Ålandstrafiken

Aloittaja Miran Hamidulla, 20.12.2000, 19:53:52

« edellinen - seuraava »

Mikko-Oskari Koski

#75
Hastersbodan ja Bråttön satamien toteuttaminen vaatisi kuitenkin koko Föglön nykyisen tiestön uudelleenrakentamista. Lisäksi kannattaa muistaa, ettei kaikilla degerbyläisillä, sottungalaisilla tai kökarilaisilla ole omia autoja, eikä myöskään tarvetta hankkia sellaisia ainakaan niin kauan, kuin Svinön ja Långnäsin lauttayhteydet ja niihin yhdistävät bussivuorot toimivat.
Kesäruuhkat ovat sikäli kaksipiippuinen juttu, että herkkään saaristoluontoon ei missään tapauksessa haluta lisää turisteja, saati autoja -mutta nuo turistit ovat ko.alueiden asuttuna pitämisen kannalta tärkein tulonlähde. Ja jos autoja ei roudata saariin, ei uudisaluksiakaan kannata hankkia, kiitos ÅT:n kevyttä liikennettä suosivan hintapolitiikan...

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski - 14.11.2003, 16:38:51
-70-luvulla oli puhetta ns.Lännen tiestä. Sitä varten tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja, joista yksi oli tosiaan silta Kustavista Brändöhön, jonne sitten johonkin olisi tehty lauttasatama. Tämä hanke kaatui siihen, ettei Ahvenanmaan pääsaaren kiertämisestä (pohjoispuolelta) aiheutuva laivamatkan pidennys olisi lopulta tuonut reittiin mitään hirvittäviä säästöjä. Sillan tekeminen Kumlingeen tai Vårdöhön asti olisi taas ollut liian kallis investointi, joka tuskin olisi koskaan kyennyt maksamaan itseään takaisin.
Toinen, pidemmälle edennyt suunnitelma Lännen tiestä olisi perustunut Saaristotien perusparannukseen ja Korppoon pääsaaren pohjoispuolelle Finnöhön rakennettuun, Kapellskärin tyyppiseen "satelliittisatamaan". Ainakin Silja jopa varasi maata Finnöstä terminaalia varten. Hanke haudattiin lopullisesti vasta -70-luvun lopulla, kun Turun ja Naantalin terminaalien valmiuksia parannettiin isoja lauttoja ajatellen.
Olen jossain nähnyt suunnitelman Lännen tien pohjoisesta vaihtoehdosta. Siltoja siinä olisi ollut ainakin Ströömin yli Vartsalaan, Kihdin yli johonkin Brändön saareen lisäksi tuo mainittu vaijerilossi Lappoon. Olisiko Brändöstä ollut yhteyttä Kumlingeen, en muista, Kumlinge-lauttahan kulki tuohon aikaan vielä Långnäsiin.

Omaa luokkaansa näissä toteutumattomissa suunnitelmissa oli kuitenkin ajatus Suomen ja Ruotsin välisten lauttojen pysäyttämisestä Sottungassa, josta sitten olisi ollut säteittäinen yhteysverkko joka suuntaan. Onneksi sitä ei ehditty toteuttaa, papenburgareita isompien alusten tultua likenteeseen satamaa ei kuitenkaan olisi ollut mahdollista eikä järkevääkään suurentaa, joten Sottungaan olisi sitten jäänyt runsaat sata metriä hukkalaituritilaa (johon toki keskikesällä olisi pienveneilijöitä löytynyt edellyttäen, ettei satama olisi pilannut Sottungan sataman idylliä muuten)...
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Timo Selkälä

Puhut asiaa kuten aina."Emme halua lisää turisteja, mutta tarvitsemme niitä selviytyäksemme..." Siinäpä pulma. Turisteja saisi enemmänkin, jos kapasiteettia olisi. Ilmeisesti läpikulkumatkaajiakin olisi enemmän tulossa, nykyiselläänhän heitä ei juurikaan voi ottaa. He olisivat sikäli hyvä tulonlähde, että peittävät kulunsa vaikka eivät pysähtyisi.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Miran Hamidulla

