Aihe: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa

[Miran Hamidulla]

Lueskelin reilu vuosi sitten Turun Sanomia eräässä amerikkalais-turkulaisessa pikaravitsemusliikkessä, kun olin tulossa m/s Silja Festivalilta. Siinä oli  juttu, jossa kerrottiin, että MKL suunnittelisi joidenkin reittiensä hintakilpailuttamista yksityisyrittäjien ja MKL:n kesken(jossa MKL:n miljoonaluokan autolautat luonnollisesti häviävät joillekin surkeille yksityisille vesibusseille ). Jutun mukaan ensimmäinen tämän idioottimaisuuden uhri olisi ollut hiljattain myyty m/s Bastö, joka Houstkärin pohjoispuolella kulkevalla reitillä korvattiin pienellä jäävahvisteettomalla ja autokapasiteetittomalla m/s Katarina vesibussilla(johon mahtuu "huikeat" 28 matkustajaa). Seuraavaksi tulilinjalla kuulemman olisivat Houstkarin eteläpuolella liikennöivät m/s Bergö ja m/s Finnö alukset. Jutun mukaan tämä suunnitelma tietäisi sitä, että reitit 9 ja 11 yhdistettäisiin, ja niitä alkaisi hoitaa joku pieni vesibussi. Auton omistaville saaristolaisille olisi tämän operaation jälkeen tarjolla joko jäätie(talvisin) tai vain etukäteistilauksesta kulkeva lautta. Tästä jutusta on kulunut nyt reilu vuosi, ja nuo äsken mainitsemani alukset ovat edelleen MKL:n tulevan kesän aikataulussa, joten tietääkö kukaan onko tästä järjettömästä suunnitelmasta luovuttu vai vieläkö joku idiootti suunnittelee m/s Bergön ja m/s Finnön poistamista?

[laivat]

En tiedä mitä tuolle idioottimaiselle hankkeelle kuuluu tällä hetkellä, mutta toivottavasti se lojuu roskakorissa. En kyllä ymmärrä mitä höytyä olisi korvata autolauttoja joillakin pienemmillä autokapasiteettittomilla vesibusseilla. Onko se sitten muka kannattavempaa... Ihmetyttää se, miten saaristolaiset sen jälkeen pääsee mantereelle, jos ja kun saariston idioottimainen vesibussiliikenne alkaa. FST:ltä tuli pari viikkoa sitten dokumentti, joka kertoi hankkeesta nimeltä "saariston postivene pois, helikopteri tilalle". En ymmärrä mitä päättäjillä oikein liikkuu päässä, kun olisivat valmiit jakaan postinkin Saaristomeren saariin helikopterilla, jolle ei varmasti löydy laskeutumispaikkoja pienillä ja tiheillä saarilla - ja eikö tuollainen helikopterikin tule kalliimmaksi liikennöidä, kun postivene?

[Mikko-Oskari Koski]

Postivene Korpoströmin eteläpuolella korvattiin tosiaan helikopterilla, mikä jo ideana kuulostaa hölmöltä, puhumattakaan, mitä se lopulta maksaa.
Bergötä on vähän vaikea korvata vesibussilla, sen reitin varrella on sen verran monta ympärivuotisesti asuttua saarta, joista on päivittäisliikennetarvetta ainakin lähimmän tien päähän. Maskinnamo, Åvensor, Innamo ja varsinkin Seili, jonka Saaristomeren tutkimusasemalla on paljonkin sanottavaa liikennesuunnitteluun.
Olen kuullut ideatasolla pohditusta hankkeesta, jossa Finnön reitin Norrskatan puoleiset saaret jollain tavalla liitettäisiin Bergön reittiin. Samalla Nauvon suunnalla etsittäisiin "muuta vaihtoehtoa". Seilin kuljetustarpeet tuntien sinne tarvitaan kuitenkin vähintään B:n kokoinen alus, joka kuljettaa myös autoja ja pystyy menemään jäissä.
Finnö on ongelmallisempi. Berghamn/Storlandet on talviaikana sen ainoa kohde Verkanin länsipuolella. Sinänsä reitin (pl.B/S:n talvivuorot) voisi antaa yksityisen jäävahvistamattoman aluksen hoidettavaksi, mutta viimeistään lokakuun kelit Kihdillä mittaisivat tällaisen aluksen todelliset kyvyt.
On myös heitetty ajatus Brunnskärin liittämisestä Aspön reittiin. Mutta se ei tule toteutumaan, ainakaan mikäli liikennepäällikkö Veijo Hiukkaan on uskominen.

