Tallinkin matkustaja- ja rahtimäärien kehitys

Aloittaja Jarkko Korhonen, 28.07.2007, 18:53:32

« edellinen - seuraava »

Tiina Smit

#645
Kuten tuossa jo mainitsin, minulla ei ole mitään varmaa tietoa siitä. Kannattavuus riippuu tietenkin siitä, kuinka alhaisilla kustannuksilla Tallink reittiä pystyy ajamaan. M/S Baltic Queen on ainakin taloudellinen, Victorian kulutuksesta on osaa sanoa, mutta senkin melko uutena laivana varmaan taloudellinen. Molemmat laivat ovat isoja, mutta käyttöasteet ovat melko alhaisia (vertasin Viking Linen Helsinki-Tukholma reittiin viime vuodelta, jolla on vielä pienemmät alukset, mutta huomattavasti enemmän matkustajia verrattavissa olevalla reitillä).

Vaikka ei miinuksella mentäisikään, voitot ovat todennäköisesti todella pieniä.

Mikko-Oskari Koski

TLL-STO voisi oikeasti olla tehokkaammin operoitu linja. Tai oikeastaanhan noissa numeroissa ovat mukana myös Paldiskin ja Kapellskärin väliset rahtilukemat, joten aluskohtaista volyymia nimenomaan sillä sektorilla ei kannata laskea kahden vaan useamman aluksen mukaan (Kapellakin on ajoittain nähty kuvioissa Regal Starin lisäksi). Pitkät päivälojumiset nollatuloksella satamissa eivät myöskään ole kruisereiden kaikkein tehokkainta mahdollista käyttöä ja vaikka myynti saadaankin verottomaksi MHQ-keikalla, voitaisiin sama kuluttajahintataso pitää ja polttoainekuluissa säästää ajamalla vuorot suoraan, Ahvenanmaan ja Viron välinen asiakaskunta kun on varsin niukka. Eikä vaille huomiota pidä jättää sitäkään, että talvikaudella Tallinnan-risteilyjä dumpataan Tukholman markkinoilla jopa alle Ånedinin hintojen.
Tallinkin linjaverkostosta TLL-STO on kuitenkin melkein ainoa reitti, jota oikeasti voitaisiin muuttaa järkevämpään suuntaan suhteellisen pienellä säädöllä, ilman, että mitään olennaista nykyään olevaa menetettäiiin. Rahtialuksesta ja MHQ-mutkasta luopuminen ja parin-kolmen viikottaisen päivävuoron lisäämiset voisivat tehdä linjan lukemista aika paljon nykyisiä korkeampia ainakin mitä tulee aluskohtaiseen käyttökatteeseen.

Tämä kaikki on varmaan sanottu ennenkin, eikä sen toisteleminen muuten olisi relevanttia, mutta kun ajatellaan, missä Tallink oikeasti voisi toimintaansa tehostaa ilman sitä riskiä, eli laivat ylikulutetaan, niin eipä paljon muita vaihtoehtoja mieleen tule.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Joonas Kortelainen

#647
Lainaus käyttäjältä: Juhani Reku - 16.04.2011, 13:43:07
Noiden reittikohtaisten tulosten arviointi on vähän eri juttu kuin jonkun Keskon eri kauppatyyppien vertailu. Kun kyseessä ei kuitenkaan ole erillinen yhtiö, todellisia kustannuksia ei pystytä täydellisesti kirjaamaan kunkin reitin kustannuksiksi - toisin sanoen esimerkiksi markkinoinnista kunkin reitin todelliset kustannukset eivät välttämättä realisoidu juuri tälle reitille. Reitin kustannuksiksi on tietenkin helppo laskea tuota reittiä liikennöivien alusten aiheuttamat kustannukset, telakoinnit, polttoaineet ja laivalla matkan aikana kulutettavat tuotteet sekä palkkakustannukset. Kiinteistä kustannuksista en olisi enää ihan varma.

