Laivojen ympäristöpäästöt

Aloittaja laivat, 26.12.2000, 08:49:45

« edellinen - seuraava »

Globab

#15
Lainaus käyttäjältä: Marko M. - 30.12.2002, 20:23:18 Silja kun haluaa olla ympäristöystävällinen varustamo, niin ainakin Opera ei tähän imagoon istu, kun se savuttaa aika paljon koko ajan. Siinähän on tietysti vanhat koneet, mutta ei niistäkään taida paljon alkuperäistä olla.
Itse olen miettinyt, että ottaakohan Silja Silja Operan mukaan ympäristöraporttiin...jos Opera haluttaisiin saada muiden laivojen tasolle, siihen pitäisi asentaa ainakin katalysaattorit...

Juha Westerlund

Sea containers celebrates 100% ownership of Silja! 8)

Ja kaikilla oli niin mukavaa,sääli että on itse mukana..! ;D

Marko Mälkiä

Kaikki suomalaiset yritykset liukuu ulkomaalaisomistukseen... Silja tuntuu kyllä niin suomalaiselta, ei tarvitse kuin laivojen väristystä vilkaista! ;D

Mikko-Oskari Koski

#18
OK, tiedetään, ettei tätä aihetta ole sellaisenaan käsitelty pitkiin aikoihin, mutta teemassa olisi varmasti paljonkin jutunjuurta.

On sinällään mielenkiintoista, että Köpiksen ilmastokonferenssiin valmistauduttaessa ei juurikaan ole puhuttu laivaliikenteen ympäristökuormituksista. Löpöähän palaa, kuin viimeistä päivää ja saaristoluonnossa liikuttaessa on muitakin vaikutuksia, kuin ilmaan haihtuvat fossiiliset polttoainepäästöt.
Ei jakseta muistuttaa, että merenkulku olisi ympäristöystävällinen tapa liikkua silloin, kun kuormaa menee kerralla niin paljon, että kaksi muuta laivaa voidaan suosiolla jättää satamaan. Edestakaisen risteilyn tekeminen saattaa puolestaan pahimmillaan kuormittaa ympäristöä samaan tahtiin, kuin lentokoneella matkustaminen.
Taannoinen Vikingin purjelaivavisiokin leimattiin mainostempuksi, mitä se tietysti olikin. Mutta nykyisiä ympäristöystävällisemmän laivan kehittäminen lienee kuitenkin paikallaan, niin Itä- kuin isommillakin merillä.

Millainen laiva loppujen lopuksi pystyisi olemaan todella ympäristöystävällinen? Isoon kertakuormaan, vähäisiin päästöihin, taloudelliseen ajamiseen vai johonkin muuhun ominaisuuteen ympäristövahvuutensa luova merikulkuneuvo?
Tulevaisuuden laivoja suunniteltaessa on ympäristö otettava huomioon ja siinä lienee haastetta yhdelle jos toisellekin.

Ympäristöystävällisyyshän on varsin suhteellinen käsite. Esim.Finnstar-luokan alukset vetävät rahtia yli 4 km ja ottavat sen lisäksi muutamia satoja matkustajia Helsingin ja Travemünden välille. Ei se millään laskentatavalla voi olla ympäristölle vahingollisempaa kulkemista, kuin neljän kilometrin rekkajonon änkeäminen Ruotsin teille tai Via Balticalle.
Mutta Tukholmaan ajettaessa ympäristösyitä onkin syytä pohtia tarkoin. Jo pelkästään se eroosiovaikutus, mikä ohiajavista ylisuurista laivoista saaristoluonnolle on, on runsas. Puhumattakaan päästöistä -sekä siitä valitettavasta tosiseikasta, että alusten hyötykuorma harvoin on maksimikäytössä. Eikä tuo maksimikuorma läheskään kaikilla laivoilla edes ole järkevin mahdollinen siltä kannalta, että aluksen pitäisi kyetä yksinään hoitamaan reittialueen liikennetarpeesta sovittu prosenttimäärä. Hotellipalveluiden oheisvaikutuksetkaan eivät ole ihan vailla huomioarvoa.
Olen itse pohtinut tätä seikkaa monesti laivamatkoillani. En kokenut olevani millään erityisellä ympäristöasialla, kun taannoin reissasin puolityhjällä ropaxilla Helsingistä Gdyniaan. Mutta epäilemättä ympäristö ei hirvittävästi kiitä siitäkään "ekoteosta", että katalysaattorein varustettu, pelkästään vuorokauden porauslauttakulkijoita Ahvenanmeren yli edestakaisin kuskaava Birka Paradise ei minnekään matkalla olemattomine asiakkaineen jää sinne Slussenin laituriin... ::)

