Aihe: Koronaviruksen vaikutukset kootusti

[Kalle Id]

Pelkällä risteilemisellä on vaikeampi tehdä kunnollista tulosta kuin risteilemisen ja rahdin yhdistelmällä. Tässä mielessä Vikingillä ja Eckeröllä ei oikeastaan ole muita ongelma-aluksia kuin Cinderella ja Birka[...]

No miten sen nyt ottaa, Eckeröllä ei minulle (varustamon toimarin suulla) kerrotun mukaan kulje käytännössä yhtään rahtia. Jos koronanjälkeisessä maailmassa matkustus painottuu tarve- eikä huvimatkailuun, kuten tunnumme kaikki ajattelevan, niin Eckerö–Grisslehamn ei välttämättä ole järkevä säilytettävä linja. Toki sen säilyttämiselle voi olla muita syitä – kuten se, että linja kulkee varustamon kotikylästä...

Ja jos promenade todella nostaa aluksen suosiota matkustajien keskuudessa sellaisella tavalla, jota nojatuolista ei pysty arvioimaan, sitten sen luulisi nostavan myös edellytyksiä myynnille. Olen aivan varma, että Tallink saisi promenade-alukset olennaisesti paremmin kaupaksi kuin mitä Viking Line, jos yrittäisi myydä Mariellaa tai Gabriellaa.

Ongelma Serenaden ja Symphonyn myynnissä on (kuten täällä on joskus varmasti keskusteltukin), että ne eivät ole SOLAS-määräysten mukaisia juurikin promenaden osalta ja saavat liikennöidä nykyisellä linjallaan Suomen ja Ruotsin viranomaisten poikkeusluvalla. Jo Europan tullessa Siljalle siellä selvitettiin mahdollisuutta myydä tai rahdata Serenade pois (jälkeenpäin ajatellen toki onni että näin ei tehty) ja suunnitelma kilpistyi siihen, että uuden operaattorin pitäisi joko saada vastaava poikkeuslupa uudelle reiteille relevanteilta viranomaisilta, tai sitten laivaan pitäisi tehdä kalliit muutostyöt että palo-osastointi saadaan määräysten mukaiseksi. Tästä johtuen voi olla, että laivat on "pakko" käyttää uransa loppuun Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä. Malli, jossa promenade-laivat liikennöisivät Viroon voisi olla ihan mahdollinenkin – jotenkin veikkaan, että Viron isoimman varustamon on helppo saada poikkeuslupa kotimaansa viranomaisilta – mutta tilanne ei välttämättä ole sama jos niitä kaavailtaisiin vaikka Välimerelle. (On kyllä myös rehellisesti sanottuna vaikea keksiä mitään liikennettä Pohjoismaiden ulkopuolelta missä olisi edes tarvetta noin risteilypainotteisille autolautoille, joten ne voivat myös olla vaikeampia myytäviä kuin esim. Mariella ja Gabriella).

Jos Tallink-konserni karsisi jostakin muualta kuin Tukholma-Riika-linjasta, sanoisin silloin, että promenade-aluksista huolimatta Helsinki-Tukholma menisi silppuriin ensimmäisenä. Jos Serenadea ja Symphonya ei saisi myydyksi mielekkäästi, niille voisi aina kokeilla uutta reittiä Tallinnasta Tukholmaan nykyisten alusten tilalla.

Mulle tihkui muutama vuosi sitten Tallinkin sisältä (lähteestä johon luotan mutta jota en luontaisesti paljasta) tietoa, että Turun-linja olisi ollut siellä erityisen ongelmalliseksi koettu ja joskus 2014 tienoilla harkittiin vakavasti jopa koko linjan sulkemista. Vaikka Turku–Tukholma on rahdin logistiikan kannalta luonteva linja, ovat Siljan laivat sillä ongelmallisia: kuten nykytilanteessa maksettu valtion tuki kertoo, niitä ei voi operoida rahtilauttoina kannattavasti, mutta matkustajapuolella laivoilla on selvästi vaikea kilpailla Graceä vastaan. Nämä molemmat ongelmat tulevat kertautumaan tulevina vuosina, kun ensin valmistuu Viking Glory ja sitten Finnlinesille uudet alukset Naantalin-linjalle (ja näiden en usko koronan takia peruuntuvan, ellei rahdin määrä putoa huimasti). Jos Siljan Turun-linja oli vaarassa jo "normaalin" talouden aikana, mitä tapahtuu kun talous sakkaa ja saadaan vielä lisää kilpailua samaan aikaan?

Jos Vikingin ja Tallinkin suhteet eivät olisi niin tulehtuneet, voisi kassakaappisopimusten osalta ehdotella myös mallia missä Viking luopuu Helsinki–Tukholmasta ja Tallink Turun-linjasta... mutta on vaikea nähdä miten varustamot voisivat yhteistä säveltä löytää, vaikka tällainen mahdollistaisikin molemmille pääsyn eroon vaikeasta linjasta ja monopolin sille joka jo valmiiksi kannattaa paremmin.

Ja jos lähdetään oikein isolla pensselillä maalaamaan ja ennustamaan risteilypainotteisille linjoille vielä huonompia aikoja niin väittäisin, että Tallinna–Tukholmakaan ei välttämättä ole turvassa. Paldiski–Kapellskär kun voi hoitaa Ruotsin ja Viron väliset rahtikuljetukset ilman ongelmia (kuten parhaillaan hoitaakin), ja eri tonnistolla myös matkustajaliikenne voitaisiin ohjata sitä kautta linjalla joka on nopeampi ja myös operointikustannuksiltaan halvempi...

