Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)

Aloittaja Janne Koskinen, 21.01.2008, 06:25:31

« edellinen - seuraava »

Tuomas Romu

Lainaus käyttäjältä: Aleksi Lindström - 17.01.2025, 11:39:27 Onko olemassa joku tarkempi määritelmä Jones Actissa mainittuun lastiin? Onko proviantti lastia? Onko yksi merikontti lastia? Onko lastin maksimimäärä rajattu? Kyselen kun en itse tietoa löydä.

Tämän raportin sivun 39 alaviitteestä löytyy varsin kattava määritelmä "lastille" ("merchandise").

The Jones Act (Section 27 of the Merchant Marine Act of 1920, P.L. 66-261) applies to vessels transporting "merchandise" from one U.S. point to another U.S. point.

...

Merchandise is further defined at 19 U.S.C. §1401(c) to mean "goods, wares, and chattels of every description." It is the waterborne transportation of merchandise domestically that triggers the Jones Act.

...

The federal agency in charge of deciding what kind of maritime activity must comply with the Jones Act, U.S. Customs and Border Protection (CBP), has confirmed that icebreaking is not one of those activities. In a 2006 ruling ... CBP reasoned that the transporting of equipment, supplies, and materials used on or from the vessel in effecting its service is not coastwise trade, provided that these articles are necessary for the accomplishment of the vessel's mission and are usually carried aboard the vessel as a matter of course.


Proviantti ei siis ole "lastia" jos se on tarkoitettu käytettäväksi aluksella. Yksi merikontti taas on "lastia" jos alusta käytetään sen kuljettamiseen kahden Yhdysvalloissa sijaitsevan sataman välillä. Mitään määrärajoituksia ei ole suuntaan tai toiseen.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Aleksi Lindström

Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 17.01.2025, 13:08:20 Proviantti ei siis ole "lastia" jos se on tarkoitettu käytettäväksi aluksella. Yksi merikontti taas on "lastia" jos alusta käytetään sen kuljettamiseen kahden Yhdysvalloissa sijaitsevan sataman välillä. Mitään määrärajoituksia ei ole suuntaan tai toiseen.

Kiitos paljon kattavasta vastauksesta, nyt ymmärrän asiaa paremmin.

Tuomas Romu

#872
Eipä tuo mitään. Tuo Jones Act yhdessä Jenkkien lakijärjestelmän sekä erityisesti tätä lakia haukkamaisesti valvovien tahojen kanssa on kyllä sellainen merimiina, että siihen astumista kannattaa välttää viimeiseen asti.

Enivei, seuraavassa taas muutaman päivän jäänmurtaja- ja talvimerenkulkuaiheiset uutiset.

Jokin aika sitten Kapitan Danilkin, toinen jäljellä olevista SA-15 -tyypin arktisista erikoisrahtialuksista, lähti Murmanskista määränpäänään Turkissa sijaitseva Tuzla. Oletettavasti alus oli menossa telakoitavaksi, sillä sodasta huolimatta turkkilaistelakoilla on viime vuosina poikennut jokunen venäläinen jäänmurtaja ja arktinen kauppalaiva. Hieman ennen Gibraltaria määränpääksi vaihtui kuitenkin "IN ORDER" ja alus jatkoi Afrikan rannikkoa pitkin etelään. Syynä voi mahdollisesti olla Jenkkien päätös määrätä pakotteita turkkilaiselle Kuzey Star -telakalle, joka toimitti Atomflotille ydinkäyttöisten jäänmurtajien telakointiin tarkoitetun uivan telakan. Sikäli kun kytkös Venäjään voi "tartuttaa" myös ulkomaisia toimijoita, on Turkista mahdollisesti tullut vieno pyyntö viedä laiva jonnekin muualle. Yksi mahdollinen määränpää on romuttamo, koska vuonna 1987 Valmetin Vuosaaren telakalta valmistunut alus alkaa olla jo elinkaarensa päässä.

Tuolta edellämainitulta turkkilaistelakalta on muuten alihankittu kaksi Projekti 23620 -työnimellä kulkevaa LNG-käyttöistä jäänmurtajaa, jonka piirustukset löytyvät FleetPhotosta. Jäänmurtajien sopimustekninen rakentaja on Äänisen rannalla sijaitseva Onegan laivanrakennus- ja korjauslaitos, mutta niiden päämitat estävät alusten toimittamisen venäläiseltä telakalta. Aluksista ei muutenkaan ole kuulunut mitään ja on varsin todennäköistä, että niitä ei tulla koskaan rakentamaan.

