Ålandstrafiken

Aloittaja Miran Hamidulla, 20.12.2000, 19:53:52

« edellinen - seuraava »

Petri Lahti

Ahvenanmaan maakuntahallitus on esittänyt suunnitelmansa kahden kaasukäyttöisen lautan tilaamiseksi. Ainakin toinen lautoista on tarkoitus tilata heti tammikuussa 2014. Suunnitellut lautat tullaan rakentamaan lyhytreittien tarpeisiin. Vielä ei ole kerrottu, mille reitille ensimmäinen uusi valmistuva lautta sijoitettaisiin, mutta maakuntahallituksella on tarve siirtää Vuosnaisten ja Åvan välillä liikennöivä Viggen muille reiteille.

Lisää infoa aiheesta
http://www.nyan.ax/nyheter/?news_id=76980
http://www.alandstidningen.ax/article.con?id=34350&iPage=1

Pitkä video tiedotustilaisuudesta:
http://www.nyan.ax/nyheter/index.pbs?news_id=76979

Mikko-Oskari Koski

Grisslan näyttää oikuttelevan. Väliaikaisratkaisuna Ejdern on siirretty sen tilalle tvärgåendelle, Knipan Ejdernin vuoroille eteläiselle ja Allun suhausta pohjoisella lisätty.
Tämä ei oikeastaan yllätä. Menin juhannuspäivänä Grisslanilla Pitkästänenästä Matosaareen ja tasaisesta naputuksestaan tutuksi vuosien mittaan useilla reissuilla tullut mylly tuntui jo silloin välillä yskähtelevän. Ja vaikka tämä olisi ollut normaalia ääntelyäkin, on selvä että itseni ikäinen lautta alkuperäisine myllyineen ei enää ole ihan uusi.
Aluksen alakannen matkustajatilan seinälle oli ilmestynyt juttu, jossa kerrottiin lautalla vuonna 1989 syntyneen tytön saaneen täysi-ikäistyttyään lahjaksi sen auton, jonka takapenkillä maailmaantuloprosessi aikanaan oli Överön ja Långnäsin välillä hoidettu... 8)

Juhannuksen poikkeusaikatauluista (toisin kuin tämänhetkisestä ketjureaktiosta) infoaminen etelälinjalla oli ala-arvoisesti hoidettu, nettisivuille päivittämättä ja huippuna Korppoon lipunmyyjä jakoi väärää tietoa. Mutta saaristo oli onneksi ennallaan ja Gudingenin pannari yhtä erinomaista kuin kuin aina.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Petri Lahti

Ejdernin kesäkippari kertoo blogissaan kokemuksiaan kesätyöstään. Kritiikkiä saavat mm. aikataulut, joita on mahdottomia pitää hitaalla Ejdernillä ja myöhästelevä maitoauto. Bussikombinaatiot Långnäsissä on tehty sen olettamuksen mukaan, että Husössä tai Kyrkogårdsössä ei käydä koskaan. Myös kipparin ikä on saanut paikallislehtien tekstaripalstalle kommentteja.

Blogi löytyy netistä osoitteesta
  http://ole-bloggboken.blogspot.fi/2013/08/varfor-ar-ejdern-sen.html?m=0

Mikko-Oskari Koski

Landskappsstyrelsen suunnitelma operoinnin yksityistämiseksi etenee. Nyanin artikkelin mukaan pohjoislinjalla olisi tavoitteena siirtyä kilpailutettuun operointiin 2015 ja eteläisellä vuotta myöhemmin. Alukset pysyvät kuitenkin Ålandstrafikenin omistuksessa, joten sikäli kuvio on terve, toisin kuin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen sekoilujen kohdalla.
Ainakin näillä näkymin lauttojen linjajaot pultataan tämän kisaprosessin myötä, mikä ei ole ollenkaan hyvä asia. Ejdern on etäläiselle ainakin kesäaikaan ehdottomasti riittämätön ja sesonkihuippujen ulkopuolella Hummelvikin ja Torsholman välin suorittaisi hyvin yksikin lautta, kunhan se olisi joko Allu tai Viggen (muissa voi viikonloppuisin olla turhan ahdasta). Viggen taas on suurimman osan vuotta Kustavin linjalle turhan iso.

