Viking Gracen mahdollinen sisaralus

[Oiva Kettu]

Minusta vain on tahdet taivaalla nyt sellaisessa asennossa etta on varmaa etta grace 2 tilataan, mutta tuskin liimataan kasaan suomessa.

[Arto Papunen]

Cinderellan korvaava risteilijä voisi Turussa ajaa aamukuudelta esim.SeaWindin nykyään käyttämään kaijaan, jossa rahdinvaihto olisi näppärä suorittaa suoraan huolintaterminaalien suuntaan. Matkustajilla ei Turussa siis olisi edes mahdollisuutta maihin- eikä laivaannousuun

Tuossa nyt mitään järkeä, jollei haluta Tukholman reittimatkaajia kilpailijalle. Tottakai jos alus liikennöi Turkuun niin se ottaisi matkustajia, tottakai reittimatkustajia voi olla vähemmän mutta miksi silti kieltää, etenkin uusi laiva saa silti aamulähtöönkin vähän väkeä tutustumaan uutuuteen kuten Gracekin Ruotsissa. Miksei samantien kielletä Ruotsin puolelta Graceen nousemista.

[Kalle Id]

Mutta miksi ajaa Tukholman pään kruiserilla Turkuun ollenkaan, jos matkustajia ei vaihdeta ja perässä tulee rahtia paremmin palveleva lautta?

[Marko Manninen]

Asia ei tähän keskusteluun suoranaisesti kuulu, mutta kuitenkin ajattelin kysellä. Mitkä oli aikanaan Silja Europan syyt lähteä ajamaan talvi kaudelle aikaisempaa aikataulua vuonna 2001 ja lopettamaan 2007?

Toi neljän laivan idea on minunkin mieleen se hienoin idea, mutta löytyykö autokannelle tarpeeksi metrin kuluttajia silloin. Tälläkin hetkellä on Viking Gracellakin on ongelmia täyttää kantta. Mutta vaikea myydä metrejä, jos metrit ei ole toisella laivalla kilpailukykyisiä. Tästä syystä sisaren tilaus olisi erityisen tärkeää. Täällä on aikaisemmin ollut puhetta Vikingin ja TallinkSiljan rahtiosuuksista ja että Vikingillä osuudet rahdista on pienemmät. Onko siihen laskettu mukaan Cinderellankin liikenne joka kaiketi vähentää Vikingin prosentteja, kun rahtia ei kulje. Sisaren tilaus Amorellan tilalle olisi mielestäni erittäin piristävä ruiske Tukholman risteily liikenteelle ja Parantas ennestään Suomen ja Ruotsin päästä päiväristeilyä. En usko liikenten vallan kariutuvan, jos Amorellan ja Cinderellan liikenne yhdistetään Amorellan aikataululle. Uusi laiva tuo totta kai lisäpontta liikenteeseen vaikka aikataulu on Ruotsin illassa huonompi. Ja varmasti kahden laivan liikennöinnillä on pienemmät operointi kustannukset kolmeen verrattuna ja polttoaineissa tulee koko ajan säästöä. Velkaa totta kai olsi enemmän, mutta kyllä se siinä pikku hiljaa kuihtuu.

Kummalla laivalla käy ennemmän Ruotsalaisia risteilijöitä Amorellalla vai Galaxylla? Aikataulu on Siljalle suosiollisempi, mutta...

[Mikko-Oskari Koski]

Niinpä. Miksi miksi..? Tämähän on TKU-STO-linjan ikuisuusongelma.

