Kulkuväylät, reitit ja laivojen kohtaamiset

Aloittaja Joni Huopana, 31.07.2001, 21:20:31

« edellinen - seuraava »

Joonas Kortelainen

Juu. Molemmat käyttelevät Porkkalanväylää aina silloin tällöin juurikin Janin mainitsemasta syystä.

Pasi Laakso

Harmi ettei tuota ole sattunut matkustajana ollessa koskaan omalle kohdalle. Olisihan tuo mukavaa vaihtelua maisemiin.

Tuomas Mäkelä

Tämäkään ei suoranaisesti tähän aiheeseen liity, mutta sanokaas missä kohtaa Helsingistä lähtenyt Gabriella/Mariella kohtaavat Gracen, kun Grace on lähtenyt Tukholmasta. Tai oikeastaan mihin aikaan suunnilleen :) ?

Joni Huopana

Pyöreästi tunti Gracen lähdöstä ja tunti ennen Helsingin-laivojen saapumista.

Rami Kristian Wirrankoski

Liekö tästä keskusteltu, mutta juuri äsken seurasin Flinterrebecca-laivan matkaa Paraisille. ALus on nyt Paraisten Portissa. Tulossa Bilbaosta. Ei tuossa mitään, mutta onko tuo reitti todellakin Paraisille noin hankala? Laiva ajanut ensin mereltä Nauvon ja Korppoon välisestä salmesta ylös, sitten Nauvon pohjoispuolta ja taas alas Nauvon ja Paraisten välisestä salmesta ja Atun länsipuolta ylös Paraisten Porttiin? :O

Sami Saarinen

MarineTraffic:in alusjäljen mukaan näyttäisi ihan normaalilta reitiltä Utö-Parainen Keisarin väylän kautta.

Petri Lahti

Apteekkarinväylän nopeusrajoitusvaatimuksista 15 vuoden takaa on taas keskustelua Ahvenanmaalla. Lisäksi silloin vaadittiin, että liikennöintiä rajoitettaisiin isommilta aluksilta. Apteekkarinväylähän on se paikka, jossa Amorella sai lievän pohjakosketuksen joulukuun alkupuolella.

Ålands Radio kertoo asiasta http://www.radiotv.ax/news.con?iPage=3&iArticle=54377
Mukana myös linkki itse haastatteluun

Nya krav om begränsningar för färjor

Att mark- och vattenägare i Lemland och Föglö inte fått svar om begärda begränsningar för färjetrafiken i de smala farlederna på 15 år, är en rättsskandal. Det menar juristen Marcus Måtar. På uppdrag av ägaren till den holme som Viking Lines Amorella körde upp på i december kräver Marcus Måtar nu att fartbegränsningar införs i det så kallade Apotekarfaret i Föglö och att de större fartygen inte använder faret utan kör norr om.
    År 1999 begärde Vargskärs byalag och Flaka bys samfällighet samma sak av dåvarande skärgårdshavets sjöfartsdistrikt. Men ingenting har hänt sedan dess, enligt Marcus Måtar.

Publicerades 21.01.2014 kl. 15:50

Jussi Lampinen

Mistähän tälläinen melu apteekkarinväylästä ja sitä käyttävistä laivoista on alkanut Ahvenanmaalla. Maarianhaminalainen apteekkari Fjalar Grönberg oli aikoinaan se henkilö jonka aloitteesta tämä Apotekarsleden otetiiin yleiseen merenkulkukäyttöön ja tämä väylän virallistaminen tehtiin vasta 1970 luvulla, eli ei siitä niin kovin kauan ole. Tietysti alusten koko on moninkertaistunut noista päivistä, mutta jos laiva pystyy syväyksensä ja muun kokonsa puolesta käyttämään tätä väylää niin miksi se pitäisi kieltää. Onko älämölö alkanut siksi kun Amorella karautti karille joulukuussa, menikö luonto piloille siitä? Ympäristöllehän ei tietääkseni tullut tästä karilleajosta mitään ongelmia ehkä pohjamaalin ja pienten teräspalojen irtoamista lukuunottamatta.

