XPRS:n pidennys?

[Kalle Id]

Veikkaisin Jonin veikkauksen osuvan nappiin. Jos tällä kertaa Rosellalle tehtäisiin vielä oma aikataulu, ettei aina tarvitse kulkea myöhässä? Itseasiassa jos XPRS menee pidemmäksi aikaa telakalle tällä järjestelyllä, voitaisiin saada se (Vikingin tietojeni mukaan ihan oikeasti suunnittelema) XPRS:n pidennys aikaiseksi. No, jälkimmäinen lienee toiveajattelua...

[Juhani Gronlund]

kulkea myöhässä? Itseasiassa jos XPRS menee pidemmäksi aikaa telakalle tällä järjestelyllä, voitaisiin saada se (Vikingin tietojeni mukaan ihan oikeasti suunnittelema) XPRS:n pidennys aikaiseksi. No, jälkimmäinen lienee toiveajattelua...

Miksiköhän he suunnittelisivat pidennystä. XPRS kuljettaa  nyt keskimäärin 1800 matkustajaa / rykäsy ja tilaa olisi n 2500 / rykäsy. Tulisiko pelkän pidennyksen johdosta niin paljon lisää matkustajia että investointi olisi kannattavaa.
Pidennys 20m x 975 000 eur = n 20 mil.eur + välilliset projectikulut sekä liikevaihdon menetys telakoinnin aikana.
Matkustajia ei pidennyksellä varmaan lisää saataisi eikä mahdollisilla rahtituotolla voisi investointia perustella koska rahti on niin pientä ja merkityksetöntä varustamolle kokonaisuutena ( Viking line Matkustajaliiketoiminta 460.8 mil.eur. rahtiliiketoiminta 31.1 mil eur eli rahdin osuus vain 6.32 % laivaliiketoiminnasta.
20m pituus lisäys XPRS. lisää rahtikapasiteettia n 6.2 % eli lisätulopotentiaalia vuodessa olisi n. 2 052 000 .

20 mil eur lisäinvestointi -:- rahdinlisämyyntipotentiaalilla = n. 10 vuotta eli ei kovin järkevältä XPRS.n pidennys investointina näyttäisi olevan koska lisämyyntipotentiaali ei ole katetta vaan ainoastaan myyntiä eli investoinnin kuoletus pelkän lisääntyneen rahtiliiketoiminnan tuotoilla kestäisi todennäköisesti varsinkin  kun otetaan huomioon myös pidennyksen välilliset kustannukset 20 vuotta.

[Timo Selkälä]

Ensinnäkin, rahtiosuus on laskettu koko liikenteelle, ei Tallinnan reitille. Koska Rosella ja Cinderella eivät rahtia juuri näe, niin laskelma vääristyy. Minulla ei ole tuoreempia tietoja kuin 2008, jolloin XPRS ja Rosella kuljettivat n 40 000 rahtiyksikköä ja muut reitit noin 56 000 yksikköä. Sen jälkeen XPRSin osuus on kasvanut ja nyt kuulemma kasvua ei enää siltä alalta ole odotettavissa kun laiva ei riitä.

Toiseksi XPRSille jo 1500 poka alkaa tuntua pahalta, ja 2500 tarkoittaa sitä että porukka levitetään pitkälleen matoille, tuolit ovat loppuneet jo ajat sitten. Jos pidennyksen hinta todellakin on vain 20 miljoonaa, niin se olisi suoritettava - ja olisi pitänyt tehdä jo tänä talvena. Liikevaihdon menetys jää pieneksi koska se varmasti tehdään Rosellan makuutuksen aikana. Samalla sertifikaattia saisi nostettua ja sille kahvilalle kunnon istumapaikat - a la cartesta saamme nauttia yhä niillä kilpailijoilla mennessä.

Kolmanneksi - kyse on vasta huhusta. Olkoonkin että hyvin uskottavasta sellaisesta. Uudisrakennus olisi silti parempi - mutta ei irtoa ihan halvalla.

[Juhani Gronlund]

Ensinnäkin, rahtiosuus on laskettu koko liikenteelle, ei Tallinnan reitille. Koska Rosella ja Cinderella eivät rahtia juuri näe, niin laskelma vääristyy. Minulla ei ole tuoreempia tietoja kuin 2008, jolloin XPRS ja Rosella kuljettivat n 40 000 rahtiyksikköä ja muut reitit noin 56 000 yksikköä. Sen jälkeen XPRSin osuus on kasvanut ja nyt kuulemma kasvua ei enää siltä alalta ole odotettavissa kun laiva ei riitä.

