Tallinkin matkustaja- ja rahtimäärien kehitys

Aloittaja Jarkko Korhonen, 28.07.2007, 18:53:32

« edellinen - seuraava »

Timo Toivonen

Maalis-toukokuun tulos heikkeni muutamalla miljoonalla edellisvuodesta:

https://newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclosureId=461951&messageId=562812

Matkustajakohtainen tuotto nousi ja lisääntynyt rahdinkuskaus toi tuloja, mutta ne meni 10 millillä kohonneisiin polttoainekustannuksiin.
"Tere tulemast Titanicule!"

Kalevi Lehto

#661
Tallinkin luvut heinäkuulta. Huomiota herättää ensimmäiset miinusmerkkiset luvut Tukholma-Riika-liikenteessä pitkään aikaan. Olisiko tämän linjan osalta ruvennut tulemaan jo kasvun rajat vastaan?
https://newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclosureId=464094&messageId=565577
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Juhani Reku

Lainaus käyttäjältä: Kalevi Lehto - 03.08.2011, 19:36:39
Tallinkin luvut heinäkuulta. Huomiota herättää ensimmäiset miinusmerkkiset luvut Tukholma-Riika-liikenteessä pitkään aikaan. Olisiko tämän linjan osalta ruvennut tulemaan jo kasvun rajat vastaan?
https://newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclosureId=464094&messageId=565577

Myös Cinderellan Riian risteilyt ovat tänä vuonna vetäneet viime vuotta heikommin. Kun olimme sen tämän kesän ensimmäisellä Riian-visiitillä, matkustajia oli kuulemma 300 viime vuotta vähemmän.

Joonas Kortelainen

Lainaus käyttäjältä: Kalevi Lehto - 03.08.2011, 19:36:39
Tallinkin luvut heinäkuulta. Huomiota herättää ensimmäiset miinusmerkkiset luvut Tukholma-Riika-liikenteessä pitkään aikaan. Olisiko tämän linjan osalta ruvennut tulemaan jo kasvun rajat vastaan?
https://newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclosureId=464094&messageId=565577

Pyytäisin katsomaan uudestaan. 20 rekkaa tai irtoperävaunua vähemmän ja samalla ehdottomasti paras kasvu kaikista reiteistä, 12500 matkustajaa ja 3000 henkilöautoa enemmän kuin heinäkuussa -10. Tai vertailun vuoksi enemmän matkustajia kuin Tallinna-Tukholma linjalla kesäkuussa ja tämä siis Romantikalla ja Festivalilla. Ei ole mikään ihme ettei Cinderellan ylihintaiset Riian matkat vedä. Seuraava veto olisi tilata uusi laiva Turun linjalle ja kierrättää Victoria Riian reitille Romantikan pariksi.

Juhani Reku

Lainaus käyttäjältä: Joonas Kortelainen - 05.08.2011, 16:46:21
Pyytäisin katsomaan uudestaan. 20 rekkaa tai irtoperävaunua vähemmän ja samalla ehdottomasti paras kasvu kaikista reiteistä, 12500 matkustajaa ja 3000 henkilöautoa enemmän kuin heinäkuussa -10. Tai vertailun vuoksi enemmän matkustajia kuin Tallinna-Tukholma linjalla kesäkuussa ja tämä siis Romantikalla ja Festivalilla. Ei ole mikään ihme ettei Cinderellan ylihintaiset Riian matkat vedä. Seuraava veto olisi tilata uusi laiva Turun linjalle ja kierrättää Victoria Riian reitille Romantikan pariksi.

Vertailun vuoksi: Tukholma-Riika Tallinkilla aterioineen (kuten Cinderellan täysihoitoristeilyillä) maksaa 2500 kruunua. Cinderellalla hinta on 3200 kruunua. Cinderellalla hintaan kuuluvat ruokajuomat, Tallinkilla ei. Cinderellalla hintaan kuuluu myös erinomainen ja ruotsinkielinen ja osin myös suomenkielinen palvelu. Tallinkilla on latvialais-liettualais-puolalainen miehistö, joka ei puhu ruotsia eikä välttämättä edes englantia. Cinderellalla risteilyllä on myös tasokkaampi ohjelma ja ruotsalaiset orkesterit.

