Lainaus käyttäjältä: Ilves Valta - 22.09.2023, 08:48:26 Voi tietysti miettiä miten paljon Hansen tilanteeseen vaikutti sitten tuo omistuskuvio Saksan kanssa? 90-luvun HS:n juttuja aiheesta löytyy näköjään netistä mutta maksumuurin takaa. Suomihan ei voinut yksipuolisesti lopettaa Hansen käyttöä, kun Saksan kanssa solmitun sopimuksen mukaan se tai parempi murtaja piti pitää käyttövalmiina. Sen pohjalta mitä noita HS:n artikkelien alkuja pääsin lukemaan neuvoteltiin Hansesta uusi sopimus Suomen ja Saksan välille niinkin myöhään kuin 1992, ja samoihin aikoihin kehuttiin murtajan olevan Suomelle halvin kun Saksa maksoi osan viuluista.
Lainaus käyttäjältä: Ilves Valta - 22.09.2023, 08:48:26 Toinen asia on sitten se, että minun käsitykseni mukaan merkittävä syy siihen että Tarmo-luokan murtajista luovuttiin oli niiden koko. Kun avustettavien laivojen koot olivat kasvaneet, ei 21 metriä leveistä Tarmo-luokan murtajista ollut enää murtamaan tarpeeksi leveää ränniä. Mutta sitten toisaalta niihin tehtäviin mihin kapeampi laiva riitti oli olemassa Voima joka oli uudistettu 1979. Näinollen vaikka Varma ja Apu eivät olleet mitenkään erityisen vanhoja (varsinkin kun vertaa Urho-luokan laivojen korkeaan ikään nykypäivänä) tai tekniikaltaan vanhentuneita kun ne korvattiin, oli tarve niiden korvaamiseen olemassa.
Lainaus käyttäjältä: Juhani Mehto - 03.03.2023, 15:47:08 Galaxyn vuokrasopimusta on pidennetty kuudella kuukaudella ja se jatkaa Hollannissa ainakin lokakuuhun saakka. Lisäksi on myös päätetty, että se ei tulevaisuudessa enää tule Suomen ja Ruotsin väliseen liikenteeseen.
Svenska Yle
Lainaus käyttäjältä: Petri Nummijoki - 21.09.2023, 18:08:16 Mutta Hanse oli Varmaa vanhempi ja pienempi, joten ikä- ja suorituskykyjärjestyksessä sen korvaaminen oli aiheellisinta. Nordican valmistuessa oli jo tiedossa, ettei Saksalla ollut kiinnostusta jatkaa Hansen omistajuutta enää pitkäaikaisesti ja Hanse olisi varmasti ollut riittävän tehokas murtaja Latvian tarpeisiin. Botnicaa ei siis välttämättä olisi tarvittu vielä 90-luvulla ollenkaan vaan tarve syntyi siitä itse aiheutetusta tilanteesta, että Nordican valmistuessa murtajia ei poistettu vanhimmasta ja pienitehoisimmasta päästä.Voi tietysti miettiä miten paljon Hansen tilanteeseen vaikutti sitten tuo omistuskuvio Saksan kanssa? 90-luvun HS:n juttuja aiheesta löytyy näköjään netistä mutta maksumuurin takaa. Suomihan ei voinut yksipuolisesti lopettaa Hansen käyttöä, kun Saksan kanssa solmitun sopimuksen mukaan se tai parempi murtaja piti pitää käyttövalmiina. Sen pohjalta mitä noita HS:n artikkelien alkuja pääsin lukemaan neuvoteltiin Hansesta uusi sopimus Suomen ja Saksan välille niinkin myöhään kuin 1992, ja samoihin aikoihin kehuttiin murtajan olevan Suomelle halvin kun Saksa maksoi osan viuluista.
Lainaus käyttäjältä: Petri Nummijoki - 21.09.2023, 19:55:03 Eikös muuten Varmassa käytetty jo koneiston ohjauksessa puolijohdetekniikkaa, joten sitä ei voitane pitää teknisesti samanikäisenä Tarmon kanssa vaan oli jo pykälän kehittyneempi?Myönnän puutteelliset tietoni jäänmurtajien historiasta. Kun alusten erittelyjä luki rinnakkain, uudemmassa todellakin heijastui laivojen välissä tapahtunut tekninen kehitys: Varmaan ja Apuun tuli kytkimellä valittavaksi kaksi toisistaan poikkeavaa kuljetuskoneiston ohjaustapaa, joista toinen oli kirjaimellisesti "samanlainen kuin Tarmossa" ja toinen edusti uudempaa ajattelua. Tästä huolimatta niputan ulkoisesti lähes identtiset alukset kuitenkin samaan Urho-luokkaa edeltävään jäänmurtajaperheeseen.