St. Peter Linen liikenne

Aloittaja Jussi Lampinen, 18.01.2010, 09:38:38

« edellinen - seuraava »

Timo Tuomivirta

#165
Lainaus käyttäjältä: Kimmo Rantanen - 26.03.2010, 22:04:53
Helsingin Olympiaterminaalillakin on huonot puolensa. Tuskimpa nääs saavat lupaa rahtiliikenteelle Olympiaterminaalista, kun Stellakaan ei saanut. Riittääkö pelkkä matkustajaliikenne pitämään linjaa pystyssä ympärivuotisesti?

Tukiko tuo laiva edes rekkojen tai autojen kuljetusta kunnolla? Eikös täällä mainittu että laivaa on muokattu siten, että ei ole nykysellään läpiajoa?

Lisäksi uudessa satamassa ei ole vielä pariin vuoteen läpivalaisulaitteita eli auton kanssa tulo sinne kielletty?

->Veikkaisin, että alus aloittaisi vanhassa "kolaripaikassa" niin myöhemmässä vaiheessa liikennöinti siirtyy uuden sataman yhteyteen.

Ja Pietarin kaupungin Keskustassa ei autolla pääse yhtään mihinkään propka aikaan eli 18h vuorokaudesta.

Teijo Niemelä

Lainaus käyttäjältä: Kimmo Rantanen - 26.03.2010, 22:04:53
Helsingin Olympiaterminaalillakin on huonot puolensa. Tuskimpa nääs saavat lupaa rahtiliikenteelle Olympiaterminaalista, kun Stellakaan ei saanut. Riittääkö pelkkä matkustajaliikenne pitämään linjaa pystyssä ympärivuotisesti?

Tammikuussa oli juuri puhetta suomalaisen shipping agentin kanssa, etta rahtia ei olisi tarkoitus kuljettaa lainkaan.
Risteilyuutiset osoitteesta www.cruisebusiness.com
2/2015 Costa Serena; 3/2015 Wind Surf; 4/2015 Viking Star; 5/2015 Star Breeze; 10/2015 Norwegian Escape; 11/2015 Anthem of the Seas. Tulevaa: 1/2016 Veendam; 4/2016 Koningsdam.

Jan Holm

Kyllä on ihme homma jos ei rahtivehkeitä kuljeteta?
Se olis hyvä rahasampo.
Varmaan moni rahtari kulkisi tämän kautta välttääkseen rajatoiminnot Vaalimaalla tai Nuijamaalla.
Ex Finlandia on hieno laiva!
Miehitöllä oli aikoinaan oma "baari" ja hyvät tilat harrastuksille.
Olis varmaan kiva käydä stekkaamassa vuoden -85 jälkeen kun oltiin viikko työharjottelussa, muutokset.
Onko tiatoo miehistön kansalaisuuksista ???

Timo Tuomivirta

#168
Lainaus käyttäjältä: Jan Holm - 28.03.2010, 21:48:09
Kyllä on ihme homma jos ei rahtivehkeitä kuljeteta?
Se olis hyvä rahasampo.
Varmaan moni rahtari kulkisi tämän kautta välttääkseen rajatoiminnot Vaalimaalla tai Nuijamaalla.
Ex Finlandia on hieno laiva!
Miehitöllä oli aikoinaan oma "baari" ja hyvät tilat harrastuksille.
Olis varmaan kiva käydä stekkaamassa vuoden -85 jälkeen kun oltiin viikko työharjottelussa, muutokset.
Onko tiatoo miehistön kansalaisuuksista ???

Ehkä rahasampo on vähän ylioptimistinen ilmaisu, mutta olisihan se semmoinen asia joka pitäisi ehdottomasti sisällytää bisnes kuvioihin jos haluaa välttää aikaisempien Pietarin linjan kohtalon.

Mutta miten rahtia edes liikuttaisi nyt päätetyllä kuviolla?

1) Pietarin keskustassa on aina ruuhka, asuuhan kaupungissa koko suomen väkiluku. Siellä rekka ei kait pääsisi Hirvisaaresta pois

2.) laivassa ei ole läpiajoa

3.) helsingin keskustassa ei rekat saa kulkea, kun on ihan erikseen kielletty (esim stella ei rekkoja kuljettanut vaikka se oli koko aloituksen ydin idea)

4.) uudessa matkustaja satamassa ei ole vielä pariin vuoteen läpivalaisu kalustoa.