Jos jollakulla on tuo Nyanin artikkeli jossain, sen voisi tähän kopypeistata tai ainakin referoida. Lehden nettisivuilta sitä ei löydy.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Sami Koskinen

Skarven, Knipan ja Skiftet käyvät kukin telakalla loka-marraskuun aikana.

Ejdern näyttää paikkaavan pohjoista linjaa, jolta Knipan poistuu ensin paikkaamaan telakoitavaa Skarvenia ja myöhemmin omalle käynnilleen. Myöhemmin Skiftet käy telakalla, ja Ejdern paikkaa sitä.

http://www.alandstrafiken.ax/sites/www.alandstrafiken.ax/files/oversynerhosten2013.pdf
Suomenlinna II aivan liian harvoin

Petri Lahti

Maakuntahallitus on päättänyt uudet ÅT:n taksat vuodelle 2014. Ne ovat nähtävissä osoitteessa
      http://www.alandstrafiken.ax/sites/www.alandstrafiken.ax/files/skargardstrafikens_avgifter_2014.pdf

Isoimmat muutokset:
- ajoneuvot hinnoitellaan koon mukaan ja nyt otetaan entistä paremmin huomioon ajoneuvon alukselta varaama tila ja korkeus
- matkailuajoneuvojen taksa ei ole suurempi verrattuna samankokoiseen pakettiautoon
- polkupyörien kuljetus maksaa aina päätesatamasta lähdettäessä (v. 2013 oli käytössä koko kauden kestänyt lippu)
- etukäteen netistä tai ÅT:lta maksettu matka on 10 % edullisempi

Laivojen kapasiteetin maksimaaliseen käytöön pyrittäessä tuplavaraukset (samana päivänä samalla reitillä) peruutetaan. Käyttämättömistä varauksista peritään tuplamaksu. Varaus on peruutettava viimeistään 24 h ennen lähtöä päätesatamasta.

Reiteillä Åva-Jurmo, Torsholma-Lappo-Asterholma, Enklinge-Kumlinge varaukset suoraan lautalta.

Lisää infoa:

- Billigare boka skärgårdstur på nätet
   http://www.nyan.ax/nyheter/index.pbs?news_id=80321
- Taksoja koskeva Maakuntahallituksen päätöspöytäkirja:
   http://www.regeringen.ax/.composer/ls-prot/TRAFIK/2013/T1013P23_051213.html
- Uteblivet färjbesök kostar
   http://www.radiotv.ax/news.con?iPage=3&iArticle=53826
- Uudet aikataulut Maakuntahallituksen päätöspöytäkirjassa
   http://www.regeringen.ax/.composer/ls-prot/TRAFIK/2013/T1013P21_281113.html

Petri Lahti

#216
Kumlingen ja Enklingen väliä ajava Bärö joutuu telakkakäynnille potkuriongelman vuoksi. Alus jäi Kumlingeen perjantaina 3.1. aamulla. Spoven paikkaa Bäröta lauantaista alkaen. Perjantaina korvaavaa liikennettä ei järjestettty, joten Enklinge oli Alfågelnin ja Knipanin vuorojen varassa.

Bärö oli aikaisemmin Finnferriesien liikenteessä ajanut Merituuli, jonka Ansgar AB on nyt vuokrannut. Bärö korvasi reitillä aiemmin ajaneen Frida II -aluksen. Bärö aloitti tällä reitillä elokuun puolivälissä viime vuonna.

Päivitys la 4.1.2014 klo 13:47:

Korvaavaksi liikenteeksi tarkoitettu Spoven joutui matkallaan Maarianhaminasta Kumligeen kääntymään takaisin Rödhamnsfjärdenillä kovan tuulen vuoksi  ennen puoltapäivää, joten ajoneuvoliikennettä Enklingeen on vain Alfågelnilla ja Knipanilla. Henkilöliikenne Enklingestä Kumlingeen hoidetaan nyt pienemmillä veneillä.