Myös Sefinen telakalla rakenteilla oleva IBSV02-tyyppinen iso jäätämurtava pelastusalus Boris Lavrov on myös vähin äänin kadonnut telakan sivuilta. Olen kirjoittanut aiheesta aiemmin tässä viestiketjussa sivuprofiilin kera. Aluksen on suunnitellut ukrainalainen pietarilainen Marine Engineering Bureau (MEB), jonka sivuilta alusta ei niin ikään enää löydy. Aluksessa on paljon yhtäläisyyksiä Viipurissa rakennettuihin jäänmurtajiin, joiden konseptisuunnittelun teki suomalainen Aker Arctic työnimellä Aker ARC 130 A ja perussuunnittelun edellä mainittu silloinen ukrainalais-pietarilainen MEB työnimellä IBSV01.

Eteläisellä pallonpuoliskolla FESCO jatkaa Intian Antarktis-ohjelman tukemista. SA-10 -tyypin arktinen rahti- ja huoltoalus Vasily Golovnin on lähtenyt Kapkaupungista kohti Etelänapamannerta. Mielenkiintoisena yksityiskohtana FESCOkin on siirtynyt Atomflotin hallintaan loppuvuodesta 2023.

Hollantilainen BNR-uutisradioasema kirjoitteli joulun alla Damenin Venäjän-toiminnoista ja jutussa mainitaan ensimmäistä kertaa julkisuudessa nuo Romaniassa rakenteilla olleet ja sittemmin kesken jääneet jäätämurtavat huoltoalukset, joista kirjoitin aiemmin tässä viestiketjussa. Mikäli ymmärsin Googlen käännöksen oikein, Rosneft on asettanut yhteistyön katkaisemisen ehdoksi noiden keskeneräisten runkojen toimittamisen. Damen näyttäisi siis olevan jumissa Venäjän-seikkailussaan.

Tähän väliin hieman kevyempänä aiheena YLE kirjoitti suomalaisen Lumi-purjeveneen matkasta Luoteisväylän läpi. Sinänsä hienoa saavutusta varjostaa kuitenkin matkan mahdollistanut pohjoisen jääpeitteen supistuminen.

Palataan kuitenkin vielä itänaapurimme uutisiin. Venäjä on rakentanut kaukoitään uutta kivihiiliterminaalia, jonka läpi kulkevan rahdin pitäisi vuoteen 2027 mennessä nousta 50 miljoonaan tonniin. Port Elgan jäänmurrosta vastaavat ainakin tänä vuonna Helsingin telakalta vuonna 1980 luovutettu Kapitan Dranitsyn ja Pietarissa vuonna 2009 rakennettu Sankt-Peterburg. Venäjän arktisten projektien kehitystä aktiivisesti kommentoiva Mikhail Grigoryev on kuitenkin huolestunut siitä, että aiemmin Koillisväylällä toimineet ja siellä edelleen tarpeelliset jäänmurtajat on nyt siirretty toisaalle. Venäjällähän on tunnetusti maailman suurin jäänmurtajalaivasto, mutta loppujen lopuksi tällaisia suurehkoja jäänmurtajia ei ole kovinkaan montaa, eikä uusiakaan ole odotettavissa lähivuosina. Ennemminkin on odotettavissa, että vanhemmasta päästä aluksia alkaa poistua rivistä ilman korvaavia ratkaisuja.

Toki Venäjä on sodasta huolimatta onnistunut rakentamaan uusia ydinkäyttöisiä jäänmurtajia. Yakutiya jatkaa luovutuksen jälkeisiä merikokeitaan Suomenlahdella, eikä tiedossa ole, milloin alus mahdollisesti lähtee pohjoisen vesille.

Katsauksen lopuksi mainostetaan häpeilemättä kotimaisten toimijoiden viimeisimpiä saavutuksia. Aker Arctic on yhteistyössä ABB:n ja Ponantin kanssa tutkinut Le Commandant Charcotin rungon ja propulsion jääkuormia taannoisella pohjoisen napajään läpäisseellä risteilyllä. Tämän lisäksi on tutkittu runkomuodon vaikutusta alukseen kohdistuviin jääkuormiin Wärtsilän vanhasta irtokeulasta tehtyjen mittausten perusteella. Molemmat ovat esimerkkejä Suomessa tehtävästä maailmanluokan tutkimus- ja kehitystyöstä, jonka perusteella voidaan jatkossa suunnitella ja rakentaa entistä parempia jäänmurtajia.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Tuomas Romu

#873
Virossa suunnitellaan uuden jäänmurtajan hankintaa. Aluksella on tarkoitus korvata vuonna 1963 rakennettu Tarmo, jonka odotetaan poistuvan käytöstä vuonna 2028, ja aikanaan myös Pärnunlahdella operoiva hieman nuorempi Eva-316 (ex-Lonna). Arviolta 122 miljoonaa euroa maksavan aluksen muihin tehtäviin tulevat kuulumaan myös muun muassa öljyntorjunta, meripelastus, ja tieteellisen tutkimuksen tukeminen.

