Viking Gracen mahdollinen sisaralus

[Petri Nummijoki]

Eikö noita ideoita lähinnä ollut jopa liikaakin...?

Jos laivalla on tiloja, joille todellista käyttöä löytyy hyvin rajoitetusti niin kyllä se jättää tunteen, etteivät kaikki ratkaisut olleet aivan loppuun asti mietittyjä.

[Juhani Reku]

Täytyy kyllä muistaa tuon teatterin osalta se, että sen ideoi ja suunnitteli Slite, ja käyttämättä jätti Silja. Sen käyttöastetta alkuperäisellä tilaajalla emme koskaan saa valitettavasti tietää, mutta ennakkomarkkinoinnin perusteella käyttö olisi ainakin ollut monin verroin tasokkaampaa kuin se vähäinen käyttö Siljalla. Liekö siellä toteutettu koskaan kuin se yksi sinne suunniteltu musikaali ja sen jälkeen jokunen keskiyön show. Helsingin-linjalla teatterilla olisi voinut olla oikeitakin hommia, ehkä. Mutta se tosiaan jäi näkemättä, kun sen ura siellä jäi niin lyhyeksi.

Vielä lisäpohdintaa tähän: sinällään teatteri olisi voinut olla yksi mahdollisuus kohottaa risteilyjen ohjelman tasoa. Jos Europa ei olisi "pilannut" tätä ideaa, sitä olisi voitu myöhemmin ehkäpä menestyksekkäästikin soveltaa uudisrakennuksissa. Pienimuotoinen huoneteatterityyppinen ratkaisu olisi voinut olla laivayhtiölle mainio mahdollisuus tarjota aivan uudentyyppistä, nykyistä korkeatasoisempaa ohjelmaa.

[Petri Nummijoki]

Täytyy kyllä muistaa tuon teatterin osalta se, että sen ideoi ja suunnitteli Slite, ja käyttämättä jätti Silja.

Totta. Kuitenkin Viking Line painotti aluksissaan enemmän kapasiteettia ja Silja matkustajakohtaista tuottoa, joten suhtaudun epäillen siihen, että Viking Linen asiakaskunnassa olisi tämän kaltaiselle lisämaksulliselle tarjonnalle ollut enemmän kysyntää kuin Siljalla.

[Ove Sjöblom]

Totta. Kuitenkin Viking Line painotti aluksissaan enemmän kapasiteettia ja Silja matkustajakohtaista tuottoa, joten suhtaudun epäillen siihen, että Viking Linen asiakaskunnassa olisi tämän kaltaiselle lisämaksulliselle tarjonnalle ollut enemmän kysyntää kuin Siljalla.

Nyt täytyy muistaa, että Viking Line koostui alun alkaen kolmesta täysin eri varustamosta, jotka kaikki painottivat eri asioita. SF Line-varustamo (eli nykyinen Viking Line) painotti nimenomaan kapasiteettia (kts. Aurella), mutta Slite-varustamo (joka alun perin rakennutti Europan) nimenomaan matkustajien viihtymistä ja siitä seuraavaa matkustajakohtaista tuottoa. Sally-varustamo taisi olla jotakin siltä väliltä (kokeilivat kuitenkin rohkeasti ja ennakkoluulottomasti uusia linjoja ja ratkaisuja).

[Petri Nummijoki]

SF Line-varustamo (eli nykyinen Viking Line) painotti nimenomaan kapasiteettia (kts. Aurella), mutta Slite-varustamo (joka alun perin rakennutti Europan) nimenomaan matkustajien viihtymistä ja siitä seuraavaa matkustajakohtaista tuottoa.

Sliten Diana II:ssa painotettiin kapasiteettia yhtä paljon, kuin SF Linen Turellalla ja Rosellalla. Sliten Olympia perustui SF Linen Mariellaan. Ehkä Athenasta lähtien Slite tavoitteli muita asioita mutta se jäi lyhytaikaiseksi jaksoksi, koska varustamon toiminta päättyi jo neljä vuotta myöhemmin.