Päivitys la 4.1.2014 klo 18:04:

ÅT:n sivujen mukaan Bärö on palannut liikenteeseen ja ajaa aikataulunsa mukaisesti.

Petri Lahti

#217
Saaristolauttojen kevään huoltoajankohdat on julkistettu.

Ensimmäisenä vuorossa on nykyään poikittaislinjalla ajava Ejdern, jota piti tulla korvaamaan reitillä aikaisemmin kulkenut Grisslan. Grisslan ei kuitenkaan teknisen vian vuoksi päässyt Ejderniä tuuraamaan, joten maanantaina 3.2. poikittaislinjan kaksi edestakaista vuoroa jäivät ajamatta. Tiistaina Enklingen reitillä ajava Bärö siirtyy tuuraamaan poikittaislinjaa ja Enklingen reitille on menossa Turun saaristosta tuttu Rosala II. Rosala II lähti hetki sitten Turusta. Grisslan on poissa liikenteestä ilmeisesti koko viikon.

Bärö on Grisslania hitaampi, joten poikittaislinjan aikataulua on jouduttu hieman säätämään.

Poikkeusjärjestelyistä:
   http://www.alandstrafiken.ax/sv/nyheter/trafiken-pa-enklingelinjen-och-tvargaende-linjen-422014
   http://www.nyan.ax/nyheter/?news_id=81225
   http://www.alandstidningen.ax/nyheter/grisslan-ur-trafik-hela-veckan

Kevään telakointiaikatauluista:
   http://www.alandstrafiken.ax/sv/nyheter/farjornas-oversyner-februari-maj-2014

Petri Lahti

#218
Lainaus käyttäjältä: Petri Lahti - 03.02.2014, 20:52:33
Ensimmäisenä vuorossa on nykyään poikittaislinjalla ajava Ejdern, jota piti tulla korvaamaan reitillä aikaisemmin kulkenut Grisslan. Grisslan ei kuitenkaan teknisen vian vuoksi päässyt Ejderniä tuuraamaan, joten maanantaina 3.2. poikittaislinjan kaksi edestakaista vuoroa jäivät ajamatta. Tiistaina Enklingen reitillä ajava Bärö siirtyy tuuraamaan poikittaislinjaa ja Enklingen reitille on menossa Turun saaristosta tuttu Rosala II. Rosala II lähti hetki sitten Turusta. Grisslan on poissa liikenteestä ilmeisesti koko viikon.

Bärö on Grisslania hitaampi, joten poikittaislinjan aikataulua on jouduttu hieman säätämään.

Grisslanille tuli maanantaina konevika heti alkumatkasta sen siirtyessä Maakuntahallituksen laiturista kohti Snäcköötä. Meripelastusseura hinasi Grisslanin takasin laituriin. Konevika johtui koneen jäähdytysjärjestelmän jäätymisestä. Grisslanin haverista eräät tahot syyttävät nyt laivojen huollossa ja ylläpidossa olevia puutteita.

Rosala II vuokrattiin kuukaudeksi Finferriesiltä. Vuokra-aika on varmuuden vuoksi näin pitkä, koska Grisslanin korjauksen arvioidaan kestävän vähintään pari viikkoa. Vuokraamisesta tulee maakuntahallitukselle 30-50000 e kustannukset.

Tiistana 4.2. telakalle menneen Edjernin korvaavan liikenteen aloittaminen viivästyi vielä hieman suunnitellusta, koska jäätilanteen vuoksi Bärö ei voinutkaan ajaa suorinta reittiä Kumligen lauttarannasta Snäcköseen, vaan joutui kiertämään Seglingen saaren.

Tästä ja muista ajankohtaisista asioista lisää
   http://www.alandstidningen.ax/nyheter/dyr-nodlosning-efter-grisslans
   http://www.radiotv.ax/nyheter/grisslans-haveri-ministerns-fel

Petri Lahti

Skarvenilla pieni pohjakosketus Degerbyn rannassa hieman ennen laituriinajoa sunnuntaina 9.2. klo 00:25. Sukeltajat ovat tutkineet yöllä laivan pohjan. Potkurilavassa pieni vaurio. Ei vaikuta Skarvenin liikennöintiin.

