Aihe: Ålandstrafiken

[Wirrankosken Rami]

Tuolla aiemminkin mainittua FÖGLÖ-lauttaa koskevaan uutiseen voidaan nyt lisätä paitsi se, että lautta rakennetaan, niin rahoitus on kunnossa ja jaettu vuosiksi 2004-2006 välille á 3,5 m. euroa/vuosi.

Tämän lautan lisäksi rahoitus lienee myös kunnossa (ainakin on budjetoitu) myös TOISTA lauttaa varten vuosille 2007-2009. Tämä lautta tulisi "eteläiselle linjalle". Vuonna 2010 tullaan Toftön vaijerilossi korvaamaan uudella 3,5 m. euron lossilla.

[Mikko-Oskari Koski]

Ja jos uudisalukselle nimeä etsitään, niin lähestymisvuorossa olevan Storlommenin (kuikka) tai Ådanin (naarashaahka) lisäksi saattaa listoille tulla aivan uusikin tulokas:

Suomelle uusi lintulaji pikkulapasotka (Aythya affinis) havaittiin eilen Ahvenanmaalla Kökarin saaressa. Pikkulapasotka on pohjoisamerikkalainen vesilintu, jota tavataan säännöllisenä harhautujana muiden muassa Brittein saarilla.
Pikkulapasotkasta on tehty aiemmin useita havaintoja muiden muassa Ruotsissa. Brittein saarilla laji on jokatalvinen vierailija. Kuluneelta talvelta on havaintoja myös manner-Euroopasta.
Pikkulapasotka pesii Pohjois-Amerikan luoteisosissa ja talvehtii USA:n eteläosissa ja Väli-Amerikassa. Atlantin yli linnut harhautuvat todennäköisesti suuntavaiston pettämisen tai huonojen säiden vuoksi.
Vuoden ensimmäisen suurharvinaisuuden löysivät turkulaiset lintuharrastajat Rasmus Mäki ja Tomi Kaijanen. Lintu havaittiin Kökarin rannan sulakohdassa talvehtivien tukkasotkien parvesta.
Suomessa tehdyt valtakunnallisesti tärkeät ja harvinaiset lintuhavainnot tarkastetaan Birdlife Suomen rariteettikomiteassa. Mikäli havainto pikkulapasotkasta hyväksytään, siitä tulee 444:s Suomessa luonnonvaraisena tavattu lintulaji. (STT)

LILLKLABBSDYKANDEN??
(Oikeasti tämän fågelin ruotsinkielinen nimi on Mindre bergand, mikä ehkä voisi sopia vaikka Embarsundin tai Seglingen lossin nimeksi, mutta tuskin isommalle lautalle...)

***

Kevättelakoinnit ajoittuvat seuraavasti:
KNIPAN Ma 12.4. klo 22.25-Ma 19.4.klo 23.00
GRISSLAN Ma 19.4.klo 17.50- La 24.4.klo 11.20, korvaava alus Ejdern ti 20.4. klo 07.30 Snäcköstä alkaen
GUDINGEN La 24.4.klo 17.25-Pe 30.4.klo 19.15
SKIFTET La 1.5.klo 20.05- Su 9.5.klo 10.00
Kaikissa näissä tapauksissa Ejdern toimii korvaavana aluksena, poikkeuksena ma 19.4.iltavuoro Långnäs-Snäckö, joka peruutetaan.
ALFÅGELN La 15.5.klo 17.30-La 22.5.klo 18.15, korvaava alus Viggen, jonka vuoroilla Ejdern alkaen Åvasta La 15.5.klo 12.35 
VIGGEN La 22.5.-To 3.6.klo 19.35, Ejdern jatkaa Kustavin ja Åvan välillä.
DOPPINGEN Su 6.6.klo 19.20-su 13.6.klo 20.20, korvaava alus Lotta II.

Spovenin, Frida II:n ja Lotta II:n mahdollisista huoltoseisokeista ei ole tietoja.

