Kapellskärin omistaja oli vielä vuonna -90 Roslagshamnar ab. Kauppa Tukholman satamayhtiön kanssa tehtiin ennen Finnlinesin ensimmäisen vaiheen muuttoa, eli aikana, jolloin sen aktiivinen liikennöinti oli vain Ålandsfärjanin varassa. Sataman erinomainen sijainti oli kiehtonut Finnlinesia, mutta koska Vikingillä oli sopimusta Naantalin kanssa vielä kesällä -96, ei muutto Hargshamnista ja Uudestakaupungista ennen tätä tainnut oikein käydä laatuun.
Linjaprofiililtaan Vikingin Naantali-Kapellskär oli hyvin erilainen kuin nykyinen Finnlines samalla reitillä. Vikingillä oli kyydissä käytännössä kaikki Ahvenanmaan ja Ruotsin välinen asiakaskunta (Ålandsfärjan oli miltei kesälautta ja Eckerössäkin pidettiin joulu-maaliskuussa liikennöintitauko) ja runsaasti henkilöautomatkustajia, joiden intressi käyttää tätä reittiä oli se, ettei autosta peritty kuljetusmaksua paitsi kesällä. Jonkin verran Vikingillä oli myös risteilyasiakkaita, mutta viimeistään -80-luvun lopulla näitä keskitettiin entistä enemmän Turun aluksille.
Ilmeisesti Eklundilla olisi ollut Kapellskärin varalle enemmänkin suunnitelmia, koska vielä Isabellan valmistuttuakin varustamo vihjasi aluksen "vielä tulevan sille reitille, mille se oli tarkoitettukin" (näinhän ei sitten käynyt, vaikka kaikkia muita reittejä Bella Viking-vuosinaan ajoikin). Myrstenillä ei välttämättä ollut linjan suhteen samanlaisia intressejä (jossain vaiheessa Athenaa vihjailtiin rakennettavan Turun linjallekin, kunnes Tukholman risteilykuvio varmistui), mutta jostain syystä tuolloin jo vuokralautaksi muuttunutta D2:a kuitenkin roikotettiin mukana melkein katkeraan loppuun asti.