[Johannes Erra]

Paljon kiinnostavia huomioita. Suuri kiitos.

Serenaden ja Symphonyn SOLAS-vaatimustenmukaisuuden puute oli minulta jäänyt noteeraamatta. Tuo tietysti muuttaa jokseenkin kaiken alusten tulevaisuutta ajatellen. Käyttöarvoa aluksilla on ainakin jonkin verran vielä jäljellä, ehkäpä siis voisi ajatella että niillä on elinaikaa reitillä Helsinki-Tukholma (tai Helsinki-Tallinna-Tukholma, tai Tallinna-Tukholma, Viron viranomaisten suopeudesta ja Tallinkin omista aikeista riippuen) vielä vaikkapa vuosikymmen. Toisaalta jos vaikkapa Rosellan tai ex-Aurellan käyttöikää pitää esimerkkinä, kaipa ne ideaalitapauksessa kestäisivät vieläkin pidempään.

Jos promenadettomilla laivoilla operoiva Viking Line on vaikeuksissa Helsinki-Tukholma -linjalla ja ainakin Viking Graceen ja Viking Gloryyn verrattuna vaatimattomilla aluksilla liikennöivä Silja Line (Tallink) puolestaan Turku-Tukholma -linjalla, se osaltaan tietysti kertoo siitä, että alusten vaikutus reitin suosiossa on huomattava. Teoriassa Siljan Turun reitin kait saisi kannattavammaksi siirtämällä Serenade ja Symphony sinne, mutta minulla on hämärä muistikuva siitä ettei Silja Serenaden kausi Turun reitillä 1993-1995 ihan optimaalinen sitten kuitenkaan ollut. Ehkäpä siis jossain vaiheessa pitäisikin spekuloida ainakin Siljan osalta sitten peräti Turun linjan tulevaisuudella. Lakkautukseen en sentään pysty uskomaan, mutta esim. päivävuorojen lopettaminen tai rajoittaminen viikonloppuihin saattaisi joskus olla relevantti säästökeino.

Epidemiakauden tilanne on niin poikkeuksellinen, että oikeasti sen perusteella on turha tehdä liian kummoisia johtopäätöksiä tulevan matkustuskäyttäytymisen suhteen. Sen sijaan voi tehdä päätelmiä, vaikkakin epäilemättä hyvin puutteellisia sellaisia, varustamojen taloudellisen tilanteen suhteen. Eli voi olettaa että mieluiten luovutaan sellaisesta liikenteestä ja sellaisista toiminnoista, jotka oikeastaan jo ennestään arvioitiin tappiollisiksi. Keskitytään mieluummin voitolliseen ydinliiketoimintaan, parannetaan sillä tavoin varustamon taloutta ja investoidaan tarvittaessa myöhemmin rohkeammin. Jos jotain pitäisi sanoa tulevista matkustustottumuksista, voisi varmaankin olettaa, että risteilymatkustus hyvinkin saattaa vähentyä osin kuin kyse on risteilemisestä vain risteilemisen vuoksi. Huvimatkailun tulevaisuuteen muutoin pystyn uskomaan siitä huolimatta, koska ei ole mitään syytä olettaa, että edes tämän epidemian vuoksi ihmisten halu matkustaa vähenisi aivan vallankumouksellisesti. Jos huoli tartuntataudeista pysyvästi jää matkailua vähentäväksi tekijäksi, silloin pitkien matkojen sijaan tehdään mieluummin lyhyitä matkoja, ja tämän vuoksi kaukolentojen sijaan Tallinna tai Tukholma voikin tuntua turvalliselta kohteelta. Pysyvä tila se ei voi olla, ettei keskivertokansalainen uskalla lähikauppaa pidemmälle. Pysyvä tila ei sekään voi olla, että coronan tai muun vaarallisen taudin saamisen todennäköisyys olisi Suomi-Viro-Ruotsi-kolmion maissa niin poikkeava maasta riippuen, että siitä syystä matkustamista kannattaisi vältellä.

[Tero Lindfors]

Onpa kiinnostavia pointteja kaikilta. Pahalta näyttää. Riika–Tukholma on kärsinyt jo, Tallinna–Tukholma on voinut heikosti jo pidempään, ja Turku–Tukholma-välillä BP ja Galaxy eivät ehkä enää Gloryn ja Finnlines Superstarien Kiinasta saavuttua pärjää.

Luettuani tätä ketjua ja pohdittuani asiaa muutenkin aloin äkkiä miettiä, kuinka paljon laivaliikennettä oikein pitäisi supistaa. Isabelle pois Riiasta? Victoria ulos Tallinnasta? Turun-linja alas? Samoin Eckerö Linjenin Grisslehamnin-reitti ja Vikingin Helsingin-linja? Jään vain miettimään, mitä näille kaikille laivoille voi tehdä. Pidän kuitenkin mahdottomana tilannetta, jossa kymmenisen laivaa saataisiin myytyä Itämereltä pois.