Turun linjalla tarvittaisiin kyllä uutta laivaa loppuun ajetun Europan tilalle, koska se ei pysty enää kilpailemaan puolentoista vuoden päästä reitille tulevan Vikingin uutuuslaivan kanssa. Tosin siinä voi tulla esteeksi raha, kuten hyvin tiedossa on.

Timo Toivonen

#665
Paha OT

Lainaus käyttäjältä: Juhani Reku - 05.08.2011, 17:45:42
Cinderellalla hintaan kuuluu myös erinomainen ja ruotsinkielinen ja osin myös suomenkielinen palvelu. Tallinkilla on latvialais-liettualais-puolalainen miehistö, joka ei puhu ruotsia eikä välttämättä edes englantia. Cinderellalla risteilyllä on myös tasokkaampi ohjelma ja ruotsalaiset orkesterit.

Pakko kai uskoa, kun netissä näin sanotaan ;)

Mistäköhän ihmeestä sitten johtunee, että Festarilla risteilyemännäksi itseään tituleeraava nainen puhuu aika täydellistä riikinruotsia?

Liettualaiset... Puolalaiset... Putkimiehetkö? Enpä tavannut.

Mihin unohtui kansallisuuksien joukosta virolaiset? Molempien Latviaan liputettujen laivojen miehistöstä löytyy monta viroa äidinkielenään puhuvaa infoa ja päällikköä myöten (useimmat heistä myös ymmärtävät veljeskansansa kieltä). Englannillakin tuolla pärjää oikein hyvin.
"Tere tulemast Titanicule!"

Jussi Littunen

Lainaus käyttäjältä: Joonas Kortelainen - 05.08.2011, 16:46:21
Seuraava veto olisi tilata uusi laiva Turun linjalle ja kierrättää Victoria Riian reitille Romantikan pariksi.

Vikingin uuden lautan vaikutuksesta Siljan kalustoon voisi avata uuden keskustelun, mutta kuten hyvin tiedämme, alkaisi muuteman viestin jälkeen jänkkäys jossa eräät kehuvat Vikingin erinomaista aamiaista haukkuen Tallinkin vastaavan ja jotkut toiset Tallinkin loistavaa laivaa, jolloin ensimmäinen haukkuu sen halvalla tehdyksi tms. Tästä syystä jatkan nyt OT:na tähän.

Tallinkin taloustilanne ei tosiaan ole suotuisa uuden laivan tilaamiseen, mutta ei Europakaan niin huonokuntoinen lousku ole kuin mitä usein annetaan ymmärtää. Ensinnäkin siinä on suuret maisemaikkunat, joka tekee siitä todella valoisan. Toiseksi siinä on suuret myymälätilat, jotka soveltuvat erinomaisesti Turun-linjan ja ennen kaikkia Ahvenanmaan-risteilyjen tarpeeseen. Ainoa ongelma on pienehkö autokansi. Muutoin Europasta saisi remontoimalla täysin ajanmukaisen laivan ja aivan sopivan kilpailemaan Vikingiä vastaan. Vaikka uusi on aina uusi, niin en usko siihen että Vikingin laivasta tulee niin ihmeellinen, että se vetää kaikki matkustajat jättäen Europan tyhjäksi. Olenko ainoa joka on havainnut viimeaikaisessa keskustelussa hieman tätä sävyä? 

