Tallink analysoi Turun linjaa

Aloittaja 2709, 07.03.2007, 06:00:26

« edellinen - seuraava »

2709

Tallink Silja analysoi ja tekee selvityksiä parhaillaan Turun linjansa uudistamiseksi. Toimitusjohtaja Keijo Mehtosen mukaan päätöksiä selvitysten perusteella syntynee kevään aikana.

- Turku ei ole ollut Tallinkille kotimarkkina, joten opiskelemme nyt Turun linjan toimintaa vielä tälläkin viikolla Turussa, Mehtonen toteaa.

Hän painottaa, että konsernissa uskotaan Turun laivaliikenteen vahvaan asemaan. Tallinkilla on kuitenkin tällä hetkellä paljon projekteja menossa. Tallinnaan avataan uusi Tallink Spa ensi viikolla ja Tallinnan liikenteeseen valmistuu uusi Star-matkustajalautta ensi kuussa.


Lisää  http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2007-03-07,104:4:443423,1:0:0:0:0:0:

Mikko-Oskari Koski

Siinä niillä kieltämättä analysoimista onkin, sillä jotenkin tuntuu siltä, kuin mitään Turusta mihinkään kulkevaa lauttalinjaa ei olisi analysoitu, saati kehitelty sitten sen toukokuisen päivän vuonna 1966, kun linjan kaikkien aikojen lippulaiva ms.Fennia aloitti liikenteensä. Aluskoko on toki kasvanut ja aikatauluja säädetty, mutta varsinainen analyysi reitin olemassaolon funktioista ja palvelusuuntauksista on puuttunut. Yli on aina menty ja sillä hyvä. Tosin todellinen matkustaminen linjalla on suhteellisesti vähentynyt risteilytarjonnan kasvaessa -ja siihen ovat osaltaan vaikuttaneet ikävähköt aikataulut.

Linja on sinällään yksi maailman kiehtovimmista lajissaan; vuorokaudessa ajetaan minimaalisilla satama-ajoilla edestakaisin todellisten luonnonmuodostelmien läpi, ylitetään ulapoita ja läpäistään kapeita salmia. Olosuhteet vaihtelevat kesäisistä aurinkokylpylöistä talvisiin jääränneissä porskuttamisiin. Kaiken lisäksi matkalla pitää pysähtyä saarella, johon ei aivan välttämätöntä liikenteellistä poikkeamistarvetta välttämättä edes olisi, jotta tämän liikenteen imagon mahdollistava leima saadaan papereihin... ::)

TallinkSilja löytää varmasti jonkun ratkaisun Turusta länteen suuntautuvan liikenteen hoitamiseen, mutta mielenkiintoista on nähdä, miten tuo ratkaisu yhdistelee risteily- ja rahtivetoisia tuotteita, kuinka monella ja millaisella aluksella liikenne hoidetaan ja kuinka moneen ruotsalaiseen satamaan -puhumattakaan siitä, kuinka monen ahvenanmaalaissataman kautta. 
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Petteri Virtanen

Niinpä. Aika vähän tuote on muuttunut Fennian tulon jälkeen. Mitä asioita risteilymatkustaja oikeastaan pystyisi tekemään enemmän linjalle spekuloidulla Galaxyn sisarella kuin Fennialla? Fennialla oli elokuvateatteri, uima-allasosasto, kampaamo, a la carte, itsepalvelumyymälä, baari ja yökerho, näköaloilla varustettu kokousosasto ja ennen uuden hyttiosaston rakentamista peräkannella jopa pieni lasten uima-allas leikkihuoneen vieressä.
Älä koskaan tee samaa erehdystä kahdesti, ellei se kannata.
(Mae West)

Timo Selkälä

Eiköhän se analyysi tule toteamaan että ne ropaxit olisivat olleet oikea päätös. Kaikkein paras voisi olla junalauttaratkaisu, sillä kuten tiedämme rekat haluavat yövuorot, mutta junat haluavat päivävuoron. Yhdistelmä on voittoisa. Tosin, noin iso junalautta jolla olisi jotain 1500 matkustajaa voisi olla aika näky - ja ehdottomasti se ei ole ainakaan halpa.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Kille

Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 08.03.2007, 19:16:22
Eiköhän se analyysi tule toteamaan että ne ropaxit olisivat olleet oikea päätös. Kaikkein paras voisi olla junalauttaratkaisu, sillä kuten tiedämme rekat haluavat yövuorot, mutta junat haluavat päivävuoron. Yhdistelmä on voittoisa. Tosin, noin iso junalautta jolla olisi jotain 1500 matkustajaa voisi olla aika näky - ja ehdottomasti se ei ole ainakaan halpa.
siinä tarvittaisiin kyllä aikamoisia kompromisseja kun yhdistetään junalautta ja matkustajalautta ;D Koska eivät Turku-Ruotsi-Turku linjan matkustajat tule laivaan jossa on vain kahvila ja tax-free. Ja voisi olla aika sählinki kun autokannella olisi junia ja lomamatakalle mennossa olevia tilaautoja? Ja sitten tarvitsisi Siljan paikalle vetää junakiskot jos matkustajat halutaan putkia pitkin laivaan tai sitten pitkä matkustajaputki junarantaan ::) Tosin tuo ei ole ongelma ja ne ovat ratkaistavissa.

Ilpo Kuivanen

Lainaus käyttäjältä: Kalle Halenius - 08.03.2007, 20:59:27
siinä tarvittaisiin kyllä aikamoisia kompromisseja kun yhdistetään junalautta ja matkustajalautta ;D Koska eivät Turku-Ruotsi-Turku linjan matkustajat tule laivaan jossa on vain kahvila ja tax-free. Ja voisi olla aika sählinki kun autokannella olisi junia ja lomamatakalle mennossa olevia tilaautoja? Ja sitten tarvitsisi Siljan paikalle vetää junakiskot jos matkustajat halutaan putkia pitkin laivaan tai sitten pitkä matkustajaputki junarantaan ::) Tosin tuo ei ole ongelma ja ne ovat ratkaistavissa.

Kaipa se Turun humppalinjakin kannattaa, kun sitä kahden varustamon voimin sieltä ajetaan. Ja mikä estäisi Tallinkia "uhraamasta" toista nopeista reittilaivoistaan Turun linjalle? Ei noita välttämättä kahta HKI-TLL-välille tarvita.

Itse asiassa: jos Suomesta halutaan laivalinja Riikaan, niin Turustahan sen kannattaisi lähteä eikä Helsingistä. Tulisi Ahvenanmaan taxfree-koukkauskin paljon fiksummin hoidettua.

tupe

Lainaus käyttäjältä: Ilpo Kuivanen - 09.03.2007, 09:47:15
Itse asiassa: jos Suomesta halutaan laivalinja Riikaan, niin Turustahan sen kannattaisi lähteä eikä Helsingistä. Tulisi Ahvenanmaan taxfree-koukkauskin paljon fiksummin hoidettua.

Siljahan liikennöi aikoinaan Operalla Helsingistä Riikaan. Oliko kannattamaton kun reitin liikennöinti loppui? (vähän offtopic)

Timo Selkälä

Lainaus käyttäjältä: Kalle Halenius - 08.03.2007, 20:59:27
siinä tarvittaisiin kyllä aikamoisia kompromisseja kun yhdistetään junalautta ja matkustajalautta ;D Koska eivät Turku-Ruotsi-Turku linjan matkustajat tule laivaan jossa on vain kahvila ja tax-free. Ja voisi olla aika sählinki kun autokannella olisi junia ja lomamatakalle mennossa olevia tilaautoja? Ja sitten tarvitsisi Siljan paikalle vetää junakiskot jos matkustajat halutaan putkia pitkin laivaan tai sitten pitkä matkustajaputki junarantaan ::) Tosin tuo ei ole ongelma ja ne ovat ratkaistavissa.

Ihmetyttää vieläkin se että moni yhäkin yhdistää ropaxin tai junalautan alukseen jossa on vain kahvila. Kannattaisi muistaa että alukset kuten Drottning Victoria
http://www.faktaomfartyg.se/drottning_victoria_1909.htm
ovat risteilylauttojemme esi-isiä. Se että esimerkiksi Skåne ja muutostöiden jälkeen myöskin nimihirviö Mecklenburg-Vorpommern ovat vain kahvilalla varustettuja aluksia ei tarkoita sitä että automaattisesti kaikki junalautat olisivat sellaisia. Olihan hyvin lähellä että Sveasta ja Wellamosta olisi tulleet junalauttoja. Pride of Hull voidaan jälleen kerran mainita sopivana ropaxina.

