Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)

[Tuomas Romu]

YLE on jälleen kirjoittanut jäänmurtajayhteistyöstä:

Suomella on jotain, mitä Yhdysvallat hamuaa enemmän kuin koskaan ennen – kyseessä valtava jäänmurtajabisnes

Todennäköisyys sille, että Suomessa rakennettaisiin jäänmurtajia tähti- tai vaahteranlehtilippujen alle, on edelleen häviävän pieni. Toisaalta on myös äärimmäisen epätodennäköistä, että yksikään kolmas maa tilaisi Jenkeistä tai Kanadasta itselleen jäänmurtajia. Eiköhän tuosta bisnespotentiaalista jotain murusia tänne pohjolan perukoillekin jää. Lisäksi Suomen meriteollisuus on paljon muutakin kuin telakat, vaikka ne ovatkin arvoketjun viimeinen ja eniten julkisuutta saava lenkki.

Jutussa mainitaan myös arktinen öljy- ja kaasuteollisuus. En jaksa uskoa, että se enää tekee paluuta, vaikka Trump sitä presidenttinä lähtisikin edistämään.

Uutisjuttujen kommenteissa nostetaan usein esiin riski jäänmurtajaosaamisen menettämisestä, jopa "varastamisesta". Sitä on moni yrittänyt kaikenlaisten yrityskauppojen kautta, mutta toistaiseksi osaaminen on pysynyt Suomessa. Se kun ei ole rakennusten seinissä, arkiston pölyisissä piirustuksissa tai edes kassakaapissa perukoilla sijaitsevassa Jäänmurtajain Suuressa Salaperäisessä Kirjassa; se on meissä tylsissä työntekijöissä ja tiimeissä, joita meistä muodostuu.

edit: Jäänmurtajista säännöllisesti bloggaava Peter Rybski oli eilen eräässä jenkkipodcastissa haastateltavana jäänmurtajien ja jäänmurtajayhteistyön tiimoilta. Mielenkiintoisena yksityiskohtana Jenkeissä tuntuu olevan valloillaan käsite, että Suomessa ei osattaisi rakentaa "raskaita" jäänmurtajia, vaikka täällä on rakennettu jopa kaksi ydinkäyttöistä jäänmurtajaa Neuvostoliitolle.

Sixty Degrees North: The Icebreaker Imperative, with CDR Salamander and Mark Tempest

[Tuomas Romu]

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on tänään puoltanut sitä, että Väylävirasto hakee EU:n rahoitustukea uudelle B-luokan murtajalle. Rakentamisen arvioidaan alkavan alkuvuodesta 2026 ja alus valmistuisi ainakin alkuun Väyläviraston omistukseen vuonna 2028 korvaamaan elinkaarensa päässä olevan jäänmurtaja Voiman. Tiedotteessa puhutaan myös muiden jäänmurtajien korvaamisesta.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi uuden jäänmurtajan hankintaa

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen lausunnosta voi tulkita, että Suomikin todennäköisesti saa seuraavaksi naisen nimeä kantavan jäänmurtajan.

Ministeri Ranne: Aino-tyttö tilaukseen – uusi jäänmurtaja vahvistaa kokonaisturvallisuutta

[Ilves Valta]

Jos murtajan nimeksi tulee lopulta Aino, eikä se ole vain projektinimi, niin olisi tämä kyllä minusta merkittävä parannus verrattuna viimeisten vuosikymmenien ulkomaankielinimistöön. Aino on paljon paremmin menneisyyden murtajanimistöä kunnioittava kuin Fennica tai Polaris.

[Tuomas Romu]

Jos murtajan nimeksi tulee lopulta Aino...

...täytyy pitää sormet kyynärpäitä myöten ristissä, ettei nimi ole enne. Suomenlahdellahan kun liikkuu sen verran kirjavaa kalustoa, että Itärajan takana joku keksii vielä nimetä jonkun ruosteisen tankkerin Väinämöiseksi...