Eteläisellä linjalla siirrytään kevätaikataulukauteen jouhevasti pääsiäispyhien poikkeusaikataululla, joka on sikäli kiinnostava, että sekä sunnuntaina että maanantaina olisi mahdollisuus tehdä "päiväristeily" Korppoosta Kökariin tai sunnuntaina jopa Sottungaan asti -edellyttäen toki, että ollaan liikkeellä omalla autolla, joka jätetään odottamaan Galtbyn satamaan. Ja pääsiäissunnuntaina on allekirjoittaneen määrä tällainen reissu tehdäkin...

Uuden aikatauluvihkon (joka on voimassa vain kalenterivuoden 2004 loppuun!) tarkempi tarkastelu osoittaa, että Spovenilla, Doppingenilla ja Grisslanilla on joitakin minuuttimuutoksia, Alfågelnin Torsholma-Kumlinge vv.-vuoro jää talvikaudella pois ja kesäsesongin ulkopuolella on Föglölinjalta nipistetty yksi aamulähtö. Lisäksi Frida II:n aikataulu on ilmoitettu vain syyskuun loppuun, onko aluksen liikennöinti (lue: alihankintasopimus) katkolla vai mistä on kysymys, ei tietoa...
Ejdernin kesävuoroja on muutettu alkuviikon osalta siten, että alus yöpyy Korppoossa sunnuntaista keskiviikkoon joka yö, ts.iltalähtö ajetaan vain torstaisin (Ejdern) ja perjantaisin (Skiftet, kuten aina). Maanantaisin ja tiistaisin Ejdern lähtee Korppoosta kello 10 ja Långnäsistä 16. Vaarallisten aineiden kuljetuksen Sottungaan ja Kökariin E.ajaa todennäköisesti torstaiaamupäivisin, ellei sitten hoida Kökarin huoltoa Turunmaan suunnasta keskiviikkoisin.

Muita huomattavia muutoksia aiempaan nähden ei ole, mutta ainahan se päivitetty versio kannattaa ottaa, jos ÅT:n palveluita aikoo hyödyntää. Ja kännykkään kannattaa tallentaa lauttojen puhelinnumerot; jos sattuu ehtiminen menemään tiukille, kannattaa soittaa ja useimmiten (paitsi kesäkiireellä, jolloin muutenkin ollaan myöhässä) lautta voi viisi minuuttia odottaa jopa yksittäistä pyöräilijää.    

[Mikko-Oskari Koski]

Kun Skiftetillä ja Gudingenillä matkustaa peräkkäin (vaihtoaikaa alle puoli tuntia), saa aika hyvän käsityksen lauttojen välisistä eroista. Ne ovat sen verran isot, ettei kunnon laiva-antusiasisti missään tapauksessa menisi väittämään parivaljakkoa suoranaisiksi sisaraluksiksi...
Tunnettujen erojen, kuten autokansihyllyjen (Skiftetillä on, Gudingenillä ei) lisäksi huomattavia eroavuuksia löytyy ainakin seuraavista paikoista:
-Skiftetin korsteenit noin 1,5 m pidemmät (haittaa näkyvyyttä).
-Gudingenin aurinkokansilla penkkejä, Skiftetillä pöytäpaikkoja. Gudingenin siltakannen peräosassa enemmän tilaa.
-Portaat kahvilan takana yläkannelle kuin myös edelleen "katolle" Skiftetillä bb-puoleisen kahvilan oven vieressä "suoraan", Gudingenillä keskilaivassa "vinottain" kohti sb-sivustaa.
-Pöytien sijoittelussa kahvilassa aika huomattaviakin eroja. Skiftetin ratkaisu onnistuneempi ainakin kulmapaikkojen osalta.
Ja se tärkein ero: Gudingeniltä sai Ahvenanmaan pannaria, Skiftetiltä ei. Eli Gudingen voittaa vertailun paremmasta etelälinjan lautasta prosentein 75-25. Silloin, kun Skiftetilläkin on pannaria, luvut menevät 66-33...

Kihdillä vallitsi sunnuntaina sellainen plägä, ettei kovin usein kesälläkään. Kökarin kohdalla jouduttiin talvimyrskyyn, mutta kun tuli aika vaihtaa lauttaa Sottungassa, oli taas raikas keväinen ilma.