Italian tilanteen huomioon ottaen on selvää, että Välimeren varustamot ovat kärsineet vielä meikäläisiä enemmän (ja olihan esim. Moby ongelmissa jo ennen koronaa), eikä talous varmaankaan salli investointia käytettyynkään alukseen. Lännempänäkin menee risteilylauttaliikenteellä huonosti, minkä todisti Stena lakkauttamalla Oslo–Fredrikshavn-linjansa lopullisesti. Ehkä ropax-painotteinen DFDS ei ole kärsinyt yhtä paljon kuin risteilylauttavarustamot, ja olisi valmis ostamaan pari itselleen soveltuvaa laivaa. Olihan DFDS puoli vuotta sitten korvaamassa Newcastle–IJmuiden-linjansa vanhat Princess ja King Seawaysin uudemmilla ja tehokkaammilla Moby Wonderilla ja Akilla.

Vierailla vesillä ei uskoakseni ole missään nimessä riittävää kysyntää  Pohjois-Itämeren mittaluokan risteilylautoille. Matkustajatiloja on turhan paljon ja rahtia mahtuu liian vähän. Kansainvälisesti kiinnostavia laivoja siis tuskin ainakaan ovat Europa, Victoria, Cinderella tai Gabriella. Sen sijaan helpoiten myytävissä lienee Tallinkin Star. Sen myynnillä Tallink voisi rahoittaa uudisrakennustaan. Rahoitus lienee myös tarpeen, kun kassavirrat ovat kääntyneet ylösalaisin. En ole myöskään enää vakuuttunut, että Tallink olisi valmis ajamaan Helsingin ja Tallinnan väliä kolmella Shuttle-aluksella, vaikka sellaistakin vaihtoehtoa yrityksen johto viime vuoden puolella haastatteluissa väläytteli. Toisaalta Virossa ollaan jo tekemässä lakimuutosta, jotta valtio voi myöntää Tallinkille 150 miljoonan euron lainan.

Ehkä olen liian optimistinen, kun toivon, että tilanne paranee, ja että laivamatkustus löytää uuden suosion lentomatkustuksen vähentyessä. Toivon myös, että reitit pystyttäisiin pitämään pystyssä ja paatit pinnalla tämän pandemian yli, eikä jouduttaisi Stena-tyylisiin ratkaisuihin.

Raskasta tämä on varustamoille ja matkailijoille, mutta ennen kaikkea alalla työskenteleville ja muille siitä riippuvaisille. Hyvää jaksamista ja kevättä kaikille foorumilaisille!

[Risto Hartikainen]

...että alusten vaikutus reitin suosiossa on huomattava...

Tämä on aivan varmasti totta -ainakin omalta kohdaltani allekirjoitan sen täysin.
Laivamatkustuksen suosiosta tai sen vähenemisestä puhuttaessa on mielestäni otettava huomioon myös eräs seikka josta täällä ei ainakaan huomatakseni ole juurikaan puhuttu, nimittäin laivoilla tarjolla oleva viihde ja muu ohjelma:

Vielä 1990 -luvulla ja ehkä jopa 2000 -luvun alussa laivoilla oli tarjolla monenlaista ajanvietettä; yökerhossa esiintyvän orkesterin lisäksi risteilyisännät / -emännät järjestivät pitkin iltaa erilaisia pieniä kisailuja ja visailuja joihin kaikki matkustajat saattoivat osallistua -jos ei kisailijana niin katselijana. Mitään kovin kummoisia palkintoja näissä ei jaeltu, ehkä pariin drinkkiin tai pullakahveihin oikeuttavia lipukkeita tai jotain muuta vastaavaa mutta pääasia niissä olikin mukava yhdessäolo ja se että näin saatiin matkustajille kaljan kittaamisen lisäksi muutakin ajanvietettä.

Tänä päivänä ainoa "viihde" laivoilla koostuu pääasiassa keskitasoisesta tanssiorkesterista, enemmän tai vähemmän humalaisten matkustajien enemmän tai vähemmän nuotin vierestä hoilaamasta karaokesta joka yleensä on pelkästään enemmän tai vähemmän kidutusta korville, bingosta ja lähinnä laillistettua rosvousta lähentelevien PAF:n huijauspelikoneiden pelaamisesta.

Karsein esimerkki tästä on ehkä parin vuoden takainen "viihderisteily" Silja Europalla jossa ainoa "viihde" koostui keskinkertaista surkeammasta tanssiorkesterista, karaokesta ja paluumatkan bingosta. Ei muuta.
En sitten tiedä onko minulla tavallista kovemmat laatuvaatimukset mutta en todellakaan kehtaisi kutsua mokomaa miksikään viihderisteilyksi -paitsi tietenkin jos tarkoituskin on lähteä laivalle pelkästään vetämään viinaa kaksin käsin jolloin muulla ohjelmalla ei sinällään mitään merkitystä olekkaan...

Veikkaanpa, että jos laivayhtiöt palaisivat laivojen ohjelmatarjonnassa edes lähelle viime vuosituhannen tasoa laivamatkustuksen suosio saattaisi jälleen kasvaa.