Jos pidetään aamulla laivaan nousevien tai siitä poistuvien asiakkaidenkin kannalta asiallinen aikataulu, menetetään mahdollisuudet Tukholman risteilymarkkinoilla -Turussa ei välttämättä, koska nykyisellä päättömällä taulullakin on saavutettu noinkin korkeat käyttäjämäärät. Jokainen aikataulumalli tällä linjalla on huono kompromissi. STO 19=>TKU 06-07=>STO 17 on ainoa mahdollinen Turkuun asti ulottuva taulu, jolla kisaaminen Birkan kanssa onnistuu ja sen myötä Turun aamukäynti on niin varhainen, ettei siihen matkustajia edes tulisi -autokansi kannattaa siis antaa kokonaan rahdille ja jos siltä jotain jää, myytäköön parkkipaikoiksi. Sellaisina päivinä, jolloin rahtia ei kulje, käytäköön MHQ:ssa. Ja rahdillahan koko TKU-STO-linjan olemassaoloa on perusteltu, risteilymatkustajillehan olisi herttaisen yhdentekevää, vaikka Tukholmasta ajettaisiin vain Ahvenanmaalle (kuten Birka, Ånedin tai Cinderella) tai Turusta Kapellskäriin.
Turun linjan rahtiosuus on Vikingilläkin enemmän kuin 6,7%, tosin HEL-STO-linjalla se on vähäisempi, joten tuo toisaalla mainittu keskiarvo lienee paikkansapitävä. Kisassa on hävitty Finnlinesille paljon ja takaisin olisi otettavaa. Ahvenanmaan huollon Viking pystyisi hoitamaan molemmista suunnista sataprosenttisesti niin halutessaan ja tällä aikataululla se osoittaisi haluja moiseen olevan.
Tämä aikataulumalli vaatii kaverikseen Turusta aamupäivällä lähtevää matkalaivaa, jonka Ruotsin satama olisi Kapellskär ja joka hoitaisi myös päiväristeilijöiden menomatkan. Neljän laivan mallissa pitää muistaa, että yömatkoilla kyydissä ovat myös nykyään Fjärdvägenille kuuluvat sipsirekat ja päiväreissuilla nopeaa kyytiä halajavat, joille olisi mahdollista järjestää jopa noin kymmenessä tunnissa pääkaupunkien välin suhaava suljettu bussiyhteys.
Kaikki tämä on heitetty ilmoille toisaalla, joten turhan toiston välttämiseksi viittaan omaan tekeleeseeni 22.2.2012:
http://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=15689.msg133070#msg133070
sekä 24.1.2013:
http://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=15689.msg138769#msg138769

Miksei samantien kielletä Ruotsin puolelta Graceen nousemista.

Suomesta lähdettäessä tilanne on sikäli hiukan erilainen, että matkustajien maihinnousumahdollisuuden poistaminen Ruotsissa tekisi linjasta matkustajien osalta kotimaanliikennettä. Silloin verotonta myyntiä ei saisi olla ollenkaan, Ahvenanmaan taxfree kun koskee vain kansainvälistä liikennettä. Kreisin aikataulu huomioiden tarvematkustajat kyllä kaipaisivat päivälähtöä Ruotsistakin, esim.Rosellan taannoisen kesävuoron KPS-TKU kaltaista yhteyttä.

[Marko Manninen]

Jos pidetään aamulla laivaan nousevien tai siitä poistuvien asiakkaidenkin kannalta asiallinen aikataulu, menetetään mahdollisuudet Tukholman risteilymarkkinoilla -Turussa ei välttämättä, koska nykyisellä päättömällä taulullakin on saavutettu noinkin korkeat käyttäjämäärät. Jokainen aikataulumalli tällä linjalla on huono kompromissi. STO 19=>TKU 06-07=>STO 17 on ainoa mahdollinen Turkuun asti ulottuva taulu, jolla kisaaminen Birkan kanssa onnistuu ja sen myötä Turun aamukäynti on niin varhainen, ettei siihen matkustajia edes tulisi -autokansi kannattaa siis antaa kokonaan rahdille ja jos siltä jotain jää, myytäköön parkkipaikoiksi. Sellaisina päivinä, jolloin rahtia ei kulje, käytäköön MHQ:ssa. Ja rahdillahan koko TKU-STO-linjan olemassaoloa on perusteltu, risteilymatkustajillehan olisi herttaisen yhdentekevää, vaikka Tukholmasta ajettaisiin vain Ahvenanmaalle (kuten Birka, Ånedin tai Cinderella) tai Turusta Kapellskäriin.

