maritimeforum.fi

Pörtöläisten olisi määrä aloittaa liikennöintinsä Merguksella kuluvan viikon sunnuntaina, lokakuun ensimmäisenä. Alus on tänään siirtynyt pitkäaikaismakuutuksesta Pansiosta Långnäsiin, poiketen matkalla Galtbyssä, Sottungassa, Snäckössä ja Överössä. Tosin Snäckössä on ilmennyt -kaikkien sekä laiturin että aluksen tuntevien toki hyvin tietämä- ongelma, kun alus ei sovikaan sikäläiseen laituriin. No, onhan tässä vielä monta päivää aikaa tehdä remonttia...
Sattuuko joku muuten tietämään, onko FinFerries myynyt vai rahdannut Merguksen tälle uudelle, aiemmin lähinnä virolaismiehistöjen keikkavälittäjänä tunnetulle operaattorille? Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että se on tässä diilissä ainakin toistaiseksi ainoa varma voittaja.

Kohta se alkaa..

"Suomen kallein draamasarjatuotanto Estonia on katsottavissa MTV Katsomo+ -tilauksella 12. lokakuuta lähtien."

https://www.voice.fi/viihde/a-226835

Taas napattu pieni määrä Eckerön osakkeita, ei ihan vielä ole 20%:ia..

CAN

Seuraavat suurikokoiset kauppalaivat ovat tänä kesänä purjehtineet läpi Luoteisväylän, ovat tällä hetkellä purjehtimassa Luoteisväylän läpi tai ovat menossa kohti Luoteisväylää aikomuksenaan purjehtia sen läpi vielä tämän kauden aikana. Punaisella länteen Grönlannin sivuitse ylös ja Beringinsalmesta alas; sinisellä vastakkaiseen suuntaan eli itään.

Matkustajalaivat (11 kpl 25. syyskuuta mennessä)

• National Geographic Resolution
• Scenic Eclipse
• Roald Amundsen
• Hanseatic Nature
• Fridtjof Nansen
• Silver Wind
• Seabourn Venture
• L'Austral
• Le Boreal
• Sylvia Earle
• Le Commandant Charcot

Rahtilaivat (11 kpl 25. syyskuuta mennessä)

• Alaskaborg
• Americaborg
• Albanyborg
• Trinityborg
• Arneborg
• Adriaticborg
• Biglift Barentsz
• Taagborg
• Americaborg (todennäköinen)
• Avonborg (todennäköinen)
• Albanyborg (todennäköinen)

Huviveneitä en ole laskenut.

Edellinen ennätys viime vuodelta oli 17 purjehdusta.

Romantika siirretty Paljassaareen missä Isabellekin vielä.. Eli tällä hetkellä lienee melkein kysymys mitä sen kanssa tehdään. (Toki kuinkahan paljon nuo Victorian risteilyt myyneet, ettei tulisi painetta vaihtaa Baltic Queenia tilalle)

Nyt Titan on ilmestynyt myös Venäjän Merirekisterin tietokantaan. Mielenkiintoisena yksityiskohtana luokituslaitoksen tietokannasta ei (enää) ilmene aluksen omistavan yrityksen nimeä. IHS:n tietokantaan on päivittynyt vain aluksen nimi ja lippu, mutta ei vielä uutta venäläistä omistajaa. Julkisessa Equasis-tietokannassa taas on edelleen vanhat tiedot.

Hieman kyllä mietityttää, että mitä ihmettä Venäjä tekee 40 vuotta vanhalla suhteellisen pienikokoisella offshore-aluksella. Toisaalta tämä voi olla merkki siitä, että mahdollisuudet hankkia edes kaukoidästä uudempaa kalustoa alkavat haihtua, mutta toki ostaja voi myös olla niin sanottu "alemman tason toimija" jolle (jonka asiakkalle) kelpaa iäkkäämpikin (ja sitä myöten merkittävästi halvempi) alus. Täytynee seurata, suuntaako alus vielä tämän kauden aikana Koillisväylälle ja jos hyinen Kaarian meri kutsuu, mihin se siellä ryhtyy.

Husky-luokan aluksiahan on alkujaan rakennettu yhteensä kuusi: kaksi Kanadassa (ex-Thetis Bel-Airen telakalla Pohjois-Vancouverissa länsirannikolla ja toinen Deltassa sijainneella Vito Steel Boat & Barge -telakalla maan itärannikolla) sekä neljä Etelä-Koreassa Hyundain telakalla Etelä-Koreassa. Kaksi aluksista on romutettu, kaksi makuutettu ja kaksi ajossa.