[Johannes Erra]

Teron viesti sai minut nyt miettimään, olisiko yksi keino hakeutua parempiin taloudellisiin asemiin myös jonkun linjan myynti pohjoisen Itämeren ulkopuolelta tulevalle varustamolle. Eli Tallink / Silja Line möisi esim. Turku-Tukholma / Riika-Tukholma -liikenteen pois, tai Viking Line Helsinki-Tukholma-liikenteen pois, aluksineen kaikkineen. Ostaja voisi teoriassa olla DFDS, Stena tai Color Line, miksei myös joku kauempaa tuleva. Ulkopuolinen uusi yrittäjä voisi tehdä päänavauksen Suomen markkinoilla, toisaalta Tallink/Viking välttäisi asetelman, jossa reitistä luopuminen antaisi samalla reitillä tutulle kilpailijalle tosiasiallisen monopolin. Olennainen kysymys tällöin tietysti olisi, onko yksikään näistä teoreettisista tulokasvarustamoista ratkaisevasti Suomen kotivesien varustamoja vakavaraisempi. Esimerkiksi Stena Linen lakkautuspäätöksistä ei vielä pysty sanomaan onko ne tehty aidossa hädässä ja paniikissa vai ennemmin konsernin pitkäaikaista vakavaraisuutta varjellen varmuuden vuoksi. Toinen olennainen kysymys on hinta. Tämä koskee sekä kokonaisen linjan myyntiä että alusten myyntiä. Se, että Viking Cinderellan tai Silja Europan tapaiset alukset eivät kiinnosta ulkomailla, on oikeastaan jo tullut vuosien varrella selväksi, mutta se ei ole absoluuttinen totuus vaan ennemmin seuraus sille, että nykyomistajat eivät ole olleet valmiita luopumaan tämän kokoluokan ja iän aluksista aivan naurunalaisin hinnoin. Tähän liittyvätkin seuraavat epävarmuustekijät: jos tappiollisesta liikenteestä halutaan eroon, kuinka paljon halvemmalla aluksia ollaan valmiita myymään ulos nyt kuin aiemmin?

Riston kommenttiin minulla ei ole juuri lisättävää. Sen kuitenkin totean, että monella linjalla laivojen kurjistunut ajanvietetarjonta lienee suora seuraus siitä, että liikenne on oikeasti tappiollista tai kannattaa vain nipin napin. Silloin niistetään mehut kaikesta, mistä vähänkin voi säästää. Toinen vaihtoehto olisi virikkeiden lisääminen matkustajille. Se kuitenkin vaatisi investointeja ja korkeampia lipunhintoja. Mutta mitenkäs se onnistuu, jos laivoja ei saa edes kymmenen euron lipuilla täyteen. Edes elokuussa? Lisäviihde toimisi investointina vain, jos vaikutus kysyntään (ja matkustajamääriin myös lipunhintojen maltillisesti noustessa) olisi todella voimakas. Se edellyttää kekseliäisyyttä varustamoilta. Aika näyttää, löytyykö sitä kekseliäisyyttä riittävästi.

[Risto Hartikainen]

mitenkäs se onnistuu, jos laivoja ei saa edes kymmenen euron lipuilla täyteen. Edes elokuussa?

Voisiko ajatella myös niin päin että viihdetarjonnan puute on ainakin yksi syy siihen miksi laivamatkustus ei enää viehätä? Ei haluta mennä enää laivamatkalle pelkästään ryyppäämään vaan kaivataan muutakin aktiviteettia? Uusien laivojen tarjoamaa uutuudenviehätystäkään ei muualla kuin Vikingin Turun linjalla ole ollut tarjolla enää vuosikymmeniin.

Voisiko olla niin, että jos viihdetarjontaa lisättäisiin niin porukka tulisi laivalle useammin vaikka matka maksaisikin sen kympin sijaan vaikkapa 15-20 euroa? Toki myönnän että kohtalaista uskallusta varustamon taholta tällainen kokeilu vaatisi mutta onko nykytilannekaan sitten kovinkaan auvoinen?

[Mikko-Oskari Koski]

Koronan laannuttua tulee joskus joku uusi pandemia. Tämän kokemuksen jälkeen siihen osataan varautua, ja yksi varautumiskeino on matkustamisen tarpeen punnitseminen. Tämä lienee globaali ilmiö. Itämeren pysyminen alueena, jossa matkailu, jos se ei aivan välttämättömäksi mielly, painottuu tiettyyn vuodenaikaan, on myös vakio. Matkustamiseen saattaa vaikuttaa myös se, kuinka monen lentofirman talous kestää tämänhetkisen toimintakatkon (ja kuinka monen niistä lopulta annetaan mennä nurin).
Näitä faktoja vasten ajatus, että joitakin nyt jo teknisesti parhaat päivänsä nähneitä aluksia pantaisiin talveksi "koipussiin", ei ole ollenkaan kaukaa haettu. HEL-STO voisi kesälinjana toimia jopa nykyisellä volyymillaan, ollen muulloin sitten hiljaisempi tai jopa kokonaan suljettu. Eckerön ja Grisslehamnin välillä on syytä operoida kesäisin päivittäin ja kevättalvea lukuun ottamatta viikonloppuisin ihan siitä syystä, ettei Vikingin kapasiteetti mitenkään riittäisi kuskaamaan kaikkia kulkijoita sesonkihuippuina ja siksikin, että jos varustamon viidellätuhannella pienosakkaalla on omistajuutensa tuoma käyttöoikeus linjaan, nämä taitaisivat nostaa lopettamisesta sen verran ison äläkän, että sen tuoma julkisuus ei välttämättä enää olisikaan sitä Paavo Väyrysen julistamaa "ihan sama mitä puhutaan, kunhan puhutaan"-tyyppistä.

