Koronaviruksen vaikutukset kootusti

Aloittaja Pete Lehto, 15.03.2020, 15:34:49

« edellinen - seuraava »

Mikko-Oskari Koski

Costa Victorian ja Marco Polon työt merillä on tehty. Jälkimmäinen on todellinen menetys, ja entisenä Alexandr Pushkinina sivuaa Suomeakin, sehän oli ainoa matkustajalaiva, jolla Suomesta on päässyt ilman vaihtoa Kanadaan.

Hiukan ihmetyttää, ettei Turun satamassa ole keksitty tehdä jommasta kummasta sinne makuutetusta Ruotsinlinjalaisesta (Serenade tai Gabriella) kelluvaa karanteeniasemaa ja rokotuskeskusta. Tiukennettu rajakontrolli voisi ohjeistaa jokaisen Ruotsista tulevan matkustajan odottamaan testin tuloksia laivaan, jolle sen omistajallakaan tällä haavaa tuskin mitään ihmeempää tekemistä lienee.
Vikingin äskettäinen katastrofitulos osoittaa, että varustamolla ei olojen normalisoituessakaan tule olemaan mahdollisuuksia ainakaan heti aloittaa uudelleen sellaisia linjoja, joiden tulos ei takuuvarmasti ole hyvä. Tallinkin tilanne saattaa sikäli olla parempi, että isosta armaadasta voi valita operatiivisesti edullisimmat laivat, jos jotain nyt uinuvia vuoroja halutaan ruveta herättelemään.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Sven Liljeström

Muistan hyvin Aleksandr Pushkinin sen laituripaikasta Katajanokan kärjessä 1960-luvun lopulta,
jolloin olin kesätöissä silloisessa makasiini K8:ssa.
Laiva oli niin upea, että kuvasinkin sitä. Jättiäinen ei sananmukaisesti oikein mahtunut kuvaan,
koska kauemmaksi ei päässyt. Vedostin siitä jopa 30 x 40 cm m/v- paperikopion ja ripustin sen
toimiston seinälle. Siihen aikaan 30 x 40 cm oli suuri koko kotinurkissa tehdyksi.
En tunne kuvan myöhempää kohtaloa, ehkä joku otti sen seinältä talteen ennen kuin rakennuksesta
alettiin tehdä terminaalia Finnjetille. Samalla seinällä oli myös useita mm. FÅA:n pikinokista ottamiani
kuvia.

Mikko-Oskari Koski

Tallinkin tappio viime vuodelta oli 108,3 miljoonaa euroa.
https://www.tallinksilja.fi/medialle/-/cision/expanded-release/601de2967cebc361?p_auth=KN0J9dv1

Suhteuttaminen suoraan Vikingin 49,3 miljoonan persnettoon ei ihan käy, koska varustamot eivät ole kooltaan, toiminnaltaan eivätkä kaiketi pääomaltaankaan yhteismitallisia. Kiinnostava kysymys voisi olla myös se, kuinka pitkään ja millä tavoin varustamojen rahoittajapankit katselevat tätä menoa.
Koska laivojen jälleenmyyntiarvo tässä tilanteessa on heikko, on pelimerkkejä varustamojen puolella niukasti. Silti ajatus konkurssista on molempien kohdalla vielä aika etäinen, vaikka kummankin kohdalla täysin mahdollinen tulevaisuudenvisio; varsinkin, jos tappiollista liikennettä ruvetaan varomattomasti käynnistämään.