Ympäristöteemat saisivat säännellä niin lento-kuin laivaliikennettäkin aika paljonkin nykyistä tiukemmin ja peruslähtökohtana olisi aina oltava se, ettei tyhjiä tuoleja nosteta taivaalle eikä tyhjiä rahtikaistoja päästetä satamista merelle. Epäilemättä niin lentofirmat kuin varustamotkin ostavat jotain vajaatäyttöisen liikenteen operointioikeuksiakin, mutta suotavampaa olisi, että niin ei kävisi, vaan vajaat kuormat jätettäisiin aina odottamaan seuraavaa lähtöä. Köpiksen konferenssin jälkeen lienemme tässä kohden aika paljon viisaampia -tai siis ainakin tietävämpiä sen suhteen, mitä on tapahtumassa.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Mikko-Oskari Koski

Itämeren ympäristökonferenssi, joka vastikään pidettiin Helsingissä, oli monin tavoin samantyyppinen hyväntahdonilmaus vakavan asian suhteen, kuin Köpiskin, vaikka tietenkin pienemmässä mittakaavassa. Kokousten ratkaisevimpana erona voitaisiin ehkä (tätä ei tietenkään voi vielä sanoa, vaan vasta sitten, kun jotain konkreettista on oikeasti tapahtunut) pitää sitä, että tämän hankkeen vakavuutta ei yksikään asiaan osallinen valtio ainakaan vähättele. Ja se voi olla jopa enemmän, kuin puoli voittoa. Siitäkin huolimatta, että samaan aikaan, kun luvataan yhtä, järjestetään toisaalla kuitenkin uusia ongelmia (vrt.vaikkapa Tanskan lupaukset Itämeren tilan parantamiseksi versus saman valtion ilmiömäinen kyky vähentää veden vaihtuvuutta edistävää virtausta salmissaan).
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Valtioiden+sitoumukset+It%C3%A4meren+hyv%C3%A4ksi+j%C3%A4iv%C3%A4t+vaisuiksi/1135252784862

Suomella, vaikka jätevesiä mereen päästämmekin, on asiassa suhteellisen puhtaat jauhot pussissaan. Silti meilläkin on parantamisen varaa -ja se parantaminen koskee nimenomaan laivaliikennettä. Liikenteen nykyistä tiukempi luvanvaraistaminen ja nimenomaan sen valvonta, ettei merellä ajeta tyhjiä kuormia eikä viskota jätteitä yli laidan, on iso askel parempaan. Jaksan uskoa, että sitä on myös tuleva Vikingin uudisalus, olipa se sitten millainen tahansa.
Ja aika pienistäkin asioista voi lähteä sitä parannusta tekemään:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010020911086162_uu.shtml
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Juhani Reku

#20
Tuntuu tosi oudolta, että tämä keskustelu junnaa paikallaan, vaikka aihe onkin todella tärkeä. Tsemppiä vain ainoalle keskustelijalle (M-OK), koitetaan jatkaa aihetta vaikka nihkeältä näyttääkin.

Ainakin vielä.

Parin viikon päästähän otetaan jo yksi iso askel päästöasioissa eteenpäin, kun laivojen rikkipäästöjä ryhdytään rajoittamaan kieltämällä 1.3. alkaen rikkiä yli 1 painoprosenttia sisältävät polttoaineet Itämeren (ja Pohjanmeren) liikenteessä. Viking Line käyttää jo nyt tämän rajan alittavaa polttoainetta (0,5 painoprosenttia), ja Tallink käsittääkseni Siljan laivoissa. Tallinkilla sen sijaan on edessään pakollinen (ja nykyisessä taloudellisessa tilanteessa vastenmielinen) siirtyminen vähärikkisempään ja kalliimpaan polttoaineeseen.

