistua vasemmalle ja konehuone 2 alkoi täyttyä vedellä. Omat pumput eivät riittäneet, piti saada apuvoimia Vaasasta. Ilmarisella oli mukana Rannikkolaivaston päällikkö komentaja Ikonen, joten myös hän joutui ikävällä tavalla vastuuseen tapahtumasta. Laiva jouduttiin telakoimaan sen jälkeen Suomenlinnaan

[Jouni Haimi]

 Hivenen ot mutta mikäs on totuus ilmarisen uppoamisesta. Olen kuullut sekä miinasta ja torpedosta, kumpi sen oikein upotti

2 Merivartiosto etsi ja löysi hylyn 90 luvulla.Tarkkaa paikkaa ei ole ilmoitettu hautarauhan takia  onko julkaistu ilmarisen hylystä kuvia?

[Mikko Pätäri]

Täällä on tarinaa Ilmarisesta: http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/Kertomukset/TietoP/merivoimat/panssarilaiva_ilmarinen_1.htm

Eli kyse oli siis tuosta tunnetusta vuoden 1935 karilleajosta. Sehän ei kylläkään taas liittynyt millään lailla aluksen merikelpoisuuteen...Ymmärsin ensimmäisestä viestistäsi niin, että alus olisi joskus kovassa kelissä ollut vaarassa kaatua ja joutunut telakalle tämän takia...millaista siis ei liene tapahtunut.

Niin ja Jounille: miina on jo pitkään tiedetty syypääksi, vaikka torpedoa aluksi myös epäiltiin. Ilmarisesta on tehty parikin tv-dokumenttia, joissa on ollut myös kuvamateriaalia hylylle pian sen löytämisen jälkeen, 1990-luvun alkupuolella tehdyistä sukelluksista. Netissä en ole kuvamateriaaliin törmännyt.

[Rolf Jacksen]

Eli kyse oli siis tuosta tunnetusta vuoden 1935 karilleajosta. Sehän ei kylläkään taas liittynyt millään lailla aluksen merikelpoisuuteen. Ymmärsin ensimmäisestä viestistäsi niin, että alus olisi joskus kovassa kelissä ollut vaarassa kaatua ja joutunut telakalle tämän takia...millaista siis ei liene tapahtunut.

Tuossa ensimmäisessä kappaleessa puhuttiin juuri aluksen kallistumisista merenkäynnissä, jota jouduttiin korjailemaan noilla palleköleillä. Ei toki mitään sen traagisempaa.

Edit: ehkä hivenen kirjavaa kielenkäyttöä minultakin..

[Mikko-Oskari Koski]

Tositapaus Ilmariselta joskus -30-luvulla:
Aluksen muonituksesta huolehti värvätty alikersantti Muikku. Veneenkuljettajana toimi matruusi Kiiski. Upseeristoon kuului luutnantti Haikala.
Upseerimessissä soi puhelin. Haikala vastaa.
-Haikala.
-Saanko Muikun puhelimeen?
-Muikku ei ole täällä, lähti Kiisken kanssa silakoita ostamaan...

[Rolf Jacksen]

Ylen Elävästä arkistosta löytyvässä aikalaispätkässäkin on näitä tämän ketjun pohdintoja:

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=1&t=&a=2335

[Jouni Haimi]

  Jos unohdetaan it ammunnat niin moneenko meritaisteluun panssarilaivat osalituivat? Hangon motin tulituksen tiedän mutta oliko muita?

[Mikko-Oskari Koski]

Ilmarisen tuhosta on kulunut tänään 75 vuotta. Viidentoista vuoden takainen tekstini ei muilta osin päivityksiä kaipaa, Mikko kertonee, onko elossa olevien veteraanien määrä yhä kaksi (kuten oli viimeksi aiheesta keskustellessamme) vai vähemmän?
http://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=636.msg6051#msg6051

[Arne Wallen]

Tähän liittyen, toinen näistä oli talvisodan tuossa naapurisaaren takana kallion kyljessä, eli sipoossa, en nyt muista kumpi.Vaihtokauppa oli kuulemma toimiva, paikalliset veivät alukselle kalaa ja leipää, saivat kallisarvoista polttoainetta.

[Mikko-Oskari Koski]

Toinen Ilmarisen yhä elossa olevista veteraaneista ja muistonsa syyskuun yöstä 1941 IS:n ansiokkaassa reportaasissa:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005588352.html

[Kai Heino]

Neljä 10 tuumaista + it aseistus teki näistä todellisen pelotteen. Rooli oli tärkeä pelotteena toimimisena. Tykit olivat todella järeät, kun Washingtonin sopimuksessa rajoitettiin raskaan risteilijän aseistukseksi korkeintaan 8 tuuman kanuunat. Saksalaisten taskutaistelulaivoissa, jotka myöhemmin luokiteltiin raskaiksi risteilijöiksi oli kuusi 11 tuumaista. Vain capital ships -luokka oli raskaammin aseistettu. Näitä ei juuri Itämerellä ollut. Laivojen rakentaminen oli kyllä niin kallis projekti, että melko monta pienempää laivaa olisi rahakasalla tehty.

[Mikko-Oskari Koski]

Tänään on kulunut 80 vuotta "Seitsemästä minuutista merellä" (kuten Vilho Heinämies on nimennyt tapahtumaa käsitelleen kirjansa). Ja 30 vuotta Karjalan vierailusta seppeleenlaskussa.
Aika menee nopeasti...

Nyt kun kaikki tapahtuman osalliset ovat jo poissa, on Panssarilaivojen perinneyhdistyksen rooli hieman toisenlainen kuin ennen, mutta alusten ja etenkin Ilmarisen muisto on syytä pitää mielessä vastakin.
https://sites.google.com/view/ilmarinen-psl/etusivu

[Jussi Laine]

https://twitter.com/rlaivasto/status/1436996396469653504/photo/2