On aika kaukaa haettu ajatus, että kruisailuista eroon hankkiutunut Stena, painotuksia muunlaisista toiminnoista hakeva DFDS tai ymmärtääkseni talouspuolellaan ei aina täysin vakaa Color haluaisi hankkiutua Itämerelle täkäläisellä konseptilla joitakin Tallinkin tai Vikingin nykyaluksia ostaen. Tosin eihän sitä koskaan tiedä.. (Stena ja DFDS ovat toki näillä vesillä mahdollisia ja jopa todennäköisiä osuuksiensa kasvattajia, mutta ne eivät tätä ostokalustolla tee, vaan siirtävät reiteilleen tarpeen mukaan sopivia aluksia muilta reiteiltään)

Viihdetarjontaa kehittämään rakennettiin kerran jopa laiva, jossa oli ihan erillinen teatteri tätä varten. Ja on edelleenkin -pari kertaa olen Folklandian puitteissa tuolla Europan isossa auditoriossa (jonka nimi ainakin ennakkomainonnassa oli Moulin Rouge, nykyään muistaakseni ihan vain Teatteri Europa) käynytkin. Se on estraadina akustisiin esityksiin heikko, teknisesti vahvistettuihin samoin. Alkuperäiset istuimet eivät ole vuosikymmenten mittaan olleet liialla kulutuksella.
Baarien puolella taas ohjelmapalvelut eivät ole olennaisia, ainoastaan myynti on. Luonnollisesti hyvä ohjelma voi lisätä kassavirtoja, mutta joissakin tapauksissa se voi sitä heikentääkin. Mainittua Folklandiaa lukuun ottamatta ei mieleen tule toista risteilykokonaisuutta, johon voidaan olettaa kaikkien mukaan tulijoiden saapuvan laivalle vain (täydellisesti muiden kuin laivayhtiön tuottamien) ohjelmapalveluiden takia.
Ja mitä siihen laivalla ryyppäämisen ihanuuteen tulee, se pitää kysyä niiltä, jotka sen takia laivalle menevät...

[Risto Hartikainen]

Viihdetarjontaa kehittämään rakennettiin kerran jopa laiva, jossa oli ihan erillinen teatteri tätä varten. Ja on edelleenkin -pari kertaa olen Folklandian puitteissa tuolla Europan isossa auditoriossa (jonka nimi ainakin ennakkomainonnassa oli Moulin Rouge, nykyään muistaakseni ihan vain Teatteri Europa) käynytkin. Se on estraadina akustisiin esityksiin heikko, teknisesti vahvistettuihin samoin. Alkuperäiset istuimet eivät ole vuosikymmenten mittaan olleet liialla kulutuksella.
Baarien puolella taas ohjelmapalvelut eivät ole olennaisia, ainoastaan myynti on. Luonnollisesti hyvä ohjelma voi lisätä kassavirtoja, mutta joissakin tapauksissa se voi sitä heikentääkin. Mainittua Folklandiaa lukuun ottamatta ei mieleen tule toista risteilykokonaisuutta, johon voidaan olettaa kaikkien mukaan tulijoiden saapuvan laivalle vain (täydellisesti muiden kuin laivayhtiön tuottamien) ohjelmapalveluiden takia.
Ja mitä siihen laivalla ryyppäämisen ihanuuteen tulee, se pitää kysyä niiltä, jotka sen takia laivalle menevät...

Niin, en muistaakseni ole puhunutkaan mistään kabaree -tyyppisistä showesityksistä joita varten Rederi AB Sliten tilaaman Europan Moulin Rouge -teatteri aikanaan rakennettiin vaan ihan tavallisista pienistä kilpailu- tms. tyyppisistä ohjelmanumeroista joita vuosituhannen vaihteessa laivojen yökerhoissa ja kahviloissa vielä oli (nuorimmat foorumilaiset eivät näitä aikoja luonnollisesti muista tai edes tiedä niiden olemassaolosta joten eivät ymmärrettävästi niitä voi kaivatakaan). Niihin ei mitään erillistä teatteria tarvita.

Koska itse en alkoholinkäyttöä harrasta (vaikkakin olen matkustanut laivoilla riittävän usein tietääkseni että suuri osa porukasta sinne eteenkin viikonloppuisin nimenomaan ryyppäämään -tai niinkuin nykyisin hienosti sanotaan "bilettämään"- menee, vuorokauden Tallinnanristeilyille eteenkin) ei laivamatkailu nykyisillä aktiviteettitasoilla mitä laivat tarjoavat valitettavasti kovin houkutteleva vaihtoehto ole. Maksaisin mielelläni risteilystä hieman enemmän jos sille rahalle saisi parempaa vastinetta paremman ohjelmatarjonnan myötä. Tämä voisi tuoda laivoille ja niiden ravintolatiloihin myös uusia potentiaalisia asiakkaita ja myyntikin saattaisi kasvaa...

[Petri Helenius]

DFDS ei ole kärsinyt yhtä paljon kuin risteilylauttavarustamot, ja olisi valmis ostamaan pari itselleen soveltuvaa laivaa. Olihan DFDS puoli vuotta sitten korvaamassa Newcastle–IJmuiden-linjansa vanhat Princess ja King Seawaysin uudemmilla ja tehokkaammilla Moby Wonderilla ja Akilla.

Onkohan tässä mitään mahdollisuutta, että Tallink myisi laivaparin DFDS:lle. Romantica-Victoria  tai  BP-BQ.