Seuraava askelhan on edessä vuonna 2015, jolloin rikkipitoisuus pudotetaan vielä tästä kymmenesosaansa. Tämän perusteella jopa kaikki Tallinkin uudisrakenteet ovat teknisesti vanhentuneita, ja niihin on tehtävä kalliit remontit, jotta käytännössä liki rikitön polttoaine voitaisiin ottaa käyttöön ja uusiin päästörajoihin yllettäisiin.

Tässä keskustelussa olen hiukan ihmetellyt sitä, että katalysaattoreista on tehty täällä jokin ihmelaite, jolla laivojen ympäristöystävällisyyttä pystyttäisiin parantamaan merkittävästi. Nehän käytännössä muuttavat vahingolliset pienhiukkaspäästöt (hiilimonoksidi) nykyisin varsin ei-toivottuun muotoon eli hiilidioksidiksi, joka on kasvihuonekaasu. Katalysaattorin ympäristöystäällisyys on siten aika kyseenalainen asia: yksi ongelma korjaamalla pahennetaan toista.

Aiemmin tässä keskustelussa ollut HAM-tekniikan ja katalysaattorin vertaiilu ontuu: HAM vähentää moottorin typpioksidipäästöjä, kun taas typen kokonaismäärään katalysaattorilla taas ei ole mitään vaikutusta. Se vain muuttaa typpioksidit typeksi. Tulevaisuudessa tämän merkitys korostuu entisestään. Liikenne on jo muutaman vuoden päästä pahin typpipäästöjen aiheuttaja, ja typpi on, kuten hyvin tiedetään, juuri merialueilla se toinen ei-toivotuimmista ravinteista fosforin ohella.

Viime vuosina ympäristöasioissa juuri Vikingistä on tullut Itämeren tärkein suunnannäyttäjä. Saastuttajana profiloitunut Tallink on onnistunut vesittämään Siljankin ympäristömyönteisen maineen aika tehokkaasti. Valkoisilta laivoilta vaatii kyllä paljon tekemistä ja puurtamista, että vanhaan hyvään maineeseen taas päästäisiin.

Mikko-Oskari Koski

Toivottavasti tämä mielenkiintoinen uutinen tuo uutta tuulta Itämeren ongelmien selvittämiseen:
http://www.fmi.fi/uutiset/index.html?Id=1268635266.html
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Mikko-Oskari Koski

#22
Itämeren tila on heikko, kuten tiedämme. Sitä parantaa olennaisesti vain kuormituksen vähentäminen. Pietarin, Puolan ja varsinkin Baltian maiden takaa sisämaavaltioista tulevat päästöt kuormittavat aluetta kohtuuttomasti, mutta silti laivaliikenteen kuormituksen karsiminen olisi ensiarvoisen tärkeä asia. Se kun on se, mihin itse kukin voi vaikuttaa.
En ole koskaan voinut ymmärtää venäläisten hinkua öljykuskauksiin Itämerellä -vaihtoehtoinen satamapaikka kun olisi omalla maaperällä Murmanskissa. En myöskään käsitä tanskalaisten leväperäisyyttä siinä, ettei Juutinraumassa tai Isossa Beltissä ole minkäänlaisia läpikulkumaksuja (varsinkin muistettaessa, että vuosisatojen mittaan juutit ovat raumassaan jonkun ören ohikulkijoilta kantaneet), sellaisten avulla kun Itämeren turhaa laivaliikennettä karsittaisiin roimasti.
Väylämaksujen korotuksilla Itämeren meriliikenteestä saataisiin sen verran kallista, ettei siihen olisi ihan millä tahansa vinkuintiaaneilla varaa ja paremmin asiansa hoitavat varustamotkin pitäisivät huolen siitä, että kapasiteetti on aina maksimikäytössä.