[Timo Selkälä]

Mutta asiasta toiseen: Affenanmaan vesillähän on liikennöity ennen lautta-aikojakin, eivätkä nämä nykyisetkään linjaratkaisut ole kovinkaan iäkkäitä.
Muistaako/tietääkö joku, minä vuonna maakuntahallitus otti lauttaliikenteen kokonaisuudessaan hoitoonsa? Ensimmäisen Skärgårdsfärjanin aloittaessa Svinön ja Kustavin välillä vuonna -63 se oli vielä osuuskuntapohjainen, tosin saaristokunnat olivat hankkeessa mukana. Vuosina -70-84 liikennöineen ms.Kumlingen taas omisti MKH, joka itse myös operoi sitä. Ja jossain vaiheessa -60-luvulla myös Åland-höyrylaivat katosivat reiteiltä.

Miranin mainitseman föglöläishistoriikin lisäksi aihetta sivuaa myös Kökarin kunnan vastaava. Sen mukaan uloimmalle saarelle saatiin varma ympärivuotinen yhteys vasta -67 pikku-Kökarin valmistuessa.

Teen graduani (ja myöhempää historiikkia) tavallaan tästä aiheesta. Tutkin nimittäin Ångbåts Aktiebolaget Ålandin vaiheita ja loppuaikaa, ja sen yhteydessä olen törmäännyt muutamaan tähän lankaan liittyvään asiaan:

Höyrylaivat Åland ja Åland II romutettiin jo 1959. Sitä ennen he olivat jo miettineet että mitä seuraavaksi, ja jonkinlaisena väliasteena hankkivat moottoritonnistoa, vaikka se mitä he vaikuttavat haaveilleen olisi ollut autolautta. Kannattavuus kuitenkin katosi, ja... No graduni kertoo loput - ainakin jos se onnistuu tehtävässään. Kuitenkin, olen törmännyt pieneen pulmaan - tietääkö kukaan enempää noista Ahvenanmaan lautoista ja siitä kuka niitä on milloinkin hankkinut ja liikennöinyt. (Liikennehän toimi täysin kaupallisella pohjalla 60-luvun alkuun saakka) Sekä tietääkö kukaan mitään Autolautta Oy-projektista, jossa ÅABÅ näköjään oli mukana. Ideanahan oli 1954 tilata Nantesista matkustajaautolautta - 70 autoa, 600 matkustajaa ja 120 hyttipaikkaa, mutta se keskeytyi. Tietääkö kukaan miksi? Siitä on nimittäin ainakin kaksi eri versiota...

[Miran Hamidulla]

Sekä tietääkö kukaan mitään Autolautta Oy-projektista, jossa ÅABÅ näköjään oli mukana. Ideanahan oli 1954 tilata Nantesista matkustajaautolautta - 70 autoa, 600 matkustajaa ja 120 hyttipaikkaa, mutta se keskeytyi. Tietääkö kukaan miksi? Siitä on nimittäin ainakin kaksi eri versiota...

Tästä projektista löytyy ainakin jonkinnäköistä jutun tynkää täältä:
http://www.fcbsweb.com/forum/index.php?board=3;action=display;threadid=2779

[Mikko-Oskari Koski]

4.8.2004:
Ålandstrafikenin nettisivut osoitteessa http://www.alandstrafiken.aland.fi ovat uudistuneet. Eipä kyllä mitenkään erityisen suuressa määrin onnistuneesti, mutta kyllähän ne tehtävänsä täyttävät.
Pitäisköhän itse kunkin meistä vähän kaivella saaristokuva-arkistojaan ja lähettää sinne täydennyksiä..? Palkkiona vaikka elinikäinen vapautus henkilö- ja pyöränkuljetusmaksuista..

***
 
16.8.2004:
Kyllä Ahvenanmaalla osataan yksilöllinen palvelu: Spoven näet liikkui Asterholmasta aina Torsholmaan asti vain saadakseen viedä minut ja fillarini Lappoon...