Mutta siitä en olisi enää varma, kuinka kustannuksiksi on kirjattu esimerkiksi se, kuinka paljon "huima automatkustajien määrän nousu" on aiheuttanut markkinointikustannuksia.

Voi herrajumala ja foliohattu taas kaikilla päähän kotikatsomossa. Siis että markkinointi- ja hallinnointikulut, jotka käyvät kyllä ilmi jokaikisestä kausituloksesta pitäisi jotenkin sinun mielestäsi mystisesti jetsuttaa linjakohtaisiin tuloksiin, jotka ovat kuitenkin aika hyvin selkeä keino vertailla linjojen tehokkuutta keskenään. Eli toisin sanoen sinusta ilmaislippujen painamiskustannukset ja alennuskoodien lähettäminen sähköpostilla kanta-asiakkaille on pois absoluuttisesta paremmasta rahavirrasta, joka on syntynyt suuremman (rahti)lipunmyynnin ja matkustajien laivalla tekemien ostosten myötä? Tuolla logiikalla Viking olisi ollut paketissa ja myynnissä jo 90-luvulla.

Lainaus käyttäjältä: Tiina Smit - 16.04.2011, 19:14:19
Kuten tuossa jo mainitsin, minulla ei ole mitään varmaa tietoa siitä. Kannattavuus riippuu tietenkin siitä, kuinka alhaisilla kustannuksilla Tallink reittiä pystyy ajamaan. M/S Baltic Queen on ainakin taloudellinen, Victorian kulutuksesta on osaa sanoa, mutta senkin melko uutena laivana varmaan taloudellinen. Molemmat laivat ovat isoja, mutta käyttöasteet ovat melko alhaisia (vertasin Viking Linen Helsinki-Tukholma reittiin viime vuodelta, jolla on vielä pienemmät alukset, mutta huomattavasti enemmän matkustajia verrattavissa olevalla reitillä).

Vaikka ei miinuksella mentäisikään, voitot ovat todennäköisesti todella pieniä.

Alhaisilla kustannuksilla. Ja kun strategia on ollut sama kuin Vikingillä, eli halvalla laivalle ja rahoja tuhlaamaan -> kasvaneet volyymit -> todennäköisesti parempi tulos kun edellisenä vuonna kun kulut eivät ole merkittävästi nousseet. Ja sinun mielestäsi voitot ovat todennäköisesti todella pieniä? No, se kyllä on ollut kieltämättä Vikingin trendi viime aikoina eli enemmän ilmaislippuja vähemmän voittoja. Mutta kun sitten Tallinkilla on edelleen etuna ne alemmat liikennöintikustannukset ja isompi kalusto. Eli niillä lähdöillä kun saadaan laiva täyteen, siinä on paljon Vikingin Helsingin linjaa suuremmat mahdollisuudet saada sitä kassavirtaa ja silloinhan kasvaneet volyymit povaisivat myös parempaa tulosta. Vikingin ongelma on polkumyynnin lisäksi vanhentunut ja pieneksi jäänyt kalusto - Gabbesta ja Mariellasta ei saa uutta ja suurta vaikka kuinka remppais ja sitä myöten ne syövät aikaa myöten tulosta kuten nyt on käynyt, piti sitten Vikingkiä henkilökohtaisesti kuinka hyvänä tahansa. Ja tämänhän on todennut nykyinen tj aivan suoraan - uutta siis odotettavissa. Silti kyse oli nyt Tukholma-Tallinna linjasta, jolla on edelleen erilainen kulurakenne ja tosiaan kasvava trendi volyymeissa kun niillä on vara kasvattaa sitä myyntiä, toisin kuin Vikingillä. Miksi minusta tuntuu, että toistan itseäni?