JOs mainitsemasi 40000 rahtiyksikköä olisi ainostaan XPRS,sän ja nyt XPRS kuljettaisi n.46000 rahtikyksikköä (kokonaisrahtiyksiköt nyt n. 110 000 vuodessa koko varustamo) rahtikyksikön keskihinta 240 eur /yksikkö = 11 040 000 euroa vuodessa. rahtimyyntiä,20 m lisää pituutta = n. 11% lisää rahtikapasiteettia 11 040 000 x 1.11 =12 254 4000 eur . eli investointi lisäisi rahtituottoja jos rahdille olisi kysyntää 240 euron keskihintaan vain 1.2 mil eur / vuodessa. +  mahdolliset henkilöautotuottoa matkustajilla n 800 000 eur jos rahdista yli jääneeseen tilaan saataisiin henkilöautoja.

[Jani Nousiainen]

Laskitko siihen henkilöautoista saatuun tuottoon myös , autossa olevien matkustajien lippuhinnat ja laivalla myymälässä ja ravintooloissa käytetyn rahan.  se kaikkihan on pois , jos ei laivassa ole tilaa autolle.

[Ilpo Kuivanen]

Kolmanneksi - kyse on vasta huhusta. Olkoonkin että hyvin uskottavasta sellaisesta. Uudisrakennus olisi silti parempi - mutta ei irtoa ihan halvalla.

Ja neljänneksi - miten riittää koneissa potku pidennyksen jälkeen? Pitääkö nostaa matka-aika kolmeen tuntiin?

[Timo Selkälä]

Kun runko pitenee, massa tietenkin nousee jonkin verran. Monessa pidennyksessä on kuitenkin havaittu se että konetehoja ei juuri ole tarvittu lisätä. Tässä on kuitenkin rajansakin - tarpeeksi iso jatkopätkä vaatii jo lisää konetehoa... Tuossa tapauksessa sen tehot riittänevät.

Prinsesse Ragnhild oli tässä suhteessa poikkeus, mutta se pidennettiin, korotettiin ja levennettiin niin paljon että koneetkin olisi pitänyt vaihtaa.

[Ilpo Kuivanen]

Mutta joka tapauksessa: jos tähän lähdetään, niin XPRS:ää voi pitää koko lailla epäonnistuneena hankintana: ensin rakennettiin lisää ravintolatilaa ja sitten ruvettaisiin vielä pidentämään. Syksystä alkaenhan XPRS on ainoa laiva välillä, jossa on noin vähän lastimetrejä. Jotenkin tuntuu että punaisilla laivoilla on koko ajan tehty virheliikkeitä Helsinki-Tallinna välillä...

[Repe]

Miksiköhän he suunnittelisivat pidennystä. XPRS kuljettaa  nyt keskimäärin 1800 matkustajaa / rykäsy ja tilaa olisi n 2500 / rykäsy. Tulisiko pelkän pidennyksen johdosta niin paljon lisää matkustajia että investointi olisi kannattavaa.

Ottaen huomioon, että tuohon keskiarvoon kuuluu todella aikainen lähtö Tallinnasta sekä erittäin myöhäinen lähtö Helsingistä niin keskiarvo on huomattavan korkea kahdelle "inhimilliseen" aikaan lähtevälle vuorolle. XPRSissä on lisäksi vain rapiat 700 hyttipaikkaa iltavuoroa ajatellen, joskin Helsingin iltalähdön matkustajista valtaosa lienee viroilaisia reittimatkustajia.

Ehkä pidennys olisi parempaa bisnestä, kuin antaa rahdin ja matkustajien menevän kilpailijoille. Mielenkiintoinen huhu joka tapauksessa  8)

[Ilpo Kuivanen]

Ehkä pidennys olisi parempaa bisnestä, kuin antaa rahdin ja matkustajien menevän kilpailijoille. Mielenkiintoinen huhu joka tapauksessa  8)

Kovasti siitä Gabriellankin pidennyksestä kohkattiin aiemmin. Ai niin, sehän olisi tullut iltaruskon linjalle Helsingin ja Tukholman välille...

[Kalle Id]

Mutta joka tapauksessa: jos tähän lähdetään, niin XPRS:ää voi pitää koko lailla epäonnistuneena hankintana: ensin rakennettiin lisää ravintolatilaa ja sitten ruvettaisiin vielä pidentämään.

Johan sen on Vikingin toimitusjohtajakin sanonut julkisesti, että XPRS on liian pieni. Eli kyllä, se on epäonnistunut hankinta, koska Vikingillä ei osattu arvioida oikein uuden aluksen aiheuttamaa kysyntää (edeltällensä Rosellallehan oli alkujaan vaikeaa saada houkuteltua pokaa ollenkaan, että sinällään virhearvio saattaa olla jossainmäärin ymmärrettävä).