"Parempi meressä olla, alla aaltojen asua / sisarena siikasilla, veikkona ve'en kaloilla, / kuin on vanhalla varana, turvana tutisijalla, / sukkahansa suistujalla, karahkahan kaatujalla."

[Tuomas Romu]

Niksmannien pitkälti toista vuosikymmentä kytenyt Polarstern 2-tutkimusalusprojekti on vihdoinkin nytkähtänyt eteenpäin. thyssenkrupp Marine Systems (tkMS) toimittaa tämän 160-metrisen, toisiksi korkeimpaan polaariluokkaan vahvistettavan tutkimusjäänmurtajan Wismarin-telakaltaan 1.185 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Alukseen tulee monipuoliset tutkimustilat ja -laitteet 60–90 tiedemiehelle ja 50 hengen miehistö. Ympäristöystävällisyyttä korostaviin ratkaisuihin lukeutuvat muun muassa metanolipolttoaine sekä pakokaasujen käsittely hiukkassuodattimilla ja katalysaattoreilla.

edit: AWI'n mediapankista löytyy datalehti ja sivuprofiili. Näistä ilmenevät muun muassa kahdesta ruoripotkurista ja yhdestä akselilinjasta muodostuva propulsiojärjestelmä, 1.8 metrin jäänmurtokyky ja massiivinen akkupaketti, joka mahdollistaa 2–3 tunnin päästöttämän operoinnin. Datalehdessä myös täsmennettään, että vain kaksi aluksen neljästä pääkoneesta pystyy käyttämään polttoaineenaan metanolia.



AWI: The new Polarstern: Contract for new German research icebreaker awarded

Yhdysvalloissa aikataulut venyvät ja vanuvat. Itse asiassa tuohon saksalaisten Polarstern 2-projektiin pohjautuva Polar Security Cutter -nimellä kulkeva raskas polaarimurtaja viivästynee vuoteen 2030 ja hintalappu on edelleen 1.9 miljardia dollaria (noin 1.832 miljardia euroa). Kongressi grillasi eilen jälleen kerran rannikkovartioston vara-amiraalia hankintaprosessin viivästymisestä.

Washington Times: New U.S. Arctic icebreakers won't be ready until 2030, lawmakers say

edit: Päätös aluksen rakentamisen aloittamisesta pitäisi tulla tällä viikolla.

gCaptain: U.S. Coast Guard Heavy Icebreaker Production Decision Expected This Week After Multi-Year Delay

edit: Päätös tuli eilen:

Coast Guard is building nation's first polar security cutter

Suomen tuoreimpaan jäänmurtajahankintaan liittyen liikenne- ja viestintäministeriö on täsmentänyt, että se on yksi viidestä valtiollisesta hankkeesta, joille haetaan yhteensä 22.81 miljoonan euron rahoitustukea EU:n Verkkojen Eurooppa -ohjelman liikenneohjelmasta.

LVM: Suomesta haetaan yli 73 miljoonaa euroa EU-rahaa liikennehankkeille

Kanadan rannikkovartioston arktinen operointikausi on päättynyt. On huomionarvoista, että kanadalaiset jäänmurtajat avustivat kauppalaivoja pohjoisilla vesillä yhteensä 39 kertaa. Vertailun vuoksi suomalaiset murtajat suorittivat viime talvena 2234 avustusta, joista hinauksia oli 428. Mittakaava on Pohjois-Amerikassa siis aivan eri luokkaa. Toki talvikaudella kanadalaismurtajat operoivat etelämpänä ja avustuksiakin on enemmän. Kanadalaiseen avustusmalliin ei kuitenkaan kuulu Itämerellä käytetty hinaaminen eikä aluksissa ole Ruotsista ostettuja entisiä monitoimimurtajia lukuun ottamatta hinaushaarukoitakaan.