Sen uskon kyllä että mitä ihmettä tulevaisuudessa tuolle linjalle tuleekin niin sillä on useampi rahtikansi. Autojen ja junien sotkeminen samalle kannelle on helposti estettävissä. Katso esimerkiksi Thjelvarin tai uusimpien Visby/Gotlandin ramppiratkaisuja. Teknisesti se on hyvin helposti ratkaistava ongelma. Hintalappu tosin sattaa olla ison puoleinen.

Toinen asia mikä liittyy hintalappuun on se että Turun linjan laiva olisi järkevimmillään ratkaistu siten että se helposti pystyisi ajamaan 25 solmua. Normaalin reissun Turusta Tukholmaan sen olisi oikeastaan kyettävä tekemään niin että kaikkia koneita ei tarvita jotta talveksi riittäisi voimaa ja huollot voitaisiin tehdä pysäyttämättä alusta. Tämä tosin maksaa - mutta niin maksaa myös aluksen seisottaminen.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Kille

Tietysti ammuvuorolla voisi lähteä ropax tyyppinen alus ja sitten illalla oerus matkustaja-lautta kuten esim Galaxy II. Ja jos tuohon linjalle tehdään ihan sitä varten tehty alus niin en usko, että se 100-120milj. € enempää maksaa ::)

Timo Selkälä

Lainaus käyttäjältä: Kalle Halenius - 09.03.2007, 13:39:51
Tietysti ammuvuorolla voisi lähteä ropax tyyppinen alus ja sitten illalla oerus matkustaja-lautta kuten esim Galaxy II. Ja jos tuohon linjalle tehdään ihan sitä varten tehty alus niin en usko, että se 100-120milj. € enempää maksaa ::)

Tuosta tuli mieleeni että se tarkoittanee tilausta Aasiasta (Kiina/Vietnam/Indonesia) tai Etelä-Amerikasta kuten Brasiliasta. Juuri ilmestynyt Guide 07 nimittäin keskustelee että uudisrakennusten hinnat ovat nyt nousseet voimakkaasti ja kommentoi että niillä hinnoilla millä nyt luovutetaan niin telakat eivät sopimusta tee. Asiaan liittyy tietysti se että koska telakoiden tilauskirjat ympäri maailman ovat hyvät niin luovutusajankohtaa ei juurikaan pääse valitsemaan. Kuulin toisesta suunnasta väitteen että itse telakat pystyisivät kyllä rakentamaan, mutta pääkoneita ei saa valmistajilta. Sen todenpitävyyttä en tiedä.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Mikko-Oskari Koski

Risteilyasiakkaita houkuteltaessa kannattanee laskea enemmän Tukholmasta kuin Turusta lähtevien varaan -tosin kummastakin lienee aika runsaasti lähtijöitä, kuten tähänastiset kuviotkin ovat osoittaneet. Kummastakin päästä iltalähdölle on varmasti risteilyvieraita tulossa jatkossakin. Eikä missään ole kielletty rakentamasta tehokkaan rahtialuksen yläkansille tasokasta kruiseria... 8)

Rahtivetoisessa liikenteessä Tallinkilla on kuitenkin Turusta lähtevillä linjoillaan sellainen ongelma, että FinnLink on uudenaikaisemmilla aluksillaan ja sopivammilla aikatauluillaan aika raskaan sarjan kilpailija ja poimii mansikat kakusta. SeaWind lähestyy jo käyttövuosiensa loppua, SkyWind ei ilmeisestikään ole kilpailijoidensa veroinen tehokkuudessa ja matkustajalautoilla on se ongelma, että niissä on jätettävä tilaa myös muiden asiakkaiden ajoneuvoille.
Tallinkille rakennettavissa uudisaluksissa ei ole yhtään yksilöä, joka sellaisenaan sopisi hirvittävän hyvin TKU-STO-linjalle. Galaxy II voidaan sellaiseksi fixata ja aiheestahan onkin keskusteltu toisaalla. Italon muuttaminen saaristoliikenteeseen käyväksi olisi lähinnä resurssien haaskaamista; avomerilinjoillakin on sille kyllä töitä. Nykytonniston kierrätyskään ei välttämättä toisi ratkaisuja nykyisiin mahdollisiin operatiivisiin ongelmiin (ja huom! en sanonut, että reitillä nykyään olisi operatiivisia ongelmia, vaan että sellaisia mahdollisesti on ja juuri sellaisten selvittämistä varten tuota analyysiäkin tehdään).

