Saaristohöyryjen jäljitystä

[Marko Kälvälä]

Kuulin juuri että Wingaa romutetaan lappeenrannan kanavansuun telakalla. Asialla ilmeisesti nykyinen "omistaja" :finger:

[Juha Karhu]

Totta se on Winga on menossa naulatehtaalle "omistaja" purkanut sen melko pitkälle jo..

[Tuukka Laakso]

"Rymättylän kirkkolahden kaislikossa oli vielä muutama vuosi sitten Satumaa, ex Hannele,ex Haga Helsingistä. "
Tietääkö joku onko Satumaa vielä tuolla vai onko vanha Haga päätynyt nauloiksi?

[Ari Elenius]

Matkailu & Kuljetus oy oli -50-ja -60-luvuilla lähisaaristoliikennöitsijä sanan varsinaisimmassa merkityksessä. Se operoi bussireittejä Turusta silloin itsenäiseen Kakskerran kuntaan sekä Paraisten Ålössä sijainneeseen Tennäsiin. Ilmeisesti yhtiöllä oli jonkinlainen vuorojako Heinosen Matka-Autot oy:n kanssa Paraisille suuntautuneessa liikenteessä.
Linjoja tuki vesibussiyhteys Tennäsistä molemmilla rannoilla sekä Vapparnin saarissa sijainneiden välilaiturien (mm.Laalahti, Niittusaari, Harjattula, Kulho) kautta Aurajokeen. Tämä liikenne lopetettiin vasta Kirjalansalmen sillan valmistuttua ja autoyhteyden tultua lopullisesti Paraisten yhteydeksi. Joitakin vuoroja Kakskertaan yhtiöllä oli tämän jälkeen vielä meritsekin, sillä Hirvensalon ja Satavan tuolloiset, väliaikaisiksi tarkoitetut sillat eivät vastanneet täysin tarkoitustaan rahdinkuljettajina. Ja Kulhossa oli tuolloin vielä, jos ei enää kasvatuslaitosta, niin kesäsiirtola ainakin -eikä sinne kiinteää yhteyttä ole vieläkään...

Tuota liikennettä hoiti lähinnä vesibussi Tyyni. Onkohan jollakulla tietoa Tyynin ja Mataran muiden alusten Maininki, Saaristo ja Hiekkaranta myöhemmistä vaiheista?

[Hannu Mäkinen]

Hiukan lisää tiedonmurusia ja spekulointia tähän keskusteluun.
Amorita(Tyyni) makasi vielä viime kesänä Raision Hahdenniemen venesataman talvisäilytysalueella melko hylätyn näköisenä.
Jarmo Saarisen "Aurajoen laivat"-kirjasessa mainitaan, että alus olisi valmistunut 30-luvulla Turussa vesibussiksi. Arvelen edelleen, että kyseessä olisi merivartiolaitoksen tullilta perimä n.s nopean veneen runko 1910-luvulta. Aluksen runkomuoto, rungon keulaosan valoventtilit, 4 kpl ,muistuttavat Rajavartiolaitos 1919 - 69 kirjan NV 46:tta, tämän luokan aluksia myös poistettiin 30 -luvulla palveluksesta. Myös rungon mitat täsmäävät. Martti Matarmaa (1910-78) oli tunnettu second-hand kaluston käyttäjä niin linja-autojen, kuin vesibussienkin suhteen. Tennäs-Turku linjaa Matarmaa liikennöi vain vesibussilla, tosin miehistö yöpyi Tennäsissä vanhasta Turun liikennelaitoksen huutokaupasta ostetetusta bussista tehdyssä "taukotuvassa".
Tietojeni mukaan Reginatan (Merenhuiske) olisi ostettu Turkuun 1969 yksikantisena aaltopeltikatolla ja GM koneella varustettuna, tämä varustettiin nykyisellä hytillään 70 - luvun alussa Hirvensalon telakalla, mikä oli osa Matarmaan yritysrypästä M&K + Kakskerran linja Oy. Koneeksi scania vabis.
Hiekkaranta jatkaa elämäänsä sisävesillä, hienoa tarinaa luettavissa kirjasta "Isoisän laivat" Hiekkaranta makasi kauppaveneaikojen jälkeen Hirvensalon telakalla, kävin aluksessa ensimmäisen kerran sisällä 1976, jololoin matkustamon sisätiloja hallitsi komea kylmätiski. Aluksen kunnostus alkoi 1977, jolloin puurunko päällystettiin 4 mm teräslevyllä, joten kansirakenteen ja köliraudan ollessa jo terästä, aluksen runkomateriaali oikeastaan vaihtui. Aluksen ohjaamo myös korotettiin malliksi "Reginatan", myös aurinkokantta varten tehtiin kaiteet. Projekti kuitenkin keskeytyi Matarmaan kuollessa kesällä 1978.
Saaristo, alunperin joko Kuha tai Ahven - luokan miinanraivaaja, on ilmeisesti myyty Poriin  70 -luvulla M&K.n hävittyä Turunmaan Turistilaivat Oy:lle liikenteen Turun kaupungin ulkoilualueille. Tullessani 1976 viikonlopputöihin k.o. yhtiöön vain Reginatan oli ajokunnossa, Airiston pohjalevyjen uusinta käynnistyi 1977 talvella.Käydessäni Porin Reposaaren vanhan sahan alueella 80-luvun alussa, makasi Saariston hylky siellä seuranaan toinen veteraani, vanhan vartiomoottoriveneen rungosta tehty  Helsingin ja Turun kautta Poriin päätynyt Terhi.Romuna sekin. M&K myytiin Matarmaan suvun hallusta ulkopuolisille tahoille 1989 tai -90. Bussilinjaliikenne myytiin Turun Kaupungin liikennelaitokselle keväällä 1975.