Skarven on telakointivuorossa maaliskuun lopulla.

http://www.alandstidningen.ax/nyheter/bottenkanning-skarven

Petri Lahti

#220
Ahvenanmaan maakuntahallitus haluaa tilata yhden tai kaksi uutta LNG-käyttöistä alusta.Noin 65 metriä pitkille aluksille arvioidaan hinnaksi noin 20 miljoonaa euroa kappaleelta.

Maakuntahallituksen konsultti Kaj Janssonin esittämässä alusvaihtoehdossa on katettu autokansi ja potkurit kummassakin päässä alusta. Näin ne ovat melko paljon nykyisen Skarvenin kaltaisia ja kokoisia. Tällainen alus sopii hyvin linjoille Svinö-Degerby sekä Åva-Vuosnainen. Alusten on oltava katettuja, koska niiden on sovittava mille linjalle tahansa. Suunnittelussa on huomioitu myös alustarve lyhytreittijärjestelmässsä.

Alusta on tarkoitus operoida matalasesonkina pienemmällä miehistöllä, jolloin voidaan ottaa mukaan vain 125 matkustajaa. Ruuhka-aikaan kapasiteetiksi tulee 250 matkustajaa, jolloin myös miehistötarve on isompi. Hankittaville aluksille mahtuu 44 henkilöautoa (hyllyjen kanssa 60) tai vaihtoehtoisesti neljä rekkaa ja 26-40 henkilöautoa.

Aluksen käyttövoimaksi tulee LNG, diesel tai biokaasu tai näiden yhdistelmä. Rakentamisessa huomiodaan myös akkukäyttöisyys, vaikka tällä hetkellä se ei ole kustannuksiltaan mahdollinen vaihtoehto.

Maakuntahallitus tehnee päätöksen hankinnasta eli käytännössä myöntää luvan jatkosuunnitteluun vuoden 2014 ensimmäisen  lisäbudjetin käsittelyn yhteydessä tämän vuoden huhtikuussa. Rakentaminen voidaan aloittaa aikaisintaan kuuden kuukauden päästä hankintapäätöksestä, ja tällaisen aluksen rakennusaika on noin 1½ vuotta. Alus rahoitettaisiin vuoden 2015 budjetista ja saadaan käyttöön aikaisintaan syksyllä 2016 tai vuonna 2017. Maakuntahallituksella on tarve neljälle lautalle. Asiasta vastaava ministeri Veronica Thörnroos toivoo, että kaksi lauttaa voitaisiin hankkia heti kerralla.



Lähteet:

http://www.radiotv.ax/nyheter/ny-landskapsfarja-med-gasdrift
(sis. ministerin haastattelun radiossa)

http://www.alandstidningen.ax/nyheter/ny-lng-farja-skargardstrafiken
(vaatii tunnukset)

TV-uutisissa: http://www.nyan.ax/nyheter/?news_id=82205
(kohdasta 1:00 eteenpäin)

Pasi Saarinen

Päivän paperisessa TS:ssä koko sivun juttu Ahvenanmaan lauttaliikenteestä. Reittejä aiotaan lyhentää ja saada näin säätöjä. Lyhennelmä jutusta:
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/611937/Ahvenanmaan+liikennetta+siirretaan+merelta+maalle

Petri Lahti

Lainaus käyttäjältä: Pasi Saarinen - 28.03.2014, 08:56:11
Päivän paperisessa TS:ssä koko sivun juttu Ahvenanmaan lauttaliikenteestä. Reittejä aiotaan lyhentää ja saada näin säätöjä. Lyhennelmä jutusta:
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/611937/Ahvenanmaan+liikennetta+siirretaan+merelta+maalle

Lyhytreittisuunnitelman raportti julkaistiin 14.03.2014. Osoitteesta www.kortrutt.ax voi lukea lisää aiheesta.

Mikko-Oskari Koski

Loppujen lopuksi tuossa selvityksessä on yllättävän vähän sellaisia ideoita, jotka eivät olisi yksittäisinä ajatuksina tulleet vastaan jo aiemmin. Siis ihan aktiivisen Ålandstrafiksenin kuluttajankin kannalta.