Lainaus käyttäjältä: Miran Hamidulla - 22.03.2005, 15:47:03
Ålands Radion mukaan Knipan on ajanut karille Svinön sataman edustalla.
Näissä Nya Ålandin ja Ålandstidningenin jutuissa on nähtävissä lisätietoa sekä useita kuvia Knipanin karilleajosta.
Laivakuviani + muita kuvia

19.10 Stena Europe, 24.10 Stena Adventurer, 24.10 Ulysses, 26.10 Stena Superfast VII, 26.10 European Causeway, 27.10 Stena Mersey, 28.10 Superstar

Eerik Laine

Knipanilla oli jälleen ongelmia viime torstaina 19.5. kun matkalla Degerbystä Föglöön laivan öljyviilennin rikkoutui ja tämän seurauksesta laivan keulapotkurin toiminta lakkasi. Laiva palasi Degerbyhyn jossa vika korjattiin, mutta 16:15 vuoro jouduttiin peruttiin, mutta 17:15 lähtö Degerbystä ajettiin jo jälleen normaalisti...

Ålandstidningenissä toimittaja kyseli tapauksen jälkeen onko Knipan jo liian vanha liikenteeseen, mutta Ålandstrafikkenin edustaja ojensi toimittajaa etteivät tällaiset asiat laivan iästä ole kiinni...  ::)

Eerik Laine

Yksi "tärkeimmistä" Ålandstrafikeniin liittyvistä uutisista jota tässä thröödissä on käsitelty on aivan pakko ottaa esiin... Gudingenin kahvilallle näet ei löytynyt yhtään halukasta pitäjää viime perjantaina umpeen menneeseen hakuaikaan mennessä. Hakuaikaa oli jopa pidennetty, jotta kahvilanpitämisestä saataisin edes yksi tarjous. Nykyiset kahvilanpitäjät Bengt ja Lillian Mattsson ovat lupautuneet pitämään kahvilaa vielä noin viikon toiminnassa. Liikenneosasto harkitsee nyt uuden hakuajan julistamista... Asiasta kertoo Ålands Radio.

Eräs foorumimme jäsen saikin jo esimakua kahvilattomasta Gudingenista jokin aika sitten kun kahvila oli suljettuna lääkärikäynnin vuoksi...  ;)

Mikko-Oskari Koski

#80
Mihinkähän se tarjous (ja minkä suuruinen) kannattaisi jättää..? Ajatus merellelähtemisestä kahvilayrittäjänä Gudingenillä ei ole tähänastisiin suunnitelmiini kuulunut, mutta sej aldrig alder... ::)

Viggenin kahvilaa -jossa mielestäni ei edes ole ruokatarjoilua- on ainakin aikaisemmin ylläpitänyt Brändö Turism, eli sama yritys, jonka palveluita Brändön matkailusektorilla on muitakin http://www.brandoturism.aland.fi . Alfågelnilla kahvila-ravintolayrittäjä vaihtui viime vuonna ja uusi yrittäjähän ei ollut parhaimmillaan taannoisella jääristeilyllämme, kun laivasta ei löytynyt asiaankuuluvaa Ålands Pannkakaa (kesällä asia toki oli toisin). Skiftetillä operaattori on Gudingeniltä nyt maihinjäävän kollegansa tavoin käsittääkseni kökarilainen. Ja koska saarelle on muutaman viime vuoden aikana syntynyt parikin uutta kahvipaikkaa, voi olla, ettei siellä ole innokkuutta laajentaa tällaisia bisneksiä lautalle, vaikka toiminta olisikin sillä tavoin ympärivuotista.