5.) Pietarin läntinen kehätie ei ole vielä valmis, eli Lounais suunnan rahti joutuu kiertelemään turhan paljon.

Eli rahtia jos meinattaisiin niin se olis sitten Kronstadt-vuosaari, mutta sitten taas vaikuttaisi markustaja määriin

Veikko Ahola

Periaatteessa kai noin, mutta tietysti voisihan yhtiö halutessaan hoitaa homman niin että tehdään stopit Vuosaaressa ja Kronstadtissa matkalla, tai sitten niin että jätetään matkustajat aamulla keskustaan ja mennään hakemaan rahti päivän aikana mainituista satamista. Ongelmansa molemmissa, jälkimmäisessä risteilytuote kärsii kun laiva ei ole käytössä päivän aikana ja samoin lisäisi rahdin matka-aikaa. Ja taisipa muuten olla jossain aiemmin esillä olleessa aikataulussa mainittu yöpysähdys Kotkaan, joka sekin voisi olla mahdollinen.

Mutta toisaalta, olisiko kaikki tämä vaiva sen arvoista, ja ehkäpä ovat laskeneet autokannen tuottavan enemmän esim. kasinona.

Juhani Gronlund

#170
 Foorumilla yleinen ja  sinäänsä suloinen merelkulkualan economistien " rahtikiima" koskien rahdin merkitystä risteilyautolauttaliiketoiminnassa näyttää myös nostavan päätään tässä keskustelu ketjussa. Ensinnäkin niin kuin joku edellisissä viesteissä mainitsi St Peter line ei ota rahtivehkeitä olleenkaan laivaan. Tämän myös varustamo hinnasto sivuilla mainitsee, henkilöauto kuljattajan kanssa on kyllä tervetullut laivaan ja muistaakseni auto yhteen suuntaan hinta oli vajaat 50 e / auto . Samassa autohinnasto sivulla oli myös aamupala hinnasto jossa erittäin kallis aamupala 12 e / henk.reittimatkalla.

Rahdin merkitys risteilyautolautoille:

Risteilyautolautaliiketoiminnan liikevaihdonjakautuma : n. 92 % matkustajaliikennen
                                                                        n.  8 % rahtiliiketoiminta

Matkustajakohtainen keskiliikevaihto n. 72.5 eur (arvonlisätön keskiostos ) / matkustaja
Rahtiyksikön                                 n. 288 eur / rahtiyksikkö

Esim: Viking line osalta 10 % nousu matkustajamäärissä lisäisi liikevaihtoa 15 307 eur / vrk
rahdin 10 % nousu vain 1728 eur / vrk  

Ja tietenkin sama toisin päin eli rahdin määrän nousu tai lasku ei vaikuta kovin paljon liiketoimintaan ja kannattavuuteen ja rahti on myös liiketoiminta-alue jossa markkinointiin sijoitetun pääaoman tuotto monesti negatiivinen, kun taas matkustajaliiketoimintaan sijoitettu markkinointipääoma tuottaa  ainakin vuositasossa plussaa .. Rahti siis kulkee sen verran kun  kulkee ns. päivän hintaan vallitsevassa kilpailu ja markkinatilanteessa ja markkinoinnilla ei rahtipalveluiden menekkiin voi kannattavasti vaikuttaa.

Timo Selkälä

Lainaus käyttäjältä: Juhani Gronlund - 29.03.2010, 14:19:47
Rahdin merkitys risteilyautolautoille:

Risteilyautolautaliiketoiminnan liikevaihdonjakautuma : n. 92 % matkustajaliikennen
                                                                        n.  8 % rahtiliiketoiminta

Matkustajakohtainen keskiliikevaihto n. 72.5 eur (arvonlisätön keskiostos ) / matkustaja
Rahtiyksikön                                 n. 288 eur / rahtiyksikkö

Esim: Viking line osalta 10 % nousu matkustajamäärissä lisäisi liikevaihtoa 15 307 eur / vrk
rahdin 10 % nousu vain 1728 eur / vrk  
Olisit ystävllinen ja linkittäisit lähteen mistä nämä tiedot ovat peräisin, kiitos. Tuosta olisi hyötyä nimittäin yhdessä toisessa jutussa.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Juhani Gronlund

#172
Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 29.03.2010, 15:51:45
Olisit ystävllinen ja linkittäisit lähteen mistä nämä tiedot ovat peräisin, kiitos. Tuosta olisi hyötyä nimittäin yhdessä toisessa jutussa.