Turun linjan analyysin loppudilemmassa lieneekin tarkoitus saada aikaan selkeä päätös siitä, millaisilla aluksilla ja millaisten aikataulujen mukaan linjaa on tulevaisuudessa määrä operoida.  8)
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Kalle Halenius - 09.03.2007, 13:39:51
Tietysti ammuvuorolla voisi lähteä ropax tyyppinen alus ja sitten illalla oerus matkustaja-lautta kuten esim Galaxy II. Ja jos tuohon linjalle tehdään ihan sitä varten tehty alus niin en usko, että se 100-120milj. € enempää maksaa ::)
Tässä on yhä se ongelma että aamuvuoro Turusta on iltavuoro Tukholmasta ja toisin päin. Tukholman 24-h risteilymarkkinoilla on niin paljon kilpailua että sieltä päästä on todennäköisesti vähemmän risteilymatkustajia Turkuun kuin toiseen suuntaan, mutta sama pätee tuskin rahdin osalta. Jos rahtimäärät kasvavat niin nopeasti kuin ounastellaan, voi hyvinkin olla että reitille pitäisi tehdä kaksi uutta alusta. Turusta iltavuorolla lähetevässä laivassa voisi kyllä olla enemmän matkustajatiloja kuin aamulaivassa mutta rahtikapasiteetin pitäisi olla sama. Tämä pätee mielestäni erityisesti jos lähdetään tekemään uusista laivoista juna-auto-ropax-lauttoja, koska reitillä on ennestään vähemmän rautatiekaluston kuljettamiseen sopivaa kalustoa ja ne kuitenkin tarvitsevat mielestäni lähdöt aamuin ja illoin molemmista suunnista.

Miran Hamidulla

Lainaus käyttäjältä: Ilpo Kuivanen - 09.03.2007, 09:47:15
Kaipa se Turun humppalinjakin kannattaa, kun sitä kahden varustamon voimin sieltä ajetaan. Ja mikä estäisi Tallinkia "uhraamasta" toista nopeista reittilaivoistaan Turun linjalle? Ei noita välttämättä kahta HKI-TLL-välille tarvita.

Miten varustamojen määrä liittyy kannavuuteen? Se mitä minä olen asiasta kuullut, niin Turun linja on varustamoille se, jonka tuotto on viime vuosina ollut jossain kannattavuuden rajamailla, kun taas Helsingin linja on ollut se, joka pitää Ruotsin liikenteen  kokonaisuudessaan kannattavana.

Pariinkin otteeseen täällä esiintyneitä puheita Tallinkin rakenteilla olevien Tallinnanlaivojen sijoittamista Turun linjalle en kyllä ymmärrä. Esimerkiksi Starissa on vain noin 500 hyttipaikkaa, jotka kaikki ovat vielä pelkkiä standardihyttejä. Aivan liian vähän kesäliikenteeseen tai viikonloppujen risteilyliikenteeseen. Alusten 27-29 solmun nopeus puolestaan menee hukkaan, jos sitä voidaan käyttää vain Kihdillä ja Ahvenanmerellä. Lisäksi väittäisin, että Turun linjalla tarvitaan suurempaa rahtikapasiteettiä kuin mitä Star tai Italian uudisrakennus pystyisivät tarjoamaan.

Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 09.03.2007, 13:07:57
Ihmetyttää vieläkin se että moni yhäkin yhdistää ropaxin tai junalautan alukseen jossa on vain kahvila. Se että esimerkiksi Skåne ja muutostöiden jälkeen myöskin nimihirviö Mecklenburg-Vorpommern ovat vain kahvilalla varustettuja aluksia ei tarkoita sitä että automaattisesti kaikki junalautat olisivat sellaisia. Olihan hyvin lähellä että Sveasta ja Wellamosta olisi tulleet junalauttoja. Pride of Hull voidaan jälleen kerran mainita sopivana ropaxina.

