Aihe: FinFerries (ex.Destian ja TLL:n Lauttavarustamo)

[Antti Havukainen]

Lainaus maikkarin sivuilta:

"Tiehallinto haluaa ottaa järeät keinot käyttöön saavuttaakseen uusia säästöjä. Nyt kohteena ovat suomen kaikki lautat ja lossit.
Lauttaliikenne vapautetaan avoimeen kilpailuun ja ensimmäisistä yhteyksistä käydään jo huutokauppaa. Neljän vuoden aikana kaikilla yli 40 lautalla pitäisi olla uusi yrittäjä. Ensimmäisessä aallossa kilpailuttaminen koskee kymmentä lauttapaikkaa. Tarkoitus on, että vuoden päästä syksyllä uudet lautturit voisivat aloittaa toimintansa Turun saaristossa ja Saimaalla. Tällä hetkellä Tieliikelaitos omistaa kaikki 43 lauttaa Suomessa. Tiehallinto hakee uusia yrittäjiä lehti-ilmoituksella. Kyse on isoista rahasummista. Lauttaliikenteessä vuosikustannukset ovat halvimmillaan 250 000 euroa ja kalleimmillaan 3,5 miljoonaa euroa lauttaa kohden."

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2005/04/363724

[Miran Hamidulla]

Sunnuntain Hesarissa oli artikkeli maantielauttaliikenteen kilpailutuksesta. Tässä keskeisimmät kohdat siitä.



• Tarjouskilpailuiden voittajat tekevät sopimuksen liikenteestä seitsemäksi vuodeksi sekä mahdollisesti kolmen vuoden jatkoajaksi. Neljässä erässä kilpailutettavien reittien sopimukset astuvat voimaan vuosien 2007-2010 välillä.
• Tarjouskilpailusta epäillään tulevan kahden valtion liikelaitoksen Tieliikelaitoksen lauttavarustamon sekä Finstashipin saaristovarustamon välinen. Mukaan on mahdollisesti lähdössä myös muita meriliikenteessä toimivia toimijoita esimerkiksi hinausliikkeitä. Ulkomaisia osallistujia kilpailuun ei kuitenkaan näillä näkymin ole tulossa.
• Kilpailutus toteutetaan mallilla, jossa kilpailun voittaja vastaa itse kaluston tuomisesta reiteille, mutta jutussa pohditaan myös mahdollisuutta, jossa Tieliikelaitoksen kalusto siirrettäisiin uudelle kalustoyhtiölle, joka vuokraisi lautat kilpailujen voittajille. Tämä kuitenkin toteutuisi vain siinä tapauksessa, ettei kilpailua nykymallilla synny.
• Kilpailutus tuonee reiteille uutta kalustoa myös tapauksissa joissa Tieliikelaitos voittaa reitin. Tieliikelaitos onkin kilpailutuksen lähestymisen vuoksi ajanut nykykalustoaan loppuun. Uudenkaupungin Työveneellä odotetaankin jo uusia tilauksia, ja tarjouskilpailuun osallistuvien yritysten kerrotaan jo olleenkin yhteydessä ko. telakkaan.
• Kilpailutuksen tavoitteena ei ole pelkän halvimman tarjouksen tekijän hakeminen, vaan kilpailutukseen osallistujat pisteytetään myös sen mukaan kuinka hyvin ne täyttävät osallistujille annetut tasovaatimukset. Mikäli kuluja ei kilpailutuksella saada halvemmaksi, pyritään edes palvelun tasoa nostamaan liikenteen sujuvuuden ja kaluston parantamisella.
• Mergus on talvisin kovilla jäissä, jonka vuoksi paikalliset asukkaat ovat toivoneet Houtskärin linjalle jo uutta lauttaa.

[Mikko-Oskari Koski]

• Mergus on talvisin kovilla jäissä, jonka vuoksi paikalliset asukkaat ovat toivoneet Houtskärin linjalle jo uutta lauttaa.