Tällä hetkellä aloitus-h-hetkiksi merkittyjä päivämääriä olisivat:
Vikingillä Cinderellan risteilyt 29.4., HEL-STO Gabriella 13.5., HEL-STO Mariella 14.5.
Tallinkilla TLL-STO Victoria 1.4., HEL-TLL Europa 1.4., HEL-RIX Isabelle 20.5., TLL-STO BQ 28.5., HEL-STO Serenade ja STO-HEL Symphony 1.6. RIX-STO alkaisi ensi vuoden alussa Romantikan ja Victorian voimin.
Oma tylynpuoleinen veikkaukseni on, ettei yksikään tässä ilmoitetuista päivämääristä sellaisenaan toteudu.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 25.02.2021, 23:53:12
Koska laivojen jälleenmyyntiarvo tässä tilanteessa on heikko, on pelimerkkejä varustamojen puolella niukasti. Silti ajatus konkurssista on molempien kohdalla vielä aika etäinen, vaikka kummankin kohdalla täysin mahdollinen tulevaisuudenvisio; varsinkin, jos tappiollista liikennettä ruvetaan varomattomasti käynnistämään.
Jälleenmyyntiarvo on risteilylauttojen osalta heikko, mutta rahti-rorojen ja rahtipainotteisempien ropaxien osalta käytettyjen laivojen kysyntä on pandemian aikanakin ollut hyvää. Tämä asettaa Tallinkin ja Vikingin tältä osin varsin eri tilanteisiin: Tallinkin laivoista Starin, Megastarin, Atlantic Visionin, Sailorin ja Regal Starin jälleenmyyntiarvo olisi luultavasti varsin hyvä jos laivoja tarvitsee lähteä realisoimaan (Sea Wind on toki myös samaa sarjaa, mutta ikänsä vuoksi siitä tuskin saa kummoisia pennosia). Vikingillä sen sijaan XPRS on laivastosta ainoa, joka edustaa tätä "haluttua" tyyppiä, ja siinäkin on turhan pieni rahtikapasiteetti verrattuna esim. runkosisar Stariin. (Viking Gracelläkin voisi jotain jälleenmyyntiarvoa olla, mutta sitäkin vaivaa turhan pieni rahtikapasiteetti).

Molempien varustamoiden 80- ja 90-luvun lautoilla sen sijaan on luultavasti tässä tilanteessa vain romuarvo (joka ei sekään EU:n romutussäädösten vuoksi ole kovin korkea, koska laivat on pakko myydä vastuullisesti toimiville romuttamoille, jotka eivät sitten voi maksaa samoja summia kuin Bangladeshin ja Intian romuttamot joiden ei tarvi välittää jos muutama työntekijä välillä murskautuu). Tallinkin 00-luvun risteilylautat ovat sitten mielenkiintoinen kysymys: ne ovat verrattain uusia, mutta niissä on ihan yhtä huono rahtikapasiteetti kaikkeen muuhun nähden kuin kasari- ja ysärilautoilla. Pari vuotta sitten huhuttiin ainakin DFDS:llä olleen kiinnostusta näitä laivoja kohtaan, mutta on vaikea nähdä näille olevan enää jälleenmyyntiarvoa muualle kuin suurten matkustajamäärien linjoille jossain Filippiineillä tai Punaisellamerellä. Eivätkä niiden alueiden varustamot paljoa laivoista halua maksaa. Voisi toki miettiä, että johonkin Baltic Queeniin olisi verrattain uutena laivana mahdollisesti järkevää tehdä isojakin muutoksia rahtikapasiteetin kasvattamiseksi – mutta kaikki muutostarpeet sitten laskevat jälleenmyyntiarvoa.

Kalevi Lehto

#229
Hmm... en varsinaisesti muista kuulleeni, että Tallinkilla tai Vikingilläkään Mariellaa lukuunottamatta ainakaan mitään sen suurempia haluja olisi kalustonsa myyntiin ainakaan romuraudan hinnalla. Tosiasiahan on kuitenkin se, että tämä koronasähellys lienee sentään syksyyn mennessä enemmän tai vähemmän ohi ja varmasti silloin risteilymatkustuksen kysyntä palaa pikkuhiljaa ennalleen, saattaapa ehkä aluksi jopa nousta jonkinlaiseen korkeasuhdanteeseen ennen eteläisen Euroopan turistikohteiden avautumista.
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Kalevi Lehto - 26.02.2021, 22:36:27
Hmm... en varsinaisesti muista kuulleeni, että Tallinkilla tai Vikingilläkään Mariellaa lukuunottamatta ainakaan mitään sen suurempia haluja olisi kalustonsa myyntiin ainakaan romuraudan hinnalla.
Saapa nähdä, ilmeisesti Tallinkilla ei ole suunnitelmissa herättää Tukholma–Riika-linjaa edes ensi kesäksi (toisin kuin muita linjoja), jolloin laivastossa kuitenkin vaikuttaisi olevan löysiä. Ja kyse on myös siitä, että varsinkin jos tilanne ei normalisoidu ensi kesäkaudeksi (jolloin tulonmuodostus romahtaa toisena kesänä peräkkäin), voi olla ettei varustamoilla ole vaihtoehtoja...

