Vikingin risteilylauttalaivasto on tosiaan parhaat päivänsä nähnyt, mutta pitää myös muistaa, ettei nykyinen kysyntä aivan vastaa sitä, mikä tarjonnaksi -80-luvulla luotiin (ja samaan konseptiinhan perustuu suurin osa Tallinkinkin tonnistosta). Vuorokauden risteilyjä varten tarvitaan yksi alus Tukholmaan, toinen Turkuun ja kolmas Helsinkiin, muista satamista tämäntyyppistä tuotetta ei kannata edes yrittää tarjota. Helsingin ja Tukholman välinen linja on toki käypä työpaikka kahdelle parhaan uutuudenviehätyksensä menettäneelle, mutta vielä käyttökuntoiselle alukselle. Enemmän matkustaja- ja rahtimassoihin keskittyville linjoille alle kahden kilometrin autokansia ei kannata edes yrittää tarjota.
-80-luvulla Turun aamulähtökin oli kelvollinen vuorokauden risteilypaikka johtuen siitä, että lähtö oli vasta kymmeneltä ja palatessakaan ei tarvinnut könytä ulos aivan niin sikamaisen aikaisin kuin nykyään. Toki pitää muistaa, ettei silloin ollut päiväristeilyjä (tai Tukholmasta oli, mutta niiden asiakasmäärät eivät olleet likikään sellaisia kuin Turun piknikkien nykyään). Kolmenkymmenen vuoden takaisiin isoihin asiakasryhmiin kuuluivat myös ruotsinsuomalaiset, joille sama humppaorkesteri kelpasi oikein hyvin. Mutta nyt on aika toinen, ja vain totaalinen typerys voisi nykyään sijoittaa ratkaisevasti Amorellaa isomman matkustajahyttikapasitetin Turun aamu- ja Tukholman iltalähtöön. Yövuoron poka kun olisi viisainta laskea ylimenijöiden oletusarvon mukaan. Ja mitä enemmän kuormaa kyytiin saadaan kerralla, sitä vähemmän lähtöjä lopulta tarvitaan -Vikingillä on totisesti jopa motiivi korjata heikkoa rahtikapasiteettiään Turun suunnalla, sillä liian monesti eioota osakseen saanut ostaja valitsee hanakasti kilpailijan. Sekä Finnlinesilla että Tallinkilla kolmannen aluksen asettaminen liikenteeseen olisi vain järjestelykysymys, siksi Vikingin on omalla kapasiteettinostollaan pidettävä huoli siitä, että kynnys moisiin järjestelyihin nousee.
Kuten tuossa jutussakin todetaan, ei Suomen ja Ruotsin välillä ole matkustajamäärissä syytä odotta kasvua, joten uudisaluksen matkustajapalveluissa ero Amorellaan tuskin taitaisi kovin kummoinen olla. Tilojen sijoittelu voidaan toki tehdä samaan tapaan yläkansille kuin Kreisissäkin.
Ja mitä Kapellskäriin tulee, Viking on jo nyt saanut Furusundin eroosiokuvioista Kreisillä sen verran nenilleen, että saaristoväylästä vetäytyminen olisi sille pelkästään positiivista pr:ää. Kannattaa muistaa myös Tukholman ruuhkamaksut, jotka Kapellskärin kautta kulkemalla pystyy näppärästi kiertämään. Tukholman satamayhtiö saa maksunsa joka tapauksessa, se kun omistaa Kapellskärinkin, ja jos lng-polttoaineet on jatkossa haettava Nynäshamnin jakeluasemalta, on lopulta yhdentekevää, ajaako tankkausalus sieltä Tukholmaan vai Kapellskäriin.