[Kari Rantamäki]

Tämän ristelyjen omaisen laivaliikenteen kultakauden tappoi kyllä yleinen vaurastuminen ja samaan aikaan tapahtunut lentoliikenteen hintatason jyrkkä lasku. Kielitaitoisemman ja kansainvälisemmän kansanosan euroista on vaikeaa kilpailla jos vaihtoehtoina on viikonloppu Berliinissä, tai matka Tukholmaan jossa ajan puolesta ajanvietteenä on kiertely samoissa ketjuliikkeissä kuin jokaisessa suomalaisessa isossa kauppakeskuksessa on. Tämä laivamatka pitää vielä suorittaa hitaalla laivalla jossa varustamolla on luontainen monopoli, jonka seurauksena kaikki on sitten keskinkertaisen tasoista maksimissaan, tilat, ohjelma, ruoka ja jne, ja tämä kaikki kaiken kukkuraksi monopolin mahdollistamalla laatua korkeammalla hintatasolla.

Oleellista tässä koronatilanteessa ei ole se, että mikä matkustuskäyttäytyminen tulee olemaan seuraavan vuoden puolentoista aikana, vaan se mikä se tulee olemaan muutaman vuoden päästä. Tälläiset minilomat risteilyjen muodossa saattavat hyvinkin kasvattaa hetkellisesti suhteellista suosiotaan johtuen yleisestä taloustilanteesta, mutta pidemmällä aikavälillä tämä nousu ei ole kovin kestävällä pohjalla sitten kun tulotaso alkaa taas nousemaan ja lentoliikenne normalisoitumaan. Tämän lisäksi varustamot joutuvat kamppailemaan sen kanssa, että 80-luvun kultavuosien matkustajien keski-ikä tuppaa alkaa nousemaan sellaiseksi että yleinen aktiivisuus alkaa olemaan matalaa ja taas nuoremmalla sukupolvelle ei ole syntynyt samaa perinteisiin pohjaavaa tottumusta. Olisi lähinnä mielenkiintoista tietää kuinka paljon ulkomaalaiset ryhmät ovat pitäneet pinnalla esimerkiksi Helsinki-Tukholma liikenteen nykyistä volyymia ja mitä tapahtuu jos näiden ryhmien tulo tyrehtyy.

[Kalle Id]

Vierailla vesillä ei uskoakseni ole missään nimessä riittävää kysyntää  Pohjois-Itämeren mittaluokan risteilylautoille. Matkustajatiloja on turhan paljon ja rahtia mahtuu liian vähän. Kansainvälisesti kiinnostavia laivoja siis tuskin ainakaan ovat Europa, Victoria, Cinderella tai Gabriella. Sen sijaan helpoiten myytävissä lienee Tallinkin Star. Sen myynnillä Tallink voisi rahoittaa uudisrakennustaan. Rahoitus lienee myös tarpeen, kun kassavirrat ovat kääntyneet ylösalaisin. En ole myöskään enää vakuuttunut, että Tallink olisi valmis ajamaan Helsingin ja Tallinnan väliä kolmella Shuttle-aluksella, vaikka sellaistakin vaihtoehtoa yrityksen johto viime vuoden puolella haastatteluissa väläytteli.

Pointti laivojen myynnin vaikeudesta on ihan totta. Nyt ollaan meikäläisten varustamoiden kannalta tilanteessa, jossa viimeisten noin 30 vuoden investointien puute ja/tai kansainvälisten trendien kannalta vääränlaiseen tonnistoon sijoittaminen kostautuu. Mariellan ja Gabriellan kaltaisille laivoille oli verrattain vaikea keksiä ostajaa jo ennen korona-aikaa, mutta nyt ollaan tilanteessa missä edes Romantikan kaltainen verrattain uusi alus ei välttämättä löydä ostajaa.

Osa kysymystä taiovjen myymisestä on kuinka kauan koronan jälkeinen poikkeusaika jatkuu? Stenan vetämä päätelmä oli jo aikaisessa vaiheessa, että tilanne normalisoituu aikaisintaan kesällä 2021, eikä pienillä katteilla ajettavia linjoja kannata niin pitkään tekohengittää. Mutta yhtä lailla vaikea Stenankin on laivojaan myydä (toisaalta Stenalla on vapaammat kädet tehdä päätöksiä kun se ei ole pörssiyhtiö).

Starista ollaan toisaalla spekuloitu, että se ei jäisi kolmanneksi Shuttleksi vaan korvaisi Sea Windin Vuosaari–Muuga-linjalla. Tallinkilta on suoraan sanottu, että Sea Windin korvaaminen on seuraavana vuorossa Mystarin valmistuttua ja Star olisi siihen hommaan oiva peli. Kaupanpäälliseksi se voisi lomittaa Megastaria ja Mystaria Helsinki–Tallinna-päälinjalla jos ja kun tälle on tarvetta. Huomioiden, että Vuosaari–Muuga-laivat ovat molemmat ajossa pandemiasta huolimatta ilman mitään valtion tukia väittäisin, että investointitarve sillä linjalla ei tule vähenemään – toisaalta, koronan jälkimainingit voisivat tarjota mahdollisuuden ostaa sille jostain sopiva käytetty alus edullisesti ja myydä Star eteenpäin kalliimmalla.