Juhani Reku

Lainaus käyttäjältä: Joonas Kortelainen - 17.04.2011, 20:43:12
Voi herrajumala ja foliohattu taas kaikilla päähän kotikatsomossa. Siis että markkinointi- ja hallinnointikulut, jotka käyvät kyllä ilmi jokaikisestä kausituloksesta pitäisi jotenkin sinun mielestäsi mystisesti jetsuttaa linjakohtaisiin tuloksiin, jotka ovat kuitenkin aika hyvin selkeä keino vertailla linjojen tehokkuutta keskenään. Eli toisin sanoen sinusta ilmaislippujen painamiskustannukset ja alennuskoodien lähettäminen sähköpostilla kanta-asiakkaille on pois absoluuttisesta paremmasta rahavirrasta, joka on syntynyt suuremman (rahti)lipunmyynnin ja matkustajien laivalla tekemien ostosten myötä? Tuolla logiikalla Viking olisi ollut paketissa ja myynnissä jo 90-luvulla.
Niin kiihkeää vaahtoamista, ettei tuosta ota selvää millään. Fakta on se, että kulut ja tuotot pitää aina kohdentaa. Se on yritystoiminnan ydin. Omassa työpaikassani joudun kirjaamaan jokaiseen kulu- ja matkalaskuun valtavan määrän erittelyjä sen mukaan, mihin toimintaan kyseinen kulu kohdistuu. Sillä pystytään tarkentamaan yrityksen johtamista. Ihan peruskauraa, valitettavasti.

Ilmaislippujen älyttömyyttä en kiellä. Oma lukunsa on kanta-asiakasjärjestelmä, joka sotkee taloustarkastelun totaalisesti, kun taloon syntyy kohdentamatonta velkaa eli "raha" on saatu mutta tuotteen tarjoaminen on pakko hoitaa, jos asiakas niin tahtoo.

Joonas Kortelainen

#649
Lainaus käyttäjältä: Juhani Reku - 18.04.2011, 10:38:20
Niin kiihkeää vaahtoamista, ettei tuosta ota selvää millään. Fakta on se, että kulut ja tuotot pitää aina kohdentaa. Se on yritystoiminnan ydin. Omassa työpaikassani joudun kirjaamaan jokaiseen kulu- ja matkalaskuun valtavan määrän erittelyjä sen mukaan, mihin toimintaan kyseinen kulu kohdistuu. Sillä pystytään tarkentamaan yrityksen johtamista. Ihan peruskauraa, valitettavasti.

Ilmaislippujen älyttömyyttä en kiellä. Oma lukunsa on kanta-asiakasjärjestelmä, joka sotkee taloustarkastelun totaalisesti, kun taloon syntyy kohdentamatonta velkaa eli "raha" on saatu mutta tuotteen tarjoaminen on pakko hoitaa, jos asiakas niin tahtoo.

Hienoa että yrityksessäsi toimitaan lainsäädännön mukaisesti. Kerrotko vielä minullekin, mikä kohta tässä keskustelussa tai Tallinna-Tukholma linjan kulujen ja tulojen erittetylssä Tallinkin tulosraporteissa on sellaista, joka saa sinut epäilemään ettei Tallinkin kokoinen yritys pidä kirjaa linja-, alus-, kustannuspaikka-, ja osastokohtaisista kuluista aivan kuten mikä tahansa yritys? Ja miten ihmeessä tämä mielestäsi liittyy Tallink Gruppin markkinointi- ja hallinnointikuluihin, jotka on esitelty jokaisessa tulosraportissa erikseen, erillään linjakohtaisen operatiivisen toiminnan tuloslaskelmasta? Em. johtuu ihan vaan siitä että Tallink Gruppin maakohtaiset hallinnon osat, omat erilliset yritykset hoitavat myynnin- ja markkinoinnin jokaisessa maassa erikseen, eikä sitä siten edes voi laskea reitti- tai laivakohtaisiin kuluihin. Samoin, itse laivat ovat jokainen erillisten konserniin kuuluvien osayhtiöiden omistuksessa ja esimerkiksi wellnesspalvelut, rahanvaihto ja muutamat muut toiminnot hoidetaan konsernin omistajille kuuluvien yritysten toimesta, eikä näitäkään luonnollisesti ole mukana linjakohtaisessa tuloksessa, kun ne toimivat eri tilien kautta eri yritystunnuksilla. Kyseessä siis on kuin onkin monia yrityksiä saman konsernin sisällä.