Tapio Väyrynen

Itse taas veikkaan varustamoille kulta-aikaa, kunhan koronapandemia laantuu esim. rokotusten ansiosta.
Kaukomatkat tuskin yleistyvät nopeasti, koska kohdemaissa tautitilanne saattaa olla vielä päällä.
Ihmisillä on kova matkustushalu ja varustamoille nopea lääke siihen.
Tämä odottelu aika on taloudellisesti huonoa aikaa varustamoille.

Mikko Valli

Ekopilotti ajaa taloudellisemmin – Tallink kokeili uutta työkalua kulutuksen kitkemiseen
Laivanvarustamo Tallink Group kokeili ruotsalaisen teknologiayrityksen QTAGG R&D AB:n EcoPilot-työkalua M/S Isabelle-aluksellaan. Tulokset polttoaineenkulutuksen pihistämisestä olivat varsin lupaavia.

EcoPilot-työkalu on tiivistettynä monialainen tietokoneohjelmisto, joka optimoi aluksen kulun mahdollisimman polttoainetehokkaaksi. Se yhdistää laivan toimintoja komentosillalta potkureille asti optimaalisimman reitin, tehonkäytön ja ajonopeuden löytämiseksi. Järjestelmä toimii itsenäisesti ja automaattisesti, aluksen oman autopilotin sekä miehistön tukena, eli kuten nimikin kertoo, luotsina.

Jos työkalun toimintaa tarkastellaan käytännönläheisemmin, se yksinkertaisesti suunnittelee parhaan mahdollisen tavan suoriutua matkasta. Järjestelmä käyttää hyväkseen muun muassa aktiivisesti päivittämiään laaja-alaisia sääennusteita matkan varrelle. Lisäksi se valvoo jatkuvasti polttoaineenkulutusta ja kerää reitin varrelta palautetta hioakseen matkantekoa seuraavalle kerralle edelleenkin energiatehokkaammaksi. Jatkuvassa tarkkailussa on yli 60 parametriä. Järjestelmä tarvitsee ennalta annettuna periaatteessa vain neljä perustietoa. Ne ovat lähtö- ja määräsatamat sekä lähtö- ja saapumisajankohdat. Näiden puitteissa järjestelmä avustaa aluksen ohjaajat parhaaseen mahdolliseen reittivalintaan sekä laskee, miten koneiden voimavaroja kannattaa missäkin vaiheessa käyttää.

Seitsemän prosentin nipistys
Tallink otti EcoPilotin kokeilukäyttöön normaalisti Tukholman ja Riian väliä risteilevällä M/S Isabellella. Vuonna 1989 valmistunut, Latvian lipun alla purjehtiva, 171 metriä pitkä ja 2 500 matkustajaa kuljettava Isabelle sopii tällaiseen kokeiluun hyvin, sillä sen ominaisuudet vastaavat hyvin nykyisin käytössä olevien matkustaja-autolauttojen keskiarvoa.

Isabelle ajoi EcoPilotin luotsaamana kesällä 2020 yli 50 edestakaista matkaa matkustusrajoitusten vuoksi vakioreitiltään poikkeavasti. Alus kuljetti enimmäkseen rahtia Viron Paldiskin ja Ruotsin Kapellskärin välillä. Tällä reitillä kynnettiin enimmäkseen vain avomerta, mutta myöhemmin reittiä jatkettiin Tukholmaan asti, jolloin EcoPilot sai kokemusta myös saaristopujottelusta.

Polttoaineenkulutus oli kokeilun aikana parhaimmillaan seitsemän prosenttia alhaisempi verrattuna ajoihin ennen kokeilua. Varustamo on syystäkin tyytyväinen tähän tulokseen, ja sen edustajat haluavat useissa lähteissä korostaa myös ammattitaitoisen miehistön korvaamatonta merkitystä sen saavuttamisessa.