[Tuomas Romu]

Laivan pidentäminen lisää toki kitkavastusta, mutta toisaalta mm. aallonmuodostuksesta aiheutuva vastus saattaa pienentyä, mikäli muutos on onnistunut ja kohtuullinen. Todennäköisesti aikataulu voitaisiin säilyttää ennallaan nostamalla hieman koneiden kuormitusta, mikäli se katsottaisiin tarpeelliseksi.

[Juhani Gronlund]

Koska vieläkin näyttää foorumilla elävän  usko siitä että Tallinkilla ja Vikingillä liiketoiminnan kannattavuus ja liiketoimintapotentiaali jotenkin aikuisten oikeasti liittyy rahtiin ja autolauttojen autokansi ja rahtikapasiteettiin. No pistetään lisää numeroita kehiin.

Tallinnan-Helsinki linjan kaikkien varustammojen yhteenlaskettu rahti ja henkilöautokuljetusliiketoiminnanm liikevaihto on n. 58 mil .eur yhteensä. Autokansikapasiteetin käyttöaste vajaat 35 % eli rahdille ja autojenkuljetukseen ei ole aikuisten oikeasti niin paljon kysyntää ja liiketoimintapotentiaalia kuin foorumilla monet näyttävät uskovan. 58 mil ei ole paljoin euroja varsinkin kun ottetaan huomioon RG-line Vaasa- uumaja reitti jossa RG line pääasiallisesti kuljettaa rahtia ja autoja ja liikevaihto vajaat 10 mil eur yhdella pikkusella RG1 laivalla .

Tallinna- Helsinki välillä on kyllä satunnaisesti  muutamia päiviä jolloin joku laiva joutuu myymään ei oota autokannella ,mutta ei näiden muutamien päivien takia kannata mitään yli 20 mil eur investointeja tehdä laivoihin pidennyksen muodossa perusteluna se että muutamina päivinänä vuodessa saataisiin pikkusen lisää rahti ja henkilöautonkuljetusmyyntiä. Vielä kerran siis XPRS.n pidennys opimistisella arviolla sai aikaiseksi enintään 2 mil.eur lisää myyntiä, mutta luultavasti vähemmän koska rahtien keskihinnat todennäköisesti laskisivat .

Joku mainitsi että Vikingillä oli joku sanonnut että XPRS on liian pieni ja miksi se on liian pieni on se että Vikingillä on suuri määrä ns. brändi lojalisteja jotka takaavat suuren matkustajamäärän ja matkustaja liikenne on se  heidän ja XPRS,ncore business . Laivan pienuus laskee onboard myynnin keskiostosta,koska kun on liian paljon matkustajia suhteessa yleistilohin ja point of sales yksiköihin nähden niin matkustajien rahankäyttö laivalla per matkustaja laskee. Suurennusta siis voitaisiin perustella matkustajaliiketoiminnan  tuottavuuden takia ei siis rahti ja autokuljetusliiketoiminnan mahdollisten lisätuottojen takia.

[Jani Nousiainen]

No niin pääset asiaan  vaikka et sitä huomaakaan ;) . Eli saadaan lisää autoilevia matkustajia  käyttämään rahaa laivalla.  XPRS  kun halvimpana ( yleensä) myydään loppuun autokannen osalta. Niin siinä olisi tarvetta parantaa, mutta aivan yhtä suuri parannus olisi lisätilat matkustajille. Koska aluksen teoreettinen kapasiteetti 2500  on kauakana siitä millä matkustajamäärällä yleiset tilat toimii.  Noin 2000 matkustajaa saa jo yleiset tilat täysin tukkoon. Samaten  jos saisi lisää hyttitilaa niin alus olisi toimiva myös miniristeilyillä.  Aluksen suunnittelu alunperin oli iso kompromissi, vähän kaikkea , mutta ei oikein hyvä missään vrt. kilpailijat.  Tosin kyllä se Rosellaan nähden oli jo iso  edistys askel kaikessa muussa paitsi risteilykäytössä.

[Juhani Gronlund]

Tästä löytyy linkki auto ja rahdin ylikapasiteetista koskien Tallinna- Helsinki liikennettä ja ylikapasiteetti näyttäisi olevan artikkelin mukaan hieman suurempi kuin itse yllä olevissa viesteissä  talousdata pohjautuvalla simulatiivisilla  laskentakaavoilla arvioin. Artikkelissa puhutaan myös siitä että matkustajapaikojen osalta myydään eioota samalla kun autokannet ammaottaa lähes tyhjinä.

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2011/10/04/viron-laivojen-yllatyspuoli-10-000-tyhjaa-kilometria/201114156/12