Jos kuitenkin Vikingin laiva alkaa vaikuttaa huomattavasti markkinaosuuksiin (lähinnä tapauksessa jossa myös toinen laiva tilataan), niin selvää on ettei Tallink jää tumput suorina katsomaan. Tallinkin johtajat ovat täysjärkisiä ihmisiä, jotka varmasti ymmärtävät tilanteen vähintäin yhtä hyvin kuin me alanharrastajat täällä. Silja Europan myyminen tuskin on kovin vaikeaa, sillä laiva on kuitenkin suhteellisen uusi käytettyjen laivojen markkinoille, ja kuten aiemmin mainitsin niin suuret ikkunat tekevät laivasta varsin viihtyisän. Samalla SeaWind voitaisiin myydä joko rahtilaivaksi tai romuttajalle, ja junat kulkisivat Siljan uudella iltalaivalla, joka kuljettaisi samalla matkustajia ja rahtia. Näin saataisiin sekä polttoaine- että miehistökustannussäästöjä, että uuden laivan tuoma imagoetu. Eikä Viking ole ainoa, jonka on mahdollista saada rahallista tukea uuteen laivaan.

Viking saa uuden laivansa vuonna 2013. Tallink ehtii muutaman vuoden aikana parantamaan taloudellista tilannettaan, ja esimerkiksi viiden vuoden päästä voisi aika olla kypsä uusille investoinneille. Varsinkin jos tulos säilyy voitollisena.

Joonas Kortelainen

Lainaus käyttäjältä: Jussi Littunen - 05.08.2011, 21:41:53
Vikingin uuden lautan vaikutuksesta Siljan kalustoon voisi avata uuden keskustelun, mutta kuten hyvin tiedämme, alkaisi muuteman viestin jälkeen jänkkäys jossa eräät kehuvat Vikingin erinomaista aamiaista haukkuen Tallinkin vastaavan ja jotkut toiset Tallinkin loistavaa laivaa, jolloin ensimmäinen haukkuu sen halvalla tehdyksi tms. Tästä syystä jatkan nyt OT:na tähän.


Itse olen niitä, joiden mielestä Silja Europa on erittäin onnistunut ja fiksu alus. Siksi en missään nimessä haluaisi nähdä, että TallinkSilja luopuu siitä, vaan että se pääsee remontoituna viettämään eläkepäiviään Viron lipulle varustamon ehdottomalle ykkösreitille Helsingin ja Tallinnan välille (sekä volyymit, yli puoli miljoonaa matkustajaa heinäkuussa että tuotot). Europalla olisi juuri sopivaisesti maisemaravintoloita, palveluja ja oikeanlaisia hyttejä Tallinnan reitin kehittämiseen, varsinkin jos B2P hytit myytäisiin Viking XPRS:n tyyliin halvimipina hytteinä ja C-hytit poistettaisiin kokonaan matkustajakäytöstä. Sen Tax Free myymälän voisi rakentaa yökerhon toiseksi kerrokseksi ja siirtää suuren marketin 6. kannelle sen nykyisin tyhjilläänolevan teatterin tilalle. Myös kenkiä ja vaatteita sekä vaikka mökkitarpeita myyntiin - todellinen lomalaiva myös automatkustajille kun Baltian lomamarkkinat toivottavasti jatkossa kasvavat.

Samalla Siljan liikennettä, jonka kehitys polkee paikallaan volyymimielessä voitaisiin piristää kuten toteat, uudisrakennuksella vuoden 2015 kieppeillä. Jonkinlainen kehitelmä Vikingin uudesta kelpaisi tuolle reitille oikein hyvin. Ja samaan aikaan kunnolla remppaa Serenadelle ja Symphonylle.

Baltic Princess voisi hoitaa Tukholman ja Tallinnan linjaa Queenin kanssa ja Victoria Riian liikennettä Romantikan kanssa.

Riian linjan palvelutasosta olen myöskin täysin eri mieltä Juhanin kanssa. Jos Cinderellan ynseä yliruotsalainen "palvelu" ja varsinkin kammottava ruoka on yhtään linjassa Maarianhaminan risteilyllä kokemani kanssa, Romantika ja Festival hakkaavat sen mennen tullen. Ja kylläpä noita risteilyjä Riikaan on muuten irronnut edellisenä päivänä 100 eurolla Tukholmasta, siihen ruuat päälle niin tuolla 400 eurolla saa jo todella messevän kattauksen vaikka neljälle.