The Canadian Coast Guard Completes 2024 Arctic Operational Season

Venäjällä taas talous sakkaa ja nyt Rosatom ehdottaa, että vuodesta 2028 eteenpäin ydinkäyttöisten jäänmurtajien rakentamisen rahoittaisivat lisätariffin muodossa Koillisväylää liikennöivät varustamot. Novatek ei kommentoinut; Norilsk Nickel, Rosneft, Gazprom Neft, GDK Baimskaya ja Russkaya Energiya eivät noin suoraan vastustaneet ajatusta kunhan kaikilla on yhtäläinen pääsy jäänmurtaja-avustukseen. Kuten hyvin tiedämme, osa Koillisväylän liikenteestä tapahtuu itsenäisesti jäissä kulkevilla erikoisaluksilla, jotka ainakin minun nähdäkseni on Koillisväylää hallinnoivan Rosatomin toimesta jopa osittain pakotettu käyttämään jäänmurtaja-avustusta, vaikka alukset periaatteessa pärjäisivät itsenäisestikin. Vastaanhan ei kannata Venäjällä väittää jos ei mieli opetella lentämään...

Kommersant: Ледосбор — Атомоходы для Севморпути предлагают строить за счет грузоотправителей (Google-käännös: Ice gathering — Nuclear-powered icebreakers for the Northern Sea Route are proposed to be built at the expense of shippers)

[Aleksi Lindström]

Venäläinen rahtialus, joka kuljetti mm. reaktorin osia venäläiseen ydinjäänmurtajaan, upposi eilen Välimerellä konehuoneessa tapahtuneen räjähdyksen jälkeen. Aina kovin ikävää, kun itänaapurin suunnitelmat eivät mene ihan nappiin...

https://censor.net/en/photonews/3526727/the-ship-ursa-major-sank

[Tuomas Romu]

Aina kovin ikävää, kun itänaapurin suunnitelmat eivät mene ihan nappiin...

Tämähän on sama Putinin silmäterä, johon piti tulla osia itäukrainalaiselta erikoisvalimolta, mutta Shoigu ehti pudottaa pomminsa...

edit: Ursa Major tunnettiin aiemmin nimellä Sparta III. Kirjoittelin sen aiemmista seikkailuista Koillisväylä-ketjuun.

[Tuomas Romu]

Kerrataanpa vielä viime päivien jäänmurtaja- ja jäälaivauutiset siltä varalta, että joku olisi näistä asioista kiinnostunut.

Venäjällä on nostettu lippu neljännellä "uuden Arktika-luokan" ydinkäyttöisellä jäänmurtajalla. Yakutiyan myötä käytössä on kahdeksan ydinkäyttöistä jäänmurtajaa, joista neljä on tätä uudempaa Projekti 22220-tyyppiä. Aiemmin tähän lukumäärän on päästy hetkellisesti, mutta tavallisesti samana vuonna on poistettu jokin vanhoista murtajista. Nyt Taymyr säilynee käytössä vuosikymmenen loppuun asti.

PortNews: На построенном ОСК атомном ледоколе «Якутия» поднят государственный флаг (Google-käännös: The national flag was raised on the nuclear icebreaker Yakutia built by USC)

Kiinassa taas on valmistunut hieman aikataulusta edellä jäänmurtokykyinen tutkimusalus Tan Suo San Hao. Kiinan tiedeakatemian alaisuuteen tuleva Polar Class 4 -jääluokkaan rakennettu mutta ei varsinaisesti jäänmurtajaksi luokitettu alus pystyy murtamaan sekä keulallaan että perällään 1.2 metrin paksuista kiintojäätä, jonka päällä on 20 senttimetrin lumikerros. Aluksen sanotaan olevan kokonaan kiinalaista suunnittelua, mutta siinä on muun muassa Wärtsilän pääkoneet ja ABB:n Azipod-ruoripotkurit. Telakan pääsuunnittelija äityi lisäksi kehumaan, että tämän projektin myötä he onnistuivat murtamaan "länsimaisten yritysten hallussa olevat teknologiset pullonkaulat". Runkomuodosta on kuitenkin helppo nähdä, mistä Suomessa suunnitelluista ja Kiinassa viime vuosina rakennetuista laivoista on otettu mallia. Lisäksi aluksessa on myös muutama muukin ammattilaisen silmään pistävä huonohko ratkaisu.