Laiva voi sinällään olla yksin toimiessaan hyvinkin ympäristöystävällinen kuljetusväline nimenomaan tehokkuutensa ansiosta, mutta jos niitä tunkee kymmenittäin samoille ahtaille väylille, on tuo ympäristöhuomaavaisuus muuttunut rasitteeksi. Tämä ei toki koske pelkästään Itämerta vaan maailman kaikkia vesikuljetuksia. Tyly totuus on, että yhdessäkään liikkuvassa laivassa ei ikinä saisi olla yhtään löysää, ainoastaan täyteen kuormatulla laivalla saisi olla edes oikeus poistua satamasta (ellei kyseessä ole purjelaiva).
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 14.07.2011, 21:50:02
- Rikkidirektiivi voi johtaa hiilidioksidipäästöjen kasvuun, kun kaikki mahdollinen tavaraliikenne siirretään kumipyörille, sanoo torstaina Suomi Areenassa puhunut Myllykoski."
Niinpä, mutta milläs viet meren yli sen kumipyörillä kulkevan ajopelin? Sitä päivää tuskin tulee, että tukki- tai sellurekat alkaisivat kiertää edes Tornion saati Pietarin kautta matkalla Suomesta keskiseen Eurooppaan.
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 14.07.2011, 21:50:02
Ihmetyttää yhä enemmän nykyinen politiikka. Oliko Timo Soini sittenkin oikeassa eli ero EU:sta (ehkä IMO:stakin) ja omat suomalaiset direktiivit voimaan? Ja tuskin Suomi siitä boikottiin joutuu, sillä näyttää "direktiivivapaa" kiinalainen tuotantokin kelpaavan maailmalla.
Ei sitä banaaninkuorta tarvitse Kiinasta asti hakea, venäläisten toiminta on ihan riittävän hyvä mittari. Soini on populisti, joka on liukunut puheissaan yhä enenmmän höntin kannattajakuntansa ideologiaa hyysäämään. Jos EU hajoaa, Suomi ei siitä lähde. Muutama maapallon tilaa ja omaa kassatilannettaan ymmärtämätön valtio voi lähteäkin ja niitä ei kukaan täysjärkinen jää kaipaamaan. Eikä muuten Soinikaan. Eurooppalaisen maan oikuttelu asiassa, jonka tärkeyden jokainen vähänkin järjissään oleva ymmärtää, saattaisi olla paljonkin herkempi boikotinlaukaisia kuin jonkun kiinalaisen omapäisyys.

Mielenkiintoista asiaa pohjoisten väylien käyttökauden jatkumisesta, mutta etenkin ympäristösäädöksistä:
http://www.fifi.voima.fi/blogikirjoitus/2011/marraskuu/laivat-paranevat-saa-tempoilee

Sattuuko kenelläkään olemaan eksakteja faktalukemia siitä, millaisia rikki- ym.päästörajoituksia Itämerelle on luvassa? Vuosi, jolloin vanhankin tonniston olisi nuo rajoitukset täytettävä, on muistaakseni 2016.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Kalevi Lehto

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 19.07.2011, 15:21:48
Soini on populisti, joka on liukunut puheissaan yhä enenmmän höntin kannattajakuntansa ideologiaa hyysäämään.
Vaikken itse näin epäpoliittisena henkilönä kuulu varsinaisesti Soininkaan kannattajakuntaan, niin tällä foorumilla saattaa kuitenkin heitäkin olla, joten lieneekö täällä tarpeellista noin leimaava kannanotto? 
Mitä tulee sitten tuohon Itämeri-asiaan, niin onhan toki yleisesti tiedossa, että laivaliikenteen aiheuttama saastekuorma on varsin olematon pisara meressä verrattuna todellisiin saastelähteisiin, eli maatalouteen ja kalankasvatukseen. Se, ettei näiden päästöjen vähentämiseksi tehdä tällä hetkellä kuitenkaan juuri mitään, tiettyjen etuoikeutettujen kansanryhmien vastustuksen takia, olisi varmasti vakavan keskustelun aihe...
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Tuomas Romu

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 23.11.2011, 13:06:12
Sattuuko kenelläkään olemaan eksakteja faktalukemia siitä, millaisia rikki- ym.päästörajoituksia Itämerelle on luvassa?

Itämeri on SECA-alue (Sulphur/SOx Emission Control Area), jolla polttoaineen rikkipitoisuus ei saa ylittää 1.7.2010 alkaen 1.0 prosenttia ja 1.1.2015 alkaen 0.1 prosenttia. Rikkipesurein varustetussa aluksessa voidaan käyttää myös rikkipitoisempaa polttoainetta, kunhan SOx-päästöt pysyvät rajojen alapuolella.