Mikko-Oskari Koski

STO-RIX-linjan kehityksessä on ymmärtääkseni (korjatkaa, jos olen hakoteillä!) suurin merkitys ollut venäläisten ryhmämatkailijoiden määrän nousulla. Muutenhan linja on ns.luonnollisilta volyymeiltään melko heikko, parinkin edeltäjän tyly kohtalo Tallinkia tuskin on ainakaan hirvittävästi inspiroinut. Pakettia voi siis hyvällä syyllä pitää vähintäänkin onnistuneena. Alusvalintoihin en ota kantaa, mutta Joonaksen linjauksissa saattaisi olla itua edellyttäen, että linja on todella löytänytvakituisen käyttäjäkuntansa.
Venäläisasiakkaiden runsas määrä antaa myös aiheen muistuttaa, mikä on linjan asiakaspalvelun keskeisin kieli. Ei suinkaan viro, latvia tai edes ruotsi tai englanti (joita kaikkia varmasti ainakin joku osaa), vaan venäjä. Venäläismatkustajat ovat valitettavan usein ummikkoja.

Pietarin markkinoilla on kasvuvaraa ja Riika runsaine venäläisväestöineen on sikäläisille turisteille näppärä satama matkalla länteen -siis paljon mukavampi kuin Suomen tai Viron satamat. Tieyhteyskään sinne ei ole ihan kammottavin mahdollinen. Tässä mielessä TallinkSiljan Tukholman linjoista juuri Riian reitillä saattaisi olla suurin kasvuvara -varsinkin, jos suoraa reittiä Pietariin ei varustamon ohjelmaan saada vastaisuudessakaan sopimaan. Ja jos Riian reitti kasvaa rajusti, saattaisi paras aluspari sinne ollakin BP ja BQ, jolloin Romsku ja Vickan jakaisivat TLL-STO-kakun.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Joonas Kortelainen

#669
Ymmärtääkseni venäläisillä ryhmillä on merkitystä kyllä, mutta ei tässä tapauksessa niin suurta kuin paikallisen kiinnostuksen heräämisellä. Tallinkin Tukholma-Tallinna ja Riika-Tukholma linjat ovat lähinnä virolaisten ja latvialaisten hengähdystauko arjesta, ilmiönä samankaltainen kuin vaikkapa päivä Tukholmassa-risteilyjen suosion nousu meillä 80-luvun alussa. Lisäksi niitä käytetään myös työmatkalinjoina länteen ja silloin mukana on usein oma auto, kuten juuri Riian linjan volyymikehityksestä hyvin näkeekin, jos katsoo 2006-2011 lukuja systemaattisesti. Tässä tapauksessa myös liettualaiset ovat käyttäneet linjaa koko sen olemassaolon ajan. Baltialainen työvoima on hyvin kysyttyä Ruotsissa ja Norjassa, esim. rakennushommissa, palvelut, siivous yms. Lisäksi edellisessä finanssikriisissä nähtiin, että ruotsalaiset ovat sijoittaneet meren itälaidalle urakalla, eikä ole syytä olettaa että satoja vuosia vanhat suhteet tulevaisuudessa ainakaan viilenisivät.

Riika houkuttaa myös ruotsalaisia matkustajia, mutta juuri sillä linjalla keski-ikä on ainakin tähän asti ollut korkeampi, useimmiten vähän vanhempia seikkailunhaluisia pariskuntia. Erityisesti automatkojen myyntiä ruotsalaisille perheille kesäkuukausina olisi vara kasvattaa siten suuresti. Tämä viimeinen kuultuna TallinkSiljan Ruotsin päästä. Lisäksi kyllä muutoin melko kahtiajakautuneessa Latviassa, Tallinkin Romantika ja Festival, aikoinaan myös Regina Baltica ovat kyllä täysin latviankielisten käsissä. Vana Tallinn jäi minulta tuolla reitillä kokeilematta, ikävä kyllä. Tämä ei tarkoita, etteikö venäjä tarvittaessa monilta taitu, mutta kyse ei ole siis venäjänkielisten latvialaisten toiminnasta, vrt. esim. osa yökerhoista tai hotelleista Riiassa.

