Sliten konkurssin syyt ja seuraukset + muuta 1980-90-l. taitteen Vikingistä

[Petri Nummijoki]

Hetkinen... Kumminpäin tuo nyt sitten on, sillä jotkut lähteet väittävät että SF-Linen sopimus oli muotoiltu tavallisesti: Eli ellei ajallaan, niin telakka maksaa korvauksia, minkä vuoksi alukset olisivat tulleet halvemmiksi. Sen sijaan ne olisivat ajan mittaan tulleet hivenen kalliimmiksi huollon suhteen. Itse en tiedä kumpi väite on tosi, mutta useammin olen kuullut tämän version kun tuon M-O:n toistaman.

Tuolloin 1988 väitettiin nimenomaan, että SF-Line sai korvauksia Amorellan myöhästymisestä. Varmaan tappioita tuli kuitenkin siitä, että kesäsesonki 1988 jäi laivalta väliin.

[Petri Nummijoki]

Eli: Se missä olemme samaa mieltä on siis lähes kaikki. Erot ovat marginaalisia, ja liittyvät lähinnä siihen mikä syy oli tärkein. Joten jos muotoilemme sen näin, niin oletteko samaa mieltä:

1) Slite investoi hivenen liian voimakkaasti. Kolme vuosikymmentä jolloin suurinvestoinnit olivat lähes maksaneet itsensä ensimmäisenä kesänä (myönnän - hivenen liioiteltua) aiheutti sen että Europaan ryhdyttiin. Alus sinänsä ei ollut poikkeuksellisen iso - samaa luokkaa kuin Sere ja Symppa.

Joo. Olen paljolti samaa mieltä. Europa ei tosiaan ollut mitenkään poikkeuksellisen iso Sereen ja Symppiin verrattuna ja kapasiteetti suhteessa aluksen kokoon on sillä jopa edullisempi.

On kuitenkin muistettava, että markkinatilanne oli Seren ja Sympin tilaamisen aikaan paljon edullisempi, kuin Europaa hankittaessa.
Lama ei ollut 1987 vielä näköpiirissäkään ja Helsinki-Tukholma reitillä oli tolloin tarjolla päivittäin noin 7950 hyttipaikkaa. Serenade ja Symphony olisivat nostaneet lukeman arvoon 9750. Muistettakoon, että Cinderellakin tilattiin vasta Serenaden jälkeen.

Sen sijaan Europaa tilattaessa oli tiedossa, että päivittäisiä hyttipaikkoja tulee lähivuosina olemaan noin 12000 ja Europa nostaisi lukemaa vielä yli 600 paikkaa. Lisäksi alan ongelmat alkoivat olla tilauksen teon aikaan loppuvuodesta 1989 näkyvissä tai viimeistään keväällä 1990, jolloin tilauksen keskeyttäminen olisi varmaankin ollut vielä mahdollista.

2) Tämä summa jonka Slite menetti pankille peruessaan Europan vaihtelee. Puhutaan usein pienestä summasta, ja ihan samalla tavalla kuin kotitalouksia ei suurta yritystä kohdella, mutta olen käsittänyt että kun sopimus perutaan, ei jo maksettuja eriä välttämättä palauteta. Joissakin tilauksissa 10% pitäisi olla suoritettuna luovutukseen mennessä, joissakin enemmän, joissakin vähemmän. Eli Sliten tappio nousisi siten hintaluokkaan 10-20 MEUR, mikä ei ole niin pikkusumma.

Sliten menettämän rahasumman sanottiin olleen muistaakseni 200 miljoonaa markkaa tai ainakin jotain sinne päin. Se ei siis ollut mikään pikkuraha mutta pieni verrattuna Europan 1600 miljoonan hintaan. Slite olisi varmasti hävinnyt vähintään yhtä paljon, jos se olisi yrittänyt myydä Europan.