Viking line kotisivuilla on muistaakseni pdf tiedosto tai uutis osuus jossa eritellään matkustajaliiketoiminta ja rahtiliiketoiminta sisältäen liikevaihdot. Kyseessä ei ole taulukko vaan tieto löytyy tekstin sisältä. Kyseessää  voi olla osavuosikatsaus tai sen liite.

:-\Vähän laiskalla päällä kun parhaillaan olen en suoraa linkkiä tähän viestiin lisää, koska äkkiseltään viking sivuilla käydessä en tiedostoa löytänyt, mutta ihan varma on muistikuva siitä  että sen sisältöinen uutis sivu tai pdf tiedosto sieltä löytyy.


Timo Tuomivirta

Miten muuten on mahdollista, että puoolisen vuotta sitten uutisoitiin että laman takia lähimatkailu on nousussa ja laivamatkustajien määrä on noussut ja samalla kuitenkin että laivayhtiöoden tuloskunto on laskenut.

Järkeilin, että tuloskunnon lasku johtui rahdin määrän vähenemisestä, mutta tuo matkustaja määrien kasvuhan olisi pitänyt rahtimäärien lasku kompensoida ja itseasiassa kasvattaa marginaaleja.

Onko viimeaikoina kirjattu jotakin hankintamenoja yms tuloksiin vai mistä kiikastaa?

Juhani Gronlund

#174
Lainaus käyttäjältä: Timo Tuomivirta - 29.03.2010, 22:17:30
Miten muuten on mahdollista, että puoolisen vuotta sitten uutisoitiin että laman takia lähimatkailu on nousussa ja laivamatkustajien määrä on noussut ja samalla kuitenkin että laivayhtiöoden tuloskunto on laskenut.

Järkeilin, että tuloskunnon lasku johtui rahdin määrän vähenemisestä, mutta tuo matkustaja määrien kasvuhan olisi pitänyt rahtimäärien lasku kompensoida ja itseasiassa kasvattaa marginaaleja.

Onko viimeaikoina kirjattu jotakin hankintamenoja yms tuloksiin vai mistä kiikastaa?

Timo logiikka ihan hyvä jos varustamojen myydyt matkalipput,rahtipalvelut ja matkustajien kokonaiskeskiostos olisi aina saman suuruinen tilanteessa missä myös varustamon kustannukset pysyvät muuttumattomina.  Luultavasti pääasialliset syyt tuloskunnon laskuuun löytyy polttoaineiden hinnannoususta sekä asiakaskohtaisen keskiostoksen laskusta eli siitä että Matkustajien matkalippujen keskihinta laskenut samalla kun matkalle lähteneet matkustajat kuluttavat vähemmän rahaa laivalla. Tällöin siis lisääntyneestä matkustajamäärästä syntyvä hyöty  koskien tuloskuntoa voi olla olematon tai jopa negatiivinen.

Timo Selkälä

Lainaus käyttäjältä: Juhani Gronlund - 30.03.2010, 18:34:56
Luultavasti pääasialliset syyt tuloskunnon laskuuun löytyy polttoaineiden hinnannoususta sekä asiakaskohtaisen keskiostoksen laskusta eli siitä että Matkustajien matkalippujen keskihinta laskenut samalla kun matkalle lähteneet matkustajat kuluttavat vähemmän rahaa laivalla. Tällöin siis lisääntyneestä matkustajamäärästä syntyvä hyöty  koskien tuloskuntoa voi olla olematon tai jopa negatiivinen.

En viitsi nyt töissä lähteä kaivamaan tietoa jolla minulle tällä hetkellä ei hyötyä - mutta eikös viime vuoden tilinpäätöksissä selvinnyt että juuri polttoainekulut laskivat rajusti. Tämän vuoden puolella ne ovat taas voimakkaassa kasvussa, mutta se on asia erikseen.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Timo Tuomivirta

Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 31.03.2010, 09:01:54
En viitsi nyt töissä lähteä kaivamaan tietoa jolla minulle tällä hetkellä ei hyötyä - mutta eikös viime vuoden tilinpäätöksissä selvinnyt että juuri polttoainekulut laskivat rajusti. Tämän vuoden puolella ne ovat taas voimakkaassa kasvussa, mutta se on asia erikseen.

