Merenkulku > Matkustaja-autolautat

FinFerries (ex.Destian ja TLL:n Lauttavarustamo)

(1/54) > >>

Mikko-Oskari Koski:
Vaikka Nauvon siltahanke onkin jäissä, aiheen perään varmasti kuulee monenkin haikailevan varsinkin silloin, kun kesäruuhkassa sattuu se, mikä taas tässä päivänä muutamana pääsi sattumaan. Tällä kertaa Sternalle:

Sterna-lautan rikkoutumisen syy löytyi ohjailujärjestelmästä ja vikaa ryhdyttiin korjaamaan heti aamupäivällä.
Paikalle tuotiin myös varalautta hoitamaan liikennettä. Kesälautta Replot 2 saaminen Korppoon reitiltä kesti kolme tuntia. Se alkoi liikennöidä Paraisten ja Nauvon väliä iltapäivällä neljältä.
- Sitten huomattiin, että korjaamiseen tarvitaan varaosia. Niitä tuotiin pikakuljetuksena Raumalta laitteen toimittajan varastolta, Tieliikelaitoksen lauttavarustamon projektipäällikkö Timo Mäkelä kertoo.

Varaosat Sternan ohjailujärjestelmään tulivat Raumalta puoli neljältä, ja lautta saatiin kuntoon ennen viittä. Sen jälkeen ruuhkia purki kolme lauttaa tunnin verran. Kuudelta ruuhkia ei enää ollut.

Normaalisti Paraisten ja Nauvon väliä hoitaa kaksi lauttaa. Falco-lauttaan mahtuu 55 henkilöautoa ja lauantaina rikkoutuneeseen Sternaan 66 henkilöautoa.
Odotellessa popsittiin metsämansikoita
Vaikka Replot 2 purkikin ruuhkaa, vielä puoli viideltä autoletka oli Paraisten puolella kahden kilometrin mittainen. Turkulainen Risto Mannila oli matkalla Nauvoon kalalle. Hän oli odottanut lautalle pääsyä puolisen tuntia, ja jonoa edessä oli noin puolentoista kilometrin verran.
- Vein porukkaa syntymäpäiville Airiston rantaan, kun olin matkalle kalalle. Olisi pitänyt jäädä itsekin sinne, Mannila nauraa.
Kiire miehellä ei kuitenkaan ollut, ja odottaminen sujui leppoisasti.

Auton ulkopuolella hän jutteli ristiinalaisen Marjo Tirkkosen kansa. Tirkkonen oli perheineen matkalla Korppooseen ystävien mökille. Kotoa matkalle oli lähdetty jo kymmeneltä aamulla.
- Yksi ruokatauko on pidetty. Tämän jälkeen on vielä kolme lauttaa, että kyllä matka vielä kestää.

Melissa Hardén jaloitteli autossa istumisen sijasta. Hän käveli lastensa kanssa autoletkan rinnalla ja poikkesi välillä tieltä metsän puolelle syömään metsämansikoita.
- Hirveästi on marjaa. Ja tattikin löytyi.

Perhe suuntasi Kirkkonummelta Houtskäriin omalle mökille. Hardén kertoi, että odottaminen lautalle ei tuntunut kohtuuttoman pitkältä.
- Autossa on eväitä ja iltapäivälehtiä. Ollaan osattu varautua, että jonottaminen voi kesällä kestää lautalle, mutta tällaisessa jonossa ei olla oltu aikoihin. (TS)

Mikko-Oskari Koski:
Tieliikelaitoksen Lauttavarustamo tarjosi FCBS:n Utön retkikunnalle mielenkiintoisen alusbongauksen Lillmälön ja Prostvikin välille Falcon telakointituuraajaksi sijoitetun Replot 2:n muodossa. Vuonna -62 Vaasan saaristoon rakennettu, nykymitoin vaatimaton, mutta ehkä juuri siksi eksoottisenoloinen lautta "osutettiin" retkikuntamme paluumatkan ylitysvälineeksi päästämällä kiireisempiä autoilijoita ohi juuri kuormaamassa olleelle "mällilautalle" (Sternan lempinimen miedompi versio MKL:n yhteysalushenkilöstön keskuudessa aluksen ollessa uusi)...