Em. syistä en edelleenkään vähättelisi Tukholma-Tallinna-linjan merkitystä nimenomaan risteilylinjana. On vanhentunut käsitys ajatella, että virolaiset eivät ymmärtäisi lauttaristeilyjen päälle. Etelänaapurissamme jo pelkästään niin moni on joskus ollut lautoilla tai hotellissa töissä, että aivan varmasti elintason noustessa vapaapäivät mielellään vietetään laivalla perheen tai ystävien kanssa risteillen ja kun sen voi vieläpä tehdä ilman suurempia määriä suomalaisia samalla laivalla. Siksi en usko että Baltic Queen ihan heti vaihtaa osoitetta, ainakaan ilman että linjalle tuodaan vähintään yhtä hyvä alus. Tuloksensa puolesta Tallinnan linja on ollut jo hyvän aikaa plussalla kun taas Riian linja ei sitä vielä tähän asti ole ollut. Lisäksi Tallinnan linja alkaa olla Ruotsissa tunnetumpi, eli jos katsot vaikkapa TallinkSiljan Ruotsin nettisivuilta, miten Tallinnaa ja Riikaa myydään "tasa-arvoisena" Helsingin risteilyjen kanssa, on helppo huomata että Tallinnaa myydään nykyään Helsinkiä mukavampana ja helpompana kaupunkina tulla vaikkapa lapsiperheen kanssa.

Venäläiset matkustajat kyllä ovat tärkeä TallinkSiljalle, mutta edelleen enimmäkseen Silja Linen osalta. Viroa vierastetaan Venäjällä, toki aivan turhaan ja Riika on suhteellisen lähellä, jos on liikkeellä Moskovasta (n. 900 km, 12 h autolla). Pietarista Riikaan vie ns. kinttupolku (n. 500 km, 7 h parhaimmillaan), kun esim. Turun kautta Tukholmaan pääsee seuraavaksi päiväksi omalla autolla, etäisyys Pietarista Helsinkiin n. 400 km, 5 h ja Turkuun 580 km, alle 7 h, moottoritietä Turkuun lähes 300 km matkasta.

Mikko-Oskari Koski

Juuri siksi, että tarvematkustus Baltian ja Ruotsin välillä on melko runsasta ja rahtiakin kulkee, olisi hyvä, jos kruiserityyppisen BQ:n kaverina TLL-STO-reittiä ajaisi matkalaiva, esimerkiksi jonkin edesmenneen Fasterin kaltainen tai miksei vaikka Regina Baltica, jos vääntö sen myllyissä riittää. Siinä olisi tehokkaasti tilaa niin rahdille kuin ylimenijöillekin, eikä liiallista rauhattomuutta, kun pämppäysristeilytoiminta olisi keskittynyt toiseen laivaan. Kun tällainen parivaljakko kolmena päivänä viikossa vetäisi päivämatkankin, voitaisiin turha Paldiskin linja lopettaa ja keskittää kaikki liikenne pääkaupunkien välille. Unohtamatta risteilijöitä.
Mitä tulee STO-TLL-linjan mainostukseen, varmaan vasta nyt alkaa Ruotsissa hälvetä tuon linjan lievästi sanoen epäonnistunut kampanja vuosilta -93-94 "Spännande kryssningar..."
RIX-STO-linja on varmaan suhdanneherkempi, mutta kuten monesti on sanottu, Tallink on jo tehnyt siinä aikamoisen suorituksen saamalla ylipäätään kulkijoita kyytiin. Romsku on linjalle nykyisellään selkeästi ylimitoitettu alus, mutta jos kasvupaineita on, eipä sitä poiskaan kannata vaihtaa. Linjaa ei liene mahdollista säätää muunlaisella aikataululla operoitavaksi, sillä matka on sen verran pitkä, ettei sitä mitenkään ehdi vuorokaudessa edestakaisin ja päivävuoron aikataulu olisi aina ikävä. Tallink tuskin haluaa vaihtaa Ruotsin satamaansa Nynäshamniin.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Joonas Kortelainen