***

Jos ajatellaan esim.mahdollisuutta kiertomatkaan Saaristomeren kansallispuiston alueella, voisi olla ihan järkevä ajatus heittää vaikkapa Aspö ja Kökar ajamaan sellaista. Esim.päiväkierros kansallispuiston läntisissä osissa (Pärnäs-Nötö-Aspö-Jurmo-Utö-Österskär-Brunnskär-Pärnäs) voisi olla ihan mahdollinen. Mutta vain kesäisin.
Yhteysalusten muuttamista turistiliikenteen suuntaan hankaloittaa se, että liikennöitsijät eivät saa periä asiakkailtaan MKL:n taksoja isompaa kuljetusmaksua. Periaatteessa esim.SSL, joka ei ole myynyt MKL:lle Turku-Pärnäs- ja Utö-Kökar-osuuksia Aspön linjasta, voisi näillä reittiosilla periä todellisten kustannusten mukaisen hinnan. Se ei sitä tee, vaan ottaa ainoastaan ylimääräiset kolmekymppiä.
Keskisessä saaristossa voisi hyvin kuvitella jonkun yksityisen ottavan jonkun linjan hoitoonsa. Mutta esim.Bergön korvaajaksi ei taitaisi vesibussi kelvata juuri talviliikennesyistä. Sinänsä Nauvo-Seili-Hanka-välillä saisi olla kesäaikana huomattavastikin nykyistä enemmän vuoroja, jotta fillarointimahdollisuudet saaristossa lisääntyisivät.

***

MKL on taas hankkinut yhden ulkoistetun yhteyden, tosin täydentämään aiempaa kuviota: Taxivene Taxen (nimi tarkoittaa mäyräkoiraa ) ajaa rinnakkaisvuoroja Högsåran-Vänön saariston alueelle arkisin ja taitaa palvella lähinnä koulumatkalaisia. Hyvä niin, sillä Rosala II on muutenkin kolmen linjansa (Kasnäs-Örö, Kasnäs-Dalsbruk ja Kasnäs-Vänö) ylityöllistämä. Eikä Taxenilla todellakaan ole tarkoitus korvata mitään...

MKL:n yhteysliikennepäällikkö Veijo Hiukka vastasi lähettämääni mailiin fillarointimahdollisuuksien parantamisesta. Hän ei pitänyt mahdottomana, että Viken voisi jollakin vuorolla poiketa Dragsfjärdin Ölmosissa, muttei uskonut Hanko-Kasnäs-linjalle ehdottamani ulkoistetun aluksen (siis Franz Höijerin lisäksi pelkästään tälle linjalle sijoitettavan) tulevan kysymykseen. Hiukka totesi kuitenkin, että oli mukava kerrankin lukea todellisia ehdotuksia, ikävystynyttä narinaa saa muutenkin kuulla joka päivä...

Attu-Tolfsnäs-lossilinja, niin tervetullut kuin se matkailullisessa mielessä olisikin, ei varmaan toteudu. Syitä on moniakin: Ensinnäkään linjaa ei kukaan VÄLTTÄMÄTTÄ tarvitse, toisekseen Tielaitos sitä tuskin rupeaisi ilmaispalveluna hoitamaan ja kolmanneksi jos asialle tulisi yksityinen liikennöitsijä (ja ylityksestä perittäisiin esim.2 euron maksu/suunta) ei linjasta varmaan tulisi ympärivuotista. Lossilinjan ainoa etu olisi edullinen kustannustaso: Vapaita vaijerilosseja löytyy kyllä ja jos linjasta saataisiin suora, se voitaisiin ajaakin vaijeriohjailtuna, jolloin henkilöstöksi riittäisi kuljettaja/koneenhoitajan papereilla varustettu kaveri. Tällaisen palkkataso olisi huomattavasti esim.Prostvikin ja Lillmälön välillä seilaavia merikapteeneita matalampi.
Itse kannattaisin kuitenkin Paraisten ja Kemiönsaaren välisten vuorojen liittämistä yhteysalus Vikenin ohjelmaan. Esim.kolme päivittäistä keikkaa Granvikista Heisalan ja Björkholmin ja ehkä myös Paraistenportin kautta joko Tolfsnäsiin tai Skinnarvikin eteläpuolella sijaitsevaan Ölmosiin takaisi sen liikennetarpeen, mitä alueella tarvitaan. Jos linjasta tulisikin megasuosittu, sille voisi ostaa lisää vuoroja yksityiseltä taholta, esim.joltain vesibussifirmalta, koska autojen kuljetus kaikilla vuoroilla tuskin olisi välttämätöntä.