Jännä homma tää Turun ja Tukholman risteily markkinat eroavat toisistaan niinkin paljon. Turusta risteilyt lähtevät 20,00-21,00 välisenä aikana ja porukkaa saadaan laivaan. Tukholmasta risteilyt lähtevät 19.00-20.00 välisenä aikana ja porukkaa ei saada laivaan. Yksi syy siihen on, että kaksi (kolme) laivaa tarjoaa aikaisemman lähtöajan. Tilanne muuttu kummasti, jos näitä ei olisi. Kyllä se ruotsalainenkin lähtee risteilylle myöhemmin, jos aikaisin pääse.

Tämä parkkipaikan myyminen laivasta olisi erittäin käytännöllinen idea, joka onnistuisi Viking Gracella mielestäni jo nyt viitos kannella. Netti varaus järjestelmässä kysyttäisiin, että onko tulossa omalla autolla satamaan ja onko kiinnostunut parkkipaikasta laivassa. Lähtö päivänä tulisi sähköposti tai teksti viesti vapautuneesta parkkipaikasta, jonka saisi netin varausjärjestelmästä lunastaa itselleen. Paikkoja voi olla yhdestä ylös päin riippuen lähdöstä.

Tämän päivän uutiset Turun telakalta on varmasti otettu Ahvenanmaalla hyvin huomioon sisaren varalta. Suomessa on telakka vuonna 2015 vielä pystyssä silloin, kun sisar olisi valmistumassa. TUI:n toisen laivan jälkeen sisaren valmistus olisi varmasti järkevä ja luonnollinen. Silloin työllisyys telakalla olisi varmistettu 2015 loppuvuoteen.

[Timo Tuomivirta]

Juttelin Wärtsilällä töissä olevan kaverini kanssa Viking ladyn polttokenno hybridi teknologiasta (polttokennot + akkupaketit).

Hän sanoi, että Wärsilän polttokennoista (nykyinen http://www.convion.fi/ ) on jonkun yrityksen mahdollista lypsää pienemmälläkin yhden kerran saman kaltaista tukea mitä Viking Grace sai. Sama homma pitäisi onnistua uudestaan isommilla kokoluokilla.

Se, että mikä taho kyseisen tuen pokaa on hyvä kysymys sinällään. Lisäksi hän mainitsi, että tällähetkellä suunnittelupöydällä olevat polttokenno koot olisivat sitä luokkaa, että niistä olisi merkittävää hyötyä taloudellisesta näkökulmasta (5 MW). Aikansa toki kestää, ennenkuin isot yksiköt ovat kaupallisella tasolla. Käyttövoimana kennot käyttävät maakaasua.

http://bioage.typepad.com/.a/6a00d8341c4fbe53ef017c31b7744c970b-popup

http://www.e4ships.de/e4ships-home.html

germanischer lloyd guidelines for fuel cells on ships and boats
http://www.gl-group.com/infoServices/rules/pdfs/glrp-e.pdf

Siksipä olisi jo pientäkin yksikköä asennettaessa tärkeää ottaa huomioon, miten se olisi myöhemmässä vaiheessa mahdollista korvata isommalla yksiköllä. Lisäetuna modaamisen mahdollistamiseksi on mahdolliset päästörajoitusten tiukkeneminen entisestään pidemmällä aikavälillä. Modaaminen mahdollistaisi mahdolliset sanktiot päästöihin liittyen.

www.marinetraffic.com/ais/no/shipdetails.aspx?MMSI=259968000&language=_GR

http://www.shipspotting.com/gallery/photo.php?lid=1771695

http://www.greencarcongress.com/2012/09/h2shipping-20120907.html#more

[Timo Selkälä]

No niin - itse asiassa ensimmäistä kertaa pitkään aika joku viesti joka kertoo jotakin mikä oikeasti voi olla sellainen syy mikä saisi Vikingille laivan tilattua. Sääli vain että Suomessa ei juuri nyt ole telakkaa.