[Mikko-Oskari Koski]

D2 olikin kehitelmä kuljetustoimintaan luodusta ja siinä varsin onnistuneesta papenburgarisarjasta, mutta kehitelmä ei ollut kovin onnistunut. Tuohon aikaan Myrstenin asiakaskonseptia kehiteltiin Tukholman risteilyillä, joissa Apollo III oli toki vanha ja pieni laiva, mutta aikalaiskertomusten mukaan poikkeuksellisen onnistunut paketti tuossa liikenteessä. Ja saatiinhan siitä vähän taloudellisempikin, kun pannut vaihdettiin dieseleihin. Olympia oli sitten ensimmäinen iso risteilijä, jossa Mariellan raameihin oli pantu ainakin leipomon verran lisää sisältöä.

Tässä on taidettu liukua jo aika kauas alkuperäisestä teemasta, mutta sikäli ollaan oikealla sektorilla, että ruotsalaisasiakkaille suunnattavassa kruiserissa (jos sellainen tehtäisiin) olisi todella oltava jotain ratkaisevasti uutta ja länsirantalaisia puhuttelevaa. Myrstenin ideologia oli palvella asiakaslähtöisesti, vaikka raamit olisivat olleet heikommatkin, kuten D2:lla. Olisi aika vaikea uskoa Gracen tai sen 1:1-sisaraluksen olevan vastaus niihin kysymyksiin, mitä tuolla voisi odottaa olevan vastassa.

[Ove Sjöblom]

Sliten Diana II:ssa painotettiin kapasiteettia yhtä paljon, kuin SF Linen Turellalla ja Rosellalla. Sliten Olympia perustui SF Linen Mariellaan. Ehkä Athenasta lähtien Slite tavoitteli muita asioita mutta se jäi lyhytaikaiseksi jaksoksi, koska varustamon toiminta päättyi jo neljä vuotta myöhemmin.

Kyllähän jo Sliten alkuaikojen tuoreemmissa Papenburgilaisissa (Diana 1972) oli nähtävissä selvä ero sisaraluksiin. Perusratkaisut olivat samankaltaisia, mutta esim. pintamateriaaleihin oli satsattu enemmän. Sama tilanne Diana II kohdalla (muuten tuo nyt ei jyrkkine rappuineen oikein kolahtanut), jos sitä vertaa Turellaan ja Rosellaan.

Mutta totta on, että tuo ero selkeästi kasvoi Athenan, Kalypson (ja Europan) myötä...

[Artsi Leskinen]

Olympia oli sitten ensimmäinen iso risteilijä, jossa Mariellan raameihin oli pantu ainakin leipomon verran lisää sisältöä.

Anteeksi off-topicin jatkaminen, mutta tämä jäi kiinnostamaan. Olen lapsena matkustellut sekä Olympialla että Mariellalla (jälkimmäisellä tietysti myöhemminkin) mutta noilta ajoilta ei enää muista juurikaan yksityiskohtia leikkihuoneen ulkopuolelta :) mitä eroja noissa laivoissa siis konkreettisesti oli, eikö sisustakin ollut alkujaan aika samanlainen, ravintoloiden nimiä ym. lukuunottamatta?

[Petri Nummijoki]

Mutta totta on, että tuo ero selkeästi kasvoi Athenan, Kalypson (ja Europan) myötä...

Athena ja Kalypso tosin erottuvat joukosta myös siksi, että niiden kantavuus oli aluksen kokoon nähden poikkeuksellisen pieni. Lieneekö pelkkää sattumaa, että ne ovatkin tehneet suuren osan urastaan muissa töissä, kuin varsinaisina autolauttoina?

