maritimeforum.fi

Männä viikolla Kiinassa alettiin rakentaa uutta jäätämurtavaa tutkimusalusta. Renderöintien perusteella nimen Tan Suo San Hao saava alus on reilu sata metriä pitkä ja pystyy murtamaan 1.2 metrin paksuista kiintojäätä. Aiemmista tutkimusaluksista poiketen uusi alus pystyy toimimaan miehitettyjen sukellusalusten emäaluksena ja uutisartikkeleissa onkin povattu, että Kiinasta tulee Venäjän jälkeen toinen maa, joka pystyy lähettämään ihmisen merenpohjaan Pohjoisnavalla.

Polar Journal: China starts construction of its third icebreaker



Vaikka mediassa on korostettu, että uusi jäänmurtaja on aiemmista aluksista poiketen suunniteltu kokonaan Kiinassa, uutisten mukaan ainakin jäämallikokeet on tehty Suomessa.

Navigator: 30 miljoonaa euroa EU-tukea talvimerenkulun 187 miljoonan euron Motorways of the Seas hankkeelle – pääosa Ruotsille

Hanke sisältää sekä selvityksiä että varsinaisia investointeja. Ruotsi rakentaa hankkeessa uuden sarjan ensimmäisen 32 metrin rännin jäänmurtajan, joka tulee palvelemaan Perämeren liikennettä. ... Suomi tekee hankkeessa myös pienemmän ns. B-luokan jäänmurtajan konseptikehityksen. Kun Suomi aikanaan tekee päätöksiä uusien murtajien rakentamisesta, tullaan näille investoinneille hakemaan EU-tukea seuraavista mahdollisista tukiohjelmista.

Tanskisten vähällä käytöllä olleet nelipotkuriset murtajat on vihdoinkin myyty romuksi. Ostaja on kotimainen yritys, joka haluaa toistaiseksi pysytellä nimettömänä.

https://www.tv2nord.dk/aalborg/efter-syv-aar-i-hals-havn-endelig-er-de-solgt

Jenkkilässä taas tökkii sikäläisen jäänmurtajaprojektin kanssa:

National Defense Magazine: BREAKING: Coast Guard's New Icebreaker at Risk of Further Delays

Juttu perustuu laajempaan Government Accountability Officen (GAO) raporttiin.

Myöhästymisten syiksi luetellaan seuraavat:

• yleinen kokemuksen puute jäänmurtajien suunnittelusta ja rakentamisesta Yhdysvalloissa;
• jäänmurtajien ja erityisesti niiden jäävahvistettujen runkorakenteiden monimutkaisuus sekä rungossa käytetyn EQ-47 -erikoisteräksen aiheuttamat haasteet;
• huomattavat muutokset alkuperäiseen aluskonseptiin ja suunnittelun aikana ilmenneet suoranaiset suunnitteluvirheet; ja
• koronaviruspandemian aiheuttamat haasteet.

Ensimmäisen Polar Security Cutter -nimellä ("napavartiolaiva"?) kulkevan jäänmurtajan piti alun perin valmistua ensi vuonna, mutta nyt toimitus venyy vuosikymmenen jälkipuoliskolle. Samaan aikaan Yhdysvaltain rannikkovartioston ainut raskas jäänmurtaja ja maailman tehokkain ei-ydinkäyttöinen jäänmurtaja, USCGC Polar Star, pysyy kasassa ilmastointiteipillä, purukumilla ja miehistön rukouksilla.

"Uraali halkeaa ja tuottaa lopun valkean*..."

Viime marraskuussa luovutettu venäläinen ydinkäyttöinen jäänmurtaja Ural palaa Kronstadtiin takuutelakointiin:

BarentsObserver: Less than a year after launch, Russia's newest nuclear icebreaker sails back to St. Petersburg yard

Alus on tällä hetkellä eteläisellä Itämerellä ja nykyisellä matkavauhdilla sivuuttanee Helsingin huomenissa. Vaikka aluksia onkin valmistunut Pietarista lähes vuosittain (tämä vuosi on välivuosi) ja Sevmorput käy täällä aina silloin tällöin, näkyy ydinkäyttöisiä laivoja näillä vesillä varsin harvakseltaan.

edit: (* minä ihan oikeasti luulin, että siinä lauletaan näin eikä ...tuottaa lamppuun valkeaa...)

Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 22.07.2023, 19:33:21 Tanskisten vähällä käytöllä olleet nelipotkuriset murtajat on vihdoinkin myyty romuksi. Ostaja on kotimainen yritys, joka haluaa toistaiseksi pysytellä nimettömänä.

https://www.tv2nord.dk/aalborg/efter-syv-aar-i-hals-havn-endelig-er-de-solgt

Esbjergiläinen Smedegaarden Shiprecycling A/S on tänään ilmoittautunut alusten ostajaksi ja romuttajaksi somessaan.

Mitähän jäänmurtajien maailmassa on viime päivinä tapahtunut?

Noh, ainakin rapakon takana on alettu rakentamaan "prototyyppilohkoja" niin Kanadan kuin Yhdysvaltain rannikkovartiostojen uusiin jäänmurtajiin. Kanadalaisten kohdalla kyseessä on puhdas "opinkappale", mutta Jenkkilässä lohkot saattavat päätyä osaksi lopullista laivaa mikäli ne onnistuvat. Ensisijainen tarkoitus on kuitenkin harjoitella jopa 60 milliä paksun kylmälujan teräslevyn työstämistä ja hitsaamista ennen varsinaisen lohkotuotannon aloittamista. Kummallakaan telakalla ei ole tämäntyyppisten laivojen rakentamisesta kokemusta ja tämä on yksi tapa opetella asiaa. Vastaava menetelmä on käytössä myös esimerkiksi silloin, kun telakka haluaa rakentaa niin sanottuja membraanityyppisiä nesteytetyn maakaasun varastotankkeja: ensin harjoitellaan rakentamalla esimerkiksi yksi tankin kulmista verstaalla ja laivaan siirrytään vasta, kun "koekappale" on hyväksytty.

Niin ikään Jenkkilässä on ehdotettu, että ajatus Shellin arktista öljynporausta tukemaan rakennetun jäätämurtavan ankkurinkäsittelyhinaajan ostamisesta ja muuttamisesta rannikkovartioston käyttöön luovuttaisiin ja sen sijaan Seattlessa makuutettu raskas jäänmurtaja USCGC Polar Sea palautettaisiin käyttökuntoon. Sisaraluksensa ohella maailman tehokkain ei-ydinkäyttöinen jäänmurtaja on maannut Seattlen tukikohdassa vuonna 2010 tapahtuneesta konerikosta lähtien ja sitä on hiljalleen purettu varaosiksi USCGC Polar Starin pitämiseksi ajossa. Alusten kuljetuskoneisto koostuu kolmesta säätölapapotkurista, joita jokaista voi pyörittää joko mekaanisesti alennusvaihteen kautta kytketyllä kaasuturbiinilla (jatkuva teho 20000 hevosvoimaa) tai 6000 hevosvoiman potkurimoottorilla. Voimanlähteitä ei voi käyttää samanaikaisesti samalla akselilla, mutta esimerkiksi keskiakselia voidaan ajaa kaasuturbiinilla ja sivupotkureita diesel-sähköisessä moodissa. Propulsiojärjestelmän kanssa on kuitenkin ollut luotettavuusongelmia alusta asti. Alusten maksimikonetehoksi mainitaan useissa lähteissä yhteensä 75000 hevosvoimaa, mutta oma ymmärrykseni on, että tämä on kaasuturbiinien eräänlainen ylimomentin kaltainen sisäänrakennettu ominaisuus. Olisihan se toisaalta hienoa jos tehokahvat menisivät "yhteentoista asti". Oli miten oli, tehoa on teoriassa ainakin hetkellisesti tarjolla saman verran kuin vanhoissa Arktika-luokan ydinkäyttöisissä jäänmurtajissa, vaikka uppoumaa on vain puolet neukkuhirviöihin verrattuna.