Mergus sai jo ensimmäisenä liikennöintitalvenaan vähemmän kunnioittavan lempinimen Vargus (susi), liittyen tähän samaan ongelmaan... ::)

***

Tieliikelaitoksen Lauttavarustamo operoi nyt kesäruuhkissa Galtbyn, Olofsnäsin ja Kittuisin (eli Korppoon, Norrskatan ja Houtskärin) linjaansa kolmella aluksella. Mergus ajaa aikatauluihin mustilla palloilla merkityt vuorot, Replot 2 punaisilla ja Merituuli pääosan Norrskatan suunnan vuoroista sekä lisäksi tuuraa välillä muita Houtskärin linjalla. Troikka ei tosiaankaan ole edustavin mahdollinen suomalaisessa saaristoliikennearmaadassa ja voidaan ihan aiheellisesti toivoa, että onpa linjan tarjouskilpailun jälkeinen operaattori kuka tahansa, se ei ainakaan näitä kolmea liikenteessään pidä.
Houtskärin ja Hailuodon linjat taitavat kuitenkin olla TLLL:n nykylinjoista ainoat, joilla yksityinen operaattorikin voisi kuvitella saavansa linjasta voittoa -kahvilaliikevaihdon muodossa...

[Miran Hamidulla]

Tieliikelaitoksen Lauttavarustamo operoi nyt kesäruuhkissa Galtbyn, Olofsnäsin ja Kittuisin (eli Korppoon, Norrskatan ja Houtskärin) linjaansa kolmella aluksella. Mergus ajaa aikatauluihin mustilla palloilla merkityt vuorot, Replot 2 punaisilla ja Merituuli pääosan Norrskatan suunnan vuoroista sekä lisäksi tuuraa välillä muita Houtskärin linjalla.

Juhannuksenahan oli perinteiseen tapaan tätä lisäliikennettä myös Korppoo-Nauvo ja Nauvo-Parainen väleillä. Olettaen, että nuo lautat olivat silloinkin Korppoon, Norrskatan ja Houtskärin linjoilla, niin mitkä lautat olivat sitten näillä muilla? Nagu 2 mahdollisesti Nauvo-Parainen välillä?

Houtskärin ja Hailuodon linjat taitavat kuitenkin olla TLLL:n nykylinjoista ainoat, joilla yksityinen operaattorikin voisi kuvitella saavansa linjasta voittoa -kahvilaliikevaihdon muodossa...

Kahvilatulot ovat varmasti hyvä lisätulo, mutta eiköhän loppupeleissä kannattavuuden määrää se hinta, jolla liikennöitsijä tarjoutuu reitin hoitamaan. Sellaisessakin joukkoliikenteessä, jossa on käytössä matkaliput, nuo lippurahat menevät käsittääkseni useissa tapauksissa kokonaan palvelun ostajalle, joka sitten tilittää liikennöitsijälle sen määrän rahaa, millä tämä on tarjoutunut liikenteen hoitamaan. Eli liikennöitsijän omien voittojen kannalta on loppujen lopuksi aika yhdentekevää rahoittaako palvelun ostaja ostonsa lipputuloilla, tiemäärärahoilla tai jollakin muulla. Pääasia, että palvelulle määrätty hinta kattaa liikennöinnistä aiheutuneet kulut, niin hyvin, että siitä jää jotain vähän ylikin. Tätä taustaa vasten tuottoisampi reitti tarjouskilpailun voittajalle voisikin olla joku syrjäinen lossireitti, jossa on vähän liikennettä, jolloin palvelunostajan maksamasta potista kuluisi mahdollisimman vähän rahaa polttoaineeseen eikä lauttakaan kuluisi niin paljon. Toisaalta tuollaista ajatusmallia pidetään usein vain kilpailutusta vastustavien panetteluna...


Perinpohjaisen tutkivan journalismin lähde Kaleva raportoi vaihteeksi uutisia jopa kotiseudultaan... Mahtaako Hailuoto pian upota törmäyksen jäljiltä?

Hailuodon lautta törmäsi Hailuotoon

Hailuodon pienempi lautta törmäsi Hailuodon puoleiseen laituriin sunnuntaina iltapäivällä. Törmäys aiheutti vähäisiä vaurioita lautan kyydissä olleille autoille. Myös lautta vaurioitui.

"Törmäys sattui, kun alus tuli laituriin vähän normaalia suuremmalla nopeudella. Kyseessä on ilmeisesti toiseen jarruttaneeseen potkuriin tullut tekninen vika", lauttapaikan päällikkö Reijo Patjas kertoo.

Törmäyksessä lautan keulaportti vaurioitui. Alus pystyi kuitenkin omin voimin ajamaan takaisin Oulunsalon puolelle korjauksia varten.

KALEVA.PLUS seuraa tilannetta.