Jälkikäteen tilannehan tuntuu siltä että Slite ei olisi selvinnyt vaikka olisi saanut aluksen liikenteeseen. Kysymys on siitä että mikä olisi aluksen todellinen tuotto ollut, ja olisiko tämä tuotto riittänyt peittämään sen kuluja? Jos olisi ollut enemmän aikaa Slite olisi ehkä saanut myytyä Olympian, ja sitä kautta saanut peitettyä tappiotia, mutta me liikummekin tässä "jos-maassa" joten - we will never know.

Tämä jää tietysti arvoitukseksi. Vuonna 1992 Viking Linen Helsingin linjalla oli lauttojen keskimääräinen matkustajamäärä noin 1400 eli alle puolet Europan kapasiteetista. Itse suhtaudun epäillen siihen, että lukema olisi noussut mitenkään radikaalisti tästä. Eihän Europa lisännyt Silja Linen väreissäkään Helsingin linjan matkustajamääriä paljoakaan. Siljan matkustajamäärät lisääntyivät vuonna 1993 noin 12 % edelliseen vuoteen verrattuna, joka on todella vähän, kun samaan aikaan reitin tarjonta väheni merkittävästi Olympian poistumisen myötä.

En tiedä olisiko Olympian myyntikään auttanut tai ollut edes mahdollista, koska laiva oli käsittääkseni kiinnitetty entisten velkojen panttina.

Eikö Diana II ollut PK-Finansin omistuksessa jo 1987, siten että myyntitulot käytettiin osamaksuna kaunottariin: Athenaan ja Kalypsoon? Muistan lukeneeni että alus tullaan myymään juuri tätä tarkoitusta varten.

Saattaa olla. Minulla on tosin ollut käsitys, että alus olisi ajautunut pankille vasta Wärtsilä Marinen konkurssista seuranneiden tapahtumien jälkeen mutta joka tapauksessa Europan valmistumisen aikoihin se oli ollut jo pitkään pankin hallussa.

[Mikko-Oskari Koski]

Niinpä kyllä, korvauksia tuli mutta sesonki menetettiin ja sen lisäksi myös Eklundit joutuivat maksamaan viivästymiskorvauksia Stenalle kesäliikenteeseen -88 luvatusta aluksesta (jonka piti alunperin olla Rosella, mutta Stena vaati lopulta itselleen paremmassa kunnossa olleen Turellan tai siis ei olisi Rosellasta suostunut pyydettyä hintaa maksamaan...).

Mitä tulee Myrstenien roikkumiseen Masa-Yardsin osakkaina vielä Kalypson valmistuttuakin, syynä lienee ollut se, ettei kukaan ollut halukas lunastamaan varustamon telakkaosakkeita, vaikkei niiden pitämiseenkään ollut mitään erityistä syytä. Kuinka paljon tämä lisäsi varustamon -90-luvun alun tappioita, en tiedä, mutta tuskin se ihan merkityksetönkään summa oli.

Pari huomionarvoista seikkaa:
1) Mistä vaikeassa markkinatilanteessa olisi löytynyt Olympialle ostaja, joka olisi maksanut siitä kunnon hinnan (Euroway ei kai lopulta olisi ollut kuin potentiaalinen rahtaaja ja Irish Ferries lienee hankkinut lautan halvemmalla, kuin mitä Myrstenit olisivat siitä halunneet)
2) Olipa Diana II:n omistaja kuka tahansa, alus oli käytännön operoinnissaan tappiollinen. Ja laskut lankesivat kuitenkin viime kädessä operaattorin, eli Myrstenien, maksettaviksi.

[Timo Selkälä]

Tosi on, kuten se orava tapasi sanoa. Tarkistin Pocket Financesta: Diana II merkattiin myydyksi tammikuussa 1990 PK-Finansille, eli se on mitä ilmeisemmin myyty jotta Kalypso pelastettaisiin. Eli taisin olla väärässä. Sori. Se ei ole tapaistani...

Mutta silti, uskon että jos olisi ollut aikaa odottaa, niin he olisivat löytäneet mahdollisen ostajan. Samoihin aikoihinhan esimerkiksi Color Line oli päättämässä tilatako vaiko ostetaanko taas jokin vanha... Sen sijaan saivat Karnevalinkin yllättävän halvalla, mikä todistanee taas sen että Olympiakaan tuskin olisi peittänyt Europan aiheuttamaa kassareikää. Tässähän mene muuten ihan sekaisin, koska tässä päätyy ympyrätodisteluun: Haluamme todistaa A:n, ja sen teemme vertailemalla B, C ja D:tä keskenään, ja päädymme aina takaisin lähtökohtiin. Eli taidan olla toisen kerran väärässä jo samassa viestissä!