Mikko-Oskari Koski

Fjalar Grönberg oli tosiaan vaikutusvaltainen henkilö Långnäsin sataman suunnitteluvaiheessa, eikä ollut sattumaa, että hänen vaimonsa Saga sai kummilaivakseen "merten jumbojetin" ms.Aurellan.
Apteekkarinväylän rajallisuus on koko ajan ollut hyvin kaikkien osapuolten tiedossa. Vikingillä saattaa tietysti hieman harmistusta ilmetä, kun Kreisi joutuu ajamaan iltapäiväsiivunsakin Järsön pohjoispuolelta, kun Tallinkin alukset nyt voivat molempiin suuntiin oikoa päivällä Hjulgrundista. Mutta olennaisin syy rajoitushakuisuuteen on silti ihan se, että ahtaassa väylässä on varsinkin kesäisin myös muuta liikennettä.

Hjulgundissa ja sen tuntumassa sattuneita onnettomuuksia on niin paljon, ettei yksittäisestä kolinasta paljoa muutoksia vallitsevaan tilanteeseen tule. Yksinkertaisin ratkaisu olisi tietenkin sulkea koko väylä, mutta tuskinpa tässä sitäkään tapahtuu. Suurennuksiinkaan ei ryhdytä, koska se edellyttäisi valtaisia räjäytystöitä, joita tuskin väylämaksuin lypsettäisiin takaisin. Eivätkä kaikki varustamot nykyäänkään Hjulgrundia tarvitse.
Amorella/Athena-luokkia rakennettaessahan Apteekkarinväylä syvennettiin ja laajennettiin niin isoksi kuin mitä ilman kokonaisten luotojen räjäytysoperaatioita oli mahdollista. Athena ja Kalypso taisivatkin sitten olla suurimmat laivat, jotka siitä normivedenkorkeudella pystyivät ajamaan.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Alton

Laitetaan nyt tähän threadiin vaikka hieman vanha aihe, koska tämä liittyy tavallaan aiheeseen.

Mietin tässä tänään tuota yöllistä Tax Free käyntiä Maarianhaminassa varsinkin HEL-STO laivoilla. Matkustajia tai rahtia ei yleensä varmaankaan ole Maarianhaminaan niin pysähdys on vain Tax Freetä varten. Joku tässä keskustelussa sanoikin, että käynti kestää vain pari minuuttia, jos ei matkustajia ole.  Mikä tässä tapauksessa lasketaan pysähtymiseksi ? Riittääkö pelkkä hetkellinen pysähdys laituriin ilman mitään putkien tms. yhdistämisiä vai onko tässä jotain muita vaatimuksia, että saa Tax Free oikeudet ? Eli siis onko tämä yöllinen tax free käynti vain pysähdys laiturin viereen ilman mitään yhteyttä terminaaliin ? Tarvitseeko laivan olla kiinni laiturissa köysillä, putkella tai muulla vastaavalla, että se lasketaan käynniksi satamassa ?

Petri Lahti

Furusundin kohdalla rantojen eroosio on tuplaantunut vuodesta 2000. Erityisen paha aallokon aiheuttaja on yllättäen Viking Grace. Vaikka laivan aallonmuodostukseen on kiinnitetty erityistä huomioita, Furusundin kohdalla sallittussa 12 solmun nopeudessa Grace aiheuttaa isompaa aallokkoa kuin muut laivat. Parin solmun pudotus matkanopeudessa Furusundin kohdalla lisää ajoaikaa edestakaisella matkalla noin 15 minuuttia.

Lisää Skärgården-lehdestä
   http://www.skargarden.se/miljofartyg-hotar-stranderna/
tai Nyanista
   http://www.nyan.ax/viking-grace-drar-upp-storsta-vagsvallet/


Mikko-Oskari Koski

Lainaus käyttäjältä: Jere Metsäranta - 01.04.2015, 20:35:17
Mikä tässä tapauksessa lasketaan pysähtymiseksi ? Riittääkö pelkkä hetkellinen pysähdys laituriin ilman mitään putkien tms. yhdistämisiä vai onko tässä jotain muita vaatimuksia, että saa Tax Free oikeudet ? Eli siis onko tämä yöllinen tax free käynti vain pysähdys laiturin viereen ilman mitään yhteyttä terminaaliin ? Tarvitseeko laivan olla kiinni laiturissa köysillä, putkella tai muulla vastaavalla, että se lasketaan käynniksi satamassa ?