Mikäs näistä väittämistä on vähiten totta?:

Suomesta voi ensi keväästä lähtien tehdä risteilyjä Venäjälle ilman viisumia. Venäjän presidentti Dmitri Medvedev on allekirjoittanut asiaa koskevan lainmuutoksen, jonka mukaan risteilyturistit voivat viipyä Venäjällä 72 tuntia viisumitta.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Kansan Uutiset perjantaina. Lehden tietojen mukaan Venäjällä uskotaan, että viisumivapaus antaa sysäyksen matkustajaliikenteen kasvulle.

Pietarilaisen Inflot Worldwiden pääjohtaja Igor Gluhov arvioi, että taantuman aikana ihmiset karttavat pitkiä ja kalliita matkoja.


http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1625382

...Syynä on varmasti lama, jonka aikana ihmiset suosivat lähimatkailua....
http://www.turkulainen.fi/Uutiset/Puheenaihe/Uusi-laiva-laajentaa-Viking-Linen-terminaalia


VÄITE 1.) Taantuma lisää lähialue matkailua eli matkustajamäärät nousevat

VÄITE 2.)
Taantuma vähentää polttoaineiden kulutusta joten kysynnän ja tarjonnan lain perusteella polttoaineen hinta laskee.

VÄITE 3.) Vaikka matkustajamäärät nousevat taantuman aikana niin asiakkaiden kuluttaminen vähenee

VÄITE 5.) Rahdin ja rekkojen kuljetus ei ole merkittävintä liiketoimintaa autolautta bisneksessä
Lainaus käyttäjältä: Juhani Gronlund - 29.03.2010, 14:19:47

Rahdin merkitys risteilyautolautoille:

Risteilyautolautaliiketoiminnan liikevaihdonjakautuma : n. 92 % matkustajaliikennen
                                                                        n.  8 % rahtiliiketoiminta

VÄITE 6.)
Julian päärahavirran piti tulla rahdinkuljettamisesta jonka harrastaminen siltä evättiin Eteläsatamassa. Tarkoitus liikennöinnin alkuvaiheessa  oli hankkia liikevoitto vain rahdin kuljetuksesta->ei edes ollut myydä viisumi pakko risteilyitä matkustajille.

http://www.kymensanomat.fi/page.php?page_id=8&news_id=200835998180

Väite 7.)
Taantuman aikana laivayhtiöiden tuloksenteko heikkenee merkittävästi. Asian voi todeta esim. Tallinkin viimeisimmästä tulosjulkaisusta:
http://www.tallink.com/mainMenu/pressRoom/stockExchangeReleases/sr_2010JanStat.htm


Santeri

Lainaus käyttäjältä: Timo Tuomivirta - 31.03.2010, 16:26:39
Mikäs näistä väittämistä on vähiten totta?:
Mielenkiintoisia väitteitä! Kaiken kaikkiaan sanoisin, ettei kannata lähteä tekemään vahvoja ja "varmoja" tulkintoja historian perusteella eli lähinnä 90-luvun alun laman. Maailma on muuttunut viimeisen 20-vuoden aikana ja yksinkertaisempana esimerkkinä tätäkään foorumia ei ollut tuolloin internetin vallankumouksesta puhumattakaan. Markkinoille on tullutkin 90-luvun alun jälkeen paljon uusia palveluita, joihin euronsa voi kuluttaa kustannustehokkaasti elämänlaadustaan tinkimättä tiukemmasta taloustilanteesta huolimatta.

