FinFerries (ex.Destian ja TLL:n Lauttavarustamo)

Aloittaja Mikko-Oskari Koski, 11.07.2004, 16:39:48

« edellinen - seuraava »

Lassi Liikanen

Aika ironista, että juuri tänään jämähti ja nimenomaan Nagu 2. Aamun Hesarissa kun oli iso uutinen, joka kosketti myös kyseistä lauttaa ja sen ongelmia jäissä kulkemisessa.. ;)

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/J%C3%A4%C3%A4t+panevat+maantielautat+lujille+Turun+saaristossa/1135252872395
Kaikki tällä palstalla esittämäni mielipiteet ovat henkilökohtaisia, eivätkä edusta muita tahoja tai ole kytkösissä tämän palstan ulkopuolisiin tahoihin.

Verkkolehti Ulkomatala

Mikko-Oskari Koski

#121
Galtbyn vesille tarvittaisiin uutta tonnistoa. Toivottavasti varustamo nyt uuden nimensä innostamana sellaista myös hankkii, tuo R2:n ja N2:n "toiminta" kun alkaa yhä enenevässä määrin muistuttaa vanhaa sanontaa rammasta, joka taluttaa sokeaa... ::)

Lainaus käyttäjältä: Olli Tuominen - 15.02.2010, 16:29:41
EDIT. Yhtiön aputoiminimi Finferries kirjoitetaan yhdellä N-kirjaimella, ei kahdella, kuten ketjun otsikossa nyt lukee...
Kiitokset tarkkaavaisuudesta, sama pää kesät talvet... 8)
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Olli Tuominen

#122
Foorumilla on nähtävästi jäänyt vaille huomiota, että vuoden alusta Destian lauttaliikenne siirtyi uudelle Suomen Lauttaliikenne Oy:lle, jonka omistaa Suomen valtio. Yhtiöllä on aputoiminimenä täällä muutamaan otteeseen näkynyt Finferries, ja ohjautuupa nettiosoite www.finferries.fi Destian lauttapalveluiden sivulle.

Tässä vielä Destian tiedote asiasta.

Destian lauttaliikennettä jatkaa Suomen Lauttaliikenne Oy

Valtioneuvoston yleisistunnossa 15.10.2009 päätettiin irrottaa Destian lauttaliikenne omaksi yrityksekseen.
Uusi erillinen yhtiö, jonka nimi on Suomen Lauttaliikenne Oy, ruotsiksi Finlands Färjetrafik Ab, aloitti toimintansa vuodenvaihteessa.

Uuden yrityksen osakkeet omistaa edelleen suoraan ja kokonaisuudessaan Suomen valtio. Yhtiön kotipaikka on Turku. Sen toimitusjohtajana toimii Mats Rosin, joka on aiemmin työskennellyt Finavian kaupallisena johtajana, Silja-konsernin johtoryhmän jäsenenä ja SeaWind Linen toimitusjohtajana.

Oman yrityksen muodostamisen syynä on valtio-omistajan halu kehittää ja tehostaa lauttaliikennetoimintaa. Tällä hetkellä Suomen Lauttaliikenne Oy liikennöi 40 eri lauttapaikalla ympäri Suomea, saaristosta Sisä-Suomeen. Lauttojen kyydissä kulkee vuosittain noin 5 miljoonaa ajoneuvoa ja 10 miljoonaa matkustajaa.

Suomen Lauttaliikenne Oy, joka tulee käyttämään viestinnässään myös lyhyempää aputoiminimeään Finferries, jatkaa 1.1.2010 alkaen viittä lauttaliikenteen hoitosopimuskokonaisuutta, jotka Destia voitti vuonna 2009 Tiehallinnon kilpailutuksessa. Sopimukset lauttaliikenteen hoidosta ovat kolmen, viiden ja kymmenen vuoden mittaisia, ja pitävät sisällään uusien lauttojen hankintoja ja nykyisten peruskorjauksia. Sopimusten yhteisarvo on 147 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomen Lauttaliikenteellä on myös voimassa oleva, aiemmin solmittu sopimus Turun saaristotien lauttapaikkojen hoitamisesta, joka jatkuu ennallaan.


EDIT. Yhtiön aputoiminimi Finferries kirjoitetaan yhdellä N-kirjaimella, ei kahdella, kuten ketjun otsikossa nyt lukee...