Seitsemän prosentin nipistys kulutukseen merkitsee tuntuvia säästöjä. Seuraavat laskelmat perustuvat osin valistuneisiin arvioihin, mutta ne antavat perspektiiviä siihen, millaisissa luvuissa liikutaan. Eri tekijöistä riippuen Isabellen pääkoneet – 4 kpl – kuluttavat osapuilleen 100 kiloa (+-10 kg) merimailia eli noin 1,85 kilometriä kohti. Näillä laskelmilla alus kuluttaa ilman EcoPilotia 15 000 – 16 000 kiloa meridieseliä Paldiskin ja Kapellskärin välillä. Kun tästä sitten pihistetään työkalulla seitsemän prosenttia, säästyy yhdensuuntaisella matkalla yli tuhat kiloa menovettä. Se taas tarkoittaa pelkästään yhden kuukauden edestakaisilla matkoilla noin 65 000 polttoainekilon puhdasta säästöä, eli sopivasti käännettynä neljän yhdensuuntaisen matkan saamista ilmaiseksi tuolla aikavälillä.

Ei siis ihme, että Tallink haluaa laajentaa työkalun käyttöä myös muihin aluksiinsa.

Kevät vajaalla kalustolla
Isabelle EcoPilot-järjestelmineen on lokakuun lopusta lähtien seissyt Paljassaaren satamalaiturissa Tallinnan länsiosassa. Näin on käynyt myös sen linjaparille M/S Romantikalle, sillä Tallinkin Tukholma – Riika -reitti on keskeytetty toistaiseksi. Samalla tavoin on menetelty myös Tallinnan ja Tukholman välisen osuuden kanssa. Sillä normaalisti operoivat Victoria 1 ja Baltic Queen seisovat nekin parkissa Tallinnan satamassa.

Tallink Silja Linen Suomesta käsin liikennöivistä kahdeksasta matkustaja-autolautasta viisi on tällä hetkellä liikenteessä. Turku – Ahvenanmaa – Tukholma -reitin Galaxy ja Baltic Princess liikennöivät normaalilla aikataululla. Samoin tekevät Helsinki – Tallinna -linjan pikalaivat Star ja Megastar sekä Vuosaaresta Muugaan lähinnä rekkarahtia ajava Sea Wind.

Helsingin ja Tukholman välisen liikenteen Tallink Silja odottaa näillä näkymin alkavan uudestaan kesäkuun 1. päivänä. Sorvin ääreen palaisivat tuolloin Silja Serenade Turun satamasta sekä Silja Symphony Tukholman Värtahamnenista. Tallinnan satamassa liikenteeseen paluuta kieli pitkällä odottaa myös Europa, jonka heiniä ovat normaalioloissa Helsingin ja Tallinnan väliset 22 tunnin bileristeilyt.

Teksti ja kuvat: Benjamin Helander Lähteet: QTAGG, Motorship.com, Shippax.com, Fakta om Fartyg

https://moottori.fi/matkailu/jutut/ekopilotti-ajaa-taloudellisemmin-tallink-kokeili-uutta-tyokalua-kulutuksen-kitkemiseen/

Mikko-Oskari Koski

Lainaus käyttäjältä: Kalevi Lehto - 26.02.2021, 22:36:27 Tosiasiahan on kuitenkin se, että tämä koronasähellys lienee sentään syksyyn mennessä enemmän tai vähemmän ohi ja varmasti silloin risteilymatkustuksen kysyntä palaa pikkuhiljaa ennalleen, saattaapa ehkä aluksi jopa nousta jonkinlaiseen korkeasuhdanteeseen