Mutta tuo rahdinkuljettamisen tärkeys on elintärkeää, jos sen avulla saadaan koko bisnesmalli kannattavaksi. Pietarin reitillä mekanismi pitääkin saada toimimaan eri tavalla kuin Ruotsin ja Viroin -reiteillä, joihin meritie on välttämättömyys. Olisi aivan hullua lähteä kilpailemaan toden teolla rahtikuljetuksista maantien kanssa. Jotain järkeä tässä kyllä on tällä kertaa, mutta valitettavasti myös VR tulee olemaan paha kilpailija muita laivaristeilyvaihtoehtoja unohtamatta. Jos ajatellaan pelkkiä prosenttilukuja niin eipä tuo kahdeksan prosenttia absoluuttisena lukuna miltään tunnutkaan. Ajatellaanpa vaikkapa, että 25000 euron vuosituloista leikataan tuo 8 prosenttia. Jäljelle jää 23000 euroa eli 2000 euroa katoaa. Moniko palkan saaja suostuisi 2000 euron palkanalennuksen, joka tarkoittaisi yhden etelänmatkan suuruisen summan katoamista? Jos yhden henkilön työllistäminen maksaa esimerkiksi 50000 euroa, saataisiin aina 25 hengen palkan alennuksen seurauksena työllistettyä yksi henkilö (toteutettaisiin muiden työaikoja lyhentämällä, jolloin työntuottavuus pyrittäisiin pitämään mahdollisimman hyvänä).

Samanlainen mekanismi toimii myös rahdinkuljettamisen suhteen. Rahat vain menevät varustamon kirstuun. Jos Viking Linella ei olisi 29,89 miljoonaan euron rahtitoiminnan tuottoja niin millä mekanismilla ne sitten korvattaisiin? Viking Line ei eläisi ilman niitä.

wanvil

Lainaa
Taantuma lisää lähialue matkailua eli matkustajamäärät nousevat

Menee osittain hieman aiheesta ohi, mutta silti.

Lähialuematkailu on laaja käsite, mutta väittämässä on järkeä. Vapaa-ajan matkailu on elämystuotetta ja rentoutumista. Tarvehierarkiassa ei niitä välttämättömimpiä jokapäiväisiä tarpeita, joten taantumassa matkailuun kulutetaan vähemmän rahaa, jolloin lähialuematkailun voidaan odottaa lisääntyvän. Hyvä teoria ja toteutuu käytännössäkin.

Taantuma on omiaan lisäämään kotimaanmatkailua, ja näin on käynyt muuallakin. Esimerkiksi Saksassa kotimaanmatkailun merkitys on lisääntynyt suhteessa ulkomaille tehtäviin matkoihin (otin tuon esimerkin, sillä saksalaiset reissaavat paljon ulkomaille - maailman negatiivisin matkustustase = matkustetaan enemmän muualle kuin muualta tulee matkailijoita ko. maahan). Samalla kun kotimaanmatkailu lisääntyy, on loogista olettaa lähialuematkailun suosion kasvavan samalla.

Suomessa lähialueilla voisi käsittää kotimaan lisäksi Pohjoismaita, Baltian maita ja Venäjän lähialueita, joista merkittävänä Pietari. Tukholmaan ja Tallinnaan tehtävät laivamatkat ovat tunnetusti hyvin edullisia, mikä puoltaa suosioon. Entäpä Pietari? Pietariin pääsee myös maanteitse ja junalla. Linja-autolla sinne pääsee jopa niinkin halvalla kuin 15 € suunta (ainakin Helsingistä siis). Jollain perusteilla täytyisi olettaa laivan olevan suosittu myös suomalaisille, jotka haluavat käydä Pietarissa. No tuossa on se helppous, mikä laivamatkoissa yleensäkin (majoitus, palvelutarjonta, laivalla rentoutuminen ja itse kohde). Lisäksi Pietariin ei ole tarjolla edullisia lentoja ainakaan Suomesta, jolloin muut matkustusmuodot tulevat enemmän esiin. Tämä toki edistäisi laivamatkojen kysyntää.

Vaikka taantuman ajattelisi lisäävän lähialuematkailua (ja näin tekeekin), niin halpalentotarjonnan kanssa väitteellä on silti ristiriita. Taantuma lisää lähialuematkailua ja vähentää kalliita ulkomaanmatkoja, nimenomaan valmismatkoja. Trendi kuitenkin on, että omatoimimatkailu on lisääntymään päin ja Suomesta pääsee todella edullisesti esimerkiksi Keski-Eurooppaan kiitos lisääntyneen halpalentoyhtiöiden reittitarjonnan. Tilanteessa, jossa suurin osa omaa riittäviä netinkäyttötaitoja, edullisia lentoja varataan netistä enemmän extemporena - ei niinkään haluta enää tiettyyn kohteeseen, vaan lentotarjonta määrittelee sen yhä enemmän. Tämä liittyy omatoimimatkailuun sisältyvään trendiin.