...mikäli joku ei jo tekstistä osannut päätellä niin kyseessä oleva alus oli tietenkin Meriluoto.

[Mikko-Oskari Koski]

Juhannuksenahan oli perinteiseen tapaan tätä lisäliikennettä myös Korppoo-Nauvo ja Nauvo-Parainen väleillä. Olettaen, että nuo lautat olivat silloinkin Korppoon, Norrskatan ja Houtskärin linjoilla, niin mitkä lautat olivat sitten näillä muilla? Nagu 2 mahdollisesti Nauvo-Parainen välillä?

Nagu 2 oli ainakin viime viikolla makuutettuna Retaisissa, mutta on hyvin todennäköistä, että se on ainakin joinakin ruuhkaviikonloppuina käynyt Paraisten ja Nauvon välillä ajamassa kolmantena aluksena. Retaisin lautan (eli ms.Prostvikin) aikataulu on normaalioloissakin niin pahasti sekaisin, ettei vaikuta järin todennäköiseltä, että tätä linjaa olisi tuettu toisella aluksella -tai jos on, niin silloin kyseessä lienee joku Nagu 2:a vähemmän järeä lautta...

Kahvilatulot ovat varmasti hyvä lisätulo, mutta eiköhän loppupeleissä kannattavuuden määrää se hinta, jolla liikennöitsijä tarjoutuu reitin hoitamaan. Sellaisessakin joukkoliikenteessä, jossa on käytössä matkaliput, nuo lippurahat menevät käsittääkseni useissa tapauksissa kokonaan palvelun ostajalle, joka sitten tilittää liikennöitsijälle sen määrän rahaa, millä tämä on tarjoutunut liikenteen hoitamaan. Eli liikennöitsijän omien voittojen kannalta on loppujen lopuksi aika yhdentekevää rahoittaako palvelun ostaja ostonsa lipputuloilla, tiemäärärahoilla tai jollakin muulla. Pääasia, että palvelulle määrätty hinta kattaa liikennöinnistä aiheutuneet kulut, niin hyvin, että siitä jää jotain vähän ylikin. Tätä taustaa vasten tuottoisampi reitti tarjouskilpailun voittajalle voisikin olla joku syrjäinen lossireitti, jossa on vähän liikennettä, jolloin palvelunostajan maksamasta potista kuluisi mahdollisimman vähän rahaa polttoaineeseen eikä lauttakaan kuluisi niin paljon. Toisaalta tuollaista ajatusmallia pidetään usein vain kilpailutusta vastustavien panetteluna...

Juuri tästä syystä luulisin aika harvan operaattorin olevan vakavissaan kiinnostunut jostain tienjatkeeksi tarkoitetusta, kuluttajalle ilmaisesta liikennepalvelusta. Houtskärin linjan tapauksessa voidaan kuitenkin aina nostaa esiin kalabaliikki, mikä käytiin Auroraa rakennettaessa Iniön liikenteeseen. Iniön kesävieraathan ovat kokeneet joutuneensa huutavan vääryyden uhreiksi joutuessaan maksamaan kyydistä, joka Houtskärin kesäasukkaille on ilmainen. Linjathan eivät merenkulullisessa mielessä juurikaan toisistaan eroa ja täten olisi täysin perusteltua ruveta perimään Galtbyn ja Kittuisin välisiltäkin asiakkailta FMA:n taksojen mukaisia kuljetusmaksuja.
Kahvilatulot taas liittyvät operaattorin matkailulliseen puoleen. Ålandstrafikenin aluksillahan kahvilat ovat yksityisyrittäjien omaa bisnestä, josta maksetaan Landskappsstyrelselle joku tietty vuokrasumma riippumatta siitä, kuinka paljon pannaria ja kahvia kaupaksi menee. Suomen Saaristolaivat taas aikanaan onnistui syrjäyttämään Harunin Utön linjalta painamalla Aspön liikennöintitarjouksen hieman alle FMA:n omien laskelmien -ja tuo tarjous perustui täysin varustamon laskelmiin, että ravintola- ja majoituspuoli linjalla alkaisi vetää, kuten sitten kävikin. Houtskärin linjalla -miksei Hailuodonkin- operaattori voisi laskea tarjoustaan hieman juuri sillä perusteella, että matkustajat jättäisivät hieman rahojaan lautallekin. Ilman myyntipalveluita he taas eivät sitä tee...

