Viking Glory (oli: Viking tilaa uuden aluksen Kiinasta)

Aloittaja Mikko Salmela, 22.11.2016, 20:17:14

« edellinen - seuraava »

Mikko Salmela

https://aamuset.fi/artikkeli/5478675

- Gloryn on tarkoitus saapua Suomeen tammikuun puolivälissä

- Tammikuun puolivälin ja maaliskuun alun välissä laivaa viimeistellään ja varustellaan risteilykuntoon

Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Arto Papunen - 09.11.2021, 23:17:31
Ei kait se ole kuin Galaxy-sarjan uudistaminen jotenkin jos halutaan vastata Vikingin haasteeseen. Kuinka sitten voidaan se tehdä on toinen kysymys. Se nyt ei olisi suuri muutos, mutta kuvittelisin että Baltic Queen voitaisiin reitille vaihtaa Galaxyn tilalle. Galaxyhän on jo kauan liikennöinyt reitillä, jolla ajetaan jatkuvasti. Sen sijaan Baltic Queenin moottorit saaneet lepäillä tähän asti reiteillä missä ei kokoajan ajeta ja siinähän on vastaavat tehokkaammat moottorit kuin Baltic Princesissä ja niiden avulla voitaisiin myöhästymiset kiriä nopeammin kiinni.
Toisaalta BQ on sisätilaratkaisuiltaan nykyisellään sisaristaan poikkeava, kun Galaxy on useammassa remontissa vuosien varrella säädetty paremmin Turun-linjalle sopivaksi. Vaikka moottoreiden osalta jotain hyötyä saataisiinkin, menetettäisiin se matkustajatilojen osalta.

Oma vaikutelmani – joka saattaa olla väärä – on, että Silja-brändin alle tarvittaisiin Turun-linjalle alukset, jotka kuljettaisivat nykyisiä selvästi enemmän rahtia ja vähemmän matkustajia (erityisesti Tukholman iltalähdöllä). Ongelmana vaan on, että Tallink Gruppilla ei sopivia aluksia laivastossaan ole, ja ainakin huhujen mukaan Turun-linja ei Tallinkille ole tuottavimmasta päästä eikä rahan laittamista uusiin Turun-laivoihin pidetä perusteltuna. Mulle kantautuneiden huhujen mukaan Viking Gracen tultua liikenteeseen Tallinkilla harkittiin vakavasti jopa koko Turun-linjan sulkemista kun kilpaileminen yhtä uutta laivaa vastaan ei onnistunut. Miten käy nyt, kun 2022 tulee ensin Vikingille yksi uusi laiva ja 2023 Finnlinesille kaksi?

Sven Liljeström

Kalle otti esille Finnlinesin ja kaksi uutta laivaa v. 2023.
Matkustajat kun matkansa aikana nykyään ovat tottuneet jonkinlaiseen ohjelmalliseen
viihteeseen. Itse olen nykyiset ROPAXit nähnyt.
Niiden uusien ROPAXien matkustajamäärä on yli 1200, joten turhaan niitä hyttejä
tuskin rakennetaan.
Uskon, että asiaa varustamossa on mietitty, mutta mitenköhän uudisrakennuksissa
on varauduttu suurehkoon määrään risteilymatkustajia.
Ryhdytäänkö risteilyjä kenties myymään pilkkahinnalla?
Molemmissa päissä satamissa ollaan n. kolme tuntia, joten pistäytyminen maissa olisi
organisoituna kyllä mahdollista. Päivävuoroilla tämä voisi onnistua.
Kapellskärissä ollaan tosin kaukana kaikesta - Norrtälje, joo - mutta toisaalta Turku on
yhtä kaukana.
Onko laivanvaihto Långnäsissä Suomeen päin aikataulusyistä poissuljettu, vai onko niin,
ettei Långnäsiin yhtäaikaa mahdu kahta alusta?

Tapio Väyrynen

Tallinkin voi olla Turun linjalla haastavaa kilpailla Vikingin uusia laivoja vastaan.
Galaxyn voisi tosiaan vaihtaa Baltic Queeniin Hienommat sisätilat.
Laivojen brändäys Siljamaisemmiksi. Esim. maalataan täysin valkoiseksi.
Yläkannelle voisi rakentaa maisema kahvilan.