Lainaus käyttäjältä: Tapio Väyrynen - 01.03.2021, 09:27:39
Tämä odottelu aika on taloudellisesti huonoa aikaa varustamoille.
Näinhän se juuri on, mutta matkailuala on saanut kokonaisuutena sen verran pahasti siipeensä, että tarjottavat tuotteet tulevat kautta linjan olemaan jatkossa kalliimpia kuin ennen. Halpalentokin tarkoittanee jatkossa useamman sadan euron kertapomppua ja ne hinnat, joita esimerkiksi Gabriellan kesäristeilyiltä nyt ollaan pyytämässä, ovat Itämerelläkin uusi normaali. Ilmainen risteily yhden illallisen hinnalla-paketit ovat mennyttä, tosin varustamoilla saattaa jatkossa niihin toiselle sadalle meneviin lähtöhintoihinkin aina olla leivottuna sisään sapuskoja. Kysymys siitä, kannattaako laivan ylipäätään lähteä matkaan, jos ajokuluista syntyvä tappio on suurempi kuin ylimääräisestä satamassa seisomisesta aiheutuva, on varsinkin syys-toukokuisina arkipäivinä täysin relevantti.
Tallink on aiemmin seisottanut joka päivä kolmea laivaa Tukholmassa ja toisia kolmea niiden vastasatamissa (HEL, TLL ja RIX). Tämän toiminnan jatkaminen tuskin on intresseissä -muutenkin huterissa kantimissa olleelta Riian linjalta loppukin potentiaalinen rahti karkaa Stenalle vielä kuluvan vuoden aikana ja Tallinnan reitin asiakasmarginaalista merkittävän osan (lue: melkein kaiken paitsi risteilyasiakkaat) on syönyt Paldiskin ja Kapellskärin välinen yhteys, jossa DFDS:n kovaan kilpailuhaasteeseen isommalla rahtikapasiteetillä vastannut Tallink on itse ajautunut mahdolliseen kilpailutilanteeseen itsensä kanssa. Suomenlahden satamista Tukholmaan voidaan toki ajaa yhdellä risteilijällä, joka käy sekä Tallinnassa että Helsingissä. Teoriassa on myös mahdollista muuttaa osa Paldiskin vuoroista matkustajaystävällisemmiksi esimerkiksi Starin tai Atlantic Visionin avulla.

Ja odottelu on tosiaan pahinta aikaa. Epäilen, että rahoittajapankit eivät lopulta päästä varustamoja konkurssiin (koska siinä prosessissa ne lopulta jäisivät itse tappiolle), mutta tulosvastuuta ne voivat jatkossa vaatia sävyyn, johon varustamoissa ei ole aiemmin totuttu. Ja tulosvastuuseen sisältyy vaatimus kapasiteetin maksimaalisesta käytöstä.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Jarkko Korhonen

Tallink on näköjään vaihtanut kesäksi Isabellen tilalle Helsinki-Riika-reitille Romantikan.
Perämies on erämies.

Kalle Id

Tämä laivanvaihto lienee lopullinen merkki siitä, että Tukholma–Riika-linjaa ei enää operoida. Henkilökohtaisesti olen vähän pettynyt, koska odotin innolla mahdollisuutta Isabellellä matkustamiseen. Jos Riian-linja lopetetaan pysyvästi johtanee tämä väkisin vähennyksiin laivastossa – viimeistään sitten, kun käytettyjen laivojen hinnat palautuvat lähemmäksi normaalia. Silloin tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, mitkä lopulta menevät myyntiin: jos ostajia vain löytyy, voi olla kannattavampaa myydä uudempia aluksia, joista saa paremman hinnan, ja pitää esim. Isabelle edelleen laivastossa.

Miika Lemmetyinen

Huomenta foorumilaiset :)

En tiedä kuuluko tämä tänne mutta ainkain matkailuun kuuluupi.
Ilta-sanomien mukaan nyt maailman pahin koronatilanne on Virossa, jotenkin jos ollaan reallisteja niin, ehkä ei tulla näkemään tänä kesänä kummoisia risteilyitä Viroon tai Ruotisiin en sitten tiedä miten toi Latvian Riika sitten. ::) ???
Mutta jos päästään vesille niin ei tule helppo kesä varustamojen suhteen luulen, että aluksia tullaan myymään kroppakaupalla ja suunnitelemaan liikennettä ja alusten sijoitteluja todella tarkasti.

Linkki 1 artikkeliin.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007868450.html

Linkki 2 artikkeliin.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007868793.html

Arto Papunen

No nyt kuitenkin aikaa kesään, rokotuksiakin tulossa enemmän. Rokotuksiahan ei viime kesänä edes ollut. Mutta ehkä Vikingin Hel-Sto linjan alkuun saattaa olla liian vähän aikaa, että oma veikkaus on että kuukaudella menee eteenpäin.