Mutta Houtskärin linjan kisan voittaja -olipa se kuka tahansa- joutuu ensi töikseen investoimaan linjalle uudet alukset. Nykyisistä tuskin mikään kelpaa pidemmän päälle enää vara-alukseksikaan. Tämä kuvio herättää taas henkiin vision kalustonhallintayhtiöstä, joka vastaisi tämäntyyppisistä kuvioista. Ja mieleen palaa myös Ahvenanmaan maakuntahallituksen vuosi vuodelta eteenpäin siirtynyt hanke uudesta Föglölinjan lautasta. Kaksikeulainen, jäävahvisteinen, noin 300 matkustajan ja 60 auton kuljettamiseen kykenevä ja matkustajatilojakin omaava alus kun taitaisi kuulua myös sikäläisiin intresseihin. Vaan voisivatko suomalaiset ja ahvenanmaalaiset alentua niin huimaan yhteistyöprojektiin, että Houtskärin ja Föglön uudislautoista tehtäisiin sisaraluksia..? 

[Joni Huopana]

Maantielautta törmäsi miinanraivauskalustoon Turun saaristossa
Julkaistu 12:26    
   
Nauvo/Korppoo. Maantielautta törmäsi kello kahdelta torstaiyönä merivoimien miinanraivauskalustoon Turun saaristossa. Onnettomuudessa Nauvon Pärnäisten ja Korppoon Retaisten välillä ei sattunut henkilövahinkoja.
     
Lautan potkuri sotkeutui vaijereihin, joilla miinanraivausalus hinasi raivauskalustoa. Paikalle hälytetty hinaaja veti lautan Retaisten telakalle Korppooseen.
     Kolaroineen lautan tilalle saatiin tunnissa varalautta.
     
STT

[Mikko-Oskari Koski]

Tänään 21.11.on merkkipäivä suomalaisen maantielauttaliikenteen historiassa. Tasan 50 vuotta sitten nimittäin Haminan Hillossa vietettiin juhlallisia lautanluovuttajaisia -Warkaudessa rakennettu ms.Nagu oli juuri tuotu junakyydillä Lappeenrannasta ja vielä samana syksynä se avasi Saaristotien ensimmäisen lauttaosuuden Paraisten Lillmälön ja Nauvon Prostvikin välillä. Reitti oli jonkin verran nykyistä pidempi, tie aika paljon nykyistä heikkotasoisempi ja lauttakin melko vaatimaton: kyytiin mahtui kaksi bussia ja muutama henkilöauto sekä sata matkustajaa.
Ennen pitkää Nagu havaittiinkin linjalle liian pieneksi ja sille rakennettiin pari -edelleenkin käytössä oleva Nagu 2. Pian myös Nagu itse suurennettiin parinsa kaltaiseksi. Se jatkoi Saaristotiellä vuoteen -83 asti, jonka jälkeen muutettiin Merigeologisen tutkimuslaitoksen tukialukseksi; uljaan Espooseen rekisteröidyn tonniston lippulaivaksi ms.Geolaksi.

Onnittelut viiskymppiselle (ei ihan heti päältä huomais)...
http://www.gsf.fi/palvelut/kartoituspalvelut/merigeologia/geola.htm

[Mikko-Oskari Koski]

Kuluvan vuoden ehkä mielenkiintoisin kilpailutus on odotettavissa Saaristotiellä. Parainen-Nauvo- ja Korppoo-Norrskata/Houtskär-linjat kilpailutetaan vuoden 2006 aikana ja uudet liikennöintisopimukset astuvat voimaan 1.1.2008.
Erityisesti Norrskatan linja vaikuttaa nykyisellään aika oudolta. Sitä liikennöidään Replot 2:lla alle kahden auton keskipokalla/meno-paluu. On enemmän sääntö, kuin poikkeus, että aluksessa on vähemmän matkustajia, kuin henkilökuntaa...