"Kiihkeä vaahtoaminen" johtuu ihan perus turhautumisesta, en yksinkertaisesti ymmärrä mistä mahdat puhua tällä kertaa. Miten kanta-asiakasjärjestelmä sotkee taloustarkastelun? Kenen taloustarkastelun? Kuka on mielestäsi velkaa kenelle? Siis se, että matkustajat ovat jo kerran maksamastaan tuotteesta saaneet bonusjärjestelmän myötä kylkiäisenä "pisteitä", on vain yksi tapa antaa alennusta seuraavista matkoista, ts. kyseessä on vain ja ainoastaan markkinointia helpottava kuluttajan sitouttamisjärjestelmä. Eli varmistetaan että matkustajat palaavat laivalle kuluttamaan lisää rahaa, saadaan ihmisiä varaamaan uusia matkoja ja sitä myöten täyttöasteita paremmiksi ja lisäksi tietoa ihmisten kulutustottumuksista, jotka muuten olisivat kalliita selvittää erilaisina kyselyinä.

Suosittelisin tutustumaan vaikkapa sivuihin 5-8 Tallinkin puolivuotiskatsauksesta:
https://newsclient.omxgroup.com/cds/DisclosureAttachmentServlet?messageAttachmentId=344334

Selventää asioita kummasti itse kullekin. Eli selkeästi eriteltynä segmenttikohtaiset operoinnista saadut tuotot sekä liikennealueittain että tuottojen muodostumisperusteet myynnin lajin mukaan ja myynnistä aiheutuneet kustannukset. Näistä on sitten erikseen vähennetty muut konsernin kohdistamattomat kulut, eli markkinointi, hallinnointi, rahoituskulut ja verot, muodostaen kausittaisen nettotuloksen. Sitä ei voisi esittää selkeämmin kuin sivulla 5.

Juhani Reku

 ;D Niinpä niin. Omalla vaahtoamisellasi osoitat ihan kiistattoman tosiasian: Tallinkilla kokonaisuus on särjetty niin pieniin osiin, jaettu eri yhtiöihin, ulkoistettu punkkifirmoihin ja sotkettu eri maiden organisaatioihin, että kunkin linjan todellisen kannattavuuden arviointi on mahdotonta. Vikingin kaltaisessa voittoa tuottavassa ja itsenäisessä yrityksessä sillä ei olisi merkitystä. Toisin pitäisi olla pankkien hallinnassa olevassa yrityksessä, joka on velvoitettu korjaamaan taloudellinen tilanteensa velkojien vaatimusta vastaavaksi eli sellaiseksi, että yritys kykenee jollain siedettävällä aikavälillä maksamaan sekä vaaditun koron että lainaamansa pääoman takaisin velkojilleen.

Tekemällä omasta toimintamallistaan käsittämättömän sekamelskan ja sotkemalla joukkoon vielä eurooppalaisittain laillisuuden rajamailla toimivat punkkifirmat yritys pelaa aika sopimattomilla säännöillä. Kuten olet varmasti tässäkin keskustelussa huomannut: moni pitää Tallinkia ennen muuta itsensä kanssa kilpailevana yrityksenä, joka ei ole onnistunut tekemään kannattamattomista linjoistaan kannattavia vuosien yrityksistä huolimatta. Jos linjakohtaiset tulokset pystyttäisiin käsittelemään aidosti niin, että todelliset kustannukset kohtaisivat todelliset tuotot, voisi olla, että yritys pantaisiin loppuviimeksi harkitsemaan juuri näissäkin keskusteluissa esillä olleita vaihtoehtoja: vaikkapa Riian-reitin kapasiteetin puolittamista ja Tallinnan-Tukholman-reitin järjestelyä uudelleen. Suomi-Ruotsi- ja Suomi-Viro-reiteiltä saadut tulot pitäisi käyttää aidosti velan pienentämiseen, ei kannattamattomien reittien tuottamien tappioiden paikkailemiseen.