Mikko-Oskari Koski

TKU-STO-linja on aina sarja huonoja kompromisseja. Joko aamulähtö on liian aikainen, iltalähtö liian myöhäinen tai sekä että. Mutta juuri muunlainenkaan se ei voi olla, jos halutaan ehtiä vuorokaudessa edestakaisin ja pitää kyydissä sekä oikeat matkustajat, vuorokauden risteilijät että päiväristeilijät. Matkaa ei juuri nykyvauhtia lujempaa voi ajaa, sillä vaikka kaikkialla ei nopeusrajoituksia olekaan, tekee mutkainen saaristo sen, ettei nopeuksia voi nostaa tappiin.
Muistelisin nopeimman aikataulun mukaisen matka-ajan STO-TKU-suunnassa joskus takavuosina (kauan ennen Långnäsin pysähdyksen lisäämistä) olleen yhdeksän ja puoli tuntia, ja siitä myöhästyttiin usein. Länteen ei tuollaisella höökillä ole koskaan yritettykään.
Grace ja Glory ovat käytännössä TKU-STO-maxit. Ne mahtuvat juuri ja juuri nykyisiin väyliin, eikä niiden kääntäminen runsaassa tunnissa ole mahdotonta. 

Lainaus käyttäjältä: Jenni Taalismaa - 09.11.2021, 06:44:56
Tallinkin nykylaivastosta Europa on käytännössä ainoa joka kykenee vastaamaan Gracen ja Gloryn vetovoimaan vaikka kyseessä jo vanha laiva onkin mutta eipä Serenadesta tai Symphonysta taida olla tuolle reitille ohjailuominaisuuksien perusteella. Ja loput laivat ovatkin sitten täysin vääränlaisia, poislukien vanha kunnon Isabelle. (olisivat nyt keksineet omintaikeisemman nimen, kuin että muutetaan A:E:ksi)... Gloryn ainoa ongelma on se että se on kiinalainen ja takuuvarmasti myös laatu on sen mukaista, halvalla ei saa hyvää ja moni varmasti myös matkaa varatessaan muistaa, että Viking Line sai Suomen valtiolta tukia, mutta ei raaskinut odottaa että suomalaisella telakalla olisi tilaa, vaan oltiin olevinaan niin surullisia ettei voitu suomesta tilata ja tuet valui Kiinaan.
Tilausta tehtäessä sekä Meyerilla että Vikingillä meni sen verran hyvin, että minkäänlaisia työllistämis- tms.tukia olisi ollut todella vaikea perustella. Ja innovaatiotuet käytettiin jo Gracen kohdalla.
Onni onnettomuudessa on, että tilaus tehtiin Kiinasta, koska nyt alus varmuudella saadaan liikenteeseen. Euroopassa rakennettuna se olisi saattanut tulla muuttuneissa olosuhteissa niin kalliiksi, että olisi jäänyt kesken -ja nyt, toisin kuin Europan tapauksessa vuonna 1993, kilpailijalla ei olisi ollut resursseja lunastaa puolivalmista alusta ja saattaa sitä valmiiksi omaan liikenteeseensä.
Omat kokemukseni kiinalaisten telakoiden tuotteista rajoittuvat Gotlannin liikenteeseen, jota on nyt operoitu jo melkein 20 vuotta yksinomaan Kiinassa rakennetulla alusnelikolla -joista kaksi uudempaa tilattiin ajankohtana, jolloin ensimmäisitä oli jo kymmenen vuoden kokemus. En osaa sanoa, mikä aluksista tekisi kelvottomia, tuskin osaa DG:kään. Vikingiä (tai siis SF-Linea) haukuttiin kovasti kasarilla, kun se meni tilaamaan Amorellan Jugoslaviasta, monetkin asiantuntijat arvelivat aluksen olevan viheliäinen sekundatuote, joka ei pitkään näillä vesillä vanhenisi... ::)
Europa osoitti jo Siljalla Turun linjaa ajaessaan huonon sopivuutensa siihen. Ison tuulipinta-alansa takia se oli muita sääherkempi Ahvenanmaan vesillä, ja lisäksi sen autokansi on liian pieni suhteessa massiiviseen hyttipaikkamäärään. Sisätiloihinsa se tarvitsisi ison remontin, jos se haluttaisiin johonkin muuhun toimeen kuin nykyiseensä sijoittaa,ja sellaiseen Tallinkilla ei varmasti ole intressejä. Tosin alus tulee jäämään heille käteen, koska ei sille mistään maailmankolkasta ostajaakaan löydy.

