Helsinki-Tallinna reitti avattiin uudelleen 40 vuotta sitten

[Miran Hamidulla]

Tasan 40 vuotta sitten keskiviikkona 7.7.1965 avattiin uudelleen II maailmansodan vuoksi yli kahdeksi vuosikymmeneksi keskeytynyt matkustajalaivaliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä. Linjan avasi tuolloin Estonian Steamship Company varustamon Vanemuine, joka korvattiin jo parin vuoden kuluttua isommalla Tallinn laivalla (jonka valitettavaa muutaman vuoden takaista romutusta käsiteltiin täälläkin), ja vuonna 1980 linjalle saatiin vieläkin reittinsä legendaarisempana aluksena tunnettu Georg Ots, jonka ura reitillä jatkui vielä Neuvostoliiton aikojen jälkeenkin itsenäisen Viron lipun alaisuudessa aivan tämän foorumin alkupäiviin saakka. Aamun Hesari väittää myös Alla Tarasovan liikennöineen linjalla 70-luvulla, mutta niin paljon tökeröjä asiavirheitä vilisi tämäkin artikkeli aiheesta, että joku täällä varmistakoon tiedon paikkansapitävyyden/-pitämättömyyden.

Alkuaikoina asiat olivat Tallinnan liikenteensä toisin kuin nykyään. Matkustajamäärät olivat sangen vähäisiä, ja linjalla oli useimmiten vain yksi alus. Sekin liikennöi aluksi vain kesäkausina, ja ympärivuotisen liikenteenkin alettua vuosia myöhemmin olivat aikataulut erittäin epäsäännölliset nykypäivän säännöllisiin ja tiheisiin aikatauluihin verrattuna. Vaikka matkustajien enemmistö oli tuolloin vieläkin suuremmaksi osaksi suomalaisia kuin nykyään, oli linjan merkitys kuitenkin ehkä suurempi virolaisille, joille sen tuomat suomalaiset turistit ja tuttavat toivat tuulahduksen lännestä muutoin ankeaan eloon Neuvostoliiton miehitysvallan (Venäjän nykyäänkin valitettavasti voimassa olevan mielipiteen mukaan kyse oli vapaaehtoisesta yhteisolosta) alla. Ehkäpä juuri tämän seikan vuoksi virolainen Tallink on linjan nykypäivän varustamoista ainoa, joka on tämän viikon kampanjoinnissaan huomioinut tämän merkkipäivän. Jotkin asiat olivat kuitenkin jo alussa samoin kuin nykyäänkin joidenkin suomalaisten matkattua lahden taakse halvan viinan perässä.

Varsinainen kukoistus Tallinnan linjalla kuitenkin koitti vasta Viron itsenäistymisen 1991 myötä, jolloin viimeinen sirppi ja vasara korsteenissaan seilannut neuvostolaiva Georg Ots sai rinnalleen nopeassa tahdissa lukuisia uusia yrittäjiä. Ensimmäinen tällainen yrittäjä tosin näki päivänvalon jo vuonna 1989, kun suomalaisneuvostoliittolainen yhteinen rahtilinjaprojekti kääntyikin Tallink nimiseksi matkustajaprojektiksi ensimmäisten kommunismin luhistumiseen viittavien merkkien ilmaantuessa Eurooppaan, ja loppu onkin tunnettua historiaa...

Suomalaisyrityksetkin olivat mukana linjalla sen avautuessa uudelleen vuonna 1965, kun FÅA:n Wellamo ja Silja II ajoivat linjalla, mutta säännöllisempään liikenteeseen he pääsivät mukaan vasta Viron itsenäistyttyä, koska koko neuvostovallan aikana neuvostoliittolaiset vaikeuttivat tahallisesti byrokratiallaan muunmaalaisten yritysten mahdollisuuksia kilpailla neuvostoliittolaisten laivojen kanssa. Tämän sai huomata muunmuassa Fagerlines 80-luvulla saadessaan kuulla mitä merkillisempiä selityksiä Tallinnan risteilyjensä peruuntumisille, kuten esimerkiksi väitteen siitä, ettei heidän hieman yli 50 metrinen Kristina Brahe muka olisi mahtunut Tallinnan satamaan samanaikaisesti Georg Otsin kanssa.

Onnea ja pitkää ikää 40-vuotiaalle Tallinnan matkustajaliikenteelle... :beer:

[Mikko-Oskari Koski]

Artikkelin asiavirheistä puheenollen: Siinä väitettiin Jorkkaa HÖYRYLAIVAKSI... ::)

Mutta kaiken kaikkiaan: HEL-TLL on mielenkiintoinen reitti jo ihan maantieteellisten ominaisuuksiensa puolesta, puhumattakaan siitä, miten sitä vuosikymmenten mittaan on operoitu. Vanemuinen ylitäyttymisen selittää suomalaisturistien eräänlainen uutuudenviehätys, vähän sama ilmiö, kuin Viron itsenäistymisen jälkeinen fiilis -90-luvun alussa. Ja -80-luku toi muassaan risteilijät, joilla ei ole aikomustakaan poistua laivasta (ja joilla likikään aina ei ainakaan ennen ollut edes käsitystä, kävikö koko laiva ylipäätään missään).
Nopean liikenteen kehityskin on mielenkiintoinen seurantakohde sekin. Onnettomilla Alien-herneenpalkokantosiivillä alkanut ja nyt "merten ferrareillakin" operoitava liikenne on aina yhtä sääherkkä ja siten myös operaattorilleen aikamoinen riskisijoitus. Nopeaa (30 solmun luokkaa kulkevaa) päivälauttaa ei kukaan operaattoreista vieläkään ole uskaltanut rakennuttaa (ellei Tallink sitten yllättäen muuta neljännen tilauksensa konseptia...), mutta sen uskoisin olevan seuraavan aluskehitysvaiheen hittituote tällaiselle EU:n sisälinjalle.

Hyvä kuitenkin, että Suomenlahden yli pääsee. Niin paljon huonomminkin asiat ovat olleet -eikä siitä ole edes mitenkään hirvittävän pitkä aika.

[Wirrankosken Rami]

Samaa mieltä Miranin kanssa: tosi tökerröitä ja törkeitä virheitä juttu sisälsi, joten paneekin miettimään muidenkaan asioiden paikkansapitävyyttä. Ja, että "1989 ensimmäinen autolautta KRISTIINA REGINA aloitti liikenteen. laiva vetää 1000 matkustajaa ja 170 henkilöautoa tai 20 rekkaa". ::)