[Mikko-Oskari Koski]

Terveiset Saaristomereltä! Palasin vastikään pitkän viikonlopun vietosta erähengessä Nötön saaressa. Aspö-laivan palvelut ovat huimat Harun-vainaaseen verrattuna ja kippari sanoi pikku-Kökarinkin linjalla pärjäävän. Ovat kuulemma jopa suunnitelleet reitin operoimista vilkkaimpaan kesäaikaan kahdella laivalla, mutta valtio ei ole ollut halukas tukemaan kuin yhtä.
Varustamon oma bisnes pyörii kaiketi hyvin, hyttien täyttöaste to-pe, pe-la, su-ma ja varsinkin la-su-risteilyillä Utöhön on jatkuvasti yli 80%, eikä hintakaan ole huima: 72+180 mk (kyyti+hytti&aamiainen)=252 mk (=42,3 euroa) +muut sapuskat ja juomat... Aspön risteily on ainakin minulle hyvin harkinnanarvoinen talvilomakohde, sillä Utön reitti on kaikkina vuodenaikoina poikkeuksellisen upea.

Pärnäsin satamassa lojui vanha tuttavamme Satava. Selvittäkääpä nyt, kuka sen oikeastaan omistaa. Kesällähän kerrottiin, että aluksen olisi ostanut SSL:lta se kotkalainen liikennöitsijä, joka sen jo aiemmin oli Kaunissaaren linjalle rahdannut. Ulkoisesti Satava oli täsmälleen samannäköinen kuin SSL:n aikoina ja sen kotisatamaksikin oli yhä merkitty Turku. Onko kauppa siis purkaantunut? Aspön päällikkö ei aluksen nykytilaa tuntenut.  
Heräsi tietysti myös kysymys, kuka ja millä aluksella nyt hoitaa Kotka-Kaunissaari-linjaa.

Mutta itse Saaristomeri, hajanaisten pikkusaarten muodostama labyrintti, on kyllä autioitumassa. Tällä hetkellä kalan ja matkailun elinkeinoina yhdistäneitä (tai jollain muulla tavoin toimeen tulevia) ihmisiä asuu Gullkronalla 3, Stenskärillä 7, Brännskärillä 4, Berghamnissa 6, Nötössä 7, Aspössä 15 (!), Träskholmissa 4, Jurmossa 3-4 ja Lökholmissa 2. Mm.Trunsö, Borstö ja Kopparholm ovat talviaikaan täysin autioita ja on aika vaikea kuvitella, että kukaan sinne uudisraivaajaksi enää muuttaisi. Yhteysalusliikenteen on tarkoitus palvella näitä ihmisiä, mutta kun palveltavia ei ole, ei tarvita pidemmälti sitä alustakaan.
Tässä mielessä palvelun ulkoistaminen on perusteltua, onhan esim.SSL nostanut Utön reitin asiakasmäärät vuositasolla aivan uusille sataluksemille. Se voisi ehkä tehdä saman myös Finnön tai Fiskön reiteillä, mutta toisaalta: ylitarjonta voi kaivaa sudenkuoppia kannattavallekin liikenteelle.

[Miran Hamidulla]

Laiva -lehden mukaan Satavan omistaa nykyisin joku RMR Merirakenne Oy(en ny oo tosta yhtiön nimestä 100% varma mut joku sen tapanen se kuiteski oli) niminen yhtiö.