Jutussa mainitaan myös erään suomalaisen kansainvälisesti tunnetun jäänmurtajiin erikoistuneen suunnittelutoimiston tekemä esiselvitys, joka valmistui aiemmin tässä kuussa.

Delfi: Riigilaevastik: uus jäämurdja maksab ligikaudu 122 miljonit eurot (Google-käännös: State Navy: New icebreaker to cost approximately 122 million euros)

edit: Uutisia myös englanniksi:

ERR: Estonia requesting €60 million from EU for new icebreaker

ERR Estonia plans to build new 'environmentally friendly' icebreaker with Finland
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Pekka Laakso

#874
Ylempänä mainitun Vuosaaressa rakennetun arktisen rahtilaiva Kapitan Danilkinin tämänhetkinen kurssi (sekä AIS:iin asetetettu ETA-aika) viittaisi sen olevan suuntaamassa kohti Afrikan mantereen länsiosissa sijaitsevan Guinean pääkaupunki Conakrya. Mikäli niin on, että se käväisee afrikkalaisessa satamassa, lienee melko todennäköisesti kyse jostain Venäjän epäilyttävistä sotilaskaluston kuljetuksista...

EDIT 1: Päätyi ensi alkuun ankkuriin Conakryn edustalle.

EDIT 2: Käytyään Conakryssä, matka jatkui 28. tammikuuta ainakin alustavasti kohti alkuperäistä määränpäätään Tuzlaa Turkissa. Saa nähdä miten käy, kun noista venäläisten kuvioista ei ota selväpäinen selvää...
Copyright © 2024 Hölynpöly. Kaikki oikeudet pidätetään.

Tuomas Romu

Parissakin eri lähteessä on kirjoitettu viime päivinä Yhdysvaltain rannikkovartioston uusimmasta jäänmurtajahankinnasta. gCaptain-uutissivustolla aloitettiin varovasti pohtimalla, onko Aiviq merkittävä parannus arktiseen toimintakykyyn vai pelkästään huono hätäratkaisu. ProPublica taas otti artikkelisaan jyrkemmän kannan korostaen aluksen suunnitteluvirheitä ja epäonnista menneisyyttä.

Aiviq ("Mursu" inupiatunin kielellä), joka tulee lähitulevaisuudessa saamaan rannikkovartioston historiasta kierrättämän nimen USCGC Storis (skandinaavinen sana "isolle jäälle"), rakennettiin vuonna 2012 tukemaan Shellin öljynporausta Alaskan vesillä. Alus on tyypillinen jäätämurtava ankkurinkäsittely-, hinaus- ja huoltoalus, jonka päätehtävä on porauslaivojen ja -lauttojen toiminnan tukeminen. Suomalaisessa kontekstissa Aiviqia voisi kutsua eräänlaiseksi monitoimimurtajaksi ja American Bureau of Shipping (ABS) on luokittanut aluksen jäänmurtajaksi. Jäänmurto on kuitenkin alukselle toissijainen tehtävä ja sillä onkin offshore-alukselle tyypillinen kuljetuskoneisto: neljä Caterpillarin valmistamaa pääkonetta (á 4060 kW) pyörittää alennusvaihteiden kautta kahta säätölapapotkuria suulakkeissa. Verrattuna Itämerellä aiemmin nähtyihin Tor Viking-sarjan monitoimimurtajiin tai ruotsalaiseen jäänmurtaja Odeniin aluksessa on kuitenkin yksi merkittävä puute: aluksessa ei ole akselilinjan hitausmomenttia kasvattavia "jäävauhtipyöriä", joilla pyritään estämään potkurin pysähtyminen jäävuorovaikutuksen seurauksena sekä mahdollistamaan jäästä tukkeutuneen suulakkeen nopea huuhtelu. Suulakepotkurin huonompi peruutustyöntö kasvattaa myös riskiä jäädä jumiin valliintuneeseen jääkenttään, mikäli alus syöksyy liian syvälle valliin. Aluksen "kirveellä veistetty" kulmikas runko pitkällä yhdensuuntaisella vesiviivalla ei myöskään varsinaisesti paranna sen suorituskykyä.

