Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa

Aloittaja Miran Hamidulla, 01.04.2001, 00:56:15

« edellinen - seuraava »

Teemu Knuutila

#135
Öljyä valui mereen yhteysaluksesta Rymättylässä

MIKKO VÄHÄTALO

Rymättylän vesillä ajelehti viime perjantaina runsaimmillaan yli kilometrinen kahden öljylautan ketju. Öljy on todennäköisesti peräisin yhteysalus Lintalta, joka liikennöi Rymättylän Hangan ja Nauvon välillä. Länsisuuntainen tuuli puhalsi öljylautan kohti Krampin saarta, jonka länsirannan mökkiläisiltä kiellettiin väliaikaisesti uiminen.

Tapausta tutkiva kapteeniluutnantti Kai Laakso merivartiostosta kertoo, että kyse oli melko pienestä öljymäärästä, joka levittyään ehti muodostaa pari suurehkoa lauttaa vedenpinnalle. Lauantaiaamuun mennessä lautat olivat pääosin hajonneet.

- Yhteysalus Lintan päällikön mukaan veteen olisi joutunut noin 30 litraa öljyä, Laakso kertoo.

Lintan omistava yhtiö JS-Ferryways myöntää tapahtuneen ja epäilee vuodon tapahtuneen pian aluksen lähdettyä Hangasta.

- Lintan pilssiveteen oli teknisen vian vuoksi joutunut öljyä, eikä pilssivettä ollut ennen perjantaita tyhjennetty. Aluksen lähdettyä satamasta sen apukoneen lämmöt jostain syystä nousivat, jolloin jäähdytysvesitankkiin jouduttiin pumppaamaan öljyistä pilssivettä, joka lopulta päätyi poistoputkesta mereen. Tapauksen tutkinta on vielä kesken, mutta oletettavasti öljyvuoto on onnettomien sattumien summa, kertoo JS-Ferrywaysin alusliikenteen päällikkö Mikko Fagerroos.

Lintalla on aikaisemminkin ollut öljyvuotoja, mutta perjantain tapaus on siitä huolimatta Fagerroosin mukaan poikkeuksellinen.

- Vaikka alus on vanha, se on silti täysin toimintakuntoinen. Lintan viat on korjattu, ja merenkulkuviranomaiset ovat tarkastaneet sen, Fagerroos kertoo.

Julkaistu 3.7.2008 2:31:30
TS



Mikko-Oskari Koski

Sinilevähallituksen budjettiesityksessä on tiedossa matokuuri saaristoliikenteelle. Ensimmäistäkään lisävuoroa ei näillä rahoilla ole mahdollista perustaa, nippanappa pystytään nykyinen palvelutaso säilyttämään. Vaikka useimmissa tapauksissa se yhteyttä tarvitsevien asiakkaiden kannalta katsottuna (ja kenen muun kannalta sitä lopulta edes pitäisi katsoa?) onkin riittävä.
Mutta on toinenkin ongelma; sellainen, jota ei ihan yhden vuoden budjettiraamipuheilla ratkaistaisikaan. Siihen olemme tässäkin keskustelulangassa törmänneet useasti ennenkin:
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-08-02,104:2:556242,1:0:0:0:0:0:
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Kimmo Rantanen

Saariston Rengastien matkustajamäärät kasvoivat

Saariston Rengastiellä päästiin tänä vuonna matkustajatavoitteisiin.

Edelliskesän notkahduksen jälkeen rengastien lauttapalvelut löysi noin 20 000 matkustajaa, mikä on lähes ennätys Rengastien 12 vuoden olemassaolon aikana.

Tänä vuonna sekä autolla että pyörillä matkaavien osuus kasvoi. Saaristovarustamo Finstashipin johtaja Veijo Hiukka on tyytyväinen 14 prosentin kasvulukemiin.

Yli puolet matkoista tehtiin heinäkuussa. Finstaship toivoisikin sesongin levittyvän tasaisemmin kesän ajalle.

Tänä kesänä Rengastien palveluntuotannon vastuu oli ensi kertaa Finstashipillä. Veijo Hiukan mukaan liikennöinti on ollut joustavampaa kuin aiemmin. Esimerkiksi heinäkuussa ajettiin tarvittaessa lisävuoroja.

YLE - Turun Radion uutiset  05.09.2008

Janne Koskinen

Lainaus käyttäjältä: Kimmo Rantanen - 05.09.2008, 19:05:44
Saariston Rengastien matkustajamäärät kasvoivat

Saariston Rengastiellä päästiin tänä vuonna matkustajatavoitteisiin.

