Kirjoittaja Aihe: Sisävesiliikenteen nykytila  (Luettu 8895 kertaa)

Arto Papunen

  • Pursimies
  • **
  • Viestejä: 297
Sisävesiliikenteen nykytila
« : 10.02.2021, 05:16:38 »
Sisävesiliikenteen tilasta en näe keskusteluita pitkään aikaan käyneen. Koronan takia sielläkin varmasti huonommin menty. Mutta mikä on muuten tilanne sisävesillä jos koronaa ei laskettaisi mukaan. Eniten kiinnostaa nämä isoimmat operoijat. Hopealinjalla sentään vähän uudempia aluksia. Mutta yllätyin, että Hilden ajelee Päijänteen seuduilla noilla samoilla vanhoilla laivoilla mitä joskus selannut laivaesitteestä. Saimaan seudusta itsellä vähiten tietoa miten menee ja miten reitit menevät. Onko muuten jollain tietoa mikä noista sisävesien matkustajalaivoista olisi kooltaan kaikkein isoin? Joskus sitä miettii, että voisiko sielläkin puolen tehdä vähän radikaalimpia laivainvestointeja ja ottaa pienimuotoisesti mallia muotoiluun vaikka Vikingin uusista laivoista.  Toki Silver Moon ja Silver Sky vähän nykyaikaisen näköisiä laivoja ovat jo.

Mikko-Oskari Koski

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3929
  • Liputuskysymys...
Vs: Sisävesiliikenteen nykytila
« Vastaus #1 : 16.05.2021, 23:54:50 »
Suomen perinteinen sisävesiliikenne on niukkaa, ja vähiin käy ennen kuin loppuu.
M/S Puijo
Eilen 9.54 ·
PUIJO-LAIVAN JÄÄHYVÄISET HEINÄVEDEN REITILLE !

Meidän on valitettavasti ilmoitettava, että emme voi tulevana kesänä toteuttaa Savonlinna - Kuopio - Savonlinna risteilyjä perinteisellä Heinäveden kanavareitillä. Useiden vuosien yritykset löytää toiminnalle jatkajaa eivät ole tuottaneet tulosta.

Perinteinen reittilaiva m/s Puijo jatkaa uudessa käyttötarkoituksessa Saimaalla.

Toivomme, että myöhemmin löytyy ratkaisu reittiliikenteen jatkamiseksi tällä poikkeuksellisen kauniilla ja historiallisella Heinäveden reitille.

Jorma Vänttinen
toimitusjohtaja
Saimaan Laivamatkat Oy
p. 050 373 5515
sp. jorma.vanttinen@gmail.com
Tämä on ikävä uutinen, Heinäveden reitti on ehdottomasti yksi Suomen hienoimmista laivareiteistä. Toivottavasti jonain päivänä sille löytyy uusi toimija, eikä haittaisi, vaikka tuo toimija löytäisi laivakseenkin vanhan kunnon Puijon -sehän taitaa olla ihan sitä Kermamax-kokoa, eli tuota isommilla on Haukivedeltä Kallavedelle ajettava Taipaleen ja Konnuksen kautta.
Saimaa, tai oikeastaan koko Vuoksen vesistö, on joutunut matkustajalaivaliikenteessä vain paikallisristeilyjen varaan, vaikka periaatteessa siellä olisi saumaa pidemmillekin linjoille. Päijänteellä tilanne on jokseenkin sama.
Hopealinjat/Runoilijan tie on hieman onnellisemmassa asemassa, kun Tampereen kaupunki on siinä yhä suurosakkaana (kuten olemme todenneet, vaikka otsikko muuta väittääkin https://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=18121.0 ). Tampereella olisi saumaa jopa "vesinysselle", jos sellainen haluttaisiin. Muualla olisi luotava matkailulippusysteemejä, jotka mahdollistaisivat sekä pidemmän että lyhyemmän matkan kohtuuhintaisen tekemisen.
”Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka”
Carl-Erik Creutz, 1950

Lasse Reunanen

  • Matruusi
  • **
  • Viestejä: 192
  • Pienen höyryn voimalla...
Vs: Sisävesiliikenteen nykytila
« Vastaus #2 : 19.05.2021, 07:42:22 »
Harmi, että säännöllinen reittiliikenne Heinäveden reitillä päättyy, mutta on siinä jotain hyvääkin.