Mikko-Oskari Koski

Tässä FinFerries-uudistuksessa jäi ainakin minulle epäselväksi, onko se kilpailutuksissa edelleen vain yksi tarjouksentekijöistä vai onko se kalustofirma, jonka velvollisuus on tarjota aluksiaan operoitavaksi parhaan tarjouksen tekijälle?
Mikäli jälkimmäinen vaihtoehto on oikea, voisi Saaristotien lauttakantaan ilmaantua uudisrakennuksia parhaassa tapauksessa jo kesäksi 2011. Mikäli FinFerrieskin joutuu kilpailutuskurjimuksessa taistelemaan olemassaolonsa puolesta, on moinen toive turha...
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Janne Koskinen

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 22.02.2010, 21:33:42
Tässä FinFerries-uudistuksessa jäi ainakin minulle epäselväksi, onko se kilpailutuksissa edelleen vain yksi tarjouksentekijöistä vai onko se kalustofirma, jonka velvollisuus on tarjota aluksiaan operoitavaksi parhaan tarjouksen tekijälle?
Mikäli jälkimmäinen vaihtoehto on oikea, voisi Saaristotien lauttakantaan ilmaantua uudisrakennuksia parhaassa tapauksessa jo kesäksi 2011. Mikäli FinFerrieskin joutuu kilpailutuskurjimuksessa taistelemaan olemassaolonsa puolesta, on moinen toive turha...

Kaikki riippu kilpailutuksesta ja sopimusten pituudesta:

"Eivor får hjälp av bogserbåt
Bogserare kompletterar Eivor på Utörutten. Suomen Saaristolaivat erbjuder Kökar.

Bogserbåten Kalkke från Vasa inleder trafik på Utörutten i dag.
   Fartyget har plats för tolv passagerare och är i första hand tänkt för de fast bosatta längs rutten. Fredagar och söndagar sköts trafiken av Eivor.
   –  Vi kör upp rännan med Kalkke och bryter is vid vändplatserna. På det här sättet försäkrar vi oss om att trafiken fungerar, säger skeppare Stefan Jensén.
   Han tror att Kalkke kan hålla tidtabellen. Men isläget varierar från dag till dag. I bland måste förbindelsebåten vänta på mötande fartyg i rännan och resan kan dra ut på tiden.
   – Man får agera enligt situationen. Det är ett ständigt pusslande.
   
   Samtidigt frågar sig den förra trafikidkaren Suomen Saaristolaivat varför inte NTM-centralen anlitar Kökar.
   Enligt Eero Laaksonen vid SSL är fartyget av isklass A1 och skulle klara sig bra i rådande isförhållanden.
   – Vi är tankade och i full beredskap att börja köra. Jag förstår inte var skon klämmer,säger Laaksonen.
   Upphandlingschef Kari Höglund vid NTM-centralen säger att de inte kan bryta kontraktet med den nuvarande trafikanten på Utörutten.
   –  Det är en fråga mellan rederierna om man vill ta in en ersättande farkost.
   SSL och rederi Rosita som äger Eivor förde förhandlingar i december men kunde inte komma överens om trafikarrangemangen."

(ÅU)
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Janne Koskinen

Finferries tilaa kolme lossia APX:ltä:

http://www.ts.fi/online/kotimaa/129649.html

No, alku se on tämäkin kaluston uusimiselle.
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Kalevi Lehto

Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 07.05.2010, 04:41:02
Finferries tilaa kolme lossia APX:ltä:

http://www.ts.fi/online/kotimaa/129649.html

No, alku se on tämäkin kaluston uusimiselle.
Ja on kyllä jo aikakin. Vanhin nykyinen lossikalusto taitaa olla rakennettu 1960-luvun lopulla ja lautta-aluksista jotkin lienevät vielä tätäkin vanhempia.
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Juhani Mehto

Eilisen Turun Sanomien mukaan Finferries on voittanut tarjouskilpailun Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa Nauvon ja Korppoon, Paraisten ja Nauvon & Korppoon ja Houtskarin välisestä liikenteestä vuosiksi 2013-22 ja liikenteeseen ollaan tilaamassa uusi lautta. Aluksen mitoista ei ollut juttua, mutta tarjouspyynnöt ovat jo telakoilla, tilauksesta päätetään maaliskuussa ja liikenteessä sen pitäisi olla 2013. Lautta tulee Korppoon ja Houtskarin liikenteeseen ja erityishuomiota kiinnitetään toimintavarmuuteen ja toimintaan vaikeissa jääoloissa.

