Viking Line muuttaa kurssiaan

[Janne Koskinen]

Osaako joku muuten kertoa paljonko "saaripoikkeaman" loppuminen nostaa päästömaksuja? Esim. Hki-Sto; onko vaikutus luokkaa 2 eur per matkustaja per suunta vai 200 eur per matkustaja per suunta? (nykyisellä aikataululla, nykyisellä polttoaineella ja nykyisellä tonnistolla) ja miten päästömaksu lasketaan?

Lisätään vielä että ilmeisesti myös bunkkeri (MGO) on tulossa ALVn piiriin jäsenmaiden välisessä liikenteessä tai sitten ymmärsin vaikutukset väärin?

[Harri Anttila]

Miettinyt ja paljon kuinka pahasti Helsingin kaupunki suoraan sanoen *kusi* Hel-Sto reittien satamatoimintojen tulevaisuuden.
Länsisatamaan alunperinkin olisi pitänyt siirtää molemmat kilpailijat, - pois eteläsatmasta jne.
Alunperin olisi pitänyt ymmärtää ja tajuta tunnelin tarve ja merkitys Länsisatamasta länsiväylälle jne jne jne jne
Mutta kun ei

No, -lisää...

Hel-Sto liikenne ei ole mielestäni  ollenkaan tuhoon tuomittu
Vaatii aikamoista taloudellista uskallusta toki mutta kun suomessa on muutakin taloudellista toimintaa kuin vain etelä ja länsisuomessa  - en näe ollenkaan mahdottomana ajatuksena että Hel-Sto linjalle tulisi -jossei aivan Finnlinesin kaltaisia uudistuksia niin kuitenkin rahtipainotteisia -yli 3000 kaistametriä omaavia aluksia likimain samoilla matkustajakapasiteeteilla ja palveluilla kuin mitä esim Gabriella tarjoaa

Mutta ei ikinä katajanokalta

[Janne Koskinen]

Eikös juuri Rederi Ab Sallya arvosteltu 1980-luvun alussa Viking Saga/Songin liiasta "rahtipainotteisuudesta", jolle ei silloin ollut riittävästi täyttöastetta?

Tosta toki aikaa 50-vuotta (miltei), mutta onko Hgistä aitoa kysyntää rahdille Tukholmaan suuressa mittakaavassa vai kulkeeko siellä raskas liikenne vain jotta autokansi saadaan täyteen? Ajo Tku/Nli saattaa säästää ajallisestikin lyhyemmän lauttamatkan muodossa?

Hanko-Tukholma (tai joku muu Ruotsin Itärannikon satama) kai olisi luontevampi rahdille, mutta ei Stenakaan siellä kauaa jaksanut (taisi tosin olla Nynäshamn sijainniltaan väärä satama?).

[Tero Lindfors]

ja miten päästömaksu lasketaan?

Tällä hetkellä maksetaan hiilidioksidipäästöistä – myöhemmin myös muista kasvihuonekaasuista, mutta hiilidoksidilla on silti merkittävin osuus.

Laivoilla on täytynyt jo useamman vuoden mitata päästöt ja kirjata ne Thetis-MRV-nettisivulle, jossa niitä voi kuka vain katsella.

Yhden hiilidioksiditonnin päästöjä varten tarvitaan yksi päästöoikeus (EUA), jollaisen hinta tänä vuonna ollut noin 70 euroa. Thetis-MRV:stä nähdään esimerkiksi Gabriellan vuosipäästöjen olevan noin 45 000 tonnia, jolloin päästöoikeuksiin menisi tältä vuodelta kolme miljoonaa euroa.

(Yksikköhinnan trendi on kuitenkin nouseva, ja se voi vuoteen 2030 mennessä kaksinkertaistuakin; jos esim. seuraavan kymmenen vuoden hinnan keskiarvo on 100 euroa ja päästöt pysyvät samalla tasolla, olisi täysi hinta Gabin CO2:ista kymmenessä vuodessa jo 45 miljoonan euron luokkaa.)

Helsinki–Maarianhamina–Tukholma-matkasta noin 70 % on Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välillä eli saaripoikkeuksen alla. Jos yksinkertaistetusti ajatellaan, että 70 % matkasta tekee 70 % päästöistä, tullaan saaripoikkeuksella antaneeksi päästöistä "anteeksi" 70 %. Tällöin kolmen miljoonan euron vuosimaksusta jäisi jäljelle enää 0,9 miljoonaa.

Jos Gabriella kuljettaa vuodessa arviolta 400 000 matkustajaa, ja päästöt ilman saaripoikkeusta maksavat 3 miljoonaa ja saaripoikkeuksella 0,9 miljoonaa, olisi päästöjen hinta matkustajaa kohden ilman alennusta 7,50 euroa ja alennettuna 2,25 euroa. Joka tapauksessa VL:n tämänhetkinen ETS-lisämaksu kattaa tuon summan helposti, ja ylimääräistä jää varustamolle taskuunkin.