#671
No mutta kun ei. Kuten jo edellisessä viestissä mainitsin, virolaiset ovat yksinkertaisesti tottuneet liian hyvälle, että "mikään matkalaiva" enää kelpaisi. Vai miksi luulet, että Vana Tallinn lopetti jo vuosia sitten Paldiskista? Regina Baltica millä tahansa nykyreitillä olisi itsemurha. Lisäämällä matkalaivan toiselle päivälle Tallinnan reitille romutettaisiin vaivalla rakennettu, plussaa tuottava risteilytuote kokonaan. Riian linjalla sellainen siellä jo on. Ei varmaan tarvitse kauheasti pohtia, kumpi tekee enemmän rahaa Romantika vai Festival.

Muuten, jos luet yhtään noita itse tiedotteita, niin Riian linja ei ole osoittautunut volyymien kasvun suhteen suhdanneherkäksi, vaan se on kasvanut tasaisesti koko 5 vuoden ajan. Tämän vuoden luvut ovat vastanneet melkolailla sitä, mitä Tallinna-Tukholma-linja kuljetti viime vuonna. Toisin sanoen, kyllä Romantika on linjan pelastus, jos jokin. Ongelma tähän asti on ollut se, ettei linja tuota voittoa, eli sen liikennöinti maksaa enemmän kuin siitä tulee tuloja. Ja tämä taas johtuu niistä tarvematkustajista. Eli siitä, ettei saada lipunhinnoista otettua enempää, kun sitten ne reppanat menisivät jollain muulla, mutta koska risteilijöitä ei ole enempää niin ravintolamyyntikin on muihin reitteihin verrattuna vaatimatonta. Eli silloin ratkaisu olisi nykytilanteessa juurikin se, että matkalaiva Festival pois ja toinen kruiseri Victoria tilalle, jotta voitaisiin myydä samaa tuotetta JOKA ilta.

Juhani Reku

#672
Ei ole vaikea valita, kumman perustelut kahdesta edellisestä ovat uskottavammat ja pitävämmät. Tallinkin toimintamallina on todellakin ollut markkinoiden rakentaminen eli on lähdetty luomaan risteilytuotteita sinne, missä niitä ei ole "luonnostaan" aiemmin ollut (Tukholmasta Tallinnaan ja Riikaan). Suomen ja Ruotsin välille risteilykulttuuri kehittyi todella luontevasti keskiluokan nousun myötä: sitä kansanosaa oli riittävästi täyttämään laivat, jolla on varaa risteilyihin mutta ei välttämättä pidempiin matkoihin tai piipahtamisiin Keski-Euroopassa. Ruotsin-risteilyjen kultakaudella myös lentoreittejä oli vähemmän halvoista lennoista puhumattakaan.

Itsenäistymisen jälkeen Baltianmaiden, varsinkin Viron, kehityskulku on ollut hyvin erilainen:  on syntynyt ihan aidot tuloerot, jolloin suuri risteilyjen verran kuluttava keskiluokkainen massa on jäänyt liian pieneksi täyttämään Romantika/Baltic Queen -kokoluokan risteilyalukset. Varakkailla on muitakin vaihtoehtoja kuin lähteä risteilemään, ja nykyihminen on risteilyjen kohdekaupungit äkkiä nähnyt. Kaivataan uusia kokemuksia, johon vastarannan tutussa kaupungissa käyminen ei välttämättä enää riitä.