Itämerestä halutaan tehdä myös NECA-alue (Nitrogen/NOx Emission Control Area), jolloin merialueella liikkuvien (uusien?) alusten pääkoneiden päästöjen tulisi täyttää MARPOL Annex VI Tier III -standardin vaatimukset tänä vuonna voimaan tulleen Tier II:n sijaan. Tarkkoja numeroarvoja päästöistä en saanut kaivettua esiin, mutta vaihtoehdot tämän saavuttamiseksi ovat Wärtsilän mukaan tällä hetkellä käytännössä katalysaattori tai polttoaineen vaihto LNG:hen.

Hiilidioksidipäästöjä suitsitaan EEDI-tunnusluvun (Energy Efficiency Design Index) avulla, mutta tämän suhteen Itämeri ei ole poikkeus - EEDI-vaatimukset tulevat aikanaan kaikille uusille aluksille.

Muita päästöjä en jaksanut alkaa kaivella.

Mielestäni meriliikenteen päästöjen suitsiminen on hyvä juttuTM paitsi ympäristön kannalta, myös siksi, että Suomesta löytyy osaamista olemassaolevien laivojen muuttamiseksi uusien vaatimusten mukaisiksi. Jos ei saada uusia tilauksia, voidaan aina perustaa drive in -katalysaattoriasennuspalvelu...
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Juha Westerlund

Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 23.11.2011, 18:54:03
Itämeri on SECA-alue (Sulphur/SOx Emission Control Area), jolla polttoaineen rikkipitoisuus ei saa ylittää 1.7.2010 alkaen 1.0 prosenttia ja 1.1.2015 alkaen 0.1 prosenttia. Rikkipesurein varustetussa aluksessa voidaan käyttää myös rikkipitoisempaa polttoainetta, kunhan SOx-päästöt pysyvät rajojen alapuolella.

Itämerestä halutaan tehdä myös NECA-alue (Nitrogen/NOx Emission Control Area), jolloin merialueella liikkuvien (uusien?) alusten pääkoneiden päästöjen tulisi täyttää MARPOL Annex VI Tier III -standardin vaatimukset tänä vuonna voimaan tulleen Tier II:n sijaan. Tarkkoja numeroarvoja päästöistä en saanut kaivettua esiin, mutta vaihtoehdot tämän saavuttamiseksi ovat Wärtsilän mukaan tällä hetkellä käytännössä katalysaattori tai polttoaineen vaihto LNG:hen.

Hiilidioksidipäästöjä suitsitaan EEDI-tunnusluvun (Energy Efficiency Design Index) avulla, mutta tämän suhteen Itämeri ei ole poikkeus - EEDI-vaatimukset tulevat aikanaan kaikille uusille aluksille.

Muita päästöjä en jaksanut alkaa kaivella.

Mielestäni meriliikenteen päästöjen suitsiminen on hyvä juttuTM paitsi ympäristön kannalta, myös siksi, että Suomesta löytyy osaamista olemassaolevien laivojen muuttamiseksi uusien vaatimusten mukaisiksi. Jos ei saada uusia tilauksia, voidaan aina perustaa drive in -katalysaattoriasennuspalvelu...

Tälle leikille olisi myös hyvä löytää maksaja jossain kohtaa.

Janne Koskinen

P. Lipponen aiheesta:

http://www.demari.fi/uutispaiva-demari/kolumnit/kolumnistit/4198-rikkidirektiivin-kirous

Harvoin olen Päivi Lipposen linjoilla, mutta tässä asiassa olen 100% samaa mielipuolta.
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Tuomas Romu

Jenkit ajavat yhdessä Kanadan kanssa lähes koko Pohjois-Amerikan rannikon määrittämistä SECA-alueeksi Itämeren, Pohjanmeren ja Englannin kanaalin tapaan. Uskon, että päästörajoituksien asettaminen tiheästi liikennöidyille merialueille on aikanaan myös Välimeren rantavaltioiden intresseissä. Kiinalla ei ole enää mitään hävittävää ympäristön suhteen, joten se jäänee yhdessä Venäjän kanssa tällaisten sopimusten ulkopuolelle, ellei niistä ole merkittävää toissijaista hyötyä.

