Kulkuväylät, reitit ja laivojen kohtaamiset

[Mikko-Oskari Koski]

STO-MHQ-osuudella Suomenlahdelle matkaava Viking ajaa aina edellä, Silja keskellä ja Tallink viimeisenä. Silja ohittaa Vikingin Lågskärin eteläpuolella kello yhden jälkeen. Siljan on sovittu olevan Helsingissä ensimmäisenä (OK, näin olisi jo aikataulunkin puolesta, mutta olisi muutenkin) laituripaikkansa sijainnin aiheuttaman vatkauskuvion takia.
Toiseen suuntaan ajettaessa sovitaan ilmeisesti tapauskohtaisesti, mutta kyllä Silja järjestäen on Maarianhaminan kaijassa kiinni ennen Vikingiä. Pari viikkoa sitten seurasin paseerausta Gustafsvärniltä Hangon edustalla ja silloin länteenpäin tässä järjestyksessä matkanneiden Victorian, Seren ja Marin ohitusväli Russarön majakan tornin kohdalla oli kaikilla tasan 20 minuuttia.

***

Viime yönä Sere ohitti Marin tosiaan Lågskärin majakan valon jäädessä taakse, mutta Victorian käyntiaika Maarianhaminassa oli sen verran myöhäisempi, että se ei tähän "kuviokelluntaan" ehtinyt mukaan. Melkein plägässä kesäyön hämärässä oli varsin hyvä fiilis myös vähän ennen kahta, kun kohdattiin tässä järjestyksessä jopa yllättävän lähellä toisiaan ajaneet Symppa, Gabbe ja ReBa. Aamulla Sere tuli Helsinkiin Porkkalan kautta, Mari Kasuunin reittiä.

Ahvenanmaan saaristossa mukavan reittivaihtoehdon tarjosi Ålandstrafikenin matkustajan kannalta vaatimattomin purtilo Grisslan, joka ahdettiin keskiviikon 16.15 lähdöllä Långnäsistä Snäcköhön niin täyteen, ettei fillarin vierestä päässyt siirtymään kuin keulapakkaa markkeeraavalle "töijausterassille"(mikä kyllä hienolla ilmalla lieneekin yksi parhaista mestoista koko Åt:n tonnistossa, vastaavaa -ainakaan matkustajille avointa- ei isommista lautoista löydy). Långnäsistä käännyttiinkin pohjoiseen ja ajettiin Bussön ja Bergön eteläpuolelta Teilille ja ko.ulappa ylitettiin siten, että Snäcköhön tultiinkin Seglingen pohjoispuolelta reittiä, joka ei ainakaan isoissa merikartoissa näy. Bergössä ja Överössä ei poikettu.
Olin saman päivän aamuna nähnyt Sottungan Skagetilta Grisslanin ajavan Snäcköstä Seglingen eteläpuolista väylää, jota se ilmeisesti kulkeekin aina Överön kautta mennessään. Tuuria sinänsä, etten ollut luottanut siihen, että Grisslan poikkeaa aina Överössä mot beställning. Silleilläkin nimittäin lienee kiislan mahassa enemmän liikkumatilaa, kuin Grisslanin pokalla tuolla reissulla, eikä kippari taatusti olisi yhden fillaristin takia ruvennut Överössä poikkeamaan...

[Väyrysen Antti]

En nyt jaksa lukea koko 15-sivuista ketjua, mutta uskoisin, ettei tälläisestä tapauksesta ole vielä ollut juttua.

Kuulemani huhun mukaan tänään Helsingistä lähtenyt Siljan Helsinki-Tukholma-laiva ajoi varsin hupsua reittiä. Eteläsatamasta lähdettiin normaalisti Kustaanmiekan ja Harmajan kautta kohti Porkkalaa, mutta Katajaluodon hujakoilla paatti heittikin kunnon kurvaa ja kääntyi siitä sitten syväväylälle, jota pitkin matka jatkui kasuunille ja edelleen merelle.

En sitten tiedä, mikä oli tapauksen taustalla...

[petri isomäki]

Siljahan aikoinaan seilaili Uudenkaupungin ja Norrtäljen väliä Holmialla ja Silvialla. Onko kellään käsitystä siitä kulkiko reitti Ahvenanmaan pohjoispuolitse vai mistä?

[Mikko-Oskari Koski]

Ei tietoa, mutta käsitys, että kulki. Ugistahan on reittiliikennöintimielessä ajettu myös Grisslehamniin (Eckerön ensimmäinen Alandia), Simpnäsiin (Apollo Ålandspilen), Gävleen (Svean Brunhild) ja Östhammarin Hargshamniin (FinnLink) ja näissä kaikissa tapauksissa reitti on mennyt Ahvenanmaan pohjoispuolelta.
Jostain syystä Uki ei ole pystynyt ottamaan tuulta satamapaikkana. Yksi mahdollisuus liikennepaineen luomiseksi sinne voisi tietysti olla Hepokarin sataman myyminen jollekin Ahvenanmaan kunnalle, jolloin tax-freen toteutumiseen ei tarvittaisi pysähdystä saarimaakunnassa... Pitää muistaa, että uuskaupunkilaisilla oli jo purjelaivakaudella varsin runsaasti suhteita Oolantiin päin ja kaupungin telakkakin oli pitkään Gustaf Eriksonin varustamon omistama.