Global Times: China's first comprehensive scientific research ship designed for global deep-sea exploration with manned deep-diving capabilities in ice areas sets sail

Venäjällä taas laskettiin vesille toinen laivastolle tuleva Projekti 23550-tyyppinen jäätämurtava ulkovartiolaiva Nikolay Zubov. Samalla ilmoitettiin, että sarjan ensimmäinen alus, jo vuonna 2019 vesille laskettu Ivan Papanin, luovutettaisiin vasta elokuussa 2025. Länsimaissa "taistelujäänmurtajiksikin" kutsutut ulkovartiolaivat voidaan tarvittaessa varustaa merikonteista laukaistavilla risteilyohjuksilla, mutta toistaiseksi on epäselvää, että onko tämä asejärjestelmä olemassa muuten kuin paperilla.

Naval Today: Russian Navy's second Project 23550 patrol icebreaker launched

Zvezdan telakalla rakenteilla oleva toisen sukupolven arktinen LNG-laiva Aleksey Kosygin on lähtenyt vihdoinkin merikokeille. Aluksen valmistunut on myöhästynyt alkuperäisestä noin kaksi vuotta ja tällä hetkellä arvioidaan, että se luovutettaisiin alkuvuodesta 2025. Myös toisen sarjan aluksen arvioidaan valmistuvan ensi vuonna, mutta telakalla olevien kolmen muun rungon tilanne on epäselvä. Aluksia piti alkujaan rakentaa 15, mutta pakotteiden vuoksi Samsung toimitti perälaivat vain viiteen ensimmäiseen alukseen ja lastitankkien membraanijärjestelmän toimittava ranskalainen GTT veti rajan kolmannen laivan kohdalle. En pitättäisi henkeä laivoja odotellessa...

gCaptain: Russia's First Domestically Built LNG Carrier Begins Sea Trials, Poised to Strengthen Arctic 'Shadow Fleet'

Luulajan satamaan on hankittu uusi jäätämurtava hinaaja. Damenin ASD Tug 3413 ICE -tyyppinen hinaaja jäi aikanaan toimittamatta venäläisille ja on nyt siis löytänyt uuden omistajan. Aluksessa on kaksi Steerpropin vastakkain pyörivillä potkureilla varustettua propulsiolaitetta, joilla saadaan aikaan 72 tonnin paaluvetokyky.

Luleå Hamn investerar i en till bogserbåt

[Tuomas Romu]

Sudostroenien uutisessa puhutaan viidestä "linjajäänmurtajasta" ja viidestä "satamajäänmurtajasta". Kokemusperäisesti...

Murmansk lähtikin jo aikaa sitten pohjoisen vesille. Pietarissa on edelleen 1970-luvulla rakennettu Ermak-luokan polaarimurtaja Admiral Makarov joka voisi olla tuo mystinen "viides linjamurtaja", mutta itse en oikein edelleenkään jaksa uskoa, että se jäisi Suomenlahdelle. Toisaalta olihan Ermak täällä vuosikaudet "eläköidyttyään" pohjoisen vesiltä...

Edit: Pitää varmaan palauttaa jäänmurtajakerhon jäsenkortti. Unohdin kokonaan Mudyugin!

Edit: Miksi näitä pitää itse arvailla kun Rosmorportin sivuilla on lista: isot ovat Kapitan Sorokin, Kapitan Nikolaev, Mudyug, Viktor Chernomyrdin ja Vladivostok, pienet taas Kapitan M. Izmaylov, Kapitan Kosolapov, Ivan Kruzenstern, Semyon Dezhnev ja Kapitan Plakhin.

Mielenkiintoisena vierailijana Suomenlahdella on tällä hetkellä matalakulkuinen Kaspianmeren öljykentille suunniteltu jäätämurtava huoltoalus Arctic, joka lienee kuitenkin näillä vesillä muissa kuin jäänmurtotehtävissä. Alus nysvää tällä hetkellä Suursaaren kupeessa määränpäänä Kaliningrad.