Ja jos väkisin halutaan ottaa vielä junakannella varustettu esimerkkejä Sea Windejä monipuolisemmista ja suuremmalla kapasiteetilla varustetuista ropaxjunalautoista niin "eksklusiivinen" Polonia tai Stena Jutlandica käynevät sellaisista. Mainittu Skåne taas on hyvä esimerkki siitä, ettei monen eri kuljetusmuodon sovittaminen yhteen ole mikään ongelma. Alus tekee päivittäin kolme Turun linjan vaatimaa nopeaa satamakäyntiä, ja suoriutuu hommastaan ajallaan ilman sählinkiä, vaikka purettavana ja lastattavana on junia, rekkoja sekä henkilöautoja.
Laivakuviani + muita kuvia

19.10 Stena Europe, 24.10 Stena Adventurer, 24.10 Ulysses, 26.10 Stena Superfast VII, 26.10 European Causeway, 27.10 Stena Mersey, 28.10 Superstar

Mikko-Oskari Koski

Oikeastaan varta vasten TKU-STO-linjalle suunniteltuja lautta-aluksia on kautta historian ollut vain muutama: Fennia, Bore I, Viking Sally, Svea, Wellamo ja Kalypso. Eklund on sekä Turellaa että Amorellaa (ja niiden sisaraluksia) suunnitellessaan varautunut alusten toimivuuteen myös Naantalin ja Kapellskärin välillä ja kaikki muut reitin kulkijat ovatkin olleet kierrätyskonsepteja.
Sikälikin olisi erityisen toivottavaa, että TallinkSilja pitkästä aikaa loisi nimenomaan tälle linjalle suunnitellun konseptin, jota sitten myös käytettäisiin alkuperäisessä toimintaympäristössään... 8)
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Santeri

#14
Enpä nyt tiedä onko se Helsinki-Tukholma reittikään muuttunut vuosien varrella sen enempää kuin Turun reitti! Molemmat reitit kulkevat nykyään Ahvenanmaan kautta mennen tullen. En nyt menisi väittämään etteikö kuitenkin sekä Turun että Helsingin reitti olisi muuttunut vuosien varrella melkoisesti. Jos Fennia oli 60-luvulla samanlainen juottola kuin Silja Europa nykyään niin ihmettelen suunnattomasti ja oliko Fennialla vastaavanlaiset myymälä yms. varastot nykyiseen laajuiseen toimintaan. Esiintyikö laivoilla Anita Hirvosia yms. jo liikenten alkuaikoina?

Eli toiminnot laivaliikenteessä ovat kyllä muuttuneet melkoisesti, vaikka reitit ovat pysyneet luonnonmuutoksia lukuunottamatta lähes tulkoon samoina.

Vaikka Turun linja on mitätön monen Helsingin reittiä yliarvostavan mielestä, niin ei pidä unohtaa että sillä sillä tosiaan kulkee neljä (+ SeaWind sekä myös Finnlink) isompaa vastaavan kokoista laivaa päivittäin, kun vastaava määrä Helsingistä Tukholmaan on kaksi.

On totta, että Turun reitti tarvitsee rakennemuutoksia. Se olisi helpompaa, jos toinen, Silja tai Viking vähentäisi matkustajakapasiteettiaan ja keskittyisi enemmän rahtiin. Tuskin kumpikaan kuitenkaan haluaa helposti luopua perinteistään niin kaun kuin toiminta on vielä kannattavaa.

Jos Tallink tekee nyt sen mikä olisi suotavaa, he hankkivat/laittavat Turun reitille lähitulevaisuudessa uuden risteilyaluksen. Mitä uutta se laiva sitten tuokaan, niin se on toinen asia. Tallinkin yksi strategioista on tarjota ihmisille uusia laivoja vanhojen kuluneiden tilalle. Se puolestaan asettaa Vikingille kovat paineet. Laivojen ohjelmatarjontakin pitäisi uusia, ei pelkät laivat. Varmasti tullaan näkemään Tallinkin tekemiä rakenteellisia muutoksia jokaisella Siljan laivalla ja reitillä. Laivaristeilystä pitäisi tehdä kaupunkilomaa vastaava elämys. Sellainen se toki nykyäänkin on, mutta tulevaisuuden laivassa pitäisi panostaa "yöelämään" enemmän. Nykyinen disco + yökerho ja pari pubia meininki on liian suppea. Tulevaisuuden laivassa pitäisi olla Sedu Koskisen tyylinen baari, jossa olisi usempi eri osasto/tanssi tanssilattia. Eri musiikkia, eri tanssilattioilla. Isoin osasto olisi tienkin perinteinen humppahelvetti, jossa on eniten asiakaskuntaakin. Asiakaspaikoiltaan yksittäinen baari ei välttämättä voisi olla välttämättä kauhean suuri. Tuo nyt oli yksi esimerkki, mutta muutoksia tarvitaan tulevaisuuden risteilybisneksessä.

Nähtäväksi jää mitä tapahtuu.