Olen itse käynyt Polar Sealla ja mielestäni sen peruskorjaaminen käyttöön on kuolleena syntynyt ajatus. Aiviqin olen myös nähnyt Koillisväylän-seikkailuni yhteydessä Alaskassa marraskuussa 2012, jolloin se oli lähes uusi. Alus tuli sittemmin surullisenkuuluisaksi menetettyään Kulluk-porauslautan myrskyssä vain reilua kuukautta myöhemmin. Sitä on sittemmin tarjottu sekä Yhdysvaltain että Kanadan rannikkovartiostoille, mutta toisaiseksi töitä on löytynyt vain Australiasta paikkaamaan pitkään takuuhuollossa ollutta Nuyina-jäänmurtajaa. Tämä alus taas rakennettiin korvaamaan Suomessa suunniteltu ja Australiassa rakennettu Aurora Australis, joka on pitkään Dubaissa maattuaan lähtenyt Vietnamiin. Mitähän sillekin puuhataan...

Kanadassa on niin ikään alettu rakentaa rannikkovartiostolle omaa versiota laivaston arktisista ulkovartiolaivoista (Arctic Offshore and Patrol Vessel; AOPS). Aluksia kutsutaan paikallisessa mediassa "loskanmurtajiksi" ("slushbreaker"), koska ne eivät pysty murtamaan yli metrin paksuista jäätä. Samalla kuitenkin suitsutetaan, kuinka rannikkovartiosto osti taannoin Norjasta kolme 2000-luvun alussa rakennettua monitoimimurtajaa (Tor Viking ja kaksi sisaralusta), vaikka niiden jäänmurtokyky on todellisuudessa samaa luokkaa.

Loppukevennyksenä venäläinen jäänmurtajaoperaattori Rosmorport yrittää karhuta rahojaan konkurssiin menneen saksalaistelakan venäläiseltä emoyhtiöltä, koska Hampurissa sijaitsevalta Pellan telakalta tilattua 21900M2-tyyppistä dieselsähköistä jäänmurtajaa ei koskaan rakennettu. Alus on eräänlainen jatkokehitys edellisestä 21900M-sarjasta, joita rakennettiin Hietalahdessakin yksi, Murmansk nimeltään, jokunen vuosi takaperin. Näin ollen jäljelle jää Viipurin telakalta tilattu alus, jonka rakentaminen on kyllä aloitettu mutta valmistumisesta ei ole mitään tietoa, koska Wärtsilän pääkoneet ja Steerpropin ruoripotkurit pitäisi korvata kotimaisilla vastineilla, joita ei ole vielä edes olemassa. Onnea matkaan...

Ruotsin jäänmurtajahanke etenee. Tarjouskysely on lähetetty ensimmäisessä vaiheessa valituille telakoille.

Nästa steg mot nya svenska isbrytare

T&T: Laivat törmäävät uusiin ongelmiin Suomen talvimerenkulussa, vaikka jääpeite kutistuu – Professori räjäyttäisi koko jäänmurron toimintamallin

Valitettavasti juttu on maksumuurin takana, mutta pääviesti on, että vaikka kovat jäätalvet muuttuvat harvinaisemmiksi, kasautuva ahtojää yhdessä huonosti jäissä kulkevien kauppalaivojen kanssa ylläpitää avustustarvetta. Professori Ulla Tapanisen mielestä jäänmurron operaatiomallia pitäisi uudistaa markkinaehtoisempaa mallia kohti. Lopussa vakuutetaan, että Helsingin telakan kaupan viimeistely on menossa.

Navigatorissa on varsin laaja juttu jäänmurtajista ja niiden tulevaisuudesta:

Jäänmurtajakaluston uusiminen etenee verkkaisesti

Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 02.07.2023, 14:13:11 Männä viikolla Kiinassa alettiin rakentaa uutta jäätämurtavaa tutkimusalusta...

Kiinalaisten uutisten mukaan Guangzhoun telakalla on rakenteilla myös toinen, hieman pienempi jäätämurtava tutkimusalus, jonka nimeksi tulee ytimekkäästi Ji Di. Tätä ei parane sekoittaa Sun Yat-senin yliopiston tutkimusalukseen nimeltä Zhong Shan Da Xue Ji Di, joka on vuonna 1982 rakennettu alkujaan kanadalainen offshore-murtaja Canmar Ikaluk. Uuden aluksen operaattoriksi tulee Kiinan valtion merihallinnon pohjoisten merien yksikkö.