Lainaus käyttäjältä: Kalevi Lehto - 09.11.2021, 19:51:59
No, kyllähän Serenade aikoinaan liikennöi Turusta, enkä nyt muista siinä silloin mitään suurempia ongelmia olleen aikataulussa pysymisessä, tai muutenkaan, eli tuskin noiden alusten ohjailuominaisuudet siihen esteenä olisivat. Mutta enpä silti usko Tallinkin suunnittelevan lähitulevaisuudessa Turun linjalle mitään kalustomuutoksia, mitään huhuja sellaisesta ei ainakaan meikäläisen tietoon ole tullut.
Serenaden vierailu Turussa ajoittui kevään -93 ja vuodenvaihteen -94-95 välille. Ongelmia aikataulussa pysymisessä oli iltalähdöllä Tukholmasta, mutta se korjattiin pian, kun alus pultattiin Turun iltalähtöön. Ratkaisu oli kaiketi tarkoitettukin väliaikaiseksi; oliko Europa sitten liikenteessä käytännössä yhtään parempi, on eri kysymys. SIkäli ainakin oli, että Turussa erilaisten asiakaprofiilien ansiosta ei alusten välttämättä tarvitse olla keskenään samanlaisia.

Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 09.11.2021, 23:24:42
Finnlines lisää huomattavasti NLI-KPS kapasiteettia tulevaisuudessa ja VL tuo uuden laivan. Kortit TS:llä kohtalaisen huonot Turun linjan suhteen.
Tähän ei kenelläkään voi olla mitään lisättävää.

Lainaus käyttäjältä:  Sven Liljeström - 10.11.2021, 11:12:16
Europahan suunniteltiin Helsingin reitille, jossa koko ajan ei tarvitse muuttaa kurssia.
Jaa. Mitä pidempään Europa on näillä vesillä ollut, sitä vakuuttuneempi olen siitä, ettei sitä oikeasti suunniteltu mihinkään.  Kuviteltiin vain, että kun todella onnistunutta aluskonseptia (Kalypso) venytetään vähän joka suuntaan, saadaan jotain hyvää aikaan. Saatiinkin -Folklandia-risteily. Kaikessa muussa Europa on ollut järjestäen vaihtoehtoisia aluksia heikompi.

Lainaus käyttäjältä: Tapio Väyrynen - 11.11.2021, 11:09:00
Galaxyn voisi tosiaan vaihtaa Baltic Queeniin Hienommat sisätilat.
Laivojen brändäys Siljamaisemmiksi. Esim. maalataan täysin valkoiseksi.
Yläkannelle voisi rakentaa maisema kahvilan.
Tallinkhan näitä purkkeja maalailee harva se vuosi. Ainoa kerta on tainnut olla Isabellen värinvaihdos, ja siinäkin kyse oli siitä, että laiva Tallinkin omastakin mielestä muistutti liikaa kilpailijan kalustoa.
Kymppikansi olisi tosiaan syytä rempata isosti, jos Galaxy-luokkalaiset halutaan saaristoreitillä pitää. Mutta siihenkin olisi ollut aikaa jo toistakymmentä vuotta, joten lienee turha toivo -todennäköisempää jopa, että tosiaan ajavat koko linjan alas. Mikä taas olisi Vikingille sikäli kiintoisa tilanne, että heidän kolmannelle, kenties mukavamman aikataulun mukaan ajavalle Turun laivalleen (eikä nyt tosiaan vielä ole aika miettiä, mikä se voisi olla) saattaisi siitä aueta ura.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Kalle Id