[Petri Nummijoki]

Niinpä kyllä, korvauksia tuli mutta sesonki menetettiin ja sen lisäksi myös Eklundit joutuivat maksamaan viivästymiskorvauksia Stenalle kesäliikenteeseen -88 luvatusta aluksesta (jonka piti alunperin olla Rosella, mutta Stena vaati lopulta itselleen paremmassa kunnossa olleen Turellan tai siis ei olisi Rosellasta suostunut pyydettyä hintaa maksamaan...).

Miksiköhän noin? Oliko Turun linja kuluttavampi vai pidettiinkö Turellasta vain parempaa huolta? Rosellahan oli Turellaa melkein vuoden nuorempi.

Mitä tulee Myrstenien roikkumiseen Masa-Yardsin osakkaina vielä Kalypson valmistuttuakin, syynä lienee ollut se, ettei kukaan ollut halukas lunastamaan varustamon telakkaosakkeita, vaikkei niiden pitämiseenkään ollut mitään erityistä syytä. Kuinka paljon tämä lisäsi varustamon -90-luvun alun tappioita, en tiedä, mutta tuskin se ihan merkityksetönkään summa oli.

Nyt en löytänyt tietoa, milloin Slite olisi Masa-Yardsin osakkeensa myynyt vai pitikö se ne peräti loppuun asti? Birka luopui joka tapauksessa omasta osuudestaan keväällä 1990 ja CCL, EffJohn ja SYP aloittivat myynnin loppuvuodesta 1990, joten tuskin Sliten kohdalla kysymys oli ainakaan ostajan puutteesta. Slitellä ei toisaalta ollut Masa-Yardsissa kiinni kuin reilut 20 miljoonaa markkaa, joten summa oli esim. Europan hintaan nähden varsin pieni.

[Mikko-Oskari Koski]

Rosellalle olisi pitänyt tehdä perusteellisempi remontti, Turellan muuttaminen Stena Nordicaksi oli kakkupala. Turun linja pikakännääjineen ja isompine matkustajamassoineen oli huomattavasti aluksen sisätiloja kuluttavampi kuin Naantalin rauhallinen, isolta osin autoilijoista ja perheistä koostuneen asiakaskunnan kyydittäminen. Asiaan saattaa toki vaikuttaa myös se, että sekä Naantalissa että Kapellskärissä oli päivittäin monta tuntia aikaa siivota mahdolliset sotkut, kun Turussa ja Tukholmassa laivaa huollettiin vain kerran viikossa (nykyään ei niinkään usein)...

Edit: Birkan peruuntunutta uudisrakennetta koskeva keskustelu siirretty tänne...
http://www.fcbsweb.com/forum/index.php?board=4;action=display;threadid=3380

[Joni Huopana]

Radio Ålandin mukaan huomenna julkaistaan Sliten konkurssista kertova kirja. Ilmeisesti kirjassa repostellaan sillä, miten Nordbankenin johtoryhmässä pelattiin peliä Siljan hyväksi.

Bok om Slitekonkursen avslöjar bankens spel

Nya fakta om Rederi Slites konkurs för 13 år sedan presenteras i en ny bok som utkommer i morgon. I boken kallar advokat Jan Thörnhammar Nordbankens agerande för ekonomisk våldtäkt. Dåvarande Nordbanken drev Slite mot konkurs för att gynna Slites konkurrent och bankens storkund EffJohn, som ägde Silja Line. Det skriver författaren Hans-Göran Björk i boken "Den ena den var vit- om konsten att sänka skepp".  Enligt författaren var konkursen onödig.