[Petri Lahti]

Gracen matkustajamäärissä on pientä odotettua pudostusta verrattuna viime vuoteen. Nyan kertoo asiasta perjantaina 18.7.2014:

Färre reser med Viking Grace
Publicerad: 18/07/2014 10:00
Lokalt
Smekmånaden är över för Viking Grace. Efter förra årets succéstart kan rederiet nu se en tillbakagång i passagerarsiffrorna.
- Fartygets popularitet överträffade alla våra förväntningar men fjolårets siffror är ingenting vi kan jämföra årets med, säger Viking lines vice vd Andreas Remmer.
Sedan Viking Grace började trafikera sträckan Åbo-Stockholm i januari 2013 har hon lockat många resenärer.
Efter åtta månader hade över en miljon passagerare rest med fartyget men nu kan man alltså se en tillbakagång..
– Siffrorna har gått ner delvis men det är ingenting vi oroar oss över. Efter förra årets succésiffror har en viss nedgång varit väntad, säger Remmer.
Han poängterar att nyhetens behag förra året lockade många passagerare och att denna tillströmning av kunder inte var någonting man kunde vänta sig att skulle hålla i sig över tid.
- Förra årets siffror överträffade alla förväntningar. Det var inte svårt att dra slutsatsen att det inte skulle komma att hålla i sig men det är som sagt ingenting som oroar. Vi fortsätter jobba framåt och vi har en ständig produktutveckling på gång, säger Remmer.
Att fartyget introducerades under samma period som de normala försäljningssiffrorna på fartygsresor vanligtvis är som lägst påverkade även fjolårets totalresultat.
- Under sommarmånaderna är det inte svårt att fylla fartygen. Det är värre på vårvintern och våren. Viking Grace levererades under januari månad. Eftersom många valde att resa med Grace under den perioden gick förstås passagerarsiffrorna upp, säger Remmer.
Vi har fått information att det rör sig om en nedgång på 100.000 personer. Stämmer det?
- Det beror väl på vilka perioder man pratar om men några så stora siffror känner jag inte igen. Vi har fortfarande 57 procent av marknadsandelarna på sträckan Åbo-Mariehamn-Stockholm och den siffran är vi nöjda med..
Mer detaljerade siffror för Viking Line och Viking Grace kan ses i halvårsbokslutet som kommer i augusti.
Julia Johansson

Lähde: http://www.nyan.ax/nyheter/index.pbs?news_id=83969

[Sami Tikkanen]

Onko vielä mahdollista että Viking Gracelle rakennettais sisaralus? Eikö uuden laivan pitänyt tulla Helsinkiin ja olis erilainen, vai eikö se vielä ole varmaa?

[Petri Lahti]

Onko vielä mahdollista että Viking Gracelle rakennettais sisaralus? Eikö uuden laivan pitänyt tulla Helsinkiin ja olis erilainen, vai eikö se vielä ole varmaa?

Turun Sanomat kirjoittaa tänään artikkelissaan "Turku myöhästyi tämän vuoden risteilijäsumasta"

Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses kertoo, ettei Turun telakan siirtyminen saksalaisen Meyer Werftin ja Teollisuussijoituksen omistukseen vaikuta suoraan  siihen, milloin Viking Line tilaa sisaraluksen Viking Gracelle. Viking Linen tilausaikataulun kannalta ratkaisevaa ovat rikkidirektiivin tuomat vaikutukset polttoaineen hintaan ja saatavuuteen. – Epävarmuuteen voidaan saada jotain selvyyttä kevättalvella. Sen jälkeen päätös tilauksesta voi tulla hyvin nopeasti tai sitten venyä. Viking Line seuraa polttoainetilannetta. Hansesin mielestä Turun telakkaa koskevat uutiset olivat tietenkin hyviä ja telakan uskottavuus parani. – Aion keskustella heidän kanssaan saadakseni tarkemman selvyyden tilanteesta. Sen perusteella ei kuitenkaan pidä vetää johtopäätöksiä, koska keskusteluyhteytemme ovat olleet ennenkin aktiiviset. Hansen sanoo, että Viking Line tilaisi mielellään aluksen juuri Suomesta. - Meillä on hyviä kokemuksia yhteistyöstä Turun telakan kanssa.