Edit: Arctialta lausunto liittyen päivänpolttaviin asioihin:

YLE: Suomen jäänmurtajat: Emme vahingossakaan auta Venäjän varjolaivastoa kulkemaan jäissä

[Tuomas Romu]

ET Infra on julkaissut jatko-osan aiempaan artikkeliinsa mahdollisuudesta rakentaa jäänmurtajia Intiassa Venäjälle. Jutun mukaan telakan tiimi on käynyt kolmipäiväisellä vierailulla Moskovassa joulukuun alussa keskustelemassa neljän ei-ydinkäyttöisen jäänmurtajan rakentamisesta. Tilauksen arvo on intialaisittain sanottuna "4000 crorea rupiaa" — yksi "crore" tarkoittaa intialaisessa laskentatavassa kymmentä miljoonaa — eli tämän päivän kurssilla noin 455 miljoonaa euroa. Sikäli kun kyse on jo vuosia kaavailluista 40 megawatin linjamurtajista, hintaa voi pitää halpana. Laivoista kaksi rakentaisi yksityisomistuksessa oleva Reliance Naval and Engineering Limited ja toiset kaksi valtiollinen Cochin Shipyard. Wikipedian mukaan kumpikin olisi Intian suurin telakka, joten ota tuosta selvää.

Aiemmassa jutussa projektin haasteiksi mainittiin jäänmurtajissa käytettävän teräksen sekä moottoreiden hankkiminen. Nyt ensiksi mainitulle on löydetty kiinalainen toimittaja. Moottoreista ei enää puhuta.

Intialla ei ole minkäänlaista osaamista jäänmurtajiin liittyen ja jutussakin jäänmurtajia kuvaillaan "laivoiksi, jotka murtavat jäätä, jotta se sulaisi nopeammin ja muuttuisi vedeksi, joka imee itseensä enemmän auringonvaloa". Jonkinlainen "teknologiansiirto" lienee siis tarpeen. Suhtaudun muutenkin hankkeeseen varsin skeptisesti, sillä jäänmurtajia on aiemmin kaavailtu myös venäläiselle Zvezdan suurtelakalle, joka on siirtymässä tänä vuonna valtiollisen OSK:n haltuun. Aiheesta on mainittu Venäjän mediassa ministeritasolla viimeksi marraskuussa.

Swan Energy's Pipavav Shipyard and Cochin Shipyard eyes four icebreaker ships for Russia in a Rs 4,000 crore deal

Etelänapamantereen vesillä purjehduskausi on alkanut ja esimerkiksi ukrainalainen Noosfera on päässyt perille puolalaisten tutkimusasemalle, josta se jatkaa myöhemmin Ukrainan omaan tukikohtaan. Alus on entinen brittilaiva RRS James Clark Ross, joka on suunniteltu Suomessa. Toki alueella on myös kaikkien muidenkin kynnelle kykenevien maiden tutkimus- ja huoltoalukset sekä koko joukko matkustajalaivoja.

RV Noosfera arrived at Arctowski Polish Antarctic Station

[Tuomas Romu]

Kiinalainen Sun Yat-senin yliopiston omistama tutkimusjäänmurtaja Zhong Shan Da Xue Ji Di on lähtenyt 44 päivän mittaiselle matkalle Keltaisenmeren pohjukassa sijaitsevalle talvisin jäätyvälle Bohainmerelle.