Etelälinjan alusten baarien taso nousisi kummasti, jos lähtösatamassa olisi jonkinlainen gatering-palvelu. Långnäsissä tämän homman voisi hoitaa hyväksi havaittu Långnäsbynin lomakylän ravintola, Kökarissa esim.Antons Gästhem ja Korppoossa Forellen. Ejdernillä ajettavilla vuoroilla voisi ajatella jonkinlaista sotilaskodin munkkitaksin tyyppistä pakettiautoratkaisua pitkälle avoimelle autokannelle samaan tapaan, kuin männäkesänä Antonialla oli.
Mutta ruokapuolelle olisi todella aihetta tehdä jotain. Esim.Aspön ravintolan toimintamalli, jossa on pari lämminruokavaihtoehtoa ja salaattibuffa, voisi toimia. Ja myyntiä nostaisi kummasti, jos leivät ja pullat leivottaisiin -tai ainakin paistettaisiin- laivan omassa uunissa, sillä tuoreen leivonnaisen tuoksu houkuttelee asiakkaita kummasti.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Eerik Laine

#81
Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski - 12.09.2005, 20:05:04
Mihinkähän se tarjous (ja minkä suuruinen) kannattaisi jättää..? Ajatus merellelähtemisestä kahvilayrittäjänä Gudingenillä ei ole tähänastisiin suunnitelmiini kuulunut, mutta sej aldrig alder... ::)

Liikenneosaston Holmbergin Jörkkaan vaan yhteys....  :P

Ingen vill sköta cafeét
på m/s Gudingen

I fredags gick den förlängda anbudstiden ut för att ta över caféverksamheten på m/s Gudingen. Men trots den förlängda anbudstiden har trafikavdelningen inte fått in några. Därför fortsätter dom nuvarande innehavarna av caféet, Bengt och Lillian Mattsson att sköta om det under en dryg vecka till, enligt Göran Holmberg på trafikavdelningen.

   - Vi måste fundera lite mer på hur vi ska få någon att ta över caféverksamheten, men det är möjligt att vi budar ut den igen, säger Holmberg.

Mikko-Oskari Koski

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski - 24.04.2003, 16:22:24
Yksi järjettömimmistä ajatuksista oli joitakin vuosia sitten suunniteltu etelälinjan katkaiseminen siten, että Föglön Hastersbodaan olisi tehty uusi laituripaikka Kökariin ja Korppooseen meneviä vuoroja varten. Tänne olisi ajettu Degerbystä. Samalla poikittaislinjan merkitys olisi kasvanut, kun sen kaikki vuorot olisi ajettu Sottungan ja Överön kautta.
Onneksi idea tyrmättiin, paitsi typeränä, myös liian kalliina toteuttaa. Tuskin brändöläisetkään hirvittävästi tykkäävät siitä, ettei kumpaankaan suuntaan pääse kirkonkylän lähimailtakaan...

Vaan kuinkahan mahtaa käydä tämän nyt julkisuuteen kerrotun tiehankkeen: Knipania ei korvattasikaan Bråttön ja Hastersbodan välille rakennettavalla kaksisuuntaisella lautalla, vaan...mainittujen saarten -siis jonkin Föglön ja Lemlandin tai Lumparlandin saaren- välille kaivettavalla tunnelilla!!  :P
Idea on niin absurdin pöhkö, että sen takana täytyy olla jotain merkittävää pääomaa. Onko joku keksinyt ruveta laskemaan lauttojen vuotuisia käyttökuluja vai mitä lieneekään, mutta...no, jätetään ruma sana sanomatta. Toivottavasti järki voittaa, olisihan tunnelin kaivaminen jo sellaisenaan urakka, jonka hinnalla koko Ålandstrafikenin nykytonnisto voitaisiin vaihtaa uudisrakenteisiin ja ajaakin niitä varmaan parikymmentä vuotta. Vaikka hankkeen budjettia EI siis vielä ole -ainakaan virallisesti- laskettu.
http://www.tidningen.aland.net/se/nyhet.asp?newsId=8338

Samassa artikkelissa on mainittu myös uudesta lauttahankkeesta. Kuudenkymmenen auton kapasiteettihän oli pohjaratkaisuna sille alukselle, jota Föglön linjalle on suunniteltu. Eli ehkäpä sittenkin tämäkin varaus pidetään mahdollisena, jos -ja toivottavasti kun- tunnelihankkeesta joudutaan luopumaan.