Tämänkin aluksen jäämallikokeet on kiinalaismediassa julkaistun videon perusteella tehty Suomessa.

Vaikka olen Hangossa asunut lapsuuden ja nuoruuden, en muista ovatko jäänmurtajat koskaan pitäneet talviaikana tukikohtanaan Hankoa tai sen edustaa. Tarkoitan nyt nykymurtajia, en ensimmäistä murtajaamme Murtajaa 1880-luvulta enkä muitakaan vanhoja aluksia. Eli onko ollut niin kovia talvia että jopa Hangossa on tarvittu jäänmurtoa nykyaikana,onko jollain tietoa kyseisestä asiasta ? Kävin armeijan Hangon suunnilla eli olin Hästö-Busossä venemiehenä -87-88-talven ja se oli aika kova talvi, mutten muista jäätyikö vain Lappohjan / Tammisaaren saaristo silloin vai jäätyikö myös Hangon edusta . Ainakin noilla vesillä K-vene oli kovilla:) ja myöskin Hauki-luokan paatti Hankoniemi sai tehdä töitä, vaikka olikin huomattavasti parempi.

Lainaus käyttäjältä: Petteri Lyysaari - 29.12.2023, 22:39:04 Vaikka olen Hangossa asunut lapsuuden ja nuoruuden, en muista ovatko jäänmurtajat koskaan pitäneet talviaikana tukikohtanaan Hankoa tai sen edustaa. Tarkoitan nyt nykymurtajia, en ensimmäistä murtajaamme Murtajaa 1880-luvulta enkä muitakaan vanhoja aluksia. Eli onko ollut niin kovia talvia että jopa Hangossa on tarvittu jäänmurtoa nykyaikana,onko jollain tietoa kyseisestä asiasta ?

Kyllä 2000-luvunkin kovimpina talvina 2003, 2010 ja 2011 on jäänmurtajilla avustettu myös Hankoon. Tosin ei sentään niin, että joku murtaja olisi ollut jatkuvasti Hangossa tai sen edustalla päivystämässä mutta yksittäisiä avustuksia on käyty hoitamassa Hangossa asti.

Talven 2010 osalta löytyy jotain juttua tuolta: https://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=14944.msg119482#msg119482

Taas sama äijä kyselee tyhmiä, mutta mikä mahtaa Steel-puskuhinaajan proomuineen jääluokka olla ? Ihan siltä pohjalta kyselen, että taas kerran nostalgiaa muistelen ja olimme matkalla esihistoriallisella ajalla talvella Hästiksestä Koverhariin K-veneellä, ja onnistuimme hajottamaan jonkun akselilaakerin ja paatti oli poikittain väylällä. Steel proomuineen, tosin silloin surullisenkuuluisalla entisellä nimellään, tuli kohti Koverharia meitä kohti ja tottakai olimme aika kakka jäykkänä. Vaan se koukkasi kiintojäähän, joka oli silloin todella paksua, ja ohitti meidät kuin jäätä ei olisikaan. Eli ilmeisesti aika hyvä luokka on,vai olenko hakoteillä ?

Lainaus käyttäjältä: Petteri Lyysaari - 05.01.2024, 22:26:32 Taas sama äijä kyselee tyhmiä, mutta mikä mahtaa Steel-puskuhinaajan proomuineen jääluokka olla ?

Puskuproomuyhdistelmän jääluokka on korkein suomalais-ruotsalainen eli 1A Super. Proomujen "jääkeulat" takaavat aluksille suhteellisen hyvät jäissäkulkuominaisuudet, mutta toisaalta siinä vaiheessa kun menohalut loppuvat esimerkiksi jäävallien tai puristavan jääkentän keskellä, ne tarvitsevat myös melko paljon jäänmurtaja-avustusta, koska loppujen lopuksi tehoa on kokoon nähden suhteellisen vähän.