[Mikko-Oskari Koski]

Mainittujen lisäksi Matkailun ja Huijauksen kalustoon kuului myös vesibussi Satumaa, joka oli aikaisemmin ollut nimiltään ainakin Haga ja Sphinx ja jossain välissä Mataran tyttären (minun kilpailijalla työskennellessäni firman toimitusjohtajan) mukaan Hannele. Aluksen motti oli kärähtänyt joskus -70-luvun puolessavälissä Ruissalon telakan rannassa, jonka jälkeen se ei enää operoinut.
Myöhemmin Satumaa oli nähty Porissa Kokemäenjoen risteilijänä, mutta -90-luvun alussa, kun M&K eli viimeisiä aikojaan (muistaakseni) Reijo Nurmisen (en ole varma nimestä) alaisuudessa, se palasi Turkuun. Aurajoessa sekin oli, suunnilleen Manillan kohdalla, lähinnä työmaaparakkia muistuttaneen Hiekkarannan kyljessä. Aluksen raivattiin pois, kun rantaa alettiin kunnostaa vuoden -96 Cutty Sark Tall Ships'Racea varten.

Näistä vesibusseista saisi varmaan aikaan omankin topicin, kun eivät nyt välttämättä ihan saaristoHÖYRYJÄ ole..?

[Hannu Mäkinen]

Ehdottomasti oman paikkansa ansaitsevat, koska useimmiten kyseessä aikanaan olivat vanhat alukset, joilla oli jo "useampi elämä" takanaan, osahan veteraaneista jatkaa edelleen! Ehkä löytyisi mielenkiintoa lukea esim. mihin joutuivat Helsingin lähiliikenteen höyryveneet (ne joita ei luovutettu sotakorvauksena), tsaarivenäjältä suomeen 1918 jääneet lukuisat alukset, sekä omien valtionalustemme / veneiden myöhemmät vaiheet. Kuten olemme huomanneet, yllättävän sitkeitä ovat!
Satumaan taival meinasi tosiaan päättyä Pikisaaren kärkeen kesällä -74 matkalla nauvon kirkolle, matkustamon alla kulkenut pakoputki syttyi palamaan jäähdytysvesipumpun rikkouduttua, ja kohta koko alus paloi koko pituudeltaan. Matkustajat pääsivät ulkokannelle, ja sieltä ohjaamon katon yli Ruissalon telakan laiturille luotsikutteri Pikisaaren hinattua aluksen laiturin ääreen. Oma kone oli pysäytetty heti, kun palo havaittiin, eikä enää käynnistynyt akkukaapelien tuhouduttua palossa.
Tuolloin ei sisäliikenteen aluksissa vaadittu radiopuhelinta, eikä sitä niin muodoin myös ollut!!! Suuronnettomuus vältettiin vain sattumalta. ( Pikisaari tuli vastaan). Kuulemani mukaan matkustajia olisi ollut yli 50! Satumaan lkansirakenne tuhoutui kokonaan, ja uudella hytillä alus liikennöi Turussa kesän 1975, jonka jälkeen myytiin meri-porin liikenteeseen Ilomäelle. Reijo osti aluksen pahasti ilkivaltaa kärsineenä takaisin Turkuun 90- luvun taitteessa. Korjaustyö jäi kesken kilpailun kiristyessä liiaksi.

[Timo Renberg]

Missä sitten ovat kaikki entiset rannikkoliikenteen matkustajahöyryt? Käväisy länsinaapurin pääkaupungissa herättää ajattelemaan: Tukholman rantalaiturit ovat kesäisin (ja talvisinkin) täynnänsä näitä vanhoja ja vaalien hoidettuja matkustajahöyryjä. Minne katosivat kaikki Hesan ja Turun seutujen kauniit paikallisliikenteen laivat? Sotakorvauksenako? No eivät, se mitä säästyi, meni armotta paloiteltavaksi. Näitä perinteitä yrittää kyllä vielä ylläpitää J.L.Runeberg, joka tosin on nykyisin moottorialus. Turun vastaavista aluksistahan ei ole säästynyt ainoatakaan!
Nyt alkaisivat olla viimeiset hetket käsillä jäljelläolevien matkustajahöyryjen pelastamiseksi...