Järkeviäkin hankeideoita kuvioon sisältyy. Esimerkiksi Åvan ja Jurmon välisen lauttalinjan muuttaminen silta/penger-lossi-yhdistelmäksi ja jopa Embarsundin silta vaikuttavat ihan realistisilta ideoilta.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Timo Selkälä

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski - 09.11.2005, 15:26:04
Vaan kuinkahan mahtaa käydä tämän nyt julkisuuteen kerrotun tiehankkeen: Knipania ei korvattasikaan Bråttön ja Hastersbodan välille rakennettavalla kaksisuuntaisella lautalla, vaan...mainittujen saarten -siis jonkin Föglön ja Lemlandin tai Lumparlandin saaren- välille kaivettavalla tunnelilla!!  :P
Idea on niin absurdin pöhkö, että sen takana täytyy olla jotain merkittävää pääomaa. Onko joku keksinyt ruveta laskemaan lauttojen vuotuisia käyttökuluja vai mitä lieneekään, mutta...no, jätetään ruma sana sanomatta. Toivottavasti järki voittaa, olisihan tunnelin kaivaminen jo sellaisenaan urakka, jonka hinnalla koko Ålandstrafikenin nykytonnisto voitaisiin vaihtaa uudisrakenteisiin ja ajaakin niitä varmaan parikymmentä vuotta. Vaikka hankkeen budjettia EI siis vielä ole -ainakaan virallisesti- laskettu.
Nuo lauttojen kulut ovat aika korkeita. 2003 ne aiheuttivat 13,5 miljoonan euron kulut ja ovat siten suurin osa koko liikenneosaston n 23 miljoonan euron budjetista. Joten, jos lasketaan että Föglön lauttaliikenteen kulut ovat tuosta 10 % niin he säästävät vuosittain yli miljoona euroa. Tuollainen projekti sinänsä ei välttämättä olisi niin typerä, mutta... Toisaalta kun tunnelin suunnitteluun, geologisiin tutkimuksiin ja tuohon rakentajan etsimiseen lasketaan menevän 3-4 miljoona euroa niin tulle tunnelillekin hintaa luultavasti saman verran kuin uudelle Ruotsinlautalle. Ero on ilmeisesti siinä että tunneli saattaisi saada EU-tukea tavalla tai toisella, ja se voitto voisi syntyä sitä kautta.

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski - 09.11.2005, 15:26:04
Samassa artikkelissa on mainittu myös uudesta lauttahankkeesta. Kuudenkymmenen auton kapasiteettihän oli pohjaratkaisuna sille alukselle, jota Föglön linjalle on suunniteltu. Eli ehkäpä sittenkin tämäkin varaus pidetään mahdollisena, jos -ja toivottavasti kun- tunnelihankkeesta joudutaan luopumaan.

Järkeviäkin hankeideoita kuvioon sisältyy. Esimerkiksi Åvan ja Jurmon välisen lauttalinjan muuttaminen silta/penger-lossi-yhdistelmäksi ja jopa Embarsundin silta vaikuttavat ihan realistisilta ideoilta.
Sinänsä kiinnostavaa että eivät ole päättäneet kummalle linjalle uusi alus laitettaisiin. Eiköhän halvempi homma olisi korvata uudisrakennuksella yksi eteläisen linjan aluksista ja laittaa se Knipanin tilalle. Tai jos pohjoiselle linjalle niin sieltä joko Vanha Ruotsalainen Hävittäjä tai Leppälintu eteläiselle linjalle. Onhan se kyllä niinkin että tunnelia rakennettaessa syntyy työpaikkoja väli-aikaisesti, mutta eiköhän heille olisi parempi pitää saaristolaiset lautoilla töissä.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Mikko-Oskari Koski