Aiviqissa on myös muita teknisiä haasteita, joiden seurauksena sekä Yhdysvaltain että Kanadan rannikkovartiostot eivät aiemmin ole olleet kovinkaan innokkaita sen lunastamiseen. Nyt jenkeillä on kuitenkin huutava pula jäänmurtajista ja Aiviq tarjonnee puutteistaan huolimatta mahdollisuuden lisätä läsnäoloa Alaskan vesillä, joilla on viime vuonna pyörinyt niin venäläisiä kuin kiinalaisia aluksia.

Tuossa ProPublican jutussa on kuitenkin nostettu esiin jokunen ongelma, jotka on mielestäni "hakemalla haettu". Vaikken mikään "Aiviq-fani" olekaan, on mielestäni ensiarvoisen tärkeää että kritiikissäkin pysytellään totuudessa.

Heti jutun alussa nostetaan esiin aluksen suuri polttoaineenkulutus ("gas guzzler" on termi, jolla viitataan usein isoihin V8-moottorilla varustettuihin jenkkiautoihin) ja myöhemmin korostetaan mekaanisen voimansiirron huonompaa hyötysuhdetta. Jäänmurtajille jo 1930-luvulla vakiintunut dieselsähköinen voimansiirto on kaikin puolin parempi vaihtoehto, mutta voimalinjan hyötysuhteessa se ei pysty kilpailemaan mekaanisen akselilinjan kanssa. Toki voimalaitosperiaatteella toimiva alus pystyy optimoimaan pääkoneiden polttoaineenkulutusta käynnistämällä ja sammuttamalla dieselgeneraattoreita tarpeen mukaan, mutta pääkoneen laipan ja potkurin välillä tehosta häviää erilaisiin häviöihin noin kymmenesosa. Mekaanisessa voimalinjassa häviöt taas ovat muutaman prosentin luokkaa. Lisäksi mekaaniselle voimansiirrolle optimoitujen dieselmoottoreiden kulutuskäyrä on nykyään niin tasainen, että polttoainetaloudellisen optimipisteen ulkopuolellakin ominaiskulutus pysyy kohtuullisena. Toki dieselsähköinen voimansiirto mahdollistaa paremman hydrodynaamisen hyötysuhteen omaavien ruoripotkureiden käytön, mutta melkoinen määrä energiaa jää silti matkan varrelle.

Myöhemmin jutussa lainataan Yhdysvaltain rannikkovartioston entisen komentajan, amiraali Zukunftin, lausuntoa aluksen rajallisesta operatiivisesta kokemuksesta jäissä. Tämä pitää tavallaan edelleen paikkansa, vaikka myöhemmin Aiviq on ollut rahdattuna Australiaan tukemaan Etelämantereen tutkimusasemien huolto-operaatioita. Lausuntoa ja varsinkin sen korostamista ProPublican jutussa voi kuitenkin pitää tavallaan erikoisena, koska samaa voi väittää mistä tahansa rakenteilla olevasta jäänmurtajasta, jonka suorituskyky on ennen sen valmistumista varmennettu vain mallimittakaavassa.

Jutussa nostetaan myös esiin se, että Yhdysvallat tarvitsisi raskaita jäänmurtajia, mutta Aiviq pystyy artikkelin mukaan murtamaan "vain" 4.5 jalan (137 cm) paksuista jäätä. Tässä unohdetaan täysin se, että rannikkovartiosto on tietoisesti hankkinut aluksen jenkkiterminologiaa käyttäen "keskiraskaaksi" jäänmurtajaksi, jonka suorituskyky on määritelty nimenomaan tuoksi neljäksi jalaksi ja kuudeksi tuumaksi. Aluksen suorituskyky on siis ollut tiedossa, eikä markkinoilla tämän tehokkaampia jäänmurtajia muutenkaan ollut ostettavaksi. Aiviqin jäänmurtokyky on itse asiassa puolentoista metrin luokkaa, mutta jenkkiviranomaiset käyttävät hieman korkeampaa taivutuslujuutta suorituskykyä määrittäessään, joten tuo 54 tuumaa lienee varsin lähellä totuutta.

Kaikki ProPublican luettelemat ongelmat eivät toki ole yhtä höttöisiä. On tunnettu tosiasia, että Aiviqin peräkansi "hörppii" kovassa merenkäynnissä ja alkujaan väärin sijoitetut (mutta sittemmin korjatut) polttoainetankkien ilmaputket johtivat vuonna 2012 porauslautta Kullukin haaksirikkoon. Jutussa puhutaan myös paljon aluksen aiemmin omistaneen Edison Chouest -varustamon omistajan rahalahjoituksista merkittäville Alaskan poliitikoille.