Rami-the-angry-man

Turun seudun laivoista ainakin varmasti on jäljellä (ex SS Nagu, SS Norrkulla, SS Saaristo, SS Figaro, SS HöyryJuho,) nykyään jälleen SS Norrkulla.

http://www.hoyrylaiva.fi/

Edustaa nyt Helsingin alueen matkustajahöyrylaiva perinnettä.

Silloisen Merenkulkuhallituksen Turun Luotsipiirin tarkastusalus  SS Turku (ex Hamina) nykyisin matkustajahöyry SS Ukkopekka.
Onhan se toiminut matkustajahöyrylaivana melkein jo 30 vuotta. SS Ukkopekkanakin alkoi 21 purjehduskausi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/SS_Ukkopekka
http://www.ukkopekka.fi/

Joten edustaa nyt Turun alueen matkustajahöyrylaiva perinnettä.

http://www.turkusteamers.com/  Hyvät sivut Turun Matkustajahöyrylaivoista.

( tiedän  että Turun saariston puskissa on rannikkoliikenteen vanhojen matkustajahöyryjen jäänteitä. Voi kun joku taho innostuisi edes jonkun niistä kerämään Forum Marinumin tiloihin näyttelyesineiksi kertomaan tuleville polville Turun alueellekin erittäin tärkeästä kuljetusmuodosta. Pelastettaisiin se vielä mitä pelastettavina olisi. Jos ei muuten niin kuvina.)

[Wirrankosken Rami]

Missä sitten ovat kaikki entiset rannikkoliikenteen matkustajahöyryt? ..... Minne katosivat kaikki Hesan ja Turun seutujen kauniit paikallisliikenteen laivat? Sotakorvauksenako? No eivät, se mitä säästyi, meni armotta paloiteltavaksi.

Suurin osa ainakin Helsingin lähiliikenteen höyryistä meni veli-venäläisille, Turun puolesta ei juurikaan kovin montaa. Ne mitkä jäivät jäljelle, korvattiin hyvin nopeasti vesibusseilla. Vanhat höyrylaivat hylättiin, proomutettiin tai sitten purettiin armotta. Nyt tietenkin tämä tuntuu täysin käsittämättömältä, mutta silloin elimme (tai ne jotka elivät) toisenlaisia aikoja. Sama villityshän oli nähtävissä mm. kaupunkirakentamisessa. Vanhoja arvokkaita taloja purettiin ja korvattiin uudenmallisilla laatikkotönöillä...

[Wirrankosken Rami]

"Rymättylän kirkkolahden kaislikossa oli vielä muutama vuosi sitten Satumaa, ex Hannele,ex Haga Helsingistä. "
Tietääkö joku onko Satumaa vielä tuolla vai onko vanha Haga päätynyt nauloiksi?

Tästä ei ole tullut mitään uutta. Onko kenelläkään tuoreempaa tietoa asiasta?

[Erkki Tirkkonen]

Yksi Satumaa esiintyy valikossa Vapaa keskusustelu.
Karelia Soutu 22.7.2007   Juha Pitkänen.
Saman Satumaan tapasin Laitaatsillan Telakalla "pukilla" 20.4.2006.
Lieneekö tämä se alus josta nyt keskustellaan.

[Mikko-Oskari Koski]

Tässä on hakusessa höyrypurresta vesibussiksi muutettu alus, joka on tunnettu myös ainakin nimillä Haga, Sphinx ja Hannele. Pitkäsen kuvastoissa esiintyvä Satumaa lienee tuo Ahti-sarjasta ehostettu, joka sekin on kyllä vieraillut Turun vesillä, silloin nimellä Airisto Sun.

[Wirrankosken Rami]

Näin on, kuten M-O totesi. Siis kukaan ei liene käynyt lähiaikoina veneilemässä Rymättylä vesillä?

[Mika Peltonen]

Rymättylässä kun asun niin jotain tietoa aluksesta löytyy...
Alus on edelleen Rymättylän kirkkolahden pohjukassa ja tällä erää taas pinnalla.
Vesibussi makasi pitkän aikaa puoliksi uponneena kyseisessä rannassa kunnes viime keväänä paikallinen vpk kävi ns. harjoitustyönä pumppaamassa aluksen taas pinnalle. Muistaakseni silloin liikkui huhuja että aluksen nykyisellä omistajalla olisi ilmennyt haluja/suunnitelmia aluksen kunnostamiseksi. No, tähän päivään mennessä ei kuitenkaan mitään ainakaan huomattavaa edistystä ole tapahtunut.
Pitää vähän kaivella arkistoja... kävin juuri keväällä kuvailemassa aluksen nykykuntoa.

[Wirrankosken Rami]

Kiitos Mika päivityksestä! Kuvat kiinnostaisivat todella paljon...