Kuten mainitsin, Pietariin ei meiltä edullisia lentoja löydy, mutta kyseessä on kuitenkin lähellä sijaitseva mielenkiintoinen kaupunki, joka on useille silti uusi kohde aivan toisin kuin Tallinna tai Tukholma. Ja jos sinne pääsee niinkin helposti kun laivalla, niin on tuossa edellytyksiä myös suosiolle. Vieläpä ilman viisumia, kunhan varaa opastetun retken. Tämä kaikki edellyttää kuitenkin markkinointiponnisteluja sekä matkatoimistoyhteistyötä (jotta esim. Suomeen muualta tulevat turistit voivat yhdistää matkaohjelmaansa myös Pietarin nimenomaan lauttamatkamuodossa). Niin ja sellainen fiilis on, että tuskinpa tuo heti tulee menemään nurin. Tuohon rahtikuljettamiseen en ota sen enempää kantaa, kun edellisissä viesteissä on jo siitä kattavasti.

Juhani Gronlund

Lainaus käyttäjältä: Santeri Lahdensalo - 01.04.2010, 10:48:02

Samanlainen mekanismi toimii myös rahdinkuljettamisen suhteen. Rahat vain menevät varustamon kirstuun. Jos Viking Linella ei olisi 29,89 miljoonaan euron rahtitoiminnan tuottoja niin millä mekanismilla ne sitten korvattaisiin? Viking Line ei eläisi ilman niitä.

Ei  näitä ihan mekanismeiksi voi kutsua, mutta esimerkkinä  Viking saisi rahdin 30 mil. kokoon ilman matkustajamäärän kasvuakin jos asiakaskohtainen kokonaiskeskiostos nousisi runsaat 4 Eur / matkustaja. Lisää myyntiä ja lisäliikevaihtopotentiaalia on paljon enemmän matkustajaliiketoiminnassa kuin rahdinkuljetusliiketoiminnassa. Matkustaja-autolautat kuljettaa pääasiallisesti satunnaisrahtia ns. päivän hintaan. Tämä ns, satunnaisrahti on se rahti joka jää rahdinkuljetukseen erikoistuneilta varustomoilta yli. Rahdinkuljetukseen erikoistuneen varustamon rahti on pääasiallisesti sopimusrahtia ja perustuu pitkäkestoisiin  kokonaisvaltaisiin rahtipalveluihin ns. sopimus / kantaasikkaille. Ns satunnaisrahti on päivän markkinahintaan menevä rahtia josta kilpailevat kaikki rahdinkuljettajat . Tämän vuoksi ei ole olemassa mitää vakio hintaa rahdille vaan päivän hinnan saa soittamalla läpi rahtipalveluita tarjoavat yritykset. Tämä päivän hinta  ja sen  satunnaisluoteisuus sekä  jokapäiväinen hintakilpailu tekee sen että henkilöauto määrä joka täyttää saman tilan kuin esim.yhdistelmärekka tuo enemmän euroja varustamolle kuin iso yhdistelmärekka yhdellä kuljettajalla. Tämän lisäksi pitää muistaa että viking linen vajaat 30 mil. eur rahtiliikevaihto on 26 % koko rahtiliiketoimialasta eli viiking linellä on 30 miljoonalla yli neljäsosa liikennointi satamiensa koko rahdinkuljetus potentiaalista.

St peter linen osalta täytyy todeta että jotenkin oudolta tuntuu se että heillä ei vieläkään näytä olevan omaa matkavarausjärjestelmää omilla sivuilla tai merkintää että sellainen avataan. Onko st Peter line alkanut näkymään mediassa mainonnan muodossa ? Koska on ensimmäinen risteily? Missä laiva on ? Eikö laiva kannataisi jo siirtää kotisatamaan ja aloittaa henkilökunnan rekrytoiniti ja koulutus ?  Toivottavasti St Peterläiset eivät ole niin tyhmiä kuin Stellalaiset (johto) joka ostaa laivan ,aloittaa liikennöinnin ilman markkinointi  ja käyttöpääoma rahoitusta ja tietämättä mitkä on Pietarin väylä sekä satamapalvelukustannukset.