Kyllä alus pitää töijata ja vähintään yksi luukku avata, mutta jos kulkijoita ei ole, se voidaan sulkea saman tien. Pitääkö joku lappu kuitata, sen kertokoon asiasta varmuudella jotain tietävät. Itse olen osunut vain kerran sellaiseen tilanteeseen, ettei laivasta, jonka kyydissä olen ollut, ole kukaan ollut jäämässä eikä kyytiin pyrkimässä, mutta kyllä se Galaxyn autoportti silloinkin avattiin Pitkännenän rampin luona noin viideksitoista sekunniksi.
Sinälläänhän verottomuusehdon tuo nimenomaan tuo Ahvenanmaalla käynti kunhan alus on kansainvälisellä matkalla. Näin Ruotsista tulevat risteilyalukset voivat kääntyä Ahvenanmaalta takaisin, mutta Suomesta tulevien on ajettava Ruotsiin asti.

Lainaus käyttäjältä: Petri Lahti - 08.04.2015, 23:52:20
Furusundin kohdalla rantojen eroosio on tuplaantunut vuodesta 2000. Erityisen paha aallokon aiheuttaja on yllättäen Viking Grace. Vaikka laivan aallonmuodostukseen on kiinnitetty erityistä huomioita, Furusundin kohdalla sallittussa 12 solmun nopeudessa Grace aiheuttaa isompaa aallokkoa kuin muut laivat. Parin solmun pudotus matkanopeudessa Furusundin kohdalla lisää ajoaikaa edestakaisella matkalla noin 15 minuuttia.

Eihän tässä mitään yllättävää ole. Iso laiva on massaltaan iso, ajoipa se millaista vauhtia tahansa, kyllä tämän tiedon nyt pitäisi yleissivistykseen kuulua. Gracen turhat Tukholmankäynnit voitaisiin kenties saadakin loppumaan sillä, että Ruotsin varakkaimmat huvilanomistajat pelkäävät rantojensa puolesta..?
Myrstenin aikanaan masinoiman Rökobbin väylän (Ljusterön eteläpuolelta Möjan tuntumaan ja Svenska Högarnan ja Söderarmin välistä Ahvenanmerelle) toteuttaminen olisi silloin aikanaan ollut viisasta. Silloin Furusundista olisi saatu pois kaikki turha liikenne, sillä ei-ehdottoman-kiireelliset vuorot olisi armotta siirretty uudelle väylälle. En jaksa uskoa, että suunnitelmaa enää kaivettaisiin esiin...
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Joni Huopana

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 09.04.2015, 00:52:46

Eihän tässä mitään yllättävää ole. Iso laiva on massaltaan iso, ajoipa se millaista vauhtia tahansa, kyllä tämän tiedon nyt pitäisi yleissivistykseen kuulua. Gracen turhat Tukholmankäynnit voitaisiin kenties saadakin loppumaan sillä, että Ruotsin varakkaimmat huvilanomistajat pelkäävät rantojensa puolesta..?

On se siinä mielessä yllättävää, että uuden laivan odotettiin olevan saaristoystävällisempi ja pienempiä aaltoja synnyttävä.

Pasi Saarinen

Juuri näiden samaisten huviloiden takia, ei ihan kaikille Turusta lähteville risteilijöille ole ihan sama, missä laiva käy. Ainakin itse katson mielummin aamupalapöydässä noita "ohi lipuavia" huviloita, veneitä ja rantoja, kuin jonkun laivan kylkeä Kapelskärissä. Tosin jos makaa kauhessa kankkusessa ikkunattomassa hytissä, ei asialla tosiaan ole merkitystä.

Tero Ilus

Aluksen runko on luultavasti suunniteltu toimimaan hyvin 18-22kn nopeudessa, mutta 12kn aiheuttaa ongelmia. Sama ongelma näkyy uusien laivojen kohdalla Kustaanmiekassa...