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski - 12.09.2005, 20:05:04
Etelälinjan alusten baarien taso nousisi kummasti, jos lähtösatamassa olisi jonkinlainen gatering-palvelu. Långnäsissä tämän homman voisi hoitaa hyväksi havaittu Långnäsbynin lomakylän ravintola, Kökarissa esim.Antons Gästhem ja Korppoossa Forellen. Ejdernillä ajettavilla vuoroilla voisi ajatella jonkinlaista sotilaskodin munkkitaksin tyyppistä pakettiautoratkaisua pitkälle avoimelle autokannelle samaan tapaan, kuin männäkesänä Antonialla oli.
Mutta ruokapuolelle olisi todella aihetta tehdä jotain. Esim.Aspön ravintolan toimintamalli, jossa on pari lämminruokavaihtoehtoa ja salaattibuffa, voisi toimia. Ja myyntiä nostaisi kummasti, jos leivät ja pullat leivottaisiin -tai ainakin paistettaisiin- laivan omassa uunissa, sillä tuoreen leivonnaisen tuoksu houkuttelee asiakkaita kummasti.

Onkohan tällä palstalla lukijoita Ålandissakin vai onko taas sama patenttilääke keksitty useammassa paikassa samaan aikaan? Gudingenin kahvilan ylläpito kuuluu nimittäin 1.1.2006 alkaen Konditori&Bageri Kökar-nimiselle yhtiölle, jolle se on sivubisnes -mutta sen verran vakavasti otettava, että asiaa kannattaa mainostaa jopa linjapari ms.Skiftetillä...
Cafe Skiftetin emännän mukaan Gudingenin yrittäjällä on jotain virityksiä tai suunnitelmia myös Ejdernin suhteen. Jätin sanomatta, ettei konditoriatuotteiden mukanaolo haittaisi menoa Skiftetilläkään. Sen verran aneemiset tarjoomukset eilisellä LNS-ÖVE-SOT-KGS-KÖK-GBY-vuorolla oli. Vaikka ainahan se pyttipannu putoaa... 8)

Tämänkertaista, omalla viehkolla tavallaan aiemmista poikennutta, visiittiäni saaristoon ei kannattane kutsua jääristeilyksi, vaan jäätämisristeilyksi. Sen verran kipakka keli nimittäin oli, että monin paikoin Skiftet eteni partaveitsen lailla. Ja sekä Kökarissa että Galtbyssä piti rampin alle muodostunutta jäätä hakata irti, jotta visiirin sai taas suljettua...
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Joonas Rautio

oon ite menny m/s viggenil.Kivan kokoinen paatti.Kivempi tosiaan mennä kun silja festivalil uiva tavaratalo/ostoskeskus. :deal: :beer: :finger: ;D
Allekirjoitus

Mikko-Oskari Koski

Jäät vaikuttavat Teililläkin: Grisslanin aikatauluun on tehty pari pientä säätöä. Hummelvikiin ajettava perjantaivuoro on siirretty operoimaan toistaiseksi Långnäsiin ja Sottungan keikat on jätetty tvärgåendelta kokonaan pois. Tarkoittanee käytännössä sitä, että Grisslan ajaa kaikki vuoronsa Seglingen eteläpuolitse, Storsottungan ja Mosshagan välistä Överön kohdalle ja siitä edelleen samaa ränniä etelälinjan kanssa, Bergössäkään kun ei näillä keleillä tarvinne poiketa.