Edelliskesän notkahduksen jälkeen rengastien lauttapalvelut löysi noin 20 000 matkustajaa, mikä on lähes ennätys Rengastien 12 vuoden olemassaolon aikana.

Tänä vuonna sekä autolla että pyörillä matkaavien osuus kasvoi. Saaristovarustamo Finstashipin johtaja Veijo Hiukka on tyytyväinen 14 prosentin kasvulukemiin.

Yli puolet matkoista tehtiin heinäkuussa. Finstaship toivoisikin sesongin levittyvän tasaisemmin kesän ajalle.

Tänä kesänä Rengastien palveluntuotannon vastuu oli ensi kertaa Finstashipillä. Veijo Hiukan mukaan liikennöinti on ollut joustavampaa kuin aiemmin. Esimerkiksi heinäkuussa ajettiin tarvittaessa lisävuoroja.

YLE - Turun Radion uutiset  05.09.2008


http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-09-06,104:2:562866,1:0:0:0:0:0:

(TS aiheesta)
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Janne Koskinen

Stasi aiheesta:

http://www.finstaship.fi/fi/?c=2&d=2008.09.08

Liikenteen kehittämisestä; olisiko idea tehdä todella pitkät sopimukset palveluntarjoajien kanssa ja sisällyttää uudishankinnat pakollisiksi ko. sopimuksiin tai esim. tuntuvat sopimussakot, jos kalustoa ei uusita tai se on yli-ikäistä.

Valitettavasti joka vuotinen kamppailu rahasta ja sopimusten lyhytaikaisuus taitavat tehdä em. kuvion mahdottomaksi.
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Kari Rantamäki

Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 08.09.2008, 14:55:44
Liikenteen kehittämisestä; olisiko idea tehdä todella pitkät sopimukset palveluntarjoajien kanssa ja sisällyttää uudishankinnat pakollisiksi ko. sopimuksiin tai esim. tuntuvat sopimussakot, jos kalustoa ei uusita tai se on yli-ikäistä.

Valitettavasti joka vuotinen kamppailu rahasta ja sopimusten lyhytaikaisuus taitavat tehdä em. kuvion mahdottomaksi.

Siis ehdotuksesi olisi käytännössä se, että valtio antaa lisää rahaa tuohon toimintaan, vai onko toi toiminta nyt niin tuottavaa, että rahaa kertyy operaattorille huimia summia? Eivät ne uudet laivat sinne ilmaiseksi tule, ja ei kukaan hyvää hyvyyttää kuitenkaan niihin investoi, eli käytännössähän jos nykyiset sopimukset ovat hinnan puolesta nykytason kanssa kohdallaan, niin eiköhän se pidempiaikainen sopimus olisi käytännössä kalliimpi myös.

Miksi rahan pitäisi tulla helpolla, kun käytännössähän tämä koko homma on pelkkää haja-asutusaluepolitiikkaa, jossa kaadetaan rahaa kannattamattomien alueiden tekohengittämiseen.   

Janne Koskinen

Kannattavuus ei liene huima nytkään, mutta senkin vähäisen investointi-innon tappaa sopimusten lyhytaikaisuus.

Voitaisiin kilpailuttaa sopimus uudisrakennusvelvoitteella/ilman ja katsoa kustannus.

Aluepolitikkaa puhtaimmillaan; ehkä kannattaisi satsata "päälinjoihin" ja harventaa muuta palvelua.
(Toki saariston asukkaille tulee tarjota kohtalaiset elämisen mahdollisuudet, mutta kahden maitotonkan vuoksi tuntikausien ajelu yhteysaluksella on kyllä turhaa; tulee kansantaloudellisesti todella kallista maitoa; halvempi maksaa ko. ihmisille maitotili yhteiskunnan toimesta ilman tuotantovelvoitetta so. yhteysalusliikennettä.)
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Mikko-Oskari Koski