Oli miten oli, itse näen Aiviqin hankinnan parhaana mahdollisena vaihtoehtona kasvattaa Yhdysvaltain rannikkovartioston toimintakykyä arktisilla vesillä; toinen vaihtoehto olisi ollut olla tekemättä mitään, koska muitakaan aluksia ei ollut tarjolla. Lisäksi 125 miljoonan dollarin hintalappua voi nykytilanteessa pitää kohtuullisena, vaikka alus vaatiikin merkittäviä muutostöitä ennen kuin se täyttää kaikki jenkkiviranomaisten vaatimukset.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Tuomas Romu

#876
Laitetaan vielä erilliseen viestiin lyhyesti muita viimeaikaisia jäänmurtaja-aiheisia uutisia.

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen vieraili taannoin Suomessa ja pääsi tutustumaan myös suomalaisiin jäänmurtajiin. Tanskassa onkin herännyt keskustelu uusien jäänmurtajien hankkimisesta turvaamaan arktisia alueita. Trumpin viimeaikaiset puheet Grönlannin haltuunottamisesta ovat jopa nostattaneet keskustelua siitä, että pitäisikö Tanskan hankkia uusia jäänmurtajia. Maalla ei tällä hetkellä ole kuin muutama jäissäkulkukykyinen ulkovartiolaiva; 1960-luvulla rakennetut kahdella keulapotkurilla varustetut jäänmurtajat (ainoat, joita ei rakennettu Wärtsilän Helsingin-telakalla; toim. huom.) romutettiin tarpeettomina viime vuonna.

Søfart: Mette Frederiksen ser behov for flere isbrydere i Arktis Søfart: Nu går det hurtigt: Danmark overvejer at købe isbrydere

Sodasta huolimatta Ukrainan Briteiltä ostama jäätämurtava tutkimusalus Noosfera ("Noosphere"), aiemmalta nimeltään RRS James Clark Ross, on jatkanut operointia Etelänapamantereen vesillä. Alus on nyt tukenut Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiön (National Science Foundation; NSF) toimintaa. Liekö syynä se, että NSF luopui jokin aika sitten toisesta jäävahvistetusta tutkimusaluksestaan?

Odessa Journal: "Noosphere" provides maritime Antarctic research for the United States

Rapakon takana vallan ottanut presidentti Donald Trump on tuoreeltaan väittänyt, että maa olisi tilaamassa joka 40 uutta jäänmurtajaa ("You know, we ordered — we're going to order about 40 Coast Guard big icebreakers. Big ones."). Toisessa yhteydessä taas on povattu, että Trump olisi romuttamassa edeltävän hallinnon aikana solmittua ICE Pact-yhteistyösopimusta. Ota tuosta sitten selvää...

Remarks by President Trump During Hurricane Helene Briefing

Erie-järvellä kanadalainen itsepurkava irtolastialus Manitoulin (IMO 8810918) on jäänyt jumiin jäihin Buffalon ulkopuolelle. Yhdysvaltain rannikkovartioston jäätämurtava hinaaja ei saanut alusta irti omin voimin ja nyt paikalle on kutsuttu hieman suurempi Kanadan rannikkovartioston kevyt jäänmurtaja. Suurilla järvillä talvimerenkulku on tavallaan paljon alkeellisempaa kuin mihin meillä täällä Itämerellä on totuttu; jäänmurtokalusto on vähäistä ja liikenne keskeytetään talvikuukausiksi. Nyt poikkeuksellisen kylmä jakso ehti kuitenkin jäädyttää yli 80 prosenttia Erien pinta-alasta ja bulkkeri ei ikään kuin ehtinyt alta pois. Paikallinen varustamojen keskusjärjestö onkin penännyt Yhdysvaltain rannikkovartiostolta toista isompaa jäänmurtajaa vuonna 2006 rakennetun USCGC Mackinaw'n tueksi ja aiheesta on ollut jonkin verran keskustelua myös jenkkihallinnossa, mutta toistaiseksi projekti on vasta alkuvaiheessa. Todettakoot kuitenkin, että esimerkiksi Polaris olisi helposti saanut 200 metriä pitkän ja 24 metriä leveän bulkkerin liikkeelle. Tavallaan tuntuu myös hieman huvittavalta, että yksittäisen laivan liikkeitä seurataan mediassa tällä tavalla päivästä toiseen.

AP: A Canadian freighter gets trapped in ice on Lake Erie
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Aleksi Lindström

50 LET POBEDY törmäyksessä: https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/593b354e-ba93-4452-a4e5-24e193a011b3

Pienen tutkimisen jälkeen tuo rahtialus on mitä ilmeisimmin YAMAL KRECHET, IMO 9202041.