Tuo laiva, tai lähinnä laivan kuvatus, siis Puijo, oli varmaan sisävesiemme laivoista sopimattomin tuolle luonnonkauniille ja aralle reitille. Vanhaan kuramyllyn, eli rahtilaivan runkoon väsätty matkustajalaiva oli rungoltaan täysin kelvoton tuollaiseen liikenteeseen. Aluksen runkonopeus oli n. 6-7 kn luokkaa ja sitä ajettiin huomattavan ylitehoisella moottorilla kaksinkertaista nopeutta, ehtiäkseen päivässä tuon pitkän reitin. Suuren runkonopeuden ylityksen seurauksena muodostui valtava, 2-3 m korkea aalto, aiheuttaen lukuisia vaaratilanteita muun liikenteen kanssa ja huomattavaa eroosiota kapealla aralla reitillä. Myös vahingot ranta-asukkaiden kiinteälle ja irtaimelle omaisuudelle oli merkittävät. Toivottavasti mahdollisella uudella reitillä pystytään liikennöimään inhimillisellä nopeudella.

Toivotaan Heinäveden reitille uutta liikennöitsijää jollain sopivammalla laivalla. Niitä kyllä maassamme taitaa olla myynnissä, jos jollain rohkeutta on lähteä yrittämään. Kalustoa on myynnissä sekä diesel-, että höyrykäyttöisenä ja sellaistakin, jolle tuolla reitillä tarvittavan matkanopeuden ylläpito ei ole mahdotonta.
Halko on laivan ainoa oikea voimanlähde, mutta hätätapauksessa korvaavatkin polttoaineet tulevat kysymykseen.

Raimo Roininen

  • Messikalle
  • *
  • Viestejä: 48
Vs: Sisävesiliikenteen nykytila
« Vastaus #3 : 20.05.2021, 19:46:09 »
Näin äkkiä sanoisin vielä rumempia oli Ukko ja Kuopio. Totta tuo rantojen eroosio ja kovan vauhdin aiheuttamat muutkin ongelmat. Tämä kesä on nyt sitten tällainen,jospa seuraava olisi sitten toisenlainen.

Lasse Reunanen

  • Matruusi
  • **
  • Viestejä: 192
  • Pienen höyryn voimalla...
Vs: Sisävesiliikenteen nykytila
« Vastaus #4 : 21.05.2021, 01:47:54 »
Kuulemieni tietojen mukaan Puijon olisi ostanut Järvisydämen omistaja tai siihen läheisesti liittyvä taho. Onko laiva sitten menossa Järvisydämeen lisämajoitustilaksi vai Savonlinnan, Linnansaaren, Oravin ja Järvisydämen väliseen liikenteeseen, sitä en tiedä. Savonlinnan liikenteessä tuo aallonmuodostus ei olisi suuri ongelma, koska liikenne tapahtuisi pääosin Haukiveden selkävesillä. Kapeikot, lähinnä Matari ja Järvisydämen edusta voitaisiin ajaa hiljemmin. Myös Varkauden-Kuopion suunta on toki mahdollinen, eikä sielläkään niin pahoja ongelmia syväväylällä tulisi allokosta.
Halko on laivan ainoa oikea voimanlähde, mutta hätätapauksessa korvaavatkin polttoaineet tulevat kysymykseen.

Mikko-Oskari Koski

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3929
  • Liputuskysymys...
Vs: Sisävesiliikenteen nykytila
« Vastaus #5 : 22.05.2021, 14:00:01 »
Toivotaan Heinäveden reitille uutta liikennöitsijää jollain sopivammalla laivalla. Niitä kyllä maassamme taitaa olla myynnissä, jos jollain rohkeutta on lähteä yrittämään. Kalustoa on myynnissä sekä diesel-, että höyrykäyttöisenä ja sellaistakin, jolle tuolla reitillä tarvittavan matkanopeuden ylläpito ei ole mahdotonta.
Pikainen silmäys mahdollisesti kaupan oleviin tai nykyisten omistajiensa alaisuudessa Heinäveden reitille sopiviin aluksiin ei tuonut ainakaan heti mitään matchia. Kanavien sulkujen runsaan seitsemän metrin maksimileveys ja erityisesti alle kahden metrin syväysvaatimus rajaavat mm.kaikki mahdolliset entiset yhteysalukset ja vuonolautat pois. Tiedossani ei tosin ole, mikä esimerkiksi ss.Heinäveden nykytila on -laiva on käsittääkseni kaupan, mutta ajossa se ei ole ollut vuosiin, eli remppa ei ehkä ole edullisin mahdollinen. Menneisyytensä puolestahan Heinävesi olisi tuolle reitille kaikista mahdollisista laivoista kaikkein sopivin. Ja linjan elvyttäminen kansallisperintönä EU-varoin voisi olla tuoda rahaa aluksen kunnostamiseenkin. Heinävesi-laivan kohdallahan pitää muistaa myös muinainen Tuuliajolla-kiertue ja elokuva Saimaa-ilmiö...