Vaikka laivamatkoja myydään Virossa ja kenties Latviassakin halvemmalla kuin Suomessa ja Ruotsissa, mitään koko kansan huvia matkustelu - saati sitten risteilymatkustelu - ei todellakaan ole. Täytyy muistaa, että siinä missä Viron valtio porskuttaa, kansalla menee paikoin jopa äärimmäisen huonosti. Juuri viime viikolla tiedotusvälineet kertoivat nälkää näkevistä virolaisista lapsiperheistä - eikä kyse ole edes venäläisvähemmistöstä. Jos näkee nälkää, niin ei lähdetä herkuttelemaan laivan ravintoloihin. Niin se vaan on.

Joonas Kortelainen

#673
Lainaus käyttäjältä: Juhani Reku - 16.08.2011, 13:55:28
Ei ole vaikea valita, kumman perustelut kahdesta edellisestä ovat uskottavammat ja pitävämmät. Tallinkin toimintamallina on todellakin ollut markkinoiden rakentaminen eli on lähdetty luomaan risteilytuotteita sinne, missä niitä ei ole "luonnostaan" aiemmin ollut (Tukholmasta Tallinnaan ja Riikaan). Suomen ja Ruotsin välille risteilykulttuuri kehittyi todella luontevasti keskiluokan nousun myötä: sitä kansanosaa oli riittävästi täyttämään laivat, jolla on varaa risteilyihin mutta ei välttämättä pidempiin matkoihin tai piipahtamisiin Keski-Euroopassa. Ruotsin-risteilyjen kultakaudella myös lentoreittejä oli vähemmän halvoista lennoista puhumattakaan.

Itsenäistymisen jälkeen Baltianmaiden, varsinkin Viron, kehityskulku on ollut hyvin erilainen:  on syntynyt ihan aidot tuloerot, jolloin suuri risteilyjen verran kuluttava keskiluokkainen massa on jäänyt liian pieneksi täyttämään Romantika/Baltic Queen -kokoluokan risteilyalukset. Varakkailla on muitakin vaihtoehtoja kuin lähteä risteilemään, ja nykyihminen on risteilyjen kohdekaupungit äkkiä nähnyt. Kaivataan uusia kokemuksia, johon vastarannan tutussa kaupungissa käyminen ei välttämättä enää riitä.

Vaikka laivamatkoja myydään Virossa ja kenties Latviassakin halvemmalla kuin Suomessa ja Ruotsissa, mitään koko kansan huvia matkustelu - saati sitten risteilymatkustelu - ei todellakaan ole. Täytyy muistaa, että siinä missä Viron valtio porskuttaa, kansalla menee paikoin jopa äärimmäisen huonosti. Juuri viime viikolla tiedotusvälineet kertoivat nälkää näkevistä virolaisista lapsiperheistä - eikä kyse ole edes venäläisvähemmistöstä. Jos näkee nälkää, niin ei lähdetä herkuttelemaan laivan ravintoloihin. Niin se vaan on.

Koskettavaa, mutta millä sitten selität Tallinkin Latvian ja Viron Ruotsiin suuntautuvien risteilyreittien volyymit ja linjakohtaiset tulokset? Ruotsalaiset eivät varustamon oman ilmoituksen mukaan ole kuin alle puolet linjojen matkustajista. Ja koko konsernin matkustajista 50 % tulee Suomesta, 17 % Virosta ja 16 % Ruotsista. Vastaavasti 3 % Latviasta, 2 % Liettuasta ja 5 % Venäjältä. Tämä on johtanut siihen, että lipun hinnat juurikin ruotsalaisille ovat ehdottomasti edullisimmat, kun taas Virosta ja Latviasta ottaen huomioon yleinen elintaso lipunhinnat ovat usein hyvinkin korkeat. Tilanne on toisin sanoen melko samanlainen kuin vaikkapa 80-90-luvuilla kun suomalaiset saivat maksaa suhteellisen paljon laivamatkoistaan. Olisiko sitten kuitenkin niin, että virolaiset pienenä kansana ovat keskimäärin melko hyvinpärjäävää porukkaa, joista iso osa saa tulonsa mm. Suomesta tai suomalaisten kanssa kauppaa tekevistä firmoista, mm. Tallinkilta? :)