Pekka Laakso

Copyright © 2024 Hölynpöly. Kaikki oikeudet pidätetään.

Tuomas Romu

#879
Aiemmassa viestissäni mainitut Trumpin tuoreimmat horinat ovat näemmä saavuttaneet Suomen lehdistön.

HS: Trump lupaa tilata 40 uutta jäänmurtajaa – hanke avaa isoja mahdollisuuksia Suomelle

YLE: Yhdysvallat aikeissa tilata 40 jäänmurtajaa, ilmoitti presidentti Trump

MTV: Trumpin uusi avaus voisi tarkoittaa Suomelle miljardiluokan tilauksia: "Kuuntelemme hyvin, hyvin tarkkaan"

Olen melko vahvasti sitä mieltä, että olemme kyllä vielä aika kaukana konkreettisista laivakaupoista. Lupaan kyllä syödä hatullisen tapiirinpaskaa lennätettynä suoraan Sri Lankasta, jos Jenkit päättävätkin yhtäkkiä tilata jäänmurtajansa Suomesta, mutta rannikkovartioston alusten kohdalla tämä edellyttää presidentin poikkeuslupaa. Lisäksi poikkiteloin asettuu myös koko Yhdysvaltain laivanrakennusteollisuus Washingtonissa vaikuttavine vahvoine lobbareineen.

Jenkit eivät myöskään koskaan tule hankkimaan kirjaimellisesti neljääkymmentä jäänmurtajaa. Viimeisimmissä selvityksissä tarpeeksi on tunnistettu 8–9 isoa jäänmurtajaa, joista 4–5 on ns. "keskiraskaita" ja 4–5 "raskaita". Lisäksi Suurille järville tarvitaan jokunen pienempi jäätämurtava väylänhoitoalus korvaamaan muun muassa noita uutisissakin nähtyjä (ja tässä viestiketjussa mainittuja) 140-jalkaisia hinaajia (jotka ovat teknisesti lähempänä jäänmurtajia kuin hinaajia; toim. huom.) ja työskentelemään vuonna 2006 rakennetun ja laajalti suomalaiseen jäänmurtoteknologiaan perustuvan USCGC Mackinaw'n rinnalla.

Tuo Forbesin juttu, johon Suomen mediakin laajasti viittaa, sisältää myös jonkin verran epäjohdonmukaisuuksia. Artikkelin kirjoittaja esimerkiksi korostaa kanadalaisen Davie-telakan — Helsingin telakan nykyisen omistajan — saamaa kuuden jäänmurtajan tilausta ratkaisuna Suurten järvien talvimerenkulun ongelmiin unohtaen, että Kanadan länsirannikolla sijaitseva Seaspan on valittu rakentamaan peräti 16 jäätämurtavaa monitoimialusta, joiden keskeisenä tehtävänä on jäänmurto juurikin noilla vesillä ja jotka tulevat korvaamaan muun muassa jutussa mainitun CCGS Samuel Risleyn.

edit: Toisessa YLE:n uutisessa anonyymi suomalaisen jäämurtajarakentamisen huippuasiantuntija pitää Trumpin mainitsemaa määrää epärealistisena, pelkkänä heittona. Itse pohdin, että periaatteessa luku 40 voisi olla peräisin jenkkimedian vuosia käyttämästä (virheellisestä) Venäjän jäänmurtajalaivaston koosta.

Jutun lopussa mainitaan myös, että edellinen länsimaissa valmistunut jäänmurtaja on Helsingin telakan vuonna 2016 luovuttama Polaris. Periaatteessa tämä pitää paikkansa jos tarkastelu rajataan niin sanottuihin avustusjäänmurtajiin, joita on lähinnä Itämeren rannikkovaltioilla ja Venäjällä. Yhdysvaltain rannikkovartioston kutterit ovat kuitenkin "hieman erilaisia jäänmurtajia" joten tällaista rajausta ei voi tehdä. Lisäksi virallisesti jäänmurtajaksi luokitettuja aluksia on rakennettu tuon jälkeen sekä Helsingin telakalla että muuallakin.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Tuomas Romu

...ja sitten hetkeksi kotimaahan. Liikenneministeri Lulu Ranne on tuonut esiin huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyviä seikkoja jäänmurtajien kotilaiturien osalta, ja haluaisi hajauttaa nyt Helsingissä ja Kotkassa kesänsä viettävät alukset muualle Suomen rannikolle.