Laivayhteys Rantasalmen Järvisydämen ja Savonlinnan välillä olisi erittäin tarkoituksenmukainen jo siksi, että sen avulla voisi hoitua myös yhteys Linnansaaren kansallispuiston kohteisiin ja poikittaisyhteys Oraviin. Jos paketilla olisi riittävän monta rahoittajaa ja yleishyödyllinen huoltofunktio, sen matkustajalippujenkin hinnat pysyisivät kurissa. Tällainen linja voisi osaltaan palvella myös Heinäveden yhteyttä, sillä jos koko matkan ajaminen höyrylaivalla olisi liian kallista, voitaisiin ångarilla painella vain reittiosuus Oravista Karvioon, josta matka Kuopioon jatkuisi taas sikäläisellä purkilla.
Käsitykseni mukaan Savonlinnassa on tällä hetkellä ajokunnossa vanhoista höyryistä vain Punkaharju, Saaristo, Savonlinna ja Paul Wahl, kaikki VIP-Cruisella, pääasiassa lähisaaristokeikoilla, ja ainakin Savonlinna vain tilausajossa. Parantamisen varaa totisesti on.
”Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka”
Carl-Erik Creutz, 1950

Lasse Reunanen

  • Matruusi
  • **
  • Viestejä: 192
  • Pienen höyryn voimalla...
Vs: Sisävesiliikenteen nykytila
« Vastaus #6 : 22.05.2021, 16:14:54 »
Karjalankoski on ainakin myynnissä. Menikös Sunnan II kaupaksi, vai onko myynnissä edelleen? SandraD nopeana, mutta pienikulutuksisena laivana voisi toimia tietyin varauksin. Mikäs on Leppävirran tila nykyään? Suur-Saimaan kunnostus lie jo aika pitkällä, olisiko siitä reitille jo vuoden päästä?

Lisäksi olemassa olevilla yrittäjillä voi olla vapautettavissa aluskapasiteettia tuolle pitkälle linjalle, mutta niistä suunnitelmista varmaan kellään ei ole tietoa etukäteen.

S/s Savonlinna on maakuntamuseon omistuksessa, VipCruise vuokraa sitä tarvittaessa tilausristeilyihin tai varalaivaksi.
« Viimeksi muokattu: 22.05.2021, 16:47:15 kirjoittanut Lasse Reunanen »
Halko on laivan ainoa oikea voimanlähde, mutta hätätapauksessa korvaavatkin polttoaineet tulevat kysymykseen.

Lasse Reunanen

  • Matruusi
  • **
  • Viestejä: 192
  • Pienen höyryn voimalla...
Vs: Sisävesiliikenteen nykytila
« Vastaus #7 : 22.05.2021, 17:19:11 »
Ehkä kaikkein toivottavinta, mutta epätodennäköisintä olisi, että vuosikymmenet Lappeenrannan satamassa ravintolan vessana maannut Suvi-Saimaa, ex. Heinavesi II, kunnostettaisiin liikenteeseen ja laitettaisiin alkuperäiselle reitilleen. Mutta tämä on vain päiväuni, mikä ei tule tapahtumaan.
Halko on laivan ainoa oikea voimanlähde, mutta hätätapauksessa korvaavatkin polttoaineet tulevat kysymykseen.

Sven Liljeström

  • Messikalle
  • *
  • Viestejä: 45
Vs: Sisävesiliikenteen nykytila
« Vastaus #8 : 23.05.2021, 11:56:23 »
Aivan mielenkiinnosta, minkä suuruista kulutusta pidetään näissä pienenä ja paljonko on nopea?
12 solmua?