Keväthuoltojakin on jokavuotiseen tapaan taas odotettavissa. Ejdern tuuraa Skiftetiä 18.-29.4., Viggeniä 1.-14.5., Gudingeniä 15.-20.5. ja Grisslania 28.5.-12.6., Viggen ajaa Alfågelnin tilalla 8.-13.5. ja Grisslan Knipanin tilalla 4.-11.6.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Mikko-Oskari Koski

Parin kesäreissun perusteella on taas tullut jotain lisäkäsityksiä Åt:n tilasta: Pannaria ei koskaan osata varata mukaan riittävästi, vaan aina se pääsee loppumaan (onneksi sentään Alfågelnilla sitä riitti vielä illan viimeisellä lähdöllä Torsholmasta kolmelle ensimmäiselle, joten hyvissä ajoin jonoon ehtimisestä oli etua...ja olihan kahvilanhoitajakin ihan herkku..!), aikataulussa pysymisen kanssa on niin ja näin ja välillä tuntuu siltä, kuin nuorisoa kuljetettaisiin vain sitä varten, että nämä saisivat hyppiä yli laidan (tältä tuntui ainakin MIFK:n fudisjunnujen kanssa juhannuspäivänä Skiftetillä kuin myös viime lauantaina latvialaisten urheilijoiden läsnäollessa Allulla)... Mutta olennaisintahan on se kuuluisa maiseman kokonaisuus!  8)

Alfågelnilla kysäisin henkilöstön edustajalta (båtsmanni) miten he suhtautuvat Bärön satamahankkeeseen. Toivovat kuulemma sen toteutuvan, koska yhdenkin pysähdyksen vähentäminen parantaisi aikataulussa pysymistä -viime lauantaina alus lähti Torsholmasta 45 minuuttia myöhässä ja saapui Hummelvikiin 53 minuuttia ilmoitettua aikaa myöhemmin. Voimakkaan pohjoistuulen aiheuttamien laituriinajovaikeuksien lisäksi alusta hidastutti erään latvialaisen urheiluseuran bussi, jonka poistaminen ahteriportista Kumlingessa olikin helpommin sanottu kuin tehty. Bärön satamasta on nyt alettu puhua jo siihen sävyyn, että se saattaisi toteutuakin; Allullahan muistetaan vielä Brändön sataman siirrosta aikanaan käyty keskustelu, joten vertailukohtia on...

Frida II näyttää saaneen samanlaisen uuden brygan kuin sisarensa Spoven. Mistä koppi tällä kertaa on peräisin ja koska nykyiseen toimeensa ylennetty, ei ohikulkijalle ilmennyt -eli jotain selvitettävää jäi tulevienkin reissujen varalle... 8)
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Joni Huopana

Itselläni taisi sitten olla hyvä tuuri, sillä matkatessani Ejdernillä, Skiftetillä, Alfågelnilla ja Viggenillä keskellä lomakautta lautoilla oli suorastaan väljää (varsinkin eteläisellä reitillä). Panin kyllä merkille Alfågelin lievän myöhästelyn.

Matkustamastani nelikosta parhaiten viihdyin Skiftetillä...

Janne Rantasaari

Itsenikin tuli taas tänä kesänä matkustettua Ålandstrafikenin lautoilla, tällä kertaa aiemmista vuosista poiketen kesä-heinäkuun vaihteessa. Tänä vuonna tuli matkustettua kolmella eri aluksella: Edjernillä (Galtby-Kökar) , Gudingenilla (Kökar-Överö), sekä Knipanilla (Degerby-Svinö).

Kolmikosta Gudingen ja Knipan olivat varsin mukavia matkustaa, omalle kohdalle osuneilla lähdöillä lautoille mahtui hyvin, lisäksi Gudingenin kioskin (tai kahvilan, miksi ikinä se luetaankaan) valikoima oli varsin laaja: jäätelöä, juotavaa, pannukakkuja, voileipiä, pitsaa, lisäksi saattoi olla jotain suurempaakin annosta, mutta en muista mitä.

Sen sijaan Edjernillä matkustaessani Galtbystä Kökariin osui samalle vuorolle kaksi virolaista turistibussia, paatti oli tupaten täynnä matkustajia, eikä vapaita istumapaikkoja juurikaan ollut. Ainoa tarjoilu Edjernillä taisi olla yhdellä pöydällä olleet itsepalveluperiaatteella ostettavat kakunpalat..

Knipanilla ei ollut muistaakseni mitään tarjoilua, mikä onkin ymmärrettävää, kun ajattelee reitin pituutta.