Tielaitoksen muututtua liikelaitokseksi lautat siirtyivät varustamoyksikölle, joka ei liene tulosvastuullinen, mutta jonka velvollisuus taitaa olla kulujen minimointi. Pääasia kuitenkin on, että niin kauan, kuin pettämättömät keltsut välittävät liikennettä ilmaiseksi, on ainakin suhteellisen moni asia ainakin aika hyvin.

Miranin eiliseen kysymykseen muutamia vastauksentyyppisiä (täydennyksiä varmasti saadaan useammaltakin suunnalta):
Lillmälö-Prostvik-linjalla ajettiin vuosina 1955-83 nykyisen luotsilaiturin ja MKL:n huoltopaikan välillä, aluksina ainakin Nagu, Nagu 2, Replot 2 ja Meritie-Havsvägen.Vuonna -83 siirryttiin nykyisiin kaijoihin ja aluksiksi tulivat Prostvik ja Prostvik 2. Sterna ja Falco korvasivat valmistuessaan nämä. Varalla ovat viime vuosina olleet Replot 2 ja Nagu 2.
Korppoo-Norrskata-Houtskär-linjan aluksia ovat olleet ainakin Meritie-Havsvägen, Merilintu-Havsfågeln (myöh.Hailuodon linjalla ilman ruotsinkielistä nimiosaa), Korpo, Nagu 2 ja Replot 2. Merguksen valmistuttua -84 sen vuorojen aikataulua voitiin nopeuttaa. Rinnakkaislauttana on vuodesta -88 ollut pääsääntöisesti Merituuli.

Haverön ja Källdön lossilinjat ovat yksityisessä hoidossa, mutta onko niiden (kuten muidenkin yksityisteiden lossilinjojen) kalusto kuitenkin Tieliikelaitoksen Lauttavarustamon omaisuutta?

Wirrankosken Rami:

--- Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski - 01.11.2004, 15:11:02 ---Korppoo-Norrskata-Houtskär-linjan aluksia ovat olleet ainakin Meritie-Havsvägen, Merilintu-Havsfågeln (myöh.Hailuodon linjalla ilman ruotsinkielistä nimiosaa),
--- Lainaus päättyy ---

M-O: mihin tuo tieto Meritie-Havsvägenin pelkästä suomalaisnimestä pohjoisen-linjalla perustuu? Oletko nähnyt sen siellä? tai kuvaa?

Miran Hamidulla:

--- Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski - 01.11.2004, 17:03:30 ---Keravan Hailuodon-lähettiläältä saamaani epätieteelliseen infoon, joka koski Merilintua...
--- Lainaus päättyy ---
Kyseinen tieto tai pikemminkin muistikuva koski todellakin vain Merilintua, mutta kyseessä oli todellakin vain hatara muistikuva 11 vuoden takaa.


--- Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski - 01.11.2004, 17:03:30 ---Mistä muuten tulikin mieleeni: Mihin Meritie-Havsvägen- ja Merilintu-Havsfågeln joutuivat "tietöistä" vapauduttuaan? Ainakin ensinmainittua tarjottiin ostettavaksi Turun Sanomissa joskus -90-luvun alkupuolella...

--- Lainaus päättyy ---
Meritie-Havsvägen on nykyään nimeltään Ebbas Dröm ja Merilintu-Havsfågeln puolestaan tottelee nimeä Ornö Kurir. Molempien alusten omistaja on nykyään Ornö Sjötrafik AB, ja ne liikennöivät Tukholman saaristossa reitillä Dalarö - Ornö. Lisätietoa alusten nykyisestä tilasta ja linkki niiden varustamon vaatimattomalle kotisivulle löytyy täältä: http://www.sweref.se/Skeppslista/RederiPresentation.asp?Medlnr=1116

Wirrankosken Rami:
Minä taas muistelisin (ja kun minä muistelen niin muistikuvat ovat varmasti yhtä hataria  ;D), että alus sai kokosuomenkielisen nimen vasta kun Kai Olin osti sen.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

Siirry pois tekstitilasta