Aker Yards myyntiin

[Santeri]

Toinen ongelma on varmaan osaavan hitsaajan ym. muun porukan vähyys ja se, että kieltä osaamattomat itäeurooppalaiset vuokrakaverit eivät viihdy kovin kauaa kerrallaan. Vaihtuvuus on siis suurta. Samalla tulee mieleen, että eikö noita työttömiä hitsaajia ja verhoojia, ym. ole koko maa täynnä, mutta taitaa se kuuluisa yrittäjyys olla vähän pahasti hukassa, myös siellä työkkärissä. Siinä mielessä alihankkijoiden saaminen korealaisten verkostojen kautta luulisi tuovat potkua myös suomalaiseen risteilijäteollisuuteen. Ferryjen rakentaminen taitaa muuten lisäksi olla melko huonosti kannattavaa suhteessa risteilijöihin.

Minun tietääkseni kunnon hitsaajia ei ole työttömänä. Oma lukunsa on tietysti ne, joilla on hitsaajan ammattinimeke, mutta eivät kykene siihen työhön syystä tai toisesta. Hitsaamiseen, kun tarvitaan rautaista-ammattitaitoa ja fyysisyyttä. Ei ole lainkaan mitäänsanomatonta tehdä sitä työtä kahdeksaa tuntia päivässä, mutta kyllähän se ammattitaitoisen hitsarin palkkapussissa tuntuukin. "Sisäpiiritietojen" mukaan Rauman telakan parhaan hitsarin perustuntipalkka on 15 euroa. Sitten, kun aletaan puhumaan yksityisurakoitsijoista, niin päästään taas vielä suurempiin summiin.

Kovasti ovat kuitenkin duunaripainoiset alat nostaneet päätään. Esim. siihen aikaan, kun minä hain ammattikouluun vuonna 2000, ei kukaan halunnut putkiasentajaksi ja kouluun pääsi kuka tahansa. Nykyään tilanne on kuitenkin jo tämä:

Vain joka kahdeksas hakija pääsee putkiasentajaksi

LVI-ala noussut nuorison suosikiksi

LVI-alan vahva asema eräänä ammatillisten oppilaitosten suosituimmista opintosuunnista jatkui tämän vuoden yhteishaussa. Runsasta tuhatta aloituspaikkaa tavoitteli reilut 2 600 ensisijaishakijaa ja kaikkiaan hakijoita oli yli 8 300. Hakijamäärät ovat vuosikymmenessä lähes kymmenkertaistuneet. Monin paikoin onkin helpompi päästä lukioon kuin opiskelemaan putkiasentajaksi."

Jatkuu: http://www.lvitekniseturakoitsijatlvitu.fi/lehdistotiedotteet/lt10_7_07.htm

[jonas]

Minun tietääkseni kunnon hitsaajia ei ole työttömänä. Oma lukunsa on tietysti ne, joilla on hitsaajan ammattinimeke, mutta eivät kykene siihen työhön syystä tai toisesta.

Hyvä, en epäile pätkääkään sun sanoja. Lähinnä halusinkin herättää keskustelua siitä, että miksi kummassa juuri silloin 90-luvun puolen välin tiennoilla tietyt alat päästettiin hiipumaan... Onko oikeasti niin, kertokaas viisaammat, että jos otetaan KOKO maan hitsaajat, asentajat, ym. niin osaavan työvoiman osa alkaa olla ennen valmistuvia niin kortilla että joudutaan turvautumaan ulkomaisiinkiin vuokratyöfirmoihin, jotka todella hoitavat homman, mutta kuten mainitsin epävarmuudet ovat suurempia työn jatkumisen suhteen.

[Juhani Mehto]

Akerin STX-kauppa menee EU:n komission tutkittavaksi.

Turun Sanomat

[Juhani Mehto]

SST kertoo mielenkiintoisesta uudesta käänteestä STX-kaupassa: Italia, Ranska ja Norja kannattaisivat Akerin ja Fincantierin yhdistymistä, jotta korealalisilta evättäisiin pääsy Akerin ristelilijöiden rakentamisen tietoihin. Korealaisethan ovat julkisesti esittäneet kiinnostuksensa risteilyalusten rakentamiseen.