Esityksessä on sellainen perustavaa laatua oleva ongelma, että pelkästään Kökarin/Korppoon liikenteen takia ei Föglön länsiosien uusi satama ole kovinkaan järkevä rakennushanke. Saaristo on tuolla rikkonaista, joten väyliä olisi tehtävä isolla rahalla, eikä satama kuitenkaan palvelisi muuta liikennettä. Muistan ensimmäisestä Hastersboda-hankkeesta kuulleeni puhuttavan jo 1900-luvun puolella, silloinkin se taisi kaatua siihen, että joku oli laskenut kustannukset ja hyödyn. Hieman samantyyppisiä ennakkoluuloja on nytkin, kuinka paljon uudet satamat ja tieosuudet maksavat; varsinkaan, jos niillä ajamisesta ei edes tehdä maksullista? Näin ollen hienosta ideasta en uskoisi toteutuvan kuin jonkin nykyiseen konseptiin sovellettavissa olevan osan.
Todennäköisinä uudistuksina tästä pitäisin kyllä poikittaislinjan tehostamista, jolloin kaikki nykyisten Överön (tai vaihtoehtoisesti uuden Degerbyn pohjoispuolisen sataman) ja Snäckön satamien väliset vuorot (yhden lautan kokopäiväinen toimi) kiertäisivät Sottungan länsilaidalle rakennettavan laiturin kautta. Bärö-hanke olisi myös järkevä, tie Kumlingen kylältä on suhteellisen helposti toteutettavissa, eikä Enklingessä tarvitsisi tämän jälkeen enää poiketa, kun Bäröstä vedettäisiin sinne vaijerilossi. Ajatus, että Brändön suuntaan jatkavien pitäisi kulkea Kumlingen rantaa Teilin ylittävästä lautasta nykyiseen satamaan, on järjetön. Yhden lautan operointi suunnilleen nykyisen pohjoislinjan reitillä Hummelvik-Kumlinge(Bärö)-Lappo on taatusti edullisempaa kuin kahden (Hvik-Bärö ja Kumlinge N-Lappo).
Myös ajatus Föglön sataman siirtämisestä Degerbyn pohjoispuolelle on perusteltu, kyläläiset ovat jo vuosikausia valittaneet raitin tukkivista autojonoista. Ja jos uudesta satamasta olisi lyhyempi matka Överöhön, voisi jokin sovellus etelälinjankin pilkkomisesta olla mahdollinen. Sen paremmin Lumparlandissa kuin Föglössäkään ei missään tapauksessa ole tarvetta kolmeen satamaan, mutta uusi keskuspaikka Föglössä voisi oikein toteutettuna olla perusteltu.
Lumparlandissa saaristoliikenteen satamaksi kannattaa ilman muuta kehittää Svinö. On ihan perusteltua uskoa, että isot varustamot lisäävät liikennevolyymejaan Långnäsissä, jolloin ne saisivat nykyisestä saaristolauttojen satamasta mukavasti lisää tilaa.

Tätä on mielenkiintoista seurata... 8)
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Mikko-Oskari Koski

Tieto tanskalaislautan hankkimisesta Ahvenanmaalle on sikäli yllättävä, että Lindmanin veljesten varustamo, joka taannoin voitti poikittaislinjan tarjouskilpailun, ei aiokaan tyytyä vain operoimaan maakuntahallituksen omistamaa lauttaa. Luultavasti Odin Sydfyenistä tehdään kesälautta, sesonkihuippujen ulkopuolista liikennettä jatketaan jollain tätä liikennettä varten rakennetulla aluksella.

Nordic Jet Line on voittanut Ålandstrafikenin operointikilpailutuksia, ja suurin osa pohjoislinjan henkilöstöstä jatkaa sen palveluksessa vanhoina työntekijöinä. Etelälinjalla YT:t ovat vasta edessä, siellä kisan voittaja on juridisesti eri firma (NJL:n virolainen), mutta tuskin sekään  mistään edullisempaa työvoimaa löytää. Uutinen på andrahemska:
http://www.radiotv.ax/nyheter/19-av-22-till-nordic-jet-line
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950