Joonas Kortelainen

#651
Aa, tämä laulu siis siitä että Viking on nyt taas se kyseenalaistamaton nerokas oolannin velho, jonka strategiassa ei ole korjaamista vaikka voitot tippuvat tax freesta huolimatta ja uusi tj. moittii omiaan omahyväisyydestä, kankeudesta, tuotteen kulahtaneisuudesta ja obsessiosta seurata kilpailijaa enemmän kuin omia touhuja. Nyt selkisi.

Ensinnäkin, en vaahtoa, haluan vaan tietää miten Vikingin tekemiset liittyvät Tallinkiin. Ja miksi se on maailman tärkein asia joillekin? Yhtiöillä on kuitenkin myös toisistaan poikkeavia kohderyhmiä ja liikennealueita. Toiseksi minulle on epäselvää että jos Tallink olisi todella niin laittoman poikkeava maailmalla toimivista varustamoista, miksi Nordea, Ing ja muutamat muut luotottajat eivät olisi pakottaneet muutoksiin jo aiemmin. Tähän mennessähän on nähty hyvin vähän mitään toimia Superfastien vuokrauksen lisäksi vaikka tuotto-odotukset vuonna 2007 olivatkin varmasti kovin erilaiset. Jälleen kerran, suuremmat ja upeammatkin on pantu pakettiin ja paloina maailmalle finanssikriisin seurauksena.

Timo Toivonen

#652
Pientä nousua matkustajamäärissä huhtikuussa, joiden arvoa nostaa se, että viime vuoden vertailuluvut olivat tuhkakriisin ajalta:

https://newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclosureId=451868&messageId=549555
"Tere tulemast Titanicule!"

Andreas Lindström

Samaa lueskelin kauppalehden sivuilta tänään. Etenkin tuo rahtimäärien kasvaminen on hyvä homma. Viron ja Ruotsin reitillä melkein 30% kasvu.

Tiina Smit

https://newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclosureId=456651&messageId=555837

Uudet tilastot toukokuulta ja koko kolmannelta kvartaalilta. Eniten laskeneet matkustjien määrä Suomen ja Ruotsin välisellä reitillä (Galaxyn telakointi ja Europan ylimääräiset huoltopäivät ainakin vaikuttaneet) ja koko kvartaalilla Ruotsin ja Viron matkustajamäärä vähentynyt 11%.

Joonas Kortelainen

#655
Lainaus käyttäjältä: Tiina Smit - 03.06.2011, 12:56:08
https://newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclosureId=456651&messageId=555837

Uudet tilastot toukokuulta ja koko kolmannelta kvartaalilta. Eniten laskeneet matkustjien määrä Suomen ja Ruotsin välisellä reitillä (Galaxyn telakointi ja Europan ylimääräiset huoltopäivät ainakin vaikuttaneet) ja koko kvartaalilla Ruotsin ja Viron matkustajamäärä vähentynyt 11%.

Positiivista kuitenkin on se, että muut linjat näyttävät kehittyneen mukavasti, myös Saksan linja, mikä ennakoi ihan hyvää tulosta. Varsinkin rahti- ja automatkustajamäärien kasvu tuo mukavasti kassavirtaa lisää suhteessa vaikkapa siihen, jos ainoastaan matkustajamäärät kasvaisivat esimerkiksi ilmaislippujen avulla. Auto- ja rahtikuljetuksista kun saa hyvin otettua hintaa myös lipusta.

Kalevi Lehto

#656
Tässä kesäkuun luvut:
https://newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclosureId=460739&messageId=561255
Mielestäni hieman yllättävää tässä on rahtiyksikkömäärän huomattava lasku Suomi-Ruotsi-liikenteessä, kun melkein kaikki muut luvut näyttävät selkeästi kasvaneen.
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Kalevi Lehto - 05.07.2011, 12:56:13
Mielestäni hieman yllättävää tässä on rahtiyksikkömäärän huomattava lasku Suomi-Ruotsi-liikenteessä
Varsinkin, kun samaan aikaan liikenteessä on lisäkapasiteettina Kapella. No, ei koko kesäkuuta tietenkään, mutta laivan tuonti liikenteeseen vaikuttaa ainakin kesäkuun osalta vähän turhalta.

