Aihe: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa

[Mikko-Oskari Koski]

Falkö on Stasin Saaristovarustamon vara-alus ja se on yleensä makuutettuna Latokarissa, nimenomaan Viikkarin terminaalia vastapäätä. Syksymmällä sille on taas luvassa tuurauksia, ainakin sisartensa Jurmo II:n ja Rosala II:n sekä Vikenin, Kaitan ja Kivimon telakointien verran.

***

Mitä tulee tilanteeseen Iniössä, eipä kateeksi käy. Herää tosin kysymys, missä on informaatio? Eikö lautoilla kuuluteta poikkeusjärjestelyistä..?
http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:1:0:0,4:1:1:1:2005-06-20,4:310104,1:0:0:0:0:
 
Mitä taas tulee Antonian kahvilakysymykseen, on siihen vastaus sellainen, että aluksen autokannelle on tuotu väliaikainen kahvilana palveleva kontti. Se napsii muutaman autopaikan yhdeltä kaistalta. Katolla on aurinkoterassi.

***

Tein mielenkiintoisen löydön karttalaatikostani: Saaristomeren Liikenneyhteydet vuodelta 1982. Säilynyt todennäköisesti siksi, että on aikansa ollut huoneeni seinällä markkeeramassa merikarttaa ja aikanaan viikattu varmaan talteen (ymmärrettävästi ei kovin käyttökelpoinen plärättävä aikataulu)...

Aikatauluissa oli monia, ei nyt ehkä yllätyksiä, mutta kuitenkin huomionarvoisia kohtia. Esim.Satavan kierto koko Velkuan ja Rymättylän alueella (viimemainituissa ei käyty Klaran liikennöintipäivinä), Rosala II:n ja Hitisin työnjako Kaasunenän itä-ja länsipuolisilla reiteillä ja myös nykyisen kansallispuistoreitin operointi Inijolla ja Anders Anderssonin pikavene Emmalla oli palvelutasoltaan rutkasti nykyisen Fiskön toimenkuvaa heikompi. Puhumattakaan ms.Utön mateluista Turun ja Utön välillä (lähtö aamukahdeksalta, perillä kuuden aikaan illalla; viikonloppuvuoro tosin nopeampi).
Niin, että asiat saaristolaisilla ovat kyllä viime vuodet olleet paremmin, kuin koskaan. Harmi vain, että palvelut synnytettiin liian myöhään, väestön enemmistö oli jo ehtinyt paeta niillä aikaisemmin harvakseltaan kulkeneilla vuoroilla...

[Mikko-Oskari Koski]

Vuoden 2006 FMA:n aikataulut ovat ilmestyneet nettisivuille, eli todennäköisesti niistä myllytään taas jokin ensimmäinen painos Matkamessuilla jaettavaksi. Merkittäviä muutoksia on vähänlaisesti, Fiskön talviaikataulut poikkeavat aiemmasta aika runsaasti, Kaita ajaa aamuvuoronsa Rymättylän Haapalasta Röölän sijaan ja lisäksi Satavan Norsskatan laiturin nimi on jatkossa Houtsala (lienee kuitenkin sama Lavarnin kaupan ranta kuin ennenkin) ja Finnön kotiranta Korppoo Korpo (mikä lienee entinen Verkan).
Antonian, Kökarin ja Lintan ensi kesän ohjelmista ei vielä ole tietoja. Mikäli Iniön laituriongelmaa ei saada ratkaistua, voi olla, ettei Rengastiellä ensi kesänä operoidakaan. Lintan kohdalla puolestaan ongelmana on EU:n tukisumma, joka pitäisi käyttää liikenteen ylläpitämiseen, mutta joka ei riitä aiemmankaltaiseen vuorotiheyteen FMA:n hintatasolla...

Mitä taas tulee Antonian kahvilakysymykseen, on siihen vastaus sellainen, että aluksen autokannelle on tuotu väliaikainen kahvilana palveleva kontti. Se napsii muutaman autopaikan yhdeltä kaistalta. Katolla on aurinkoterassi.

Antonia on talveksi makuutettuna Aurajoen suulla Turun Linnan edustalla, eikä sen kansirakenteissa tunnu olevan merkkiäkään mistään kahvilasta.