Tässä vielä koko uutinen:

"The EU Commission is currently looking into South Korean STX Corporation's purchase of 30.2 per cent of Aker Yards, while Italy, France and Norway would support a merger of Aker Yards and Italian state owned Fincantieri. The move is designed to prevent STX to obtain crucial expertise in the building of cruise ships. Aker Yards also owns 75 per cent of French company Chantier de L'Atlantique, according to TradeWinds. The Commission is looking into the STX purchase's effect on competition in the narrow cruise ship segment in the market. STX also has a declared intention of building cruise ships themselves. A possible blocking of STX's virtual control of Aker Yards would thus prevent a new competitor in the market. According to the Italian deputy minister of transport, Cesare De Piccoli, the idea of a merger of Aker Yards and Fincantieri is gaining support and there has been contract between the two parties.

[Pekka Laakso]

SST kertoo mielenkiintoisesta uudesta käänteestä STX-kaupassa: Italia, Ranska ja Norja kannattaisivat Akerin ja Fincantierin yhdistymistä, jotta korealalisilta evättäisiin pääsy Akerin ristelilijöiden rakentamisen tietoihin. Korealaisethan ovat julkisesti esittäneet kiinnostuksensa risteilyalusten rakentamiseen.

Nyt aiheesta kertoo myös Turun Sanomat. Tietysti. :)

http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2008-01-12,104:4:510476,1:0:0:0:0:0:

[Teemu Malinen]

Nyt hiukan toisenlaista kantaa tarjoaa Helsingin Sanomat

Italialaispoliitikot yhdistäisivät Aker Yardsin ja Fincantierin

Julkaistu: 11.1.2008 13:06

stt–reuters

Oslo. Italialaispoliitikot haluaisivat yhdistää Suomessakin laivoja rakentavan Aker Yardsin ja italialaisen laivanrakentajan Fincantierin. Norjalaisen Finansavisen-lehden mukaan fuusiolla pyrittäisiin vahvistamaan Euroopan asemaa telakkateollisuudessa.

Italialaiset huolestuivat telakkayhtiöiden tulevaisuudesta, kun korealainen STX Shipbuilding osti lokakuussa 40 prosentin siivun norjalaisesta Aker Yardsista. Aker Yards on Euroopan suurin laivanrakentaja ja Fincantieri kakkonen.

Italialaispoliitikot kytkisivät fuusion valmisteilla olevaan Fincantierin listautumiseen.

"Italia pysyisi fuusioituneen yhtiön suurimpana omistajana. Samalla estettäisiin se, että STX saisi määräysvallan yhtiössä", Finansavisen kirjoitti.

Lehden mukaan myös Ranskassa on ollut kiinnostusta pitää telakkateollisuus eurooppalaisissa käsissä. Aker Yards osti kaksi vuotta sitten ranskalaiselta Alstomilta jättitelakan Saint-Nazairesta.

STX:n ostotarjouksen tultua julki huolestuneempi olisin ollut Fincantierin valtausyrityksistä. Eli juuri siitä mitä nyt yritetään puuhata. Protektionismi ei toimi. Esimerkkinä vaikka Italialainen vaateteollisuus. Markkinataloudessa kaukoitä on tulossa myös matkustajalautta/risteilyaluksiin. Se on vain ajan kysymys. Terve kilpailu pakottaa Eurooppalaiset telakat pysymään mukana. Se että onko Euroopassa tulevaisuutta laivanrakennuksen suhteen jää nähtäväksi. Italialaisten tulo määräävään asemaan uuteen telakkayhtiöön olisi käytännössä varma kuolinisku Suomen telakoille. Ei tarvitsisi arvata mistä; Suomi, Ranska, Italia vähennettäisiin ekana kun tilauksista olisi pulaa.