Ja mitä tulee aluksen "uuteen" brygaan, se on otettu romutetusta ruotsalaisesta lossista. Asennuspäivämäärä oli 17.4.2003 ja prosessista on lautan pienessä matkustamossa kuvasarjakin. Näkyvyys on kipparin mukaan loistava aiempaan verrattuna, varsinkin silloin, kun Asterholman maitorekka on kyydissä...

Myös Alfågelnilla kiinnitin huomiota pieniin mukaviin yksityiskohtiin. Alushan korvasi valmistuessaan melkein parikymmentä vuotta saaristoliikenteessä palveleen, niin ikään norjalaistaustaisen Tre Måsarin ja matkustamon lasivitriinissä, jossa lepää pari täytettyä allia, Alfågelnin kastepullon raato sekä norjalaisen fransiskaaniveljeskunnan alukselle sen kastepäivänä 29.9.1990 lahjoittama suojelupyhimyksen risti, on myös ikkunaruutu, joka kuvaa Tre Måsarin alkuperäisen omistajan kolmen lokin vaakunaa. Ruutu on ollut Tre Måsarilla, missä siellä, en muista. Tre Måsariahan taisi -90-luvun alussa hetken uhata jopa romuttamo, kunnes tanskalaiset "pelastivat" aluksen.

[Miran Hamidulla]

Menneenä viikonloppuna Spoven kunnostautui sitten oikein olan takaa ja karautti karille kahdesti. Ensin "omilla vesillään" Torsholman lähellä ja sitten Degerbyn tuntumassa matkalla Maarianhaminaan telakalle. Syynä oli tietenkin kova sumu. Tätä voisi kyllä pitää jo huonona tuurinakin...

Asiasta tutkintaselostuksen tehnyt onnettomuustutkintakeskus pitää sumun lisäksi tuohon toiseen haveriin vaikuttaneena tekijänä aluksen päällikön väsymystä. Selostuksen mukaan aluksen päällikkö oli jo ensimmäisen haverin sattuessa ollut lähes 12 tuntia töissä, ja jatkanut tämän jälkeen työskentelyä aluksen karilta irroittamista varten pitämättä juuri taukoja siten, että valveillaoloaikaa oli kertynyt jo yli 32 tuntia, kun toinen karilleajo sattui. Ilmeisestikään aluksen tässäkin topicissa pariin otteeseen mainittu uusi bryka ei ole ollut täysin onnistunut, kun tutkijat pitävät tutkintaselostustuksessaan sen ergonomiaa huonona mm. tutkan sijoituksen osalta.

Viron saarten lauttojen liikkeitä selvitellessä on myös selvinnyt, että noista ÅT:n käyttämistä Husellin lautoista Lotta II ei tyydy ajamaan ajoja vain ÅT:n lukuun vaan aluksella on myös sopimus toimia Kihnu Veeteedin Ruhnun ja Kihnun liikenteen varalauttana tarvittaessa. Saarelaiset pitävät yhtä...(ainakin hinnasta sovittaessa)

[Mikko-Oskari Koski]

25.9.2004:
Kyseisestä onnettomuudesta olisi tehnyt mieli kysyä vähän yksityiskohtia taannoisella "taksimatkalla", mutta en viitsinyt. Todennäköisyys, että puikoissa ollut kaveri oli sama, kuin kolaroitsija, oli 50%, eli aivan liian suuri...
Spoven on kyllä -ainakin tämän kipparin mukaan- huonossa näkyvyydessä yksisuuntainen alus, eli Asterholmaa varten leventämättä jätetty kapeampi ramppi on silloin aina keulana. Tutkakuva on luettavissa vain tähän suuntaan ajettaessa ja muutenkin brygan oletukset ovat sellaiset, että "pakki päällä" ajetaan vain sellaisissa olosuhteissa, joissa navigatoorisia apuvälineitä ei tarvita. Onnettomuusmatkalla alus oli lähtenyt Torsholmasta pakittamaan ja kippari oli kesken matkaa havainnut, että ehkäpä sittenkin kannattaisi kääntää -ja kun sen teki, niin johan kolisi...