***

Eilisessä HS:ssa uutiskynnyksen ylittänyt tieto FMA:n "siirtolippujen" lakkauttamisesta on taas sarjaa myrskyt vesilasissa, jos siinäkään. Kyseessä on Auroran ja Jurmo II:n henkilökuntien keskenään sopima palvelu, joka ei ole ollut asetusten mukainen (vaikkakin sinänsä täysin järkevä). Auroran matkahan on alle kolme mailia, joten alle seitsemän mailin päässä Kannvikista sijainneisiin Kolkoon ja Åselholmiin Jurmo II:lla jatkaneet ovat selvinneet yhdellä aloitusmaksulla ja muihin menijät kahdella vyöhykkeellä, jotka on maksettu ensimmäisessä aluksessa. Mikään Jurmo II:n reitin saarista ei sijaitse yli 17 mailin päässä Kannvikistä, joten kenenkään maksu ei koskaan ole mennyt kolmanteen hintaluokkaan -nyt taitaa Kvarnholmin ja Själön asiakkaiden osalta mennä (1 vyöhyke Auroralla, 2 JII:lla).
Jurmo II:n ohjelmaan kuuluvat käynnit Mossalassa, Näsbyssä ja Torsholma Bryggalla eivät yhdistä suoraan Auroran vuoroihin, joten mahdollisille läpikulkijoille ei muutos vaikuta mitenkään.

Kannattaa kuitenkin muistaa,millaisia hintoja FMA:n kuljetusmaksut ovat. Eivät ne reppuselkäturistinkaan kassaa kaada. 

[Wirrankosken Rami]

Vuoden 2006 FMA:n aikataulut ovat ilmestyneet nettisivuille, eli todennäköisesti niistä myllytään taas jokin ensimmäinen painos Matkamessuilla jaettavaksi.

Ei muuten ollut ainakaan alussa messuja...kait ei vieläkään ilmestyneet?

[jimsmith]

SSL on vahvoilla ainakin.. niiden laiva sopii parhaiten siihrn, mm. talvisin.
Aspö lähtee Tanskaan telakalle jos saavat jatkoa, vaihtavat pääkoneen uuteen, ohjaus sen jälkeen myös mahdollista kummallakin siivellä. 

[Tero Ilus]

ohjaus sen jälkeen myös mahdollista kummallakin siivellä. 

Tarkoittaako se sitä ettei enää voi olla varma, että se tulee bb-kylki kaijaan...

[jimsmith]

ohjaus sen jälkeen myös mahdollista kummallakin siivellä. 

Tarkoittaako se sitä ettei enää voi olla varma, että se tulee bb-kylki kaijaan...

Se ajaa noihin "satamiin" sen takia yleensä Bb puoli kiinni koska ne on matalia ja muuten ottais potkurit ja peräsimet kiinni pohjaan.

[Mikko-Oskari Koski]

Utön linjaa operoidaan tällä hetkellä taas pikku-Kökarilla ja Aspö odottaa -ilmeisesti ratkaisua kilpailutuksessa ja mahdollista koneremonttiin lähtöä- Pärnäsin laiturin kakkospaikassa sb-puoli töijattuna...

Nötössä, Aspössä ja Jurmossa alukselle mahdollinen tila on sen verran ahdas, että ainoa mahdollisuus on töijata bb-sivusta. Sensijaan Utössä voitaisiin yhtä hyvin ajaa laiturin päätyyn, jolloin kiinni tulisikin sb-sivusta. Joissakin tuulissa pääty saattaisi olla parempikin paikka; ainakin Harun aina välillä käytti sitä.
Töijaussivustaan taitaa eniten kuitenkin vaikuttaa se tosiseikka, että kansilastin nopean ylilaidanheittämisen mahdollistava raana on bb-sivustalla ja luonnollisesti nosturia ajava tyyppikin haluaa nähdä, mihin hän on kuormansa pudottamassa. Raana kyllä ylettäisi sb-sivustankin yli, mutta näkyvyys olisi huonompi.

[Timo Renberg]

Hyvä veli Mikko. Kaikkiin Pärnäinen-Utön linjalla liikennöiviin satamapaikkoihin voidaan MS Aspö kiinnittää myös oikea sivu. Tosiasia vaan on että enimmäkseen vasen sivu on käytännössä toimivin sivu näissä paikoissa. Nosturi vasemmalla puolella. Esimerkiksi määrätyissä kovissa tuuliolosuhteissa oikea sivu on mielekkäämpi ja turvallisempi sivu näissä (Pärnäinen, Nötö, Aspö, Jurmo, Utö) satamapaikoissa.

[Juhani Mehto]

Utön linjan kilpailun voitti sittenkin Rosita Oy, joka ajattaa linjalla islantilaista yhteysalusta. Alus tulee Suomeen maaliskuussa. Turun Sanomien juttu aiheesta.