[Timo Tuomivirta]

No niin - itse asiassa ensimmäistä kertaa pitkään aika joku viesti joka kertoo jotakin mikä oikeasti voi olla sellainen syy mikä saisi Vikingille laivan tilattua. Sääli vain että Suomessa ei juuri nyt ole telakkaa.

Lisää vety uutisia otti silmään. Nyt vety käyttön pilottihankkeita näyttää nousevan kuin sieniä sateella->

The Dawn of Hydrogen as a Marine Fuel
BY FATHOMSHIPPING ON JULY 29, 2013
http://gcaptain.com/dawn-hydrogen-marine-fuel/

http://www.fuelcelltoday.com/media/1597754/fuel_cells_and_hydrogen_in_finland.pdf

[Marko Manninen]

Lisää vety uutisia otti silmään. Nyt vety käyttön pilottihankkeita näyttää nousevan kuin sieniä sateella->

The Dawn of Hydrogen as a Marine Fuel
BY FATHOMSHIPPING ON JULY 29, 2013
http://gcaptain.com/dawn-hydrogen-marine-fuel/

Se on todella hienoa, että pinnalle putkahtaa uutuuksia joihin voidaan saada valtiolta tukea. Uuden tekniikan jälkiasennus Graceenkin tulevaisuudessa, jos se on toimiva.

[Tuomas Mäkelä]

Eikös Viking Linen pitänyt kesän aikan kertoa tekeekö sopimuksen sisaraluksen tilaamisesta?

[Sami Tikkanen]

Syksyllä kai oli tarkotus kertoa..

[Tuomas Romu]

Nesteytetyn maakaasun saaminen matkustaja-alukseen ja matkustajien vakuuttaminen kaasumaisen polttoaineen turvallisuudesta oli työn ja tuskan takana. Saa nähdä, toimiiko sama vedylle, joka syttyy ja räjähtää huomattavasti maakaasua herkemmin.

http://en.wikipedia.org/wiki/Hydrogen_safety

[Jussi Lampinen]

Nesteytetyn maakaasun saaminen matkustaja-alukseen ja matkustajien vakuuttaminen kaasumaisen polttoaineen turvallisuudesta oli työn ja tuskan takana. Saa nähdä, toimiiko sama vedylle, joka syttyy ja räjähtää huomattavasti maakaasua herkemmin.

http://en.wikipedia.org/wiki/Hydrogen_safety

Tuota vedyn polttamiseen tarkoitettua polttokennotekniikkaahan on jo autoissa mm. Toyotan ja Hondan toimesta koekäytetty jo kohta kai toistakymmentä vuotta eikä mitään räjähdyksiä ole tapahtunut, suurin ongelma on vedyn jakelu sekä varsinkin polttokennotekniikan kova hinta ja kovilla pakkasilla polttokennon toimivuus. Eikös Kaliforniassa löydy jo autoille vedyn tankkausasemiakin, jos oikein muistan?. 

[Timo Tuomivirta]

Eikös esim. polttokenno alus http://www.wartsila.com/fi/references/Viking-Lady  käytä LNG:tä polttokennoyksikön energialähteenä? Vasta polttokennon sisällä tapahtuu kemiallinen reaktio missä vety erotetaan polttoaineesta.

Henk. koht. olen ajatellut, että luonnollinen seuraava askel tekniikan kehittymisessä on juuri Viking Ladyssä käytetty tekniikka joka on ns. pidemmälle vietyä LNG:n käyttöä (polttokenno+hybridi tekniikkaa).