Ja Juhani, jos perehdyt yhtään ruotsinlaivojen syntyhistoriaan massojen ilmiönä, niin kyllähän se niin on, että ne paatit olivat kansan köyhän rivin kulkupelejä suomalaisille siirtolaisille, työmatkaväline parempaan elämään lännessä. Moni toki kyllä sitten vaurastuttuaan palasi kotiin. Ja vasta kun elintaso nousi myös Suomessa, tuli laajamittainen risteilybisnes mukaan kuvioihin 1980-luvulla. 70-luvulla se oli ehkä kuitenkin enemmän sitä sukkahousuja ja suklaata-osastoa suomalaisten osalta.

Jos käyt millä tahansa Tallinna-Tukholma-risteilyllä, huomaat aivan varmasti, että aivan tavallisia virolaisia perheitä ja nuoria kaveriporukoita siellä kulkee viettämässä kivaa reissua Tukholmaan, aivan samalla tavalla kuin suomalaiset ovat tehneet jo vähän pidempään. Samalla laivalla toki kulkee myös hyötyliikenne, aivan kuten Siljalla ja Vikingilläkin. Toisin sanoen, myös näiden linjojen kohtalo on sekä hyötyliikenteen että lauttaristeilybisneksen oikea sekoitus. Festival on se heikko lenkki siinä mielessä, että sen osalta ei ole vara kasvattaa risteilytuotetteen vaatimia tarpeeksi laadukkaita palveluita. Suomeksi sanottuna se ei oikein taida kelvata ruotsalaisille eikä välttämättä edes latvialaisille, joille Romantika on kuitenkin samanhintainen ja paljon parempi vaihtoehto. Liikennöintikustannukset sitä vastoin tuskin ovat hirveän paljon Romantikaa halvemmat.

Ja nyt siis tämä ei missään tapauksessa tarkoita, ettenkö itse pitäisi Festivalista, vaan sitä että sillä peijoonilla ei vaan ole tarpeeksi ravintolapaikkoja ja tasokkaita hyttejä, että se täyteenmyytynä toisi läheskään yhtä hyviä tuloja kuin mikä tahansa Romantika-sarjan laivoista. Tämä kyseinen ongelma on ollut olemassa jo 1990-luvulla, jolloin se ei pärjännyt kilpailussa Cinderellaa vastaan Helsingin ja Tallinnan välillä. Seurauksena olikin se, että kun Finnjet ja Silja Opera myöhemmin olivat vaan vääränlaisia tuolle linjalle, Tallinkille ilmestyi Romantikan mentävä aukko sille markkinalle. Ja vastaavasti Turun-linjan Tukholman iltalähtö koki saman kohtalon Scandinavian poistumisen myötä aina Galaxyn tuloon asti, jolloin Silja ei käytännössä voinut pysyä kunnolla mukana kilpailussa Cinderellaa ja Birkaa vastaan Turun linjalla alkuunkaan. Siinä mielessä Galaxyn panostus on ollut ehdottoman tarpeellinen, mutta valitettavan monta vuotta myöhässä toimiakseen hiipuvalla markkinalla sillä tavalla kuin Tallinkin tilanteen kannalta olisi tarpeellista.

Tämä päivittyvä läpyskä on muuten ihan mielenkiintoinen tutustua aina välillä:
http://ext.tallink.com/ee/pdf/CompanyPresentation/2011-04_Tallink_company_presentation.pdf

Juhani Reku

Sen kummemmin en lähde kommentoimaan, mutta totean vain, että sujuvasti menee risteilyt ja reittimatkustaminen selostuksessasi sekaisin.