Toivottavasti kisan yhteydessä käydään perusteellinen keskustelu siitä, millä motiivilla jokin linja voidaan luonnehtia tien jatkeeksi ja jokin vastaavanlainen yhteysaluslinjaksi. Galtbyn ja Houtskärin välinen matkahan on maantieteellisesti pidempi, kuin esim.Auroran matka Kustavista Kannikiin, joten mikäli Houtskärin reitin uudeksi operaattoriksi tulisikin Stasi, olisi oltava todella hyvät perustelut, miksi linjaa jatkossakin ajettaisiin "lossimentaliteetillä".
Norrskatan reitille sopivin alustyyppi olisikin esim.Kaitan ja Kivimon kaltainen paatti; riittävän jäissäkulkukykyinen, muttei liian iso, kun täyttä ei kuitenkaan koskaan ole. Jos linja olisi yhteysalus- eikä lossilinja, sen reittiä voisi myös miettiä kehitettäväksi Satavan reittialueen kanssa, eli osa Galtbystä lähtevistä vuoroista voisi ajaa myös Åvensoriin, Pensoreihin ja Maskinnamoon. Kun houtskäriläiset on totutettu siihen, ettei ainakaan päiväsaikaan enää ajeta Norrskatan kautta kulkevia vuoroja, linjat lienee viisainta kilpailuttaa erikseen. Ja silloin olisikin mielenkiintoinen tilanne, jos operaattori ei jatkossa olisikaan sama...

Vuosi sitten Tieliikelaitoksen herrat lausuivat seuraavaa:
Lauttavarustamon johtaja Erkki Wallenius toivoo, ettei hinta ole ainut määräävä tekijä. 60 prosenttia lauttavarustamon kustannuksista on henkilöstö- ja loput muita menoja.
- Kauheasti ei ole varaa tehostaa, Koivisto pohtii.
Iniön ja Velkuan lauttasopimukset ovat jo pitkiä sopimuksia. 10-15 vuoden sopimuskausi mahdollistaa sen, että yrittäjä pystyy investoimaan uuteen kalustoon.
Toistaiseksi on pärjättävä vanhoilla lautoilla, jotka alkavat olla loppuunkuluneita. Koivisto vakuuttaa, että lauttaliikenne hoidetaan kunnialla, vaikka esimerkiksi Houtskarin Mergus vetelee viimeisiään.
- Meillä on varaa tehdä riittävät korjaukset, Koivisto lupaa.

[Miran Hamidulla]

Toivottavasti kisan yhteydessä käydään perusteellinen keskustelu siitä, millä motiivilla jokin linja voidaan luonnehtia tien jatkeeksi ja jokin vastaavanlainen yhteysaluslinjaksi.

Suomen valtion organisaatiothan ovat tunnettuja laajamittaisesta yhteistyöstä ja synergiaetujen hakemisesta...

Galtbyn ja Houtskärin välinen matkahan on maantieteellisesti pidempi, kuin esim.Auroran matka Kustavista Kannikiin, joten mikäli Houtskärin reitin uudeksi operaattoriksi tulisikin Stasi, olisi oltava todella hyvät perustelut, miksi linjaa jatkossakin ajettaisiin "lossimentaliteetillä".

Ja jos operaattoriksi tulisi Viking Line, pitäisi Houtskäristä tehdä tietenkin verovapaavyöhyke, jotta Houtskärin reitti voitaisiin muuttaa tarjouksen voittaneen yhtiön aiempaa liiketoimintaa vastaavaksi.

En ymmärrä mitä vaikutusta liikenteen tulevaisuudelle sillä on mitä tarjouskilpailun voittanut yritys on aiemmin tehnyt, kun tähän kilpailuun osallistutaan Tiehallinnon ehdoin, jotka ovat kaikille samoja riippumatta siitä onko firman aiempi yritystoiminta ollut hinaustoimintaa tai Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikennettä.

[Mikko-Oskari Koski]

Kysymys on tietysti laajemmassa mielessä siitä, mikä on Tiehallinnon ja mikä Merenkulkuhallinnon alaista julkista palvelua. Tästähän on saariston jakava mielipide; Iniössä ollaan yhtäältä (kantaväestön keskuudessa) tyytyväisiä siitä, että Aurora ei ole kesä- ja muille vierailijoille ilmainen, mutta sikäläiset kesävieraat eivät voi ymmärtää, miksi merenkulullisesti pidempi Galtby-Houtskär-linja mielletään maantielauttalinjaksi...
Kun Auroraa -90-luvun puolenvälin tienoilla rakennettiin, käytiin neuvotteluja sen saattamiseksi silloisen Tielaitoksen lipun alle, mutta iniöläisten kanta voitti. Iniö ja Houtskär ovat syrjäseututukipolitiikan suhteen samantyyppisiä kuntia; tämä lauttapaketin hallinnonala taitaa olla niiden suurin erottava tekijä.