Jälkeeinpäin ajatellen oli Tallinkilta iso virhe rakentaa viisi 1980-luvun viikkareiden kloonia (sillä sitähän Romantika- ja Galaxy-sarjat ovat) 00-luvulla ja ostaa siihen päälle vielä Silja, jonka mukana tuli lisää yhtä ongelmallisia laivoja. Jos Tallinkin 00-luvun risteilylautat olisivat olleet enemmän jotain muille vesilla samoihin aikoihin tehtyjen, kahdella rahtikannella varustettujen tapaisia olisi firma nykyään aivan eri tilanteessa – erityisesti tietysti Turun-linjan osalta, mutta ei isompi rahtikapasiteetti haittaisi Tallinna–Tukholma-linjallakaan. Ja laivat olisi helpompi myydäkin.

Tapio Väyrynen

Lainaus käyttäjältä:  Sven Liljeström - 11.11.2021, 10:33:33
Kalle otti esille Finnlinesin ja kaksi uutta laivaa v. 2023.
Matkustajat kun matkansa aikana nykyään ovat tottuneet jonkinlaiseen ohjelmalliseen
viihteeseen. Itse olen nykyiset ROPAXit nähnyt.
Niiden uusien ROPAXien matkustajamäärä on yli 1200, joten turhaan niitä hyttejä
tuskin rakennetaan.

Vuosi 2022 tulee olemaan TallinkSiljalle haasteellinen paikka, kun Glory astuu kuvioihin.
Ja haasteellisemaksi menee, kun vuonna 2023 tulee Finnlinesin ropaxit.
Molemmissa 1200 matkustaja paikkaa eli 2400 paikkaa/vuorokausi yhteen suuntaa. Tämä on jo lähellä esim.Galaxyn koko kapasiteettia.
Lounais Suomen liikenne elää mielenkiintoisia aikoja.
Periaatteessa ropaxit tarjoavat paljon erilaisia risteily-tuotteita. Jos vain matkailuväki osaa käyttää mielikuvitusta.



Kalle Id

#263
Kansikarttojen perusteella ei tietysti voi tehdä vielä vielä mitään ihan lopullisia päätelmiä laivasta, kun lopullisia tiloja ei ole päässyt kokeilemaan, mutta kokonaisuutena Glory vaikuttaa vähän kummalliselta ratkaisulta. Aiemmin pohdittiin voisiko laiva korvata sekä Amorellan että Cinderellan, ja hyttien määrän puolesta näin voisi ollakin – hyttejä on mielestäni todella paljon jos laivan on ajateltu korvaavan vain Amorella – mutta sitten Tukholman bilelaivan melkeinpä tarvitsemaa kaksikerroksista yökerhoa ei ole.

Kokonaisuutena pohjapiirros näyttää kuitenkin omaan silmääni varsin onnistuneelta, laiva selvästi pohjaa Graceen mutta monilta osin on parannettu, ainakin piirroksen pohjalta laivaan näyttäisi tulevan paljon vähemmän käytävämäisiä tiloja.

[Muokkaus:] Kummastelen kanssa vähän 5. kannen autotallin verrattain pientä kokoa. Oletin että se olisi vielä isompi niin, että alempi autokansi voitaisiin pyhittää rahdille eikä laskettavia autohyllyjä tarvittaisi ollenkaan.

Julius Kuronen

Olen miettinyt mikä on Gloryn 6 kannen takaosan kiertävän ulkokannen funktio. Kaiteet näyttäisi olevan kuvissa, mutta onko yleinen vai kielletty osa. Jos kielletty miksei esimerkiksi hyttejä ole tehty reunoihin asti. Olisi hyvä asia jos pääsisi kiertämään 6 kannen peräosan ja seuraamaan esimerkiksi lastausta tai peräaaltoja alemmaksi/lähemmäksi.