Niinpä. Kilpailuttaminen on aika kyseenalaista, kun tuote ei kuitenkaan pysty juuri mitään tuottamaan ja on varsin törkeää käytännössä estää operaattoreita uudistamasta tonnistoaan tai edes muuttamasta ratkaisevasti aikatauluja ja reittejä tehokkaammiksi, kun sopimukset ovat kiinteitä, lyhytaikaisia ja helposti kisassa menetettäviä.
Saaristoliikenne kaipaisi säätöä paljoonkin, mm.siihen, että vuorojen olisi kompattava bussivuorojen kanssa. Nopeakulkuisemmille aluksillekin olisi varmasti joillakin reittialueilla kysyntää. Mutta ensimmäinen uudistus saisi olla se, että yhden reittialueen toimintoja ei jaettaisi useammalle firmalle, vaan koko paketti toimisi yhteistyön, ei kilpailun lähtökohdista.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Mikko-Oskari Koski

#143
Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 25.06.2008, 19:19:14
Käykääpä kaikki, joilla aiheesta omakohtaista kokemusta on, nyt MKL:n nettisivuilla vastaamassa saariston yhteysliikennettä koskevaan asiakastyytyväisyyskyselyyn. Ihan vain siksi, että saataisiin edes se vaikutelma, että jotain olisi saatettavissa parempaankin suuntaan ihan vain asiakaspalautteen voimin... ::)
Yhteenveto mainitusta tutkimuksesta on ilmestynyt: http://veps.fma.fi/portal/page/portal/fma_fi/uutiset/2008/20081029_yhteysalusliikenne
Ei mitään uutta Saaristomeren auringon alla siis. Yhteysalusten henkilökunta on aina osannut asiansa erinomaisesti riippumatta siitä, missä määrin valtiokoneisto ja byrokratia ovat heidän työntekoaan erilaisilla toiminnoilla hankaloittaneet... 8)

Edit: Linkki korjattu
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Petri Lahti

Helsingin sanomat tietää kertoa:

Konevikainen yhteysalus evakuoitiin
25.01.2009 23:48   

Konevian saaneelta yhteysalukselta evakuoitiin 12 matkustaa sunnuntaina Utön pohjoispuolella.

Yhteysalus Eivorin kapteeni pyysi Turun meripelastuskeskukselta matkustajien evakuoimista yhdeksältä illalla. Matkustajat siirrettiin merivartioston aluksiin ja Utön luotsiveneeseen.

Alukset kuljettivat matkustajat määränpäihinsä Utööseen ja Jurmoon. Yhteysalus sai myöhemmin vikansa korjattua omin voimin ja kykeni jatkamaan matkaa.

wanvil

Lainaus käyttäjältä: Petri Lahti - 26.01.2009, 00:01:10
Helsingin sanomat tietää kertoa:

Konevikainen yhteysalus evakuoitiin
25.01.2009 23:48   

Konevian saaneelta yhteysalukselta evakuoitiin 12 matkustaa sunnuntaina Utön pohjoispuolella.

Yhteysalus Eivorin kapteeni pyysi Turun meripelastuskeskukselta matkustajien evakuoimista yhdeksältä illalla. Matkustajat siirrettiin merivartioston aluksiin ja Utön luotsiveneeseen.

Alukset kuljettivat matkustajat määränpäihinsä Utööseen ja Jurmoon. Yhteysalus sai myöhemmin vikansa korjattua omin voimin ja kykeni jatkamaan matkaa.


Eli tällainen alus kyseessä:

http://www.faktaomfartyg.se/baldur_1990.htm

Ari Leskinen


Iniö-Houtskari lauttayhteys Turun saaristossa muuttuu Tiehallinnon torstaina tekemällä päätöksellä ympärivuotisesti liikennöitäväksi maantieksi.

Tiehallinto käynnistää tiesuunnitelman laatimisen keväällä 2009. Suunnitelmassa käsitellään maantielautan palvelutaso, jossa otetaan huomioon saariston erityisolosuhteet ja kustannukset.

Iniö-Houtskari lauttayhteyttä on tähän asti liikennöity vain kesäaikaan osana saariston rengastietä.

Yhteysvälin nykyiset vuosikustannukset ovat olleet 250 000 euroa, josta lipputulot ovat kattaneet vajaat puolet.

Ympärivuotinen liikenne auttaa uuden Länsi-Turunmaan kuntaliitoksella saatavien hyötyjen toteutumista ja turvaa Varsinais-Suomen maakuntaliiton ajaman saariston rengastien toimintaedellytyksiä.

Päätös turvaa myös kiinteää asutusta saaristossa ja luo asukkaille tulomahdollisuuksia ja auttaa liikkumista saaristossa.

Helsingin Sanomat
Merellä vietetty aika ei lyhennä elämää !!

Laita samaan paikkan takaisin !!