[Mikko-Oskari Koski]

RMR Oy Merirakenne-nimisestä yrityksestä on todella kyse. Sen kotipaikka on Turussa, vaikka nimen ensimmäinen R tuleekin perustuspaikkakunnasta eli Rymättylästä. Mitä ao.firma tarkalleen ottaen aikoo Satavalla tehdä, ei ole tiedossa, mutta jos yrityksen aiemmista edesottamuksista saa yhtään osviittaa, se toiminee kaapelinlaskijoiden tukialuksena eli auttaa Telepaattia.
RMR:llä on aiemmin ollut vastaavissa tehtävissä Lyra- ja Mee-nimiset alukset, joista ensinmainittu on toiminut myös saaristorahtilaivana ja sekalaisissa muissa töissä ja jälkimmäinen, entinen tanskalainen kemikaalitankkeri, pääasiassa juuri Telepaatin apualuksena sekä sukeltajien tukialuksena.
Tietysti on myös mahdollista, että Satava on hankittu vain, jotta RMR:kin pääsisi mukaan hoitamaan ulkoistettavaa saaristoliikennettä. Onhan se yrityksille kuitenkin aika varma sauma: Oli pokaa tai ei, aina mennään, palkka juoksee ja valtio maksaa viulut...

[Miran Hamidulla]

Turun Sanomat kertoi tänään että Paraisten kaupungille olisi ehdotettu kesälinjaa Prostvikin ja Kasnäsin välille maantielautalla, joka täydentäisi MKL:n saariston rengastietä, mutta Paraisilla asiaan suhtauduttiin penseästi, koska he haluaisivat mielummin ympärivuotisen lossiyhteyden Paraisten Attun ja Kemiön Tolfsnäsin välille, koska se on huomattavasti Prostvikin ja Kasnäsin välistä linjaa lyhyempi.

[Mikko-Oskari Koski]

Kuluvan vuoden aikana ei tulla tekemään uusia alihankintasopimuksia. Entisiä jatketaan toistaiseksi.

Eli Suomen Saaristolaivat hoitaa kaiken liikenteen Pärnäs-Utö-reitillä ja ajaa omaan piikkiinsä kesällä kahdesti viikossa myös Turkuun. Kökarin keikat jäävät pois Aspön ohjelmasta, mutta se menee kesällä joiksikin la-su-öiksi Jurmoon. Kökar-lautan tulevasta käytöstä ei ole missään puhuttu mitään, mutta alus mainitaan Aspön varalaivana.
Lenator on sitenkin yhä mukana kuvioissa ja FH ajaa vanhan, huonoksi havaitun aikataulun mukaan muutaman hassun viikkovuoron TKU-HNG ja TKU-UKI-linjoilla. Ajaisivat sitten edes omaan piikkiinsä viikonloppukeikkoja...
Pienemmät yhteysliikenteen apualukset Karolina, Cheri ja Taxen jatkavat niinikään. Finnö ajaa keskiviikkosin huoltolenkin niihin Karolinan reittiin kuuluviin saariin, joissa Jurmo II ei käy normaalisti ja viikonloppumatkoilla Roslax-Torsholma J II käy ainakin muutamissa. Saarten asukkaillahan ei ole autoja (tai jos on, niitä ei tuoda saareen asti), joten isoa alusta ei  tarvita jatkuvasti. Taxenin palvelemien saarten asukkailla on Rosala II:een samanlainen suhde ja Cherin asiakkailla Fisköseen.

Cherin kipparista Henry Melenistä ja Nauvon saariston kevätalvisista asiakkaista oli muuten pääsiäisen aikoihin TS:ssa mielenkiintoinen artikkeli. Löytyy edelleen lehden arkistosta: www.turunsanomat.fi/arkisto/20020330/tn/137344.htm

MKL on tehnyt jonkun rymättyläläisen yksityisliikennöitsijän kanssa sopimuksen keväällä 2003 alkavasta 2-3 päivittäistä vuoroa käsittävästä linjasta Nauvo kk.-Seili-Hanka. Alukseksi tulee, ehkä vähän yllättäen, vanha tuttumme ms.Linta.

Tämä siis ensi vuonna. Nyt on vielä tyytyminen siihen, mitä on...