Kysymys Porkkalan väylästä ja Helsinki-Tukholma -laivoista: Onko tällä reittivalinnalla ajallisesti minkämoista eroa tavanomaisempaan vaihtoehtoon?

Eipä juuri, sillä vaikka Porkkalan kautta kuljettaessa onkin enemmän mutkia ja hiljaisempi perusvauhti, on matkaa Kasuunin kautta sen verran enemmän, että samoihin aikoihin siellä yhtymiskohdassa ollaan. Esim.kesällä 1994 olin Europan ahteritäkillä noin klo 20.45, kun asetuttiin samaan linjaan Vikingin sekä eteläsuunnalta kolmanneksi samaan letkaan liittyneen Estonian kanssa.

[Repe]

En ole lukenut koko topicia ja toivottovasti tätä kysymääni asiaa ei ole missään tässä topicissa sanottu :-\.

Eli, kysymys koskee Olympia terminaalin vierestä menevää väylää jota useimmin käyttävät vain pika-alukset. Minkä koikoinen laiva siitä mahtuu?(ainakin Opera mahtuu siitä, joten varmaan silloin myös vikingin Tukholman laivojenkin pitäisi mahtua siitä). Siljan Tukholman laivat siitä tuskin mahtuvat, mutta säästäisikö sitä kautta kulkeminen aikaa/rahaa?

Tässä linkki valkeat laivat-sivuilta löytämääni kuvaan jossa Opera käyttää kyseistä väylää.
http://www.valkeatlaivat.net/laivasto/sallyalbatross1992/kuvat/sallyalbatross1992-54.jpg

[Pekka Lappalainen]

Eli, kysymys koskee Olympia terminaalin vierestä menevää väylää jota useimmin käyttävät vain pika-alukset. Minkä koikoinen laiva siitä mahtuu?(ainakin Opera mahtuu siitä, joten varmaan silloin myös vikingin Tukholman laivojenkin pitäisi mahtua siitä). Siljan Tukholman laivat siitä tuskin mahtuvat, mutta säästäisikö sitä kautta kulkeminen aikaa/rahaa?

Ko. väylä on 6.9m syvä ja aika kapea. Viikkarit mahtuisivat ehkä menemään siitä läpi mutta kun ottaa huomioon heidän laituripaikkansa Skattan puolella niin siitä ei varmasti ole mitään hyötyä. Matka Harmajalle on kuitenkin käytännössä sama niin Särkän kuin Gustunkin kautta. Pikalaivat käyttävät sitä mieluummin koska näin heidän ei tarvitse välittää Sompasaaren kulkijoista ja eteläsataman isommista laivoista ollenkaan.

[Mikko-Oskari Koski]

Tukholman sisääntuloväylistä se ns.ikiaikaisin eli suorin reitti Trälhavetilta Bogesundiin johti Hästholmenin pohjoispuolitse ja Kodjupet-syvänteen läpi. Väylä päätettiin Kustaa Vaasan aikana linnoittaa ja oheistuotteena sulkea leveämpi Oxdjupet -missä sitten riittikin tekemistä yli kolmeksisadaksi vuodeksi. 1800-luvun lopullahan Oxdjupetin kivipatoa oli pakko ruveta purkamaan, kun isot laivat eivät enää muuten Tukholmaan mahtuneet. Tosin jo aikaisemmin oli Oxdjupetin rannalle rakennettu meidänkin hyvin tuntemamme Smörasken eli Fredriksborgin tykkitorni.
Syy, miksi Oxdjupet piti uudelleen avata oli se, etteivät laivat enää mahtuneet kääntymään Vikingsborgin kohdalla -itse Kodjupet Waxholmin linnan kohdalla ei olisi mahdoton paikka edes Birger Jarlin tai Ålandsfärjanin kokoisille aluksille. Nykyään Hästholmenin väyliä ei hoideta kuin pienehkön tonniston tarpeisiin, mutta Stegesund Skarpön ja Hästholmenin välissä oli kyllä kokemus sinänsä -siitä tuskin Vånökään matalalla vedellä pystyy kulkemaan.

Tukholman saaristoväylistä niin tämä Kodjupet-Stegesund-reitti, Lindalssundet Värmdön itäpuolella kuin myös Ljusterön eteläpuolinen reitti Grindalta Örsön ja Staveströmin välitse Hummelmoraan olivat ehdottomasti kokemisen arvoisia. Tällaisiin kapeikkoihin ei Suomen vesillä kovinkaan monesti mennä. Waxholmsbolagetilla on maisematarjontaa, jota ei voi kuin arvostaa.  8)

[Sami Koskinen]

Meloodia ajaa Tallinnasta Helsingiin yövuoron 23.55 Tallinnasta ollen 08.00 Helsingissä. Miten tämä ylitys ajetaan? Jäädäänkö Tallinnaan, josta lähdetään aamuyöllä vai ajetaanko Helsinkiin "täysillä" ollen aamuyöstä jo perillä? Vai ajetaanko koko matka hidastellen?  ???