Håkansin kotisivuilla on julkaistu uusi yhtiön virallinen tiedote Thetiksen kaupoista:

https://alfonshakans.fi/notice-tiedote/

Tällä välin nyt Norjan länsirannikolla ylös matkaava Titan (Thetis) on jo saanut Koillisväylän alueen kulkuluvat Karanmerelle, Obinlahdelle sekä Jeniseinlahdelle kattaen alueen satamat Sabettan ja Diksonin. Lupa näkyy olevan voimassa kokonaisen vuoden eli tuolle alueelle sille on kaavailtu jotakin hommia, miten itse asiassa hieman päättelinkin tapahtuvan, kun selvisi aluksen matkaavan Murmanskia kohti.

Kulkulupa pdf-tiedostona Rosatomin Koillisväylä-kotisivuilta.

Lainaus käyttäjältä: Ilves Valta - 22.09.2023, 08:48:26 Voi tietysti miettiä miten paljon Hansen tilanteeseen vaikutti sitten tuo omistuskuvio Saksan kanssa? 90-luvun HS:n juttuja aiheesta löytyy näköjään netistä mutta maksumuurin takaa. Suomihan ei voinut yksipuolisesti lopettaa Hansen käyttöä, kun Saksan kanssa solmitun sopimuksen mukaan se tai parempi murtaja piti pitää käyttövalmiina. Sen pohjalta mitä noita HS:n artikkelien alkuja pääsin lukemaan neuvoteltiin Hansesta uusi sopimus Suomen ja Saksan välille niinkin myöhään kuin 1992, ja samoihin aikoihin kehuttiin murtajan olevan Suomelle halvin kun Saksa maksoi osan viuluista.

Suomi oli aikaisemmin käyttänyt Hansea siinä missä muitakin murtajiaan mutta 90-luvulla Hanse oli jo laitettu "koipussiin", mitä termiä silloin käytettiin. Toisin sanoen Hansella ei normaalitilanteessa enää ajettu vaan se otettiin käyttöön vain erityisen hankalissa jääolosuhteissa, kuten talvina 1994 ja 1996.

On tietysti niin, ettei Suomi olisi Hansen kohtalosta voinut yksin päättää mutta homma olisi hoitunut sillä, että sopimuksen loppuajan olisi luvattu lähettää Saksalle Varma tai Apu, jos Itämeren eteläosissa esiintyisi jäänmurtotarvetta. Näinhän oli tehty joskus 1980-luvullakin, kun Saksa tarvitsi Hansea ja se oli saanut lähdön estävän vian.

Lainaus käyttäjältä: Ilves Valta - 22.09.2023, 08:48:26 Toinen asia on sitten se, että minun käsitykseni mukaan merkittävä syy siihen että Tarmo-luokan murtajista luovuttiin oli niiden koko. Kun avustettavien laivojen koot olivat kasvaneet, ei 21 metriä leveistä Tarmo-luokan murtajista ollut enää murtamaan tarpeeksi leveää ränniä. Mutta sitten toisaalta niihin tehtäviin mihin kapeampi laiva riitti oli olemassa Voima joka oli uudistettu 1979. Näinollen vaikka Varma ja Apu eivät olleet mitenkään erityisen vanhoja (varsinkin kun vertaa Urho-luokan laivojen korkeaan ikään nykypäivänä) tai tekniikaltaan vanhentuneita kun ne korvattiin, oli tarve niiden korvaamiseen olemassa.

Mutta Hanse oli vain reilut 17 metriä leveä eli tässä suhteessa Varmaakin ongelmallisempi tapaus. Siitähän ei ole kysymys, etteikö 90-luvun alkupuolella ollut perusteltua tilata pari uutta murtajaa vaan siitä, mitä niiden tieltä päästettiin laivastosta pois. Ja Apuahan ei varsinaisesti korvattu millään paitsi tosiaan sitten Polariksella kymmenkunta vuotta jälkikäteen, kun talvet 2010 ja 2011 opettivat, etteivät jäät sittenkään kadonneet Itämereltä lopullisesti.

Kaiken pohdinnan lomassa Fennican matka jatkuu St. John'sista kohti Milne Inletiä ja sen tulevaa operointialuetta.