***

7.3.2005:
Viggenin päällikön kanssa käymäni keskustelu antoi lisävalotusta Ålandstrafikenin tuleviin kalustopoliittisiin näkymiin. Eli aiemmat tiedot/arviot maakuntahallituksen kalustobudjetteihin varatuista investointimäärärahoista eivät ainakaan sellaisinaan ole toteutumassa.

Föglön linjalle suunnitellaan tosiaan uudisrakennusta, kuten on arveltukin. Tarkoitukseen varattuja rahoja ei kuitenkaan ole saatu, mihin varmaan vaikuttaa -aika isona osatekijänä- sekin, ettei uudisrakennusta ole määrä toteuttaa nykykaluston toimintamallin pohjalta, vaan kaksisuuntaisena, noin 60-70 autoa kuljettavana suurlauttana. Myös idea Föglön Hastersbodaan rakennettavasta etelälinjan uudesta satamasta on joissain keskusteluissa herätetty henkiin, mutta sen toteutumiseen ei ainakaan Viggenin kippari sanonut uskovansa.
Ålandstrafikenin nykykalusto on teknisesti niin erinomainen kokonaisuus, että sen päivittämiseen ei ole suurtakaan tarvetta, eikä määrärahojen puutteessa juuri mahdollisuuksiakaan. Skiftet ja Gudingenkin siis pysynevät liikenteessä vielä useiden vuosien ajan.
Tilanne olisi toinen, jos Suomen ja Ahvenanmaan välisillä linjoilla olisi verovapaata myyntiä..

[Miran Hamidulla]

Föglön linjalle suunnitellaan tosiaan uudisrakennusta, kuten on arveltukin. Tarkoitukseen varattuja rahoja ei kuitenkaan ole saatu, mihin varmaan vaikuttaa -aika isona osatekijänä- sekin, ettei uudisrakennusta ole määrä toteuttaa nykykaluston toimintamallin pohjalta, vaan kaksisuuntaisena, noin 60-70 autoa kuljettavana suurlauttana.

Aluksen kaksikeulaisuus, autokapasiteetti sekä ÅT:n yhteistyö TLL:n ja MKL:n kanssa tuovat väkisin mieleen, että ehkäpä tässäkin lautassa on silti jotain erittäin tuttuja aineksia...? Nuo seikat huomioon ottaen aluksen voisi kuvitella olevan jonkinlainen sovellettu versio Sternasta johon on tehty Aurora/Aura tyylisesti joko kahvila tai pelkkä istumasalonki yläkannelle.

[Timo Selkälä]

Hmmm... Norjassahan on käytössä eräitäkin "kaksipäisiä" lauttoja. Ehkä Jaeggevarre-tyyppinen alus olisi kyseessä, vaikka olisikin hivenen suurempi kuin ne tavalliset. Ellen ihan väärin muista tuota Trafikplanin tekstiä, niin kaikki paitsi Viggen pitäisi korvata vuoteen 2015 mennessä, ja tämä Föglö alus olisi pitänyt olla jo "rakenteilla". Suunniteltu rahoitus oli muistaakseni 2004-2006 vuosille laitettu, 3,5 MEUR/vuosi. Lisäksi siellä muistaakseni puhuttiin jotakin siitä että eteläisen linjan alukset jäisivät Föglöseen, ja tätä varten Föglön lautta tarvitsee lisäkapasiteettia. Saman tapainen idea oli jo vuonna 1973/4 käytössä - eli ehdotuksena, paitsi silloin hankkeeseen kuului myös Sottungan "suur"lauttasatama, Viikkarin laivoja varten.

[Mikko-Oskari Koski]

Tästä Hastersboda-hankkeestahan on puhuttu täälläkin (ja Viggenin kipparin mielestä se ei ole toteuttamiskelpoinen ajatus):

Hurjia suunnitelmia Ålandstrafikenin reittien oikomiseksi aina silloin tällöin julkaistaan, tosin suurin osa niistä jää piirrosasteelle, sillä ahvenanmaalaiset kuuntelevat myös alustensa päälliköiden sekä käyttäjien mielipiteitä...