Mielenkiintoista on ollut myös seurata Suomen ja Saksan välisen liikenteen lukuja touko- ja kesäkuilta. Kuinka usein näkee lopetettavalla linjalla 160% kasvulukuja? Tosin toki kasvu oli kesäkuussa maltillisempaa ja varsinkin rahdin osalta luvut lienevät edelleen turhan pieniä, jotta linjan tulevaisuutta kannattaisi harkita uudelleen. Silti kehitys on varsin mielenkiintoista.

Kalevi Lehto

Kaivoinpa piruuttani tähän vertailun vuoksi Tallinkin kesäkuun luvut neljän vuoden takaa:
http://www.nasdaqomxbaltic.com/market/?pg=details&instrument=EE3100004466&list=2&tab=news&news_id=216230
Muilla reiteillä positiivinen kehitys on ollut aika selvää, mutta Suomi-Ruotsi-liikenteen osalta näyttää polkeneen paikallaan, tai oikeastaan pudotusta on tullut selvästi, kun kokonaisuutta tarkastelee. Pistää miettimään, onko Siljan ostaminen ollut Tallinkille kuitenkin pidemmän päälle (Superfastin tapaan) suuri virheinvestointi. Tietenkään kannattavuutta ei voi päätellä pelkästään matkustaja- ja rahtimäärien kehityksen perusteella, mutta kuitenkin selkeä kasvusuunta näissäkin olisi ollut nähdäkseni olennaisen tärkeää, kustannustaso, kun tuskin ainakaan on tuona aikana laskenut.
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Joonas Kortelainen

#659
Muistathan Kalevi, että pudotus on ollut kuitenkin pientä kun huomioi että viime vuonna reitillä oli myös Regal Star, siis Kapellaa suurempi alus Turun ja Tukholman välisessä rahtiliikenteessä. Tuo automatkustajien ero on niin minimaalinen, että se voi selittyä melkein millä vaan, vaikka esim. sillä että joillakin lähdöillä kun lisärahtikapasiteettia ei ole ollut käytössä, rahti on vienyt tilaa matkustajalauttojen mahdollisuudelta saada automatkustajia.

2007 on siitä huono vertailuvuosi, että sekä Sea Wind että Sky Wind kuljettivat tuolloin sekä matkustajia että rahtia linjalla ja se oli vieläpä suosittu tuote. Siinä mielessä myös vertailuvuosi on erilainen, että esimerkiksi Galaxy ravintoloineen on oletettavasti tuottavampi yksikkö kuin kaksi vanhaa rahtilauttaa, joilla oli pieni cafeteria ja kioski. Myös Festival oli eittämättä suosittu reittimatkustajien keskuudessa, mutta tuote oli kuitenkin melko erilainen verrattuna Galaxyn nykyiseen.

Samaan aikaan voidaan kyllä sanoa, että markkinatilanne, kilpailu on edelleen kovaa varsinkin Suomen ja Ruotsin välillä. Siinä mielessä samat volyymit ovat kuitenkin tyydyttäviä, eli se että voidaan pitää sama taso. Paljon merkittävämpää on muiden linjojen kehitys, Suomi-Viro liikenteen nousu ehdottomasti kannattavimmaksi linjaksi ja hintojen kehitys, eli kuinka paljon matkustajakohtainen tuotto on ollut. Muutenkin Ruotsin ja Suomen välinen markkina samalla kalustolla on ollut jo pitkään melko kyllästynyt markkina, eli se ei merkittävästi siitä ainakaan nouse. Kannattavuutta voi sitten yrittää aina parantaa, mutta esimerkiksi Viking on valinnut toisenlaisen tien tilaamalla uuden laivan.