China.org.cn: University icebreaker embarks on Bohai Sea mission

Aluksen historia on varsin mielenkiintoinen, sillä se rakennettiin Japanissa vuonna 1983 tukemaan öljyn etsintää Kanadan arktisilla vesillä. Alus kuului alkuun Gulf Canadan öljynporaamisesta vastaavan tytäryhtiön BeauDrilin laivastoon nimellä Ikaluk ja sen tehtävänä oli tukea liikuteltavan kasuunityyppisen poraustasanteen Molikpaqin ja kartiomaisen kelluvan porauslautan Kullukin toimintaa. Öljyä ja kaasua ei kuitenkaan löytynyt kaupallisesti merkittäviä määriä ja lopulta maailman suurin arktinen porauslaivasto hajoitettiin ympäri maailmaa uusiin tehtäviin. Kun Beaufortinmerelle Beringinsalmen kautta aikanaan saapunut Ikaluk poistui alueelta Kanadan arktisen saariston läpi vuonna 1990, se vei samalla päätökseen samalla vuonna 1983 alkaneen Luoteisväylän länsi-itä -suuntaisen läpipurjehduksen. Seitsenvuotinen matka ei kuitenkaan riittänyt ykkössijaan, sillä alueella vuosina 1976–1988 toiminut porauslaiva Canmar Explorer II käytti samaan "matkaan" peräti 12 vuotta.

Yrityskauppojen myötä vuodesta 1993 nimellä Canmar Ikaluk tunnettu jäänmurtaja työskenteli sittemmin muun muassa Pohjanmerellä ja hoiti Kanadan pohjoisosassa sijaitsevan Polaris-kaivoksen huoltoa. Vuonna 1997 aluksen silloinen omistaja Amoco kuitenkin myi haltuunsa päätyneet kanadalaisen arktisen öljynporauslaivaston rippeet ja hetken typistettyä nimeä Ikalu kantanut alus päätyi Smit Internationalin laivastoon yhdessä Kanadassa rakennetun sisaraluksensa Miscaroon kanssa nimellä Smit Sibu. Alus toimi pitkään jäänmurto- ja huoltoalustehtävissä Sahalinin öljykentillä ja siirtyi vuonna 2009 venäläisen FEMCOn omistukseen. Vuonna 2012 se sai takaisin alkuperäisen nimensä.

Muun muassa Helsingin telakan rakentamat offshore-jäänmurtajat korvasivat kuitenkin vanhat Beaufortinmeren reliikit ja Ikaluk myytiin romuksi vuonna 2018. Alusta ei kuitenkaan paloiteltu, vaan sen pelastivat kiinalaiselta romuttamolta paikalliset tosi-TV-tähdet Zhang Xinyu and Liang Hong. Alus peruskorjattiin eräänlaiseksi tutkimuslaivaksi pariskunnan suosittua On the Road-sarjaa varten ja sille annettiin nimeksi Beijing Ocean Leader. Tällä nimellä se teki tammi–huhtikuussa 2020 eli keskellä koronakaaosta televisioidun "tutkimusmatkan" Etelänapamantereelle.

Loppuvuodesta 2021 alus lahjoitettiin Sun Yat-senin yliopistolle ja se sai nykyisen nimensä. Alus teki ensimmäisen arktisen tutkimusmatkansa loppukesästä 2024 jolloin se kävi pohjoisessa samanaikaisesti kahden muun kiinalaisen tutkimusaluksen Xue Long 2:n ja Ji Din, kanssa.

[Tuomas Romu]

Mikko Niini kirjoitti Navigatorissa tuoreeltaan Saksan uudesta tutkimusjäänmurtajasta:

Saksan 890 milj. euron polaarimurtaja Polarstern II vihdoin rakenteille

Mielenkiintoisena yksityiskohtana jutussa nostetaan esiin vuosien takainen Aurora Borealis-yhteiskehitysprojekti sekä sen pohjalta kehitetty "kevytversio" Aurora (Borealis) Slim, joka loi pohjaa myös Polarstern 2:n teknisille ratkaisuille.

Myös Trump on avannut sanaisen arkkunsa ja uhannut Trudeauta ICE Pact -yhteistyön hajoittamisella.