Mielenkiintoinen ajatusleikki sinänsä olisi, että Stasi tosiaan voittaisi Houtskärin linjan itselleen ja ryhtyisi hommaamaan siihen uutta lauttaa. Mahtaisiko syntyä...AURELIA..? 

Ja jos operaattoriksi tulisi Viking Line, pitäisi Houtskäristä tehdä tietenkin verovapaavyöhyke, jotta Houtskärin reitti voitaisiin muuttaa tarjouksen voittaneen yhtiön aiempaa liiketoimintaa vastaavaksi.

Mutta eihän Rosellan nykyinen liikennekään ole verovapaata...

[Kimmo Rantanen]

YLE:n  Turun radion uutisissa tänään:

Lauttaliikenteessä muutoksia Korppoossa.
Lautta-alus Nagu 2 on pois liikenteestä Korppoossa. Norrskatan ja Houtskarin väliä liikennöidään toistaiseksi normaalista poiketen vain yhdellä lautalla, mikä aiheuttaa aikataulumuutoksia. Nagu 2:n polttoaineensyötössä havaittiin keskiviikkoaamuna vika, jota korjataan paraikaa.

[Juhani Mehto]

Päivän Turun Sanomat kertoo kilpailutuksesta ja rahaongelmista.

[Kimmo Rantanen]

Ja uusia aluksia tosiaan taidettaisiin tarvita. Paraisten ja Nauvon välille kun näyttää syntyvän aika mielenkiintoinen lastaustekninen ongelma (Åbolands Internytt):

Hyllorna ombord på landsvägsfärjorna Falco och Sterna utgör en säkerhetsrisk och ingen tvingas längre att köra upp på dem. Vägaffärsverkets färjerederi ser över säkerhetsföreskrifterna och det blir befälhavaren som avgör ifall hyllorna skall användas eller inte.
Bilarna har blivit större och beredare samtidigt som den tunga trafiken har ökat och därför måste vi göra något för att trygga passagerarnas säkerhet säger trafikchef Håkan Forsman vid Vägaffärsverkets färjerederi.
Det kan tom. bli aktuellt att helt och hållet ta hyllorna ur bruk.

Kysehän on periaatteessa samasta asiasta, mistä on puhuttu isompienkin lauttojen kohdalla niiden kapasiteetissä tapahtuneita muutoksia käsiteltäessä. Autojen koko ei vuosikymmenestä toiseen yksinkertaisesti pysy standardina...

Nauvon kunnanhallitus vaatii odotetusti tämän seurauksena kolmannen lautan Paraisten ja Nauvon välille.
Turkkulainen

[2709]

Lautan huoltotyöt saattavat ruuhkauttaa liikennettä saaristossa
Maantielautta Sternan huoltotyöt saattavat ruuhkauttaa liikennettä saaristossa. Paraisten ja Nauvon välillä kulkeva lautta on huollossa ainakin torstaihin asti. Tilalla liikennöi Replot 2, johon mahtuu noin puolet vähemmän autoja kuin Sternaan. Aikatauluihin ei Tiehallinnon mukaan tule muutoksia, mutta liikenne saattaa ajoittain ruuhkautua.

Julkaistu 16.5.2006 7:15:00 Turun Sanomat

[Mikko-Oskari Koski]

Lauantai-iltana Sterna ainakin liikennöi ihan normaalisti, eli se ilmeisimmin on eilen viety huoltoon. Falco ja Replot 2:kin olivat kumpainenkin paikalla, mutta myöhäisestä ajankohdasta johtuen "mällilautta" hoiti liikenteen yksin.
Kovassa käytössä kuluu, tämä totuus pätee niin Paraisten-Nauvon aluksiin kuin Mergukseenkin, joka jälleen joutuu hoitamaan yksinään yli puolet kaukaisemman liikennealueen kesäliikenteestä, vaikka apuun rientääkin Merituulen lisäksi joko Replot 2 tai Nagu 2.

Yleisesti parhaimman oloisessa kunnossa Saariston Rengastien varrella bongatuista TLLL:n aluksista tuntuivat olevan 177 Mossala ja 178 Kivimo; niiden partaisiin kun oli ilmeisesti kuluvana vuonna kipattu kerros keltaista maalia. Myös 164 Skagen kulki moitteettomasti...