Yksi järjettömimmistä ajatuksista oli joitakin vuosia sitten suunniteltu etelälinjan katkaiseminen siten, että Föglön Hastersbodaan olisi tehty uusi laituripaikka Kökariin ja Korppooseen meneviä vuoroja varten. Tänne olisi ajettu Degerbystä. Samalla poikittaislinjan merkitys olisi kasvanut, kun sen kaikki vuorot olisi ajettu Sottungan ja Överön kautta.
Onneksi idea tyrmättiin, paitsi typeränä, myös liian kalliina toteuttaa. Tuskin brändöläisetkään hirvittävästi tykkäävät siitä, ettei kumpaankaan suuntaan pääse kirkonkylän lähimailtakaan...

Kuulin edellisellä visiitilläni saaristossa visiosta, jonka mukaan poikittaislinjaa haluttaisiin muuttaa siten, että Snäcköstä ajettaisiin vuorotellen Sottungaan, josta olisi yhteys etelälinjalle, Bergön kautta Långnäsiin lähinnä rahtiliikennettä suosien ja Hummelvikiin Alfågelnia tukien. Saa nähdä, tuleeko hankkeesta mitään. En usko, että ainakaan Grisslanilla, joka kyllä on Teilin ylittämiseen varsinkiin syysmyrskyissä kohtuuttoman karu alus...

Ja tässä viestissä mainittu "edellinen visiitti" ei siis ollut se viimeviikonloppuinen...

2015 on kyllä utopiaa, mitä tulee korvausaikatauluihin. Lauttaliikenteen kehitysbudjetit ovat supistuneet ja nykytonnisto on sen verran modernia ja hyväkuntoista, ettei todellisia perusteita alusten vaihtoon yksinkertaisesti ole. Ja vaikka jonkun turvallisuuskartoittajan mielestä olisikin, niin ainahan sitä jatkoaikaa saa, kun hoitaa hommansa hyvin...
Tiettyyn tehtävään rakennettuja erikoisaluksia, jollaisia saaristolautat kiistattomasti ovat, kannattaa korjata niin kauan, kuin se on järkevää. Ja kun ajatellaan, mitä aluksia maakuntahallituskaan on vuosien varrella onnistunut saamaan kaupaksi ja miksi, lista on kovin lyhyt: Föglö, Vårdö, Kökar ja Tre Måsar taitavat olla ainoat ÅT:n poismyymät alukset (Skärgårdsfärjanin omisti osuuskunta ja Kumlingen MKL). Ja kaikilla on ollut sama syy: kesäruuhkiin riittämätön kapasiteetti. Tällä perusteella ei yhtäkään ÅT:n nykyalusta, Knipania EHKÄ lukuunottamatta, voi ruveta vaihtamaan.

[Timo Selkälä]

Niin. Voin vain sanoa - kannattaa lukea se maakuntahallituksen liikenneraportti suunniteltujen investointien osalta:

http://www.ls.aland.fi/.composer/upload/modules/publikationer/trafikplan_landskapet_aland_2003-2010.pdf

[Mikko-Oskari Koski]

Luettu ja ymmärretty -vissiin...
Raportin mielekkäimmältä suunnitelmalta vaikutti uusi Bärön satama. Olisiko tässä kyseessä kaikki pohjoislinjan nykyiset Kumlingen satamat korvaava paikka? Matka Bäröstä Enklingeen voitaisiin operoida jopa vaijerilossilla ja jos Bäröstä olisi silta Kumlingen pääsaarelle, saisi vanha höyrylaivalaiturikin jäädä vanhuudenlepoon. Alfågelnin matka-aikaa tämä lyhentäisi ehkä 10 minuuttia.