[Miran Hamidulla]

Tuo Rositan alus on tiettävästi tämä Baldur:
http://www.seatours.is/viewgallery.php?dir=08-Ferry%20Baldur

[Mikko-Oskari Koski]

Tämä on sikäli yllätys, että Baldur on linjalle "vääränlainen" alus suht.isoine autokansineen. Eli se tultaneen ennen liikenteen aloittamista rakentamaan uudelleen. Se, että TS:n artikkelissa mainitaan yhdeksi syyksi kisan ratkaisulle Jensenin eduksi se, että alus pystyy kuljettamaan autoja ja busseja, ei voi olla mikään todellinen syy -välisaariinhan ei kansallispuiston järjestyssääntöjen nojalla saa autoja edes kuljettaa, eikä sellaisilla kyllä Utössäkään mittään virkaa ole...

SSL:n kannalta ratkaisu on, jos ei katastrofi, niin ainakin todella ikävä juttu. Muita linjoja, joilla Aspölle ja Kökarille voisi olla töitä tarjolla kun ei ainakaan pikaisella mietinnällä löydy. Paraisten ja Kaasunenän välinen linjakin lienee vain kesäoperointiin.

Mitä tulee edellä käytyyn debattiin välisaarten "laituriasennoista", voin aikanaan Nötössä pariinkin otteeseen vaikuttaneena vakuuttaa, ettei sinne Aspön kokoista alusta oikein muualle voi ajaa, kuin laiturin läntiseen sivuun -ja aluksen pituuden johdosta sb-sivustan töijaaminen olisi järjetöntä, koska rahtikansi jäisi kokonaan ilman "laiturikontaktipintaa". Pikku-Kökarin kohdalla on hieman toisin, sehän on joskus Nötössä ajettukin sb-sivu kiinni, kun rahti on lastattu/purettu ahterirampin kautta.
Onkin mielenkiintoista nähdä, miten uusi jenseniläinen (Eivor) tulee näihin pikkusaariin asettumaan...

[Timo Selkälä]

Tuossa on Aspön viimeinen toivo, samasta TSn artikkelista:

Liikennöijä ratkeaa lopullisesti, kun kuukauden valitusaika on mennyt umpeen. Näillä näkymin Utön reitin aikatauluihin ei ole tulossa muutoksia.

[Tero Ilus]

Mitä tulee edellä käytyyn debattiin välisaarten "laituriasennoista", voin aikanaan Nötössä pariinkin otteeseen vaikuttaneena vakuuttaa, ettei sinne Aspön kokoista alusta oikein muualle voi ajaa, kuin laiturin läntiseen sivuun -ja aluksen pituuden johdosta sb-sivustan töijaaminen olisi järjetöntä, koska rahtikansi jäisi kokonaan ilman "laiturikontaktipintaa".

Totta Aspössä ja Nötössä, mutta Jurmoon tuli joskus sb kiinni...

[Miran Hamidulla]

Mikä on muuten Rositan Lilyn tilanne nykyään? Onko alus sille tehtyjen muutostöiden jälkeen vieläkään kelvollinen ulkosaaristoliikenteeseen, jotta se pystyisi toimimaan uuden islantilaisaluksen vara-aluksena telakointien yms poikkeustilanteiden yhteydessä, kuten Kökar toimi Aspön kanssa?

[Kimmo Rantanen]

Tämä on sikäli yllätys, että Baldur on linjalle "vääränlainen" alus suht.isoine autokansineen. Eli se tultaneen ennen liikenteen aloittamista rakentamaan uudelleen. Se, että TS:n artikkelissa mainitaan yhdeksi syyksi kisan ratkaisulle Jensenin eduksi se, että alus pystyy kuljettamaan autoja ja busseja, ei voi olla mikään todellinen syy -välisaariinhan ei kansallispuiston järjestyssääntöjen nojalla saa autoja edes kuljettaa, eikä sellaisilla kyllä Utössäkään mittään virkaa ole...

Miksei tuota Balduria voisi käyttää siinä sivussa myös jollain toisella reitillä. Eihän tuota Utön reittiä nonstoppina ole ennenkään liikennöity. Baldurin hankinnan taka-ajatuksena voisi olla saada lisätienestiä esim. tuolta pikku-rengastieltä tai joltain muulta "turistilinjalta", jossa autokantta tarvitsee. Eiköhän noita saaristolauttojakin ole tarkoituksen mukaista pitää mahd. paljon liikenteessä, eikä seisottaa laiturissa.
Näin itse tekisin, tosin en tiedä kuinka tiuhaan tuota Utön reittiä on kesällä sopimuksen mukaan liikennöitävä. Joku asiasta paremmin tietävä kertokoon.