[Marko_Laitamaa]

Taitaa olla niin että Tallinnasta lähdön jälkeen ajataan jonku matkaa ja sitte lillutaan merellä, ja sitte aamulla Helsinkiin.

[Timo Lehtinen]

Taitaa olla niin että Tallinnasta lähdön jälkeen ajataan jonku matkaa ja sitte lillutaan merellä, ja sitte aamulla Helsinkiin.

Näin on. Lillutaan merellä, yleensä Helsingin majakan itäpuolella. Jos on kova keli saattaa jäädä Muugan edustalle.

[Emil Östman]

Pitkästä aikaa Silja Festival menee Amorellan edessä vai onko näkynyt lähiaikoina..? AISissa näkyy kun Festival menee Amorellan edessä.

PS. En tiedä tuliko oikeaan ketjuun

[Joni Huopana]

Siljan sivuilta:

Poikkeuksia aikataulusta (Silja Festival)
7., 26. ja 27.11.2005 Långnäsin kautta klo 13.35, tulo Tukholmaan klo 18.45

[Globab]

Kysymys Porkkalan väylästä ja Helsinki-Tukholma -laivoista: Onko tällä reittivalinnalla ajallisesti minkämoista eroa tavanomaisempaan vaihtoehtoon?

Eipä juuri, sillä vaikka Porkkalan kautta kuljettaessa onkin enemmän mutkia ja hiljaisempi perusvauhti, on matkaa Kasuunin kautta sen verran enemmän, että samoihin aikoihin siellä yhtymiskohdassa ollaan. Esim.kesällä 1994 olin Europan ahteritäkillä noin klo 20.45, kun asetuttiin samaan linjaan Vikingin sekä eteläsuunnalta kolmanneksi samaan letkaan liittyneen Estonian kanssa.

Joo, tuli tuosta mieleen kun oltiin helmikuussa 2003 (muistaakseni) Silja Serenadella. Samana iltana Opera ei lähtenyt ollenkaan aikataulun mukaiselle matkalleen koska oli aikaisemmin juuttunut ahtojäihin. (Kova jäätalvi). Joka tapauksessa tuolloin Serenadekin meni ilmeisesti jää-olosuhteiden vuoksi Porkkalan väylää ja huomattavasti mutkaisempihan se tosiaan on, huomasi ihan laivalla alkuillasta laivan liikkeistä, ainakin silloin.
  Tuosta vaan tuli mieleeni, että onko kyseisellä väylällä laivalla tilaa väistellä ahtojäitä? Ja onko laivoilla yleensä tapana jotenkin väistellä niitä? Eikös ahtojäät erottaa usein aika hyvin tietynlaisista jääkasoista? Ajattelin vaan kun laivan liikkeet/kallistukset olivat sen verran voimakkaita ja paatissa oli keulassa valonheittimet päällä jotka "haravoivat" jäätikköä kauas eteenpäin.
Välillä kyllä Atlantis Palacen keulabaarissa 8.kannella helisi oikeinkin mallikkaasti. Saati sitten 2.kannella.... ;D Itseasiassa ryminä tuntui ihan Promenaden keulaosissa asti. ::)

[jimsmith]

Kyllä niitä ahtojäitä mahdollisuuksien mukaan väistellään.
Aina se ei onnistu kuitenkaan, niinku mulla 4 vuotta sitten Riikanlahdella yöllä 3 aikaan.
Jäätiin kiinni, se oli n. 4 vedenyläpuolella ja vähintäänkin saman verran veden alla.  ;D
Ruori nollaan ja kahvat ylös, eikun taakse päin ja uusi yritys, päästiin ekalla siitä sit yli, vauhtia oli törmäyksessä n.16,5 solmua.

[Tero Ilus]

  Tuosta vaan tuli mieleeni, että onko kyseisellä väylällä laivalla tilaa väistellä ahtojäitä? Ja onko laivoilla yleensä tapana jotenkin väistellä niitä? Eikös ahtojäät erottaa usein aika hyvin tietynlaisista jääkasoista? Ajattelin vaan kun laivan liikkeet/kallistukset olivat sen verran voimakkaita ja paatissa oli keulassa valonheittimet päällä jotka "haravoivat" jäätikköä kauas eteenpäin.

Ahtojäitä ei muodostu porkkalan väylälle saariston suojasta johtuen. Harmajan edusta sitävastoin on 'kuuluisa' keräämään ahtojäävalleja varsinkin lounaistuulilla. Jäätalvena -93 koko laivaliikenne Helsinkiin ohjattiin porkkalan kautta useita kuukausia Harmajan vallien takia. Tästä johtuen Sallykin aikoinaan ajoi Savinin matalalle Porkkalan reitillä.

Laivoilla käytetään jääajossa voimakkaita valonheitimiä ennenkaikkea 'rännien' etsimiseen. Polttoaineen kulutus sekä rytinä vähenee jos ajaa jo valmiiksi pehmennettyä ränniä.  :)