[Miran Hamidulla]

Tietääkö kukaan missä pari kertaa negatiivistä huomiota lehdistössä kerännyt(keulaportti auki ajaminen ja kapteenin ruorijuoppous) matkustaja-autolautta Linta on nykyisin? Luin muistaakseni syksyllä 1999, että sen liikenne reitillä Kuhmoinen-Sysmä loppuu, koska ed. mainitut kunnat eivät suostuneet enään myöntämään tukea sen liikenteelle. Linta on kuitenkin edelleen laivaluettelossa 2000, joten tietääkö kukaan missä se nykyisin liikennöi? Onko sen liikennettä jatkettu sittenkin vai liikennöikö se jossain muualla päin Päijännettä? Onko kukaan muuten matkustanut tuolla Lintalla?

[Mikko-Oskari Koski]

Lintan osti PäiKe-matkailun konkurssin jälkeen joku yrittäjä, joka tarjosi sitä Kotkan saaristoliikenteeseen, mutta hävisi tarjouskilpailun Suomen Saaristolaivoille (joka liikennöi reittiä nyt ms.Satavalla). Lintan luokitus putosi ja alus on ainakin viime kesänä maannut Mäntlahden tai Klamilan satamassa Virolahdella.
Kymenlaaksolaisyrittäjä taisi olla aika varma oman bisneksensä onnistumisesta, koska hänellä oli varaa tarjouskilpailun aikaan maksaa Lintan siirto Päijänteeltä Kotkaan.
Linta ei koskaan ajanut keulaportti auki, vaan sen keularampiun päälle oli lastattu asuntovaunu, joka jäi puoleksi laidan ulkopuolelle. Se oli hurjan näköinen viritys, mutta ei laiton, koska asuntovaunu oli riittävän kevyt kestääkseen moisen kuljetuksen.

[Miran Hamidulla]

Mikko-Oskarille: Kiitos noista Lintan tiedoista. Nyt tuli oikein kaks kärpästä yhdellä iskulla. Sillä oon usein miettinyt Lintan nykyisen olin paikan lisäksi sitä missä toi Satava liikennöi. Sitä kun ei löydy SSL:n kotisivuilta vaan sieltä löytyy vain Aspö ja Kökar. Vihdoin asia selvisi. Tiedätkö missä tehtävissä noi Tekla I ja Helmi nimillä nykyisin liikennöivät entiset MKL:n yhteysalukset liikennöi? Sillä myös niiden nykyiset työtehtävät on vaivannut mua jo jonkin aikaa.

Last modification: Miran Hamidulla - 03/03/01 at 10:32:04

[Mikko-Oskari Koski]

Tarkennus vielä Satavasta: SSL ei hoida liikennettä Kaunissaareen ja Haapasaareen itse, vaan on vuokrannut aluksen kotkalaiselle liikennöitsijälle. Siksi Satava ei näy SSL:n kotisivuilla.
Tekla I (Skarpen) on ainakin viimeksi sen nähdessäni ollut makuutettuna Kotkassa Kantasatamaa vastapäätä. Sen omistaa Perheenmiesten laivanvarustajasuku.
Ex-Harun ei tietääkseni ole liikkunut Raumalta mihinkään sen jälkeen kun se sinne myytiin. Asuntolaiva-ainesta???

[Miran Hamidulla]

Hehheh. Sulla noita asuntolaivaehdokkaita tuntuu riittävän:), mutta kuulitkos, että Helsingin asuntolaivahanke on vastatuulessa useiden eri ongelmien vuoksi:(? Miksi tuo m/s Aspö on SSL:n sivuilla, vaikka se tietääkseni on Merenkulkulaitoksen käytössä?

Last modification: Miran Hamidulla - 03/14/01 at 11:09:05

[laivat]

Onko tuo Ålandstrafikenin entinen alus m/s Kökar SSL:n vai Merenkulkulaitoksen liikenteessä ja millä reitillä se liikennöi?

[Miran Hamidulla]

Mikä on muuten ton Aspön ja Franz Höijerin omistuskuvio? Onko ne vuokrattu MKL:lle vai ovatko niiden omistajat SSL ja Shiprest Lenator MKL:n alihankkijoita niin kuin m/s Torin omistava Sun Ferry Oy on Suomenlinnan Liikenne Oy:n alihankkija?

Hmm. Tästä threadista on tainnut tulla pikkulauttojen ystävien oma kyselyfoorumi.