Mikko Valli

Viron pääministeri väläyttelee pitkää sulkua – laivayhtiöt uskovat vielä kesämatkoihin

Viron pääministeri on varoitellut sulkutoimien jatkuvan jopa kesällä. Laivayhtiöt uskovat kuitenkin, että matkustajia saadaan merelle taas kesäkuukausina, kunhan keväästä selvitään.
Rahti kulkee, muttei paljon muuta. Laivayhtiöiden arki on tappiolla seilaamista, kun matkustusrajoitukset pitävät laivoja liki tyhjillään.

Laivareitit Helsingistä Tukholmaan ovat olleet autioita jo vuoden verran, eikä Tallinnan suuntaankaan juuri matkusteta.

Viron pääministeri Kaja Kallas varoitteli jo eilen, että maan koronasulku voi jatkua jopa kesän yli.

– Heikolta näyttää, kommentoi laivamatkailun tilannetta toimitusjohtaja Taru Keronen Eckerö Linelta.

Yhtiön henkilöstöstä 70 prosenttia on ollut vuoden verran lomautettuna ja laivoilla kulkee tällä hetkellä enintään 10 prosenttia normaalista asiakasmäärästä.

– Jokainen viikko on tappiollinen, ja tilanne jatkuu sellaisena edelleen.

Kesä täynnä toivoa
Kesä on laivaliikenteen sesonkiaikaa. Viime kesänäkin laivaliikenteessä nähtiin pieni valon pilkahdus, kun Suomi saattoi höllätä rajoitusten kanssa kesäkuukausina parantuneen epidemiatilanteen vuoksi.

Laivayhtiöt toivovat, että lopulta sama tullaan näkemään tänäkin vuonna.

– Meillä on ollut ajatuksena, että kesä–heinäkuussa pääsisimme käyttämään joitain reittejä, sanoo viestintäjohtaja Marika Nöjd Tallink Siljalta.

Kun Tukholmaan tai Tallinnaan ei tavalliseen tapaan pääse, suunnataan katseet Ahvenanmaalle.

– Ahvenanmaa voi kotimaisena kohteena olla pelastus, Nöjd sanoo.

Toiveeseen yhtyy Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnström, joka katsoo suomalaisten löytäneen viime kesänä Ahvenanmaan, kun ulkomaille ei tavalliseen tapaan lähdetty.

– Ahvenanmaa koettiin hyvin turvallisena kohteena.

Viking Line on liikennöinyt viime keväästä asti ainoastaan Turun ja Tukholman väliä. Tulevan kesän kohdalla päätöksiä tehdään muuttuvan tilanteen mukana.

– Täytyy analysoida tilannetta. Tällä hetkellä tarkoituksena on tehdä erikoisristeilyjä Visbyhyn, Maarianhaminaan ja Riikaan. Yritämme löytää uusia ratkaisuja, mutta kyllähän jo nyt tiedetään, ettei kesästä tule normaalia, Boijer-Svahnström sanoo.

Yksittäinen erikoisuus on myös Viking Linen risteily Helsingistä Tallinnan kautta Turkuun. Matka järjestetään Tall Ships Races -purjelaivatapahtuman aikaan heinäkuun alussa. Pysyvämpää risteilyreittiä Helsingin ja Turun välille ei ole suunnitteilla.

Kaikkia kolmea laivayhtiötä yhdistää yksi asia: toivo. Kunkin yhtiön edustajat kertovat, että kesästä toivotaan nykytilannetta parempaa.

– Viime kesänä avautuminen tapahtui kesäkuun alkupuoliskolla. Toivotaan, että se on mahdollista myös tänä vuonna. Uskon, että kyllä Virossakin sulkutoimenpiteet alkavat kevään mittaan auttaa, Taru Keronen Eckerö Linelta sanoo.

RIIKKA NYMAN
riikka.nyman@iltalehti.fi
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/38fe951b-86ce-429d-b5c8-b5e5fe65b380

Arto Papunen

Cinderellan liikennekatkoa siirretty nyt kahdella viikolla eteenpäin toukokuun puoliväliin.