Nettiversio jutusta: http://www.ts.fi/uutiset/talous/660621/Turku+myohastyi+taman+vuoden+risteilijasumasta

[Sami Tikkanen]

Parempihan olis mun mielestäni täysin uusi alus, vaikkei sitä multa kysytäkään. Sen kiinnostavuus olis paljon korkeampi jos se olisi erilainen kuin Viking Grace. Samoin Gracen arvokkuus säilyisi sikäli kun olis ainoa kaltaisensa. Ellei sitten uusi alus rakentuisi myös Turun linjalle, siinä tapauksessa lähes tai täysin identtiset sopisivat imagollisesti, vaikka joka tapuksessa uniikki on uniikki. Niin kuin tässä ketjussa muutama sivu taaksepäin on keskusteltu niin laivat menettävät vähän hohtoaan sen takia, jos samanlaisia aluksia on useampi.

Seku pohdin tähän vähän millaiseksi toivoisin uuden laivan. Materiaaleina vois paikoin käyttää marmoria ja vaaleahkoa puuta ja perän yökerhosta vois tulla 3-kerroksinen tai että joku "kutuparvi" olis se ylin. Siitä voisi olla sitten läheltä pääsy ns. puoli kantta ylempänä sijaitsevaan diskoon, mikä voisi olla osittain yökerhon ylimmän kerroksen tasolla, osittain päällä olevan helikopterikentän tasolla, jonne matkustajilla olisi kesällä pääsy, siellä olis baarin lisäksi minigolfrata sekä uima-allas.

Discon katon ja seinämät saisi kokonaan kesällä "vedettyä pois". Laivaan voisi tulla myös kaksi- tai kolmekerroksinen kylpylä sekä Burger King -ravintola. Ylimmällä kannella komentosilta sekä gourmet-näköalaravintola. Lisäksi perään ei tod. tulisi sellaista "tötsää" pystyyn kuten Viking Gracella on. Näin, muita ideoita?  :beer:

[Ove Sjöblom]

Parempihan olis mun mielestäni täysin uusi alus, vaikkei sitä multa kysytäkään. Sen kiinnostavuus olis paljon korkeampi jos se olisi erilainen kuin Viking Grace. Samoin Gracen arvokkuus säilyisi sikäli kun olis ainoa kaltaisensa. Ellei sitten uusi alus rakentuisi myös Turun linjalle, siinä tapauksessa lähes tai täysin identtiset sopisivat imagollisesti, vaikka joka tapuksessa uniikki on uniikki. Niin kuin tässä ketjussa muutama sivu taaksepäin on keskusteltu niin laivat menettävät vähän hohtoaan sen takia, jos samanlaisia aluksia on useampi.

Kahden identtisen aluksen käyttö määrätyllä välillä tuo kuitenkin myös erinäisiä etuja mukanaan. Ennen kaikkea matkojen myynti helpottuu, kun alukset ovat samanlaisia ja "samanarvoisia".

Discon katon ja seinämät saisi kokonaan kesällä "vedettyä pois".

Hankala rakenne toteuttaa kestävästi, kun myös huomiodaan syysmyrskyjen ja kylmän talven aiheuttamat lisärasitukset.

Laivaan voisi tulla myös kaksi- tai kolmekerroksinen kylpylä sekä Burger King -ravintola.

Burger Kingiä, McDonaldsia tai vastaavaa tuskin tulee, sillä varustamo haluaa varmaan myös hampurilaiskansan tuomat tulot kokonaisuudessaan itselleen.

Lisäksi perään ei tod. tulisi sellaista "tötsää" pystyyn kuten Viking Gracella on.

???

[Tuomas Romu]

Se "tötsä" eli tuuletusmasto on pakollinen, jos polttoaineena on LNG.