Lasse Reunanen

  • Matruusi
  • **
  • Viestejä: 192
  • Pienen höyryn voimalla...
Vs: Sisävesiliikenteen nykytila
« Vastaus #9 : 23.05.2021, 12:47:02 »
Kyllä toistakymmentä solmua on mentävä, jos Heinäveden reitin asiakasystävällisin lähtö- ja saapumisaikoineen päiväreissuna meinaa tehdä.
Halko on laivan ainoa oikea voimanlähde, mutta hätätapauksessa korvaavatkin polttoaineet tulevat kysymykseen.

Anders Isaksson

  • Puolimatruusi
  • *
  • Viestejä: 82
Vs: Sisävesiliikenteen nykytila
« Vastaus #10 : 23.05.2021, 13:55:26 »
Olin purjehduskaudet -88 ja -89 silloisella Heinolla eli nykyisellä Puijolla töissä kansimiehenä. Varustamona toimi silloinen Roll-Laivat joka piti toimistoaan Kuopion matkustajasatamassa. Vuonna -90:kin oli tarkoitus mennä samoihin töihin mutta vuoden -89 ulosmaksun kanssa oli sen verran ongelmia ettei tullut enää tuonne palattua vaan vuoden -90 olin sit vastaavissa hommissa J.L. Runeberg aluksella.

Heino oli aika askeettinen kapistus, hyttejä oli kannen alla ja yläkannella, yhdessäkään ei tainnut olla hytissä omaa vessaa ja kesäaikaan varsinkin yläkannen hytit olivat paahtavan kuumia. Prykalla oli magneettikompassi, hydraulitoiminen ruori ja silloinen matkapuhelin eli ARP sekä lisäksi VHF. Mitään muita navigointivälineitä ei ollut, ei tutkaa eikä minkäänlaista autopiloottia vaan joku ohjasi alusta aina käsin. Joko kippari tai jompikumpi kansimiehistä. Keulapotkuria saati muita apuja ei ollut joten oli varmaan aika konstikas ohjattava, tuulipinta alaa kun oli paljon ja käyntilaitureita sekä kanavia lukuisia.

Yläkannella oli puulämmitteinen sauna, sitä lämmitettiin asiakkaille jos joku halusi sen vuokrata ja usein se oli myös miehistön käytössä aluksen ollessa satamassa. Sekä Savonlinnan että Kuopion matkustajasatamissa on siten tullut loikattua aluksen yläkannelta tai katolta järveen uimaan. Muistelisin muuan päällikön joskus jopa tehneen sitä ilman uintivaatteita mikä paheksuttiin syvästi ravintolahenkilökunnan puolelta.

Aluksella oli kohtuulisen iso miehistö pieneksi alukseksi, taisi olla reittiliikenteessä päällikkö, konepäällikkö, kaksi kansimiestä, kokki, hyttiemäntä ja 2 tai 3 ihmistä ravintolan salin puolella. Lähtö oli aina klo 09 jommasta kummasta päästä ja noin klo 21 olimme sitten reitin toisessa päässä. Kulutuksesta ei muistikuvaa eikä oikein vauhdistakaan, luulisin matkavauhdin olleen noin 10 solmua mutta eipä sitä mistään nähnyt. Päivät olivat pitkiä ja ylityökorvaukset olivat tuntemattomia, ainoastaan jos seisontapäivänä eli maanantaina teki hommia niin siitä sai pienen korvauksen. Mutta tokihan sitä nuorena jaksoi.

Reittiliikenteen sesonki taisi silloin olla pituudeltaan noin 2 kuukautta, alkoi kesäkuun puolesta välistä ja loppui elokuun puoliväliin eli lyht oli mutta kuitenkin tuplasti pidempi mitä Puijolla näyttää viimeiset vuodet olleen. Useamman kerran Savonlinnassa käydessä on tullut käytyä katsomassa vanhaa työpaikkaa ulkoapäin, aika paljon se on vuosien saatossa muuttunut. Ravintolan tilat on levennetty niin ettei ravintolan sivuilla ole enää kävelykansia, keulaan on lisätty keulapotkuria ja brykalle elektroniikkaa. Lämpöpumput huolehtivat ilmeisesti sisätilojen viilennyksestä.

Mutta epäilen että tuo sesongin lyhyys ja kuitenkin osittain askeettiset olosuhteet ovat sellaisia jotka tekevät aika lailla vaikeaksi saada tuosta kaupallisesti toimivaa tuotetta nykypäivänä. Ihmiset eivät välttämättä halua istua enää koko päivän aluksessa, ei etenkään lapset ja vaihtoehtojen keksiminen ja järjestäminenkin on vaikeaa.