On aika kaukaa haettu ajatus, että kruisailuista eroon hankkiutunut Stena, painotuksia muunlaisista toiminnoista hakeva DFDS tai ymmärtääkseni talouspuolellaan ei aina täysin vakaa Color haluaisi hankkiutua Itämerelle täkäläisellä konseptilla joitakin Tallinkin tai Vikingin nykyaluksia ostaen. Tosin eihän sitä koskaan tiedä.. (Stena ja DFDS ovat toki näillä vesillä mahdollisia ja jopa todennäköisiä osuuksiensa kasvattajia, mutta ne eivät tätä ostokalustolla tee, vaan siirtävät reiteilleen tarpeen mukaan sopivia aluksia muilta reiteiltään)

Colorin taloustilanne on käsittääkseni nykyään ihan hyvä, kun reiteistä ja laivoista on otettu löysät pois. Melkein pitäisin Coloria potentiaalisimpana ostajana jollekin Itämeren alueen reiteistä siinä mielessä, että se on vielä risteilylauttaliikenteeseen sitoutunut varustamo ja sellainen, jolla oli – ainakin ennen koronaa – mahdollisuus saada tarvittavat rahat kokoonkin. Vaan relevantti kysymys on, haluaisiko varustamo itselleen uusia heikosti kannattavia linjoja riippakivikseen, kun vanhoista on verrattain vähän aikaa sitten päästy eroon?

Stenan ja DFDS:n osalta olen samaa mieltä: Stenan vasta hankkiuduttua eroon viimeisistäkin risteilylauttalinjoista ja DFDS:n ollessa tekemässä samaa vähemmän destruktiivisesti (tuo jo mainittu karille päätynyt suunnitelma Moby Wonderin ja Akin hankkimisesti Newcastle–Ijmuiden-linjalle olisi merkinnyt samalla sen muuttamista enemmän ropax-suuntaan. Tästä johtuen en myöskään usko, että DFDS haluaisi Tallinkin nykyaluksista mitään ostaa), olisi outoa jos kumpikaan alkaisi yhtäkkiä laajentamaan risteilylauttaliikennettään. Varsinkaan Pohjoisen Itämeren kaltaiselle runsaasti kilpaillulle alueelle. Toki strategianmuutoksia tapahtuu, mutta ennemmin nuo varustamot tosiaan nähdään näillä vesillä jollain ropax-konseptilla (tai siis DFDS:hän on Hanko–Paldiski-linjalla jo).

[Johannes Erra]

En tunne asioiden taustoja riittävästi jotta oikeasti uskaltaisin sanoa mitään kovin varmaksi. Tavallaan tässä nyt monessa puheenvuorossa välittyy ajatus siitä, että jokin osa liikenteestä on tappiollisenakin kenties turvassa nimenomaan siitä syystä, että käyttöarvoltaan edelleen kohtuullisia aluksia ei oikeastaan saa myydyksi kuin korkeintaan marginaalisesti romurautaa parempaan hintaan. Luonteva reaktio silloin on - tai oli ennen epidemiaa - odotella ja toivoa josko liikenne kuitenkin alkaisi jonakin päivänä kannattaa paremmin, kun liikenteen lopetus ja aluksesta luopuminen tavallaan vain kutistaisi firmaa. Poismyytävä kalusto tuottaisi kehnosti myyntituloja, ja niin ollen linjaston palauttaminen parempina aikoina olisi vaikeaa. Tavallaan tämä logiikka jatkaa elämistään varmasti nyt poikkeusoloissakin. Kynnys sellaisille linjojen lakkautuksille on varmasti korkea, joiden oletetaan edes vaikkapa viiden vuoden sisällä taas tuottavan. Jos alukset nyt myytäisiin melkein romuhintaan pois ja uudet pitäisi joidenkin vuosien päästä hankkia kalliilla, 5-10 vuoden liikennekatko ei kokonaisuuden kannalta olisikaan enää aivan edullinen.

Ilman epidemia-oloja en olisi ajatellut yhtäkään ulkopuolista varustamoa ainakaan Pohjanmeren puolelta Suomen vesille. Color Line oli käsittääkseni kiinnostunut Silja Linesta Seacontainersin kaupatessa sitä, mutta silloin elettiin parempia aikoja ja esim. juuri Silja Serenade ja Silja Symphony olivat verrattain ratkaisevat 15 vuotta nuorempia aluksia kuin nyt. Kysymyshän on firmojen vakavaraisuudesta, toimintakyvystä ja siitä, kuka on valmis mihinkin milläkin hinnalla. Toisin sanoakseni: muuttuvatko asiat Suomen vesillä paljon vai vähän? Miten isossa hädässä kukakin on? Jos Tallinkista tai Vikingistä joitakin osia lähivuosina menisi myyntiin, on selvää ettei ostaja pitäisi liikennemallia ennallaan vaan ainakin jotakin muutettaisiin. Koskee myös tilannetta, jossa ostaja olisi jokin ihan musta hevonen, esimerkiksi kiinalaisrahalla tuettu uusi toimija.

[Kalle Id]

Teoriassa Siljan Turun reitin kait saisi kannattavammaksi siirtämällä Serenade ja Symphony sinne, mutta minulla on hämärä muistikuva siitä ettei Silja Serenaden kausi Turun reitillä 1993-1995 ihan optimaalinen sitten kuitenkaan ollut. Ehkäpä siis jossain vaiheessa pitäisikin spekuloida ainakin Siljan osalta sitten peräti Turun linjan tulevaisuudella. Lakkautukseen en sentään pysty uskomaan, mutta esim. päivävuorojen lopettaminen tai rajoittaminen viikonloppuihin saattaisi joskus olla relevantti säästökeino.