Jäänmurtajien sijoittaminen pohjoiseen, jossa niitä pääasiassa käytetään, käy sinänsä järkeen, mutta toisaalta sieltä puuttuu toistaiseksi tarvittava maapuolen infra. Korjaustelakkakin on täällä etelässä. Lisäksi helsinkiläisenä puolustan jäänmurtajien sijoittamista Katajanokalle osana vakiintunutta kaupunkikuvaa.

YLE: Liikenneministeri Ranne väläyttää jäänmurtajatukikohtien hajautusta – valtion jäänmurtoyhtiön mukaan se ei olisi mahdotonta
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Tuomas Romu

Viipurin telakalla rakenteilla olevan Projekti 21900M2-tyyppisen 18 megawatin dieselsähköisen jäänmurtajan toimituspäivä on nyt virallisesti siirretty joulukuulta 2024 marraskuulle 2028 ja sopimushinta on kasvatettu 10.5 miljardista 17.8 miljardiin ruplaan.

Interfax: Правительство разрешило перенести на ноябрь-2028 сдачу ледокола 18 МВт для портов Балтики (Google-käännös: The government has allowed the delivery of an 18 MW icebreaker for the Baltic ports to be postponed until November 2028)

Aluksen tilaaminenkin oli eräänlainen show, koska tarjouskilpailun kolmella ensimmäisellä kierroksella kukaan ei jättänyt tarjousta alhaisen sopimushinnan takia ja neljännellä kierroksella ainut tarjous hylättiin kun selvisi, että Samarassa sijaitseva telakka olisi alihankkinut jäänmurtajan turkkilaiselta tai kiinalaiselta telakalta. Todennäköisesti Viipurin telakalla ei ollut valinnanvaraa sen allekirjoittaessa laivanrakennussopimuksen 26.10.2021. Tuotanto alkoi elokuussa 2022 ja jäänmurtajan köli laskettiin saman vuoden marraskuussa. Kuitenkin jo lokakuussa telakan silloinen johtaja totesi, että sekä aika että rahat tulevat loppumaan kesken, koska pakotteiden takia alus pitää käytännössä suunnitella uudelleen käyttäen venäläisiä pääkoneita ja propulsiolaitteita, jotka olivat tuolloin vielä kehitysasteella.

Vertailun vuoksi vuonna 2015 luovutettu Vladivostok valmistui alle neljä vuotta laivanrakennussopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ja aluksen sopimushinta oli noin neljä miljardia ruplaa. Alukseen tuli muun muassa Wärtsilän pääkoneet ja Steerpropin ruoripotkurit.

Tämä on itse asiassa sarjassaan toinen tilattu Projekti 21900M2-tyyppinen jäänmurtaja. Sarjan ensimmäinen alus tilattiin Pellan kaupungissa sijaitsevalta telakalta, joka alihankki sen omistamaltaan saksalaiselta Pella Sietas -telakalta. Aluksen köli laskettiin lokakuussa 2020 mutta työt jäivät kesken jo alkuvuodesta 2021 ja telakka ajautui heinäkuussa konkurssiin.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Tuomas Romu

#882
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 29.01.2025, 18:22:45 Tuo Forbesin juttu, johon Suomen mediakin laajasti viittaa...

...on näemmä saanut kaiken maailman hupiukotkin kommentoimaan sitä.

Toki myönnettäkööt, etten alkuun pannut merkille artikkelin ehdotusta siitä, että jenkit hankkisivat ensin jäänmurtajaosaamista Suomesta ja sen jälkeen Suomi voisi ostaa tai vuokrata jäänmurtajia Jenkeistä. Niinhän se on, että kaikki jäänmurtajathan ovat ominaisuuksiltaan täsmälleen samanlaisia. Kun osaa tehdä yhden, osaa varmasti tehdä myös toisen täysin erilaisen...

Suurin piirtein jokaisella alustalla, jolle kuolevainen vain voi vuodattaa huoliaan, on viime päivinä päivitelty jäänmurtajaosaamisen siirtymistä pois suomalaisista käsistä. Näinköhän kanadalaiset onnistuvat siinä, missä norjalaiset, korealaiset ja venäläiset aikanaan epäonnistuivat? "Osaaminen" kun ei ole mikään kassakaapissa säilytettävä pyhä kirjoitus, jonka voi tuosta vaan viedä. Se on syvällä ihmisten päässä ja sen viemiseen tarvitaan pilli. Mahdollisesti myös lusikka.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Tuomas Romu