Veikko Ahola

Lainaus käyttäjältä: Julius Kuronen - 20.11.2021, 01:43:01
Olen miettinyt mikä on Gloryn 6 kannen takaosan kiertävän ulkokannen funktio. Kaiteet näyttäisi olevan kuvissa, mutta onko yleinen vai kielletty osa. Jos kielletty miksei esimerkiksi hyttejä ole tehty reunoihin asti. Olisi hyvä asia jos pääsisi kiertämään 6 kannen peräosan ja seuraamaan esimerkiksi lastausta tai peräaaltoja alemmaksi/lähemmäksi.
Kyse lienee pakotiesäännöistä; noin karkeasti tilasta kuin tilasta tulee olla pakotie käytävään, joka johtaa suoraan portaikkoon, josta puolestaan on pääsy venekannelle/kokoontumisasemalle. Perässä on oletettavasti Graceen verrattuna ylimääräinen palo-osasto, ja sivukansi toimii sen pakotienä. Toisaalta sama levennys, vaikkakin ilman kaiteita, jatkuu myös pelastusveneiden etupuolella, ja sinne periaatteessa olisi varmaan muutaman parvekkeenkin saanut.

Perän miehistöhyttiosaston keskellä on muuten kuvien perusteella "valopiha", mikä on ihan hauska ratkaisu toteuttaa vaatimus miehistöhytteihin tulevasta luonnonvalosta.

Toivottavasti kaikki yläkannet ovat avoimia myös matkustajille. Kansikartoissa kansi myymälän takana) on vain valkoista, mutta toisaalta havainnekuvissa sinne on piirretty aurinkotuoleja ja leveät raput Vista deckiltä. Ylös keulaan ei näytä olevan Viking Terracelta yhteyttä, eikä keulan portaikkoa ole profiilissa jatkettu ylös asti. Pienenä uhkana on, että lähes kaikki matkustajille avoimet yläkannet ovat lasitettuja ilman paikkaa, josta olisi vapaa näkyvyys joka puolelle laivaa.

Arto Papunen

Katsoinpa nyt tuon esittelyvideon uudestaan ja ihankuin jonkinlainen parvi olisi yökerhossa siinä keskellä ja nyt huomattuani myös oikeassa laidassa. Noh eivät välttämättä mitään isoja paikkoja..

Kalle Id

Missä kohdassa ja videossa näkyy yökerhossa parvi? Ainoa joka osuu omiin silmiini on tuon Torget/Market-ravintola/kahvila-alueen kaksikerroksinen osa. Se yökerho-osio eli Vista Room näyttää kokonaan yksikerroksiselta.

Arto Papunen

No tuossa videossa https://www.youtube.com/watch?v=4EBkoUmPDNs&t=

Sekunnit 1.51 keskellä ensin (laivan oikealla laitaa). Sitten 1.57- keskellä myöskin.

Tero Lindfors

Minä näen noissa kohdissa korkeintaan pienet syvennykset kaiteineen. Kansikartan perusteella etenkin vaikuttaa siltä, että yökerho on yksiselitteisen yksikerroksinen. Minne se edes voisi jatkua kun alapuolella on taxfree ja yläpuolella aurinkokansi?

Suurempi kysymys on se, miksi näin on päätetty tehdä muista tuon kokoluokan aluksista poiketen. Eikö Gracella ole koettu kaksikerroksisen yökerhon tuovan riittävästi lisäarvoa? Vai halutaanko vahvasti profiloitua jonain uutena? Ainakin ennakkomarkkinoinnissa on paljon korostettu hyvinvointipalveluita ja elämyksellisyyttä. Ehkä siis tavoitellaan sitä asiakaskuntaa, joka nykyisin näkee risteilyt tunkkaisina ja alkoholinhuuruisina. Kenties on suunnitteluvaiheessa tehty valinta poikkeuksellisen suuren span ja kaksikerroksisen yökerhon välillä.

Voi olla, että tämä konsepti menestyykin. Tai sitten ei. Itse pidän Promejen sekä Tallinkin nb:iden yökerhoja paljon miellyttävimpinä kuin ahtaita ja pimeitä Splittarien, Europan tai vaikkapa entisen Mariellan vastaavia tiloja. Ne yksikerroksiset yökerhot nyt ainakin ovat tunkkaisen tuntuisia.