POLITICE Pro: Trump looks to shatter icebreaker pact with Canada and Finland

[Tuomas Romu]

Venäjän merirekisterin ja S&P Globalin Sea-web-tietokannan mukaan Zvezdan suurtelakalla rakenteilla ollut arktinen shuttle-tankkeri Valentin Pikul on luovutettu 25. joulukuuta Rosneftille. 257-metrisen keulalastauslaitteistolla varustetun aluksen kuollutpaino on 69000 tonnia. Aluksen Arc6-jääluokka ja kaksi ABB:n Azipod-ruoripotkuria mahdollistavat 1.5 metrin paksuisen jään murtamisen sekä etu- että takaperin; alus on siis niin sanottu "kaksitoiminen laiva" (Double Acting Ship). Zvezdan projekteille tyypillisesti perälaiva aina lastimanifoldeihin asti on rakennettu Etelä-Koreassa Samsung Heavy Industryn telakalla ja hinattu Venäjälle keulan liittämistä varten. Projektinimellä AST69K tunnettu tankkeri perustuu muutenkin Samsungin 2000-luvun puolivälissä rakentamiin Suomessa suunniteltuihin arktisiin tankkereihin, jotka kuljettavat Lukoilin lukuun raakaöljyä Varandein lastausterminaalilta Murmanskiin välivarastointia ja uudelleenlaivausta varten. Ymmärtääkseni tämäkin alus tulee samalle reitille.

Navigatorissa on tuore juttu ICE Pactin tilanteesta ja katsaus maailman jäänmurtajamarkkinoihin. Useita jutussa kuvailtuja projekteja on aiemmin seurattu tässäkin viestiketjussa.

Navigator: ICE Pact etenee työryhmiin

Jenkkien tuoreimmat sanktiot iskevät kovasti Venäjän öljy- ja kaasuteollisuuteen. Pakotteet laajennetaan koskemaan käytännössä kaikkia Sovcomflotin operoimia arktisia öljytankkereita sekä Sahalinin öljykentillä toimivia Suomessa rakennettuja jäätämurtavia huoltoaluksia. Alusten länsimaisen tekniikan kuten Wärtsilän valmistamien pääkoneiden ja ABB:n Azipod-ruoripotkurien huoltaminen voi olla jatkossa käytännössä mahdotonta.

Sanctions to Degrade Russia's Energy Sector


Russia-related and Russia-/Ukraine-related Designations; Venezuela-related Designations; Publication of Russia-related Determinations; Issuance of Russia-related General Licenses and Frequently Asked Questions

[Petteri Lyysaari]

Jenkkien tuoreimmat sanktiot iskevät kovasti Venäjän öljy- ja kaasuteollisuuteen. Pakotteet laajennetaan koskemaan käytännössä kaikkia Sovcomflotin operoimia arktisia öljytankkereita sekä Sahalinin öljykentillä toimivia Suomessa rakennettuja jäätämurtavia huoltoaluksia. Alusten länsimaisen tekniikan kuten Wärtsilän valmistamien pääkoneiden ja ABB:n Azipod-ruoripotkurien huoltaminen voi olla jatkossa käytännössä mahdotonta.

Tästä on nyt ylelläkin juttua :
https://yle.fi/a/74-20137193

[Aleksi Lindström]

Jäänmurtajayhteistyösopimuksesta on kirjoitettu tänäänkin laajalti --

Kauppalehti viittaa kahdesti vuodelta 1920 peräisin olevaan "Jones Act"-nimellä tunnettuun jenkkilakiin, vaikka Yhdysvaltain telakkateollisuuden näivettymisen kannalta ehkä relevantti Jones Act ei rajoita mitenkään kaupallisten jäänmurtajien toimintaa (kunhan ne eivät kuljeta lastia) ja rannikkovartioston alusten hankinnasta kotimaisilta telakoilta määrätään eri lailla (14 U.S.C. §1151), joten lain kumoaminen ei korjaisi tilannetta.

Olisi kyllä hienoa, että Suomen telakkateollisuus pääsisi ICE Pactin puitteissa näyttämään, mihin täällä pystytään. Valitettavasti on todennäköisempää, että tähtilippu liehuu jatkossakin vain Jenkeissä rakennetuissa laivoissa ja vaahteranlehti vastaavasti kanadalaistelakoiden tekeleissä.

Onko olemassa joku tarkempi määritelmä Jones Actissa mainittuun lastiin? Onko proviantti lastia? Onko yksi merikontti lastia? Onko lastin maksimimäärä rajattu? Kyselen kun en itse tietoa löydä.