Itsehän luonnollisesti kaipaan lyijyllistä polttoainetta takaisin, koska venttiilien lisäsuoja-aine on melkoinen lisäkuluerä ja kipu takalistossa...
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Janne Koskinen

#28
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 24.11.2011, 13:57:24
Itsehän luonnollisesti kaipaan lyijyllistä polttoainetta takaisin, koska venttiilien lisäsuoja-aine on melkoinen lisäkuluerä ja kipu takalistossa...

OT: Veit sanat suustani. Piti siirtyä venäläiseen polttoöljyyn, koska muista tupaöljyistä on viety voitelevat aineet pois eli kelpaavat ainoastaan lämmitykseen (mahtaisko 2-tahtiöljy voidella tarpeeksi?), tosin Kirovets (Yamz:lla) käy vaikka naurisöljyllä.

Aatteet idästä ja menopelit Konelasta ja polttoaineet Lukoililta  ;D  (Idän aatteen lanseeraminen voitaisiin aloittaa Venäjän 13%:n tasaverosta).

Pakkohan tota moottoripolttoöljyä (=dieseliä furfurointiaineella ja ilman veroa) on kuitenkin länsihärpäkkeille "syöttää" eli sitä on sitten toisessa tilatankissa.
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Juhani Reku

Lainaus käyttäjältä: Kalevi Lehto - 23.11.2011, 17:24:48
Mitä tulee sitten tuohon Itämeri-asiaan, niin onhan toki yleisesti tiedossa, että laivaliikenteen aiheuttama saastekuorma on varsin olematon pisara meressä verrattuna todellisiin saastelähteisiin, eli maatalouteen ja kalankasvatukseen. Se, ettei näiden päästöjen vähentämiseksi tehdä tällä hetkellä kuitenkaan juuri mitään, tiettyjen etuoikeutettujen kansanryhmien vastustuksen takia, olisi varmasti vakavan keskustelun aihe...

"Onhan yleisesti tiedossa"? Eli missä faktat? Kuten kalankasvatuksessa ja Saaristomeren osalta myös maataloudessa, myös laivaliikenteen osalta kyse on nimenomaan paikallisesten päästöjen rajoittamisesta. Rikki ei merelle kuulu, joten ei ole olemassa mitään perustetta sille, miksi laivaliikenne pitäisi rajata ympäristövelvoitteiden ulkopuolelle. Sitä paitsi poru ja parku aiheen suhteen on täysin myöhäisherännäistä. Merenkulkusektori olisi voinut olla ihan itse aikoinaan vaikuttamassa päätöksentekoon. Näin se ei kuitenkaan toiminut, vaan poru alkoi vasta jälkikäteen - kuten populismiin kuuluu.

OT: Kalankasvatuksesta en osaa oikein sanoa juuta enkä jaata, mutta maataloudesta voisi sanoa sen verran, että 1960-70-lukujen huippuvuosista maatalouden ravinnepäästöt ovat laskeneet huomattavasti (tilastofaktaa tähän löytyy, kun vain jaksaa etsiä), eikä se ole itestään laskenut. Tuolloin esimerkiksi fosforin ja typen liiallinen käyttö oli tutkimusten ja poliittisen tahdon mukaista toimintaa, tavoitteena oli yksinkertaisesti saada tehostettua kotimaista ruoantuotantoa. Nyt jo yksin lannoiteraaka-aineiden huima hinnannousu ja kansainvälinen kilpailu niistä on tehnyt lannoittamisesta tyyristä puuhaa, eikä yhtäkään ravinnetta maahan panna valumaan vesistöihin. Toisekseen lannoitemäärät ovat hyvin tiukasti rajoitettu maalajin, maan ravinnepitoisuuden, viljeltävän kasvin ym. mukaan.

Lainaus käyttäjältä: Juha Westerlund - 24.11.2011, 13:05:09
Tälle leikille olisi myös hyvä löytää maksaja jossain kohtaa.

Totta. Esimerkiksi VL:n uusi alus on EU:n (mikäli hyväksyy tuen) ja yhtiön oman rahoituksen tuotos. Rikkipesurit maksaa jokainen varustamo omiin laivoihinsa tai sopeuttaa toimintaansa muulla tavalla uuteen toimintaympäristöön. Rahaa on, kyse on vain siitä, miten se kohdennetaan.