Nämä laskut ovat hyvin suurpiirteisiä, ja todelliset hinnat riippuvat monesta tekijästä, mutta auttavat hahmottamaan suuruusluokkaa.

[Janne Koskinen]

Kiitos vastauksesta.

https://shipowners.fi/vastuullisuus/ymparisto/ilmastosuojelu-ja-ilmastonmuutos/merenkulun-hiilidioksidipaastot/fit-for-55-ilmastopaketti-ja-vaikutukset-merenkulkuun/

Ilmastopakettiin sisältyvä energiaverodirektiivin uudistus asettaisi merenkulun polttoaineen veronalaiseksi. EU asettaisi vähimmäisverokannat, jotka perustuisivat polttoaineen energiasisältöön (euroa/gigajoul). Meriliikenteen käyttämät polttoaineet olisivat välillä 0,15–0,9 €/GJ.

Veroa sovellettaisiin rahtiliikenteeseen ja säännölliseen matkustajaliikenteeseen (ropax-alukset) EU:n sisäisessä liikenteessä. Myös satamissa käytettävä maasähkö olisi veronalaista, mutta maasähkön verottaminen ei olisi pakollista. Ehdotuksen on saatava neuvoston täysi yksimielisyys, jotta se voidaan hyväksyä."

ALVista ei tainnut olla kyse vaan jostakin muusta: " Meriliikenteen käyttämät polttoaineet olisivat välillä 0,15–0,9 €/GJ."

Ei tämäkään kovin suotuisasti kustannusrakenteeseen vaikuta?

Ilmeiisesti saaripoikkeuksen loppuminen ei ainakaan nykytiedon valossa kamelin selkää katkaise eikä polttoaineverokaan vaan suurin kustannus taitaa olla polttoaineen kallistuminen sille asetettavien vaatimusten noustessa?

[Tero Lindfors]

Kaiken kaikkiaan trendi on selvästi se, että päästöistä maksetaan. Vaikuttaa aivan mahdolliselta kattaa kustannukset matkustajilta perittävillä lisämaksuilla, mutta pidemmän päälle uudisrakennuksia kannattaa kyllä myös harkita.

Hyvä esimerkki (data koottu Thetis-MRV:stä): Amorellan päästöt vuonna 2021 verrattuna Gloryyn vuonna 2023. Molemmat laivat olivat kyseisinä vuosina normaalissa Turku–Tukholma-liikenteessä korkeintaan yksittäisiä lähtöjä lukuun ottamatta.

Amorellan CO2-päästöt olivat 58 657 tonnia, Gloryn 41 315 tonnia eli 30 prosenttia vähemmän. Samaan aikaan Gloryn bruttovetoisuus on 65 211 tonnia ja Amorellan 34 392 tonnia, ja Glory kuljettaa reilusti enemmän matkustajia ja etenkin rahtia. Uusi laiva on siis suurempi, mutta päästöt siitä huolimatta pienemmät. Tehokkuus on parantunut huomattavan paljon.

Samanlainen ero on esim. Starilla vs. Megastarilla sekä Finnswanilla vs. Finnsiriuksella.

[Petteri Lyysaari]

Saadaan hetkeksi erilaista kalustoa tänne Turun reitille :

https://www.abounderrattelser.fi/artikel/viking-grace-ur-spel-i-januari-gabriella-rycker-in-pa-aborutten/

[Arttu Kokkonen]

Saadaan hetkeksi erilaista kalustoa tänne Turun reitille :

https://www.abounderrattelser.fi/artikel/viking-grace-ur-spel-i-januari-gabriella-rycker-in-pa-aborutten/

Kerrankin syytä Turkuun mennä...

[Peetu Kytöranta]

Kyllä itseäkin kiinnostelee mennä Gabriellalle, kun Turkuun siirtyy paikkaamaan. Arkilähtö, buffet ja olemista vaan. Kyllä, on se varmaan mentävä.

[Kai Heino]

Kerrankin syytä Turkuun mennä...

Gabi on Splitin "suomalaista" sisaruksista se tylsin. Siitä puuttuu Amorellan ja Isabellan iso ja isoikkunainen keulan cafeteria kuin myös Isabellan loistava skybar. Nuo olivat paikat, joissa Viikkarin suunnitteluperiaate näkyy ja joissa on istuttu lukemattomia tunteja maisemia katsellen. Muut kaksi sisarustahan on tehty muille varustamoille. En ole kyllä koskaan Gabin luxushyteissä matkustanut. Siksi olikin pettymys, kun Isabella myytiin ja Gabi jäi. Amorellan 5. autokansi oli syy siihen, että vanhempi Amorella jäi Turun linjalle.