-Det är bra att sanningen om det smutsiga spelet nu lyfts fram så att också alla anställda får veta vad som egentligen hände, säger Slites tidigare vd Gustaf Myrsten

Rederi Slite och SF-Line bedrev på den tiden passagerartrafik under det gemensamma marknadsföringsnamnet Viking Line. Vid Slite-konkursen i april 1993 förlorade 750 färjeanställda sina jobb.

[Petri Lindqvist]

Ostin tuon kirjan Maarianhaminan merimuseosta hintaan 29 euroa ja on kyllä mielenkiintoista luettavaa. En ole kovin pitkälle vielä kirjassa päässyt, mutta selville käy, että Hans-Göran Björkin selvitysten mukaan Nordbanken ajoi tahallisesti Sliten konkurssiin. Takapiruina ovat häärineet ketkäs muutkaan kuin NCC ja EffJohn eli Siljan entiset omistajat.

[Teemu Uusi-Esko]

Olen melkein päässyt tuon kirjan loppuun.  Lukematta on muutaman henkilön haastattelu ja epilogi.  Selvinnyt ei ole ainoastaan se, että PK-Banken/Nordbanken ajoi Sliten konkurssiin, vaan se, että PK/Nordbanken runnomalla runnoi Sliten konkurssiin.  Sliten suurin virhe oli se, että heillä oli kaikki lainat samassa pankissa.  Mahdollisesti tulevana yrittäjänä opin kirjasta sen, että lainat hajautetaan useampaan pankkiin.  Olihan Stena Linekin ollut mm. PK-bankenin asiakas ja tiedä kuinka pahasti tappolistalla, mutta SE-Banken oli kutakuinkin ilmoittanut että tuossa on rahaa, Stena ei ole enää asiakkaanne, älkää koskeko siihen enää sormellannekaan.

PK-Banken/Nordbankenin ongelmana taas oli se, että pari ukkelia istui parilla tuolilla, pankin ja Siljan puolella.  Jos jompikumpi varustamo EffJohnista ja Slitestä oli jo valmiiksi kyykyssä, se ei ollut Slite.  Slite oli vain vähän kumartunut; ilman pankin murskaotetta olisi Meyer Werftin ja saksalaisten pankkien yhteistyö saattanut riittää pelastamaan Sliten.  Kaikesta tapahtuneesta huolimatta Viking Line onnistui keräämään "homman kotiin"; monta tuoretta alusta ja Europalle varatut risteilyt siirrettiin muille laivoille.  Siljalle Europan alku oli lievä katastrofi taloudellisessa mielessä.

Ihan mielenkiintoinen kirja tuo "Den ena den var vit..." on.  Jos mulla olisi aikaa niin voisin vaikka itsekin kääntää sen suomeksi, vaan kun ei taida aika riittää kun muutenkin työnteko haittaa harrastusta...


-Teemu-

[Timo Selkälä]

Kyllähän Sliten konkurssi johtui sen omista virheinvestoinneista. Totta on, että Siljan omistaja EffJohn oli myös pahoissa vaikeuksissa mutta EffJohnin takana oli sellaisia yrityksiä kuin NCC, UPM, Enso jne. EffJohnin kohdalla kysymys oli siis pohjimmiltaan siitä, kuinka kauan omistajat ovat valmiita sietämään tappioita. En usko näiden olleen niin tyhmiä, että Silja olisi päästetty konkurssiin tilanteessa, jossa kilpailija eli Slite oli kaatumaisillaan. Siksi onkin todennäköistä, että pankin väliintulo vain joudutti tapahtumaketjua, joka oli väistämättä edessä jossain vaiheessa.

Slitekö oli ainoa virhe-investointeja tehnyt? Enhän minä tuossa muuta edes sanonutkaan kuin että pankki valitsivat pysäyttää sen pienemmän pahan. Se mitä sitä ennen tapahtui ja siis siihen pisteseen johti, onkin aihe josta on keskusteltu muun muuassa tässä:
http://www.fcbsweb.com/forum/index.php?topic=6588.0

Se että otin asian esille on vain yksi selitys siihen miksi punaiset tällä kertaa pelaavat varovaisesti.