Oikeastaan Föglö-suunnitelma on vieläkin korkealentoisempi, mitä siitä olisi uskaltanut edes pelätä. Vessingsboda-Bråttö-linja on jo ajatuksena täysin järjetön, sillä se olisi kokonaismatka-ajalle Maarianhamina-Degerby kuitenkin aika huima pidennys. Vaikka Lemlandin kirkolta onkin Vessingsbodaan lyhyempi matka, kuin Svinöhön, tulisi Bråttö-Degerby-osuus olemaan pidempi. Lauttamatkan kesto voisi uudella reitillä olla 20 minuuttia, mutta sekään ei paljoa lohduttaisi, kun Bråttöstä kuitenkin olisi ajettava 15 km Degerbyhyn. Nykyisen linjan etuihin kuuluu sekin, että Maarianhaminan ja Degerbyn välistä bussia ei tarvitse ajaa Svinötä pidemmälle...
Hastersbodassa taas on se vika, että silloin Sottungan yhteydet jäisivät pelkästään poikittaislinjan varaan. Vaikka linjan luonne näin muuttuisikin ratkaisevasti, sen reitti kuitenkin jouduttaisiin pysyttämään aika lailla ennallaan. Svinöstä Sottungaan ja sieltä edelleen Överöhön, Bergöhön -ja Långnäsiin. Voisi olla, että jopa Husö ja Kyrkogårdsö jouduttaisiin liittämään poikittaislinjaan, koska muuten eteläisen reittiosuus Kökar-Hastersboda ei olisi yhtään sen lyhyempi, kuin nykyinen Kökar-Sottunga-Överökään. Överö taas tuskin tulisi kyseeseen päätesatamana...

Jos tätä vertaa siihen, mitä Brändössä on tehty, eivät monetkaan asiat uudistusta puoltaisi. Åvan satamapaikan siirtäminen pohjoiskärkeen oli sekä Kustavin että Jurmon liikenteen osalta järkevä sijoitus ja Lilla Hummelholmkin on varmaan jo polttoainesäästöinä maksanut rakennuskustannuksensa takaisin (matka Lappoon kestää nyt vain 17 minuuttia, Torsholma Bryggalta 40).

Mutta suunnitelmissa on aina se hyvä puoli, että ne voivat muuttua. Ja jos rahaa ei ole, niin sitä ei ole ja silloin on turha ruveta selittämään, oikeastaan mitään. Varsinkaan, kun varsinaisia ongelmia ei edes ole... 

[Miran Hamidulla]

Ålands Radion mukaan Knipan on ajanut karille Svinön sataman edustalla. Aluksella on kyydissä kymmenkunta henkilöautoa matkustajineen. Matkustajilla ei ole vaaraa. Paikalle on jo matkalla hinaaja sekä Grisslan, joka keskeyttää ajonsa poikittaislinjalla tullen korvaamaan Knipania klo 16 alkaen.

[Timo Selkälä]

Uskoisin että tuon kapasiteetin lisäämisen tarkoitus on yksinkertaisuudessaan se, että ihmiset ovat toivoneet lisätilaa kesäliikenteeseen. Jos alukset pystyisivät ottamaan lisää kyytiläisiä, sillä paikattaisiin kuluja - mutta vain niin kauan kuin uudisrakennukset eivät ole vanhoja kalliimpia kulussa. Noiden liikennesuunnitelmien "punainen lanka" on ollut vuosien varrella meripätkien lyhentäminen jotta aluksia voitaisiin käyttää tehokkaammin. Koska samat ihmiset suunnittelevat muutkin tiestöt niin tällaiseen on mahdollisuuksia. Sen sijaan, ihan mitä vaan eivät hekään pysty tekemään. Kuriositeettina mainittakoon että 70-luvulla tuo Lappon-lautta oli ehdotettu vaijerilossiksi. Idea olisi ollut rakentaa tietä niin pitkälle kuin tarvitaan ja jättää lyhyt, mutta suora lossilinja. Samaan suunnitelmaan kuului myös vaihtoehto, jossa Kustavista (Ihana paikannimi... ajatelkaa vain että olette Kustavissa!)tuleva lautta suorittaisi nuo vuorot, ja sehän toteutettiin. Ennen kuin tuo vanha suunnitelma ihan tuomitaan, niin on hyvä muistaa että tuohon aikaan jos vain rahoitukseen olisi saatu tarpeeksi rahaa niin olisi varmasti rakennettu sillat myös Merenkurkun yli. Merimatkoja pidettiin jo silloin esteenä.