[Timo Selkälä]

Tuohan olisi käytännössä monopoli. Sen toteutumista eivät EUn kilpailuviranomaiset mitenkään voisi hyväksyä ja samalla säilyttää kasvojaan.

[Janne Koskinen]

Menee OT:ksi, mutta offshore divisioonalla, jolla on tuotantoa laajemmaltikin mm. Brasiliassa menee todella hyvin. Aikeet tehdä siitä oma pørssiyhtiø antavat mulle ainakin kuvan, että jättävät koko cruiseribusineksen STX:lle, joka kai cruiseriosaamista oli ostamassakin.Vaikka Suomessa toki offshorealuksia on ajan saatossa rakennettukin, niin ei se tällä hetkellä suomalaistelakoiden varsinainen "leipäpuu" ole. Jos vielä elettäisiin vanhaa MKH/MKL aikaa ennen VLL:ää, niin kohta olisi aika elvyttää tilauskantaa murtajatilauksin. Taisivat aikoinaan moulinexit pitää muinaisen Finnyardsin pystyssä yli vaikeiden aikojen. Sorry, O.T.

Juuri kuten arvelinkin:

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1496646

Ei taida Suomen telakoille luvata kovin hyvää. En jaksa uskoa STX:n olevan pitkällä tähtäimellä kovin kiinnostunut suomalaisista telakoista (osaamisesta kyllä).

[Janne Koskinen]

http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2008-03-08,104:4:524654,1:0:0:0:0:0:

Taitaa pilkkominen olla varsin nopeasti tulossa. STX:n uskon jatkavan Suomessa kunnes Koreasta vapautuu kapasiteettia ja sinne saadaan rakennettua ristelijärakentamisen vaatimat fasiliteetit/alihankintaketjut (korealaiset tosin ulkoistavat ymmärtääkseni vähemmän). 2020 voipi olla Suomessa telakkarintamalla hiljaista (jälleen kerran toive väärässä olosta).

http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/article40212.ece

(artikkeli telakkateollisuuden eroista Aasiassa ja Euroopassa)

Toisaalta ovat korealaiset rakentaneet autotehtaitakin Eurooppaan (tosin Itä-Eurooppaan), mutta alihankinatketjussa korealaiset yhtiöt lienevät saamassa isompaa roolia, jos telakkateollisuus kuitenkin säilyy STX:n Euroopan telakoilla.

[Lassi Liikanen]

Nyt EU on hyväksynyt Aker Yardsin kaupan.

"Euroopan unionin kilpailuviranomaiset hyväksyivät maanantaina etelä-korealaisen telakkajätin STX:n nousun Aker Yardsin suurimmaksi osakkeenomistajaksi. Osakekauppa ei heikennä laivanrakennusmarkkinoiden kilpailua, arvioi komissio päätöksessään. Kaukoidässä on komission mukaan lukuisia laivanrakentajia, joilla on hyvät yhtä mahdollisuudet tulla risteilyalusmarkkinoille kuin STX:llä. Korealaisyhtiö ei ole aiemmin rakentanut risteilyaluksia. Joulukuussa aloitettu tutkimus osoitti, ettei kauppa heikennä kilpailua risteilyalusmarkkinoilla, arvioi komissio."

http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2008-05-05,104:4:538527,1:0:0:0:0:0:

[Markus Myllymäki]

Aker Yardsin tulos kääntyi alkuvuonna taas voitolle, kun yhtiö sai korjattua risteilijöiden ja matkustajalauttojen tuotantonsa kurssin oikealle uralle.

http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2008-05-08,104:4:539201,1:0:0:0:0:0:

[Lassi Liikanen]

Korealainen telakkajätti joutuu tekemään ostotarjouksen koko Aker Yardisista hankittuaan yhtiön osakkeista itselleen noin 40,4%.

"Eteläkorealainen telakkajätti STX on tekemässä ostotarjouksen koko Aker Yardsista. STX:n omistus Aker Yardsista on noussut hieman yli 40 prosenttiin. Rajan ylitys velvoittaa yhtiön tekemään ostotarjouksen koko Aker Yardsista.