Tähän piti sanomani jotain jo aiemmin, mutta oli niin paljon kaikkea muutakin sanottavaa... Jos oikein muistan, Seren suurin ongelma oli Turun-linjan lyhyet käännöt – Helsingin pitkiin päivätaukoihin suunniteltu laiva ei niihin oikein taipunut. Tämä tosin olisi ollut ainakin helpotettavissa rakentamalla lisää exittejä, kuten mielestäni tehtiinkin Europaan myöhemmin. Toinen ongelma, mihin kävelykatulaivojen siirto Turkuun voisi kilpistyä olisi niiden pieni rahtikapasiteetti. Olen siinä käsityksessä (joka saattaa olla väärä), että Siljan Turun-rahtimäärät vaativat vähintään Galaxy-luokkalaisten kokoisen autokannen. Matkustajakapasiteetin osalta pienempikin laiva ilmeisesti riittäisi, mutta Tallinkin laivastossa ei sellaista ole, eivätkä reitin tulot perustele uusien laivojen hankkimista.

Tietysti jos rahtimäärät putoavat, voisi matkustajamäärien kasvattamisella yrittää korvata tulonmenetystä...

[Artsi Leskinen]

Itse en jaksa uskoa, että laivaliikenteen konsepteissa näillä vesillä nähtäisiin muutoksia koronan seurauksena, ellei sitten varustamoja ajaudu konkurssiin asti. Pitää muistaa, että Tallink tuoreena pelurina, joka tarvitaessa olisi pystynyt radikaaleihinkin muutoksiin, on jatkanut kohta 15 vuotta Silja Linen liikennettä tismalleen samalla kaavalla kuin mitä Silja ja Viking olivat tehneet jo sitä ennen vuosikymmeniä. Jos tässä konseptissa olisi jotain ratkaisevasti pielessä, tai jos olisi kannattavampi tapa hoitaa Hel-Sto ja Tku-Sto-liikennettä, miksi ihmeessä näin ei olisi tehty jo vuosia sitten?

Olisi kiinnostavaa nähdä Club One-dataa, mutta ilman tarkistettuja faktojakin uskallan väittää, että uskollisimmat ja parhaiten tuottavat kanta-asiakkaat löytyvät nimenomaan Helsinki-Tukholma-reitiltä. Sen verran Tallink on itse todennut, että Club One-asiakkaat tuottavat paremmin kuin ns. tavalliset matkustajat. Jos tuohon reittiin tehtäisiin isoja muutoksia, tai ennen kaikkea mikäli siihen laitettaisiin mitä tahansa muita aluksia kuin Serenade ja Symphony, uskallan väittää että iso osa näistä kantiksista menetettäisiin.

Korona saattaa pitemmällä tähtäimellä vaikuttaa jopa positiivisesti risteilybisnekseen. Ainakin ensimmäisenä kriisin jälkeen luultavasti käynnistyy ns. lähimatkailu laivoilla Tukholmaan ja Tallinnaan. Näitä kohteita voidaan pitää turvallisempina vaihtoehtoina kuin esim. Keski-Euroopan suurkaupunkeja. Eli lentäen tehtävät lyhyet kaupunkilomat saattavat monella ainakin toistaiseksi korvautua risteilyillä. Matkustamisen kaipuu ei sinällään ole ihmisillä mihinkään hävinnyt.

Iso ongelma (ei koronaan liittyen vaan yleisesti) ainakin ns. paremmin maksavien matkustajien osalta laivoilla on se, mihin tässäkin ketjussa jo aiemmin viitattiin: luonnollisen monopolin myötä laivayhtiö tarjoaa matkan aikana keskinkertaista ruokaa, majoitusta, viihdettä jne. premium-hintaan. Hintataso laivoilla on karannut monin paikoin niin kovaksi, että laadukkaampia vaihtoehtoja ei ole kovin vaikeaa löytää maista samaan tai edullisempaan hintaan.

[Harri Anukka]

Korona saattaa pitemmällä tähtäimellä vaikuttaa jopa positiivisesti risteilybisnekseen. Ainakin ensimmäisenä kriisin jälkeen luultavasti käynnistyy ns. lähimatkailu laivoilla Tukholmaan ja Tallinnaan. Näitä kohteita voidaan pitää turvallisempina vaihtoehtoina kuin esim. Keski-Euroopan suurkaupunkeja. Eli lentäen tehtävät lyhyet kaupunkilomat saattavat monella ainakin toistaiseksi korvautua risteilyillä. Matkustamisen kaipuu ei sinällään ole ihmisillä mihinkään hävinnyt.

Samoilla linjoilla täälläkin, uskon että nämä lähimatkat lisääntyvät huomattavasti ainakin aluksi, jossain oli (olisikohan ollut Ylen uutiset) juttua että lennot eivät (ehkä) palaa entiselleen pitkään aikaan, voi mennä ainakin pari vuotta ellei pidempään... Samalla tuskin näemme enää näitä "lähes ilmaisia" viikonloppu lentoja esim Berliiniin.

Eli, niin kuin täällä on jo kirjoitettu, tarvittaisiin panostusta laivojen viihteeseen ja hyvän ruokaan, sillä saadaan moni varmaan jälleen kiinnostumaan laiva matkailusta ja vältytään myymästä lippuja lähes ilmaiseksi.
Ja varmaan myös nämä "erikoisristeilyt" joita Europan on tarkoitus tehdä kesällä, ovat myös erittäin hyvä lisä, jotain hieman uutta perinteiselle ja uskon että myös näihin kannattaa sekä Tallinkin että Viking linen panostaa pahimman korona kriisin jälkeen