[Jani Tarkkinen]

Mikä siinä oli, että rederi ab Sliteltä kun loppui rahat, niin sitä ei vuokrattu Viking Linelle tms. siten että olisi ollut viikkarin käytössä? Kai VL olisi laivan halunnut? Vai esittikö Silja paremman tarjouksen.

[Tauno Hermola]

Mikä siinä oli, että rederi ab Sliteltä kun loppui rahat, niin sitä ei vuokrattu Viking Linelle tms. siten että olisi ollut viikkarin käytössä? Kai VL olisi laivan halunnut? Vai esittikö Silja paremman tarjouksen.

Paras lähde noista tapahtumista taitaa olla Pär-Henrik Sjöströmin kirja "Tie meren yli : uranuurtajasta markkinajohtajaksi" (ISBN 978-91-977697-9-2). En kyllä muista, että tuosta (siis Europan vuokraamisesta Viking Linelle tai tuolloin oikeastaan SF Line AB:lle) olisi ollut mitään mainintoja; Athenan ja Kalypson SF Line olisi ostanut, mutta nekin menivät sitten muualle.

[Jara Röksä]

Europaa ei annettu vuokralle. Katsotiin että vuokraus Siljale tuotaa enemmän kun viikkarille.

[Petri Nummijoki]

Mikä siinä oli, että rederi ab Sliteltä kun loppui rahat, niin sitä ei vuokrattu Viking Linelle tms. siten että olisi ollut viikkarin käytössä? Kai VL olisi laivan halunnut? Vai esittikö Silja paremman tarjouksen.

Mitä asiasta on eri yhteyksissä kirjoitettu niin alusta yritettiin Sliten kanssa tehdyn sopimuksen purkautumisen jälkeen myydä SF Linelle mutta se ei halunnut sitä ostaa. Asiaan saattoi tietysti vaikuttaa, että devalvaation vuoksi Europan hinta nousi noin 1600 miljoonaan markkaan, kun pari vuotta aikaisemmin valmistuneet Serenade ja Symphony maksoivat lehtitietojen mukaan noin 950 miljoonaa kappaleelta ja Cinderella kolme vuotta aikaisemmin noin 600 miljoonaa. Jos Europa maksoi lähemmäs kahden Serenaden tai kolmen Cinderellan verran, vaikka jälkimmäistenkin hinta oli kohonnut telakkakonkurssin vuoksi huomattavasti tilausvaiheessa laskettua korkeammaksi niin olihan Europa arvokas.

Vuokrauksen osalta Silja pystyi tekemään riittävän hyvän tarjouksen, koska sillä oli Helsingin linjalla korkeampi matkustajakohtainen tuotto ja vähemmän ylikapasiteettia. Toisaalta tuskin alusta mielellään annettaisiin vuokralle sellaiselle varustamolle, joka on tehnyt alkuperäisen tilaussopimuksen mutta ei ole alusta lunastanut. Miksi kukaan täyttäisi tilaussopimuksen velvoitteita, jos laivan saisi halvemmalla käyttöönsä muilla tavoin?

[Juha Hietikko]

Silja Europa piti alunperin tulla Viking Linelle, mutta sitten alkoi valuuttakurssien heilahtelu ja 1992 saksan markan arvo nousi viidenneksen.
Europan hinta olisi noussut puoli miljardia kruunua. Sliten rahoittajapankki joka jo oli myöntänyt suuria luottoja Johnson Linelle ja Effoalle, kieltäytyi jatkamasta rahoitusta Slitelle.
Slite asetettiin konkurssiin huhtikuussa -93. Tässä vaiheessa sitten saksalainen telakka Papenpurissa takavarikoi Europan ja aikarahtasi sen Siljalle, ja laiva väritettiin valkoiseksi.
Telakan vaatimuksesta laiva laitettiin ensin Helsingin linjalle.
SF- line Olisi voinut ostaa Kalypson ja Athenan, mutta varustamo jäi kuitenkin odottelemaan hinnan alenemista. Nyt iski Malesialainen Star Cruises ja osti molemmat 800 miljoonalla markalla.

http://www.laivakuvat.com/ms-kalypso-rederi-ab-slite/