40 prosentin raja ylittyi, kun STX osti tänään 1,3 miljoonaa Aker Yardsin osaketta 63 Norjan kruunun eli 7,86 euron hintaan. Kaupan myötä STX:n omistusosuus nousi 40,4 prosenttiin.


STX:n mukaan sen tarkoituksena on säilyttää Aker Yardsin rakenne nykyisellään ja vahvistaa yksiköiden kilpailukykyä niiden nykyisillä toimipaikoilla. Aker Yardsilla on Suomessa telakat Helsingissä, Turussa ja Raumalla.

Aker Yardsin hallitus toivoo tiedotteessaan, että STX:n tuleva tarjous vastaa yhtiön todellista arvoa.

STX osti viime lokakuussa 39,2 prosentin osuuden Aker Yardsista. Aker Yards rakentaa muun muassa risteilyaluksia, lauttoja ja rahtialuksia. STX rakentaa erityyppisiä rahtialuksia kuten konttialuksia ja tankkereita."

Telakkajätti STX joutuu tekemään ostotajouksen koko Aker Yardsista - Taloussanomat

[Janne Koskinen]

Kummaa touhua:

http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2008-06-28,104:4:549828,1:0:0:0:0:0:

http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2008-06-28,104:4:549829,1:0:0:0:0:0:

Petrobras pelastaa suomalaiset rautakourat?

http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2008-06-28,104:4:549783,1:0:0:0:0:0:

[jonas]

Kummaa touhua:

http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2008-06-28,104:4:549828,1:0:0:0:0:0:

http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2008-06-28,104:4:549829,1:0:0:0:0:0:

Petrobras pelastaa suomalaiset rautakourat?

http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2008-06-28,104:4:549783,1:0:0:0:0:0:

Ei kummaa touhua, vaan hyvin hyvin tyypillistä ranskalaista touhua. Siinä maassa ei nimittäin tapahdu mitään ilman että valtiolla on jotenkin näppinsä pelissä. Muutaman kuukauden asuneena se sääntely ja merkantilismi on suomalaiseen 90-luvun jälkeiseen todellisuuteen jotenkin hyvin vierasta. Juuri tuontapaisia sopimuksia on varmasti esim. lentoalan klusterit täynnä ja siksi esim. Airbusin viimeisimmät konetyypit eivät ihan nousseet ilmaan odotetulla tavalla (eri ymmärtämys asioista yhtiön saksalaisilla ja ranskalaisilla tehtailla).

Enpä usko että Petrobras pelastaa ketään tai mitään. Kannattaa muistaa että kyseessä ei ole mikään nollasummapeli. Kyllä nyt noista jutuista saa juuri sen kuvan, ettei Samsungillakaan ole oikeasti mitään sellaista että se vielä vuosikymmeniin kilpailisi todella Akerin tai Fincantierin risteilypuolen kanssa. Ihan oikeasti, se on juuri niin kuin Mr. Park sanoo, että se puoli vaatii aikaa, rahaa, sattumia ja paneutumista. En usko että STX muuten Akeria olisi edes havitellut, ellei tämä etumatka mikä vuosikymmenten aikana juuri suomalaistelakoiden kehityksellä on saatu, olisi ollut hyvin siellä tiedossa.

[Petri Moilanen]

Ja sitten tuhannen taalan kysymys tietäjille.. (hyviä arvauksiakin vastaanotetaan)

Mikä on Helsingin telakan tulevaisuus ?

Uutta asuntoaluettahan puuhaillaan Hernesaareen kovaa vauhtia ja miljoonakämppien naapuriin ei hikiset ja paskaiset telakkajätkät oikein sovi..  ;D Toisaalta laivanrakentamisen loppuminen Helsingissä olisi todella kova menetys, onhan alueella laivoja tehty jo toistasataavuotta.

Huhuja, arvailuja ja päätelmiä kuulee päivittäin mutta tietoa asiasta ei ole ainakaan julkaistu.  ::)