Kanadan konservatiivipuolueen johtaja Pierre Poilievre — todennäköisin ehdokas seuraavaksi pääministeriksi — on luvannut rakennuttavansa (tai sanatarkasti "ostavansa") Kanadan laivastolle kaksi polaarimurtajaa nyt rannikkovartiostolle rakennettavien jatkoksi. Tämän lisäksi hän on luvannut, että ensimmäinen polaarimurtaja valmistuisi jo vuonna 2029 aiemmin kaavaillun 2030-luvun alun sijaan. Ilta-Sanomatkin on Trumpin suunnitelmia käsittelevän artikkelin sivulauseessa maininnut nuo Kanadan murtajat. Jutussa olisi toki voinut mainita, että Elomaticin lisäksi alusten suunnitteluun on osallistunut myös suomalainen Aker Arctic, jolla on ollut suunnitteluvastuu jäätämurtavasta runkomuodosta ja sen rakenteellisesta jäävahvistuksesta, propulsiojärjestelystä, suorituskyvystä, vakavuudesta sekä aluksen toimintakyvystä kylmissä olosuhteissa noin muutamia asioita mainitakseni.

Trumpin aloitettua kauppasodan on Kanadassa myös herätelty toiveita kauppamerenkulusta Hudsoninlahdella. Merialue jäätyy vuosittain ja jääolot ovat haastavammat kuin esimerkiksi Itämerellä. Kuitenkin mikäli Kanada päättäisi kehittää esimerkiksi Churchillin satamaa, olisi siellä varmasti tarvetta uusille jäänmurtajille.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Tuomas Romu

#884
Pitkästä aikaa uutinen liittyen viestiketjun alkuperäiseen otsikkoon:

Työryhmän tehtävänä on valmistella toimivaltaisten viranomaisten yhteinen näkemys, joka käsittää pitkäjänteisen vision Suomen ja Ruotsin tarvitsemasta jäänmurtokapasiteetista. Työryhmän loppuraportti valmistuu viimeistään kesäkuun lopussa vuonna 2026.

TS: Suomen ja Ruotsin yhteistyö jäänmurtajahankinnoissa etenee

Jostain syystä olen löytänyt vain Ruotsin merenkulkulaitoksen tiedotteen, en sen suomenkielistä vastinetta. Uutisjutuista poiketen tuossa puhutaan enemmän jäänmurrosta kuin jäänmurtajista, joten nähtäväksi jää, konkretisoituuko tuo koskaan esimerkiksi jäänmurtajien yhteishankintana.

Sjöfartsverket: Fördjupat samarbete mellan Sverige och Finland inom isbrytning

edit: Maksumuurin takaa pilkistää tuttu puheenaihe:

Lapin Kansa: Jäänmurtajakalusto on ylittänyt keski-iän, vanhin kolkuttelee eläkevuosia – Ruotsin kanssa mietitään yhteistyötä

Australiassa suositellaan toisen aluksen hankkimista tukemaan Etelänapamantereen tieteellistä tutkimusta. Ajatuksena on, että pari vuotta takaperin valmistunut Nuyina pyhitettäisiin tutkimusmatkoille ja toinen alus ottaisi harteilleen maissa sijaitsevien tutkimusasemien huollon.

The Conversation: This is Australia's only icebreaker. Here's why experts say we need another

Greenpeace on nostanut tikun nokkaan Shellin, joka on ostanut sanktioiden alaisten ydinkäyttöisten jäänmurtajien saattamien LNG-säiliöalusten kuljettamaa nesteytettyä maakaasua Venäjältä. Aihe sinänsä kuuluu ehkä toinen otsikon alle, mutta jutun kuvituskuvana on vuonna 2015 ottamani valokuva Yamalista hainhampaineen. Kuvaaja ja käyttölupa (CC BY-SA 3.0) on ilmoitettu oikein, joten pisteet siitä.

Sanctioned nuclear icebreakers helped export gas from the Russian Arctic bought by Shell

Mainittakoot myös, että joulukuussa luovutettu tuliterä Yakutiya on edelleen korjaustelakalla Kronstadtissa ja Helsingin telakan rakentama vinomurtaja Baltika, jolta tuo aiemmin mainittu valokuvakin on aikanaan otettu, palasi Suomenlahdelle jääden ankkuriin Ust-Lugan redille.

edit: Viroon myyty latvialainen "jäänmurtaja" (jäätämurtava pelastusalus) Foros (ex-Fobos; IMO 8119089; Wärtsilä L460) näkyy lähteneen Riiasta (Riikasta?) São Tomé ja Príncipen lipun alla kohti Kirkkoniemeä, eli lopullinen määränpää lienee selvä. Nyt alus on kuitenkin Tallinnan redillä ankkurissa...

edit: ...ja jatkoi siitä matkaansa kohti "Norjaa".
All information and details given in good faith but not guaranteed!