Mikko-Oskari Koski

Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristoliikenteiden olennaisin ero on siinä, että Ålandin puolelle kehitettiin tiestöä tukeva lauttaverkko jo siillooin, kun saaret eivät olleet vielä autioituneet ja kevyehköillä tieratkaisuilla (kuten Torsholman, Snäckön, Harparnäsin ja Överön tiet) pystyttiin pienempiä saaria sitomaan isompiin, jolloin lauttojen satamien määrä olennaisesti väheni. Ålandstrafikenin runsaan liikennetarjonnan ansiosta tapahtui sellainen ihme, että kaikki eivät ajaneetkaan lautoilla pois saaristosta ajatuksella, etteivät tulisi enää ikinä takaisin, vaan monet pikkukunnat ovat jopa elpyneet.

Turunmaalla tilanne on monella tavoin toisenlainen. On paljon pieniä saaria, joita ei voi ajatellakaan yhdistettäväksi isompaan naapuriin sillalla tai pengerryksellä -ja monesti asetelma on jo se, että vaikka niin muuten voisi ajatella tehtävänkin, ei se enää kannata, koska asukkaat ovat jo ajaneet pois; jos eivät omalla veneellä, niin sitten sillä jurmokakkosella tai muulla alueen liikennepalveluista suorastaan päivittäis- tai viikottaistasolla vastanneella yhteysaluksella...
Iniö on ehkä kaikkein ongelmallisin näistä rikkonaisista seuduista. Sieltä on pitkä matka joka paikkaan. Tämän vuoden alusta tapahtuneen kuntajärkeistyksen myötä Iniö joutui kirjaimellisesti pussin perälle, kun kuntakeskukseksi määrittyikin oman Norrbyn sijasta Paraisten Malmi. Matka ei mitään reittiä ole kovin kätevä, mutta jos katsotaan, että kaikilta seuduilta on kuntakeskukseen päästävä ilman visiittiä muiden kuntien alueella, niin Rengastien myötähän tuo matka silloin on tehtävä -ellei haluta luoda suoraa lauttayhteyttä Iniöstä johonkin Saaristotien varressa olevaan yhteysliikenteen kohtauspaikkaan. Mikä saattaisi olla paljonkin tätä nyt suunnittelussa olevaa visiota järkevämpi, koska Galtbystä kuitenkin on mahdollisuus järjestää aina bussiyhteys isompiin keskuksiin, Mossalasta ei niinkään.

Minulle on turha tulla väittämään, että ympärivuotisesti operoitava Rengastie nousisi jonkinlaiseksi hittituotteeksi. Satunnaisia matkailijoita kummempia liikkujia saaristossa kun ei talviaikaan yksinkertaisesti ole. Keväänkin osalta lienee pakko siteerata itseäni...  ::)
Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 15.05.2006, 16:22:38
Tulipa tässä lauantaina avattua kesäkausi Saariston Rengastiellä. Ei todellakaan mistään hirvittävästä yleisöryntäyksestä ole kysymys, sillä Antonian 17.30 lähdöllä Dalenista olimme minä ja kaverini sekä VW Golf viikonlopun ensimmäiset asiakkaat...
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Ari Leskinen

Muuten olemme kai yhtämieltä siitä, että Saariston Rengasie on ainutlaatuinen, huippuhieno ja omalta osaltaan verrannollinen Suomen sydäntälven Lapille.

Tarkoitan tässä sitä, että palveluja edelleen kehittämällä saadaan fiksuja matkailijoita lisää saaristoon luonnnonarvoja kunnioittaen.
Merellä vietetty aika ei lyhennä elämää !!

Laita samaan paikkan takaisin !!

Mikko-Oskari Koski

Totta, mutta sitä ei suoranaisesti edistä mahdollisuus huristella saariston teillä autolla ilmaiselta lautalta toiselle. Vaan mieluummin siten, että laiva kulkee pidemmän matkan ja kohteisiin jaksetaan kävellä.
Taannoin esitettiin näkemys Turunmaan yhteysliikenteen uudistamiseksi Tukholman mallin mukaan. Se voisi tietyillä alueilla toimiakin, mutta Iniön suunta taitaa jo olla hukattu mahdollisuus -ellei tapahdu sellaista ihmettä, että saaristoon tavalla tai toisella liittyvät henkilöt oikeasti tajuavat auton eksistenssin mielettömyyden meren joka puolelta ympäröimässä saaressa... 8)
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950