Kaikella on aikansa enkä oikein jaksa uskoa siihen että tämäntyyppinen tuote palaa enää markkinoille ainakaan tuossa muodossaan. Mutta toivon toki olevani väärässä.

Lasse Reunanen

  • Matruusi
  • **
  • Viestejä: 192
  • Pienen höyryn voimalla...
Vs: Sisävesiliikenteen nykytila
« Vastaus #11 : 23.05.2021, 17:17:28 »
Oliko Heino tuolloin jo dieselöity vai vieläkö höyryllä ajettiin? Oletettavasti oli jo diesel, koska noin suuriin nopeuksiin päästiin. Heinossa/Puijossa oli dieselmoottorina Mercedes-Maybach, jolla jouduttiin ajamaan täysillä aikataulussa pysyäkseen. Kone kävi kuulemma niin kuumana, että tottumaton kippari poltti kannentiivisteen Karviossa, kun oltiin tultu kaasu pohjassa Kuopiosta ja nopeasti kanavaan laskettiin joutokäynnille. Moottoriin tuli niin suuria lämpötilan vaihteluita, että kannentiiviste paloi. Ajan myötä opittiin hiljentämään nopeutta jo hyvissä ajoin lämpökuormitusten tasaamiseksi. Myöhemmin moottoriksi vaihtui tehokkaampi, muistaakseni Caterpillar, jolloin tuosta vaivasta päästiin.
Halko on laivan ainoa oikea voimanlähde, mutta hätätapauksessa korvaavatkin polttoaineet tulevat kysymykseen.

Anders Isaksson

  • Puolimatruusi
  • *
  • Viestejä: 82
Vs: Sisävesiliikenteen nykytila
« Vastaus #12 : 24.05.2021, 16:25:28 »
Oli tuo dieselöity jo silloin joo. Mielikuva on et pääkoneena oli 6 sylinterinen suora, marinoitu Mercedes mutta sen tarkemmin en muista.

Apukoneita ei tainnut olla kun 1kpl , olisiko ollut Ivecon tekele? Muutenkin koko alus oli aika lailla rautakangen tapaan tehty niin ettei kulkemiseen tarvittu aggregaatin sähköä välttämättä ollenkaan. Ohjauksen hydrauliikkapumppu otti voimansa pääkoneesta ja lisäksi oli sähköpumppu jos ruorille kaipasi lisää nopeutta.

Kahden purjehduskauden aikana ei tainnut olla kun pari isompaa teknistä murhetta, toinen kun ohjauksen orbitrooliventtiili oli vaihdettu ja letkut olivat menneet väärin päin niin että ruori toimi päinvastoin. Oli kohtuu helppo homma korjata eikä pitkä pysähdys Savonlinnan syväsatamassa. Toinen kerta oli kun alus jäi karvion kanavassa liian taakse ja ruorilapa jäi kanavan kynnykselle kantamaan. Silloin oli pidempi stoppi ja (Hupelin?) kylkihinauksessa Varkauden kautta Laitaatsillan telakalle.

Timo Selkälä

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 2063
  • Punainen ristipä se siinä...
Vs: Sisävesiliikenteen nykytila
« Vastaus #13 : 24.05.2021, 16:44:57 »
Menikös Sunnan II kaupaksi, vai onko myynnissä edelleen? SandraD nopeana, mutta pienikulutuksisena laivana voisi toimia tietyin varauksin.

Sunnan II meni Maarianhaminaan.
Ja Sandra D todellinen nopeus nykyään 8.5 solmua.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Lasse Reunanen

  • Matruusi
  • **
  • Viestejä: 192
  • Pienen höyryn voimalla...
Vs: Sisävesiliikenteen nykytila
« Vastaus #14 : 25.05.2021, 00:03:23 »
Miten tuo SandraD voi olla noin hidas? Sehän meni sillä alkuperäisellä bensiinimoottorillakin yli 12 kn. Kuvittelin, että tuolla tuplasti tehokkaammalla moottotilla mentäisiin helposti 14-16 kn huippuja.
Halko on laivan ainoa oikea voimanlähde, mutta hätätapauksessa korvaavatkin polttoaineet tulevat kysymykseen.