Mainittakoon myös, että Ugin työvene on saanut 13-14 MEUR arvoisen kahden lossin tilauksen Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Lautat toimitetaan 2012 ja toinen niistä tulee Iniön Skagenin ja toinen Puumalan Kietävälän lauttapaikoille. Mitat 47,4 x 17,15 x 1,5 m. Havainnekuvan mukaan väritys olisi totutusta poiketen sinivalkoinen. (TS 22.1.)
Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ammentaa.

<- Chios Luckin kuva Marinetrafficissa
Lisää laivakuvia täällä.

Mikko-Oskari Koski

Uuden lautan tilaaminen on monessakin mielessä pakkotilanne; Mergus ei täyttäisi kilpailutuksen ehtoja. Sen lisäksi, että se(kin) on loppuunajettu vanha romu, reittialueen muista aluksista puhumattakaan.
Tosin kenelläkään muullakaan ei olisi ollut tarjolla kilpailutuksen voittamisen eli liikennöinnin oletusehdot täyttävää alusta...

Ihmeen kauan tässä menikin, Mergus, jota jo alunpernkin kutsuttiin lempinimellä Vargus (Susi), on aina ollut heikohko ratkaisu linjalleen. Se kulkee jäissä, jos kulkee ja jättää aina kesäisin jonkin osan mökkimatkalaisista rannalle.
Mutta koko kilpailutuskuviossa jaksaa kuitenkin eniten ihmetyttää se, miksikaikki tämä vaiva on nähtävä. Kun kuitenkaan kukaan yksityinen ei jaksa kiinnostua noin marginaalisella alueella mutta suhteellisen kovalla volyymilla hoidettavasta liikenteestä.  ::)
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Kalevi Lehto

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 01.02.2011, 16:53:33
Mergus ei täyttäisi kilpailutuksen ehtoja. Sen lisäksi, että se(kin) on loppuunajettu vanha romu, reittialueen muista aluksista puhumattakaan.
Ja kuitenkin Mergus taitaa edustaa laivaston parhaimmistoa, onhan se kai uusin alus Falcon ja Sternan jälkeen. Tosin olihan tuo jo uudenkarheanakin aikamoinen murheenkryyni pahoine "lastentauteineen",(tulivat 80-luvulla inttiaikana meikäläiselle melko tutuiksi nämä saaristotien lautat...) pahimmillaan aluksen murheet olivatkin silloin uutena, nyttemmin on tietääkseni toiminut huomattavasti luotettavammin.
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Juha Pitkänen

Uudenkaupungin Työvene Oy rakentaa kaksi isoa lossilauttaa Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ympäristökeskuksen (ELY) tilauksesta.

Toinen suurista lautoista sijoitetaan Järvi-Suomeen Kietävälän lossipaikalle Puumalaan ja toinen Iniön Skagenin reitille Varsinais-Suomeen.



Lisää:Itä-Savo

http://www.ita-savo.fi/Uutiset/10991443.html

Mikko-Oskari Koski

#131
Kysymyksessä siis samat alukset, joiden tilauksesta Juhani Mehto kirjoitti 29.1. tässä samassa keskustelulangassa. Havainnekuvan mukainen väritys tosiaan vähintäänkin "piristävällä tavalla toisenlainen"... 8)

Skagen on sikäli ongelmallinen paikka, että aina Auroran saavuttua siihen paukahtaa suunnilleen koko poka, poislukien vain ne, jotka jäävät Jumoon tai jatkavat Kannvikista Jurmo II:lla. Muina aikoinahan ylimenijöitä on pari-kolme ajoneuvoa tunnissa, mutta nuo "ruuhkat" ovat nykyiselle pikkulossille kovin hektisiä.
Saimaan vesistössä vilkkaimmiksi mieltyvät lauttapaikat lienevät juurikin Imatralta Sulkavalle ajettaessa matkan varrelle sattuvat Kietävälänvirta ja Vekaransalmi. Viimemainitussa taitaakin nyt olla viimeisintä huutoa oleva lautta-alus, joten uutuuden sijoittaminen Kietävälänvirtaan Sulkavan soutajia väistelemään on varmaan perusteltua.

Saaristomerellä saadaan uudisalusten lisäksi kiertoon kevään korvalla Kemiönsaaren Lövöstä vapautuva lautta-alus. Ongelmallisilla Saaristotien pitkillä reiteillä siitä ei kuitenkaan ole apua.

Lainaus käyttäjältä: Kalevi Lehto - 01.02.2011, 19:55:09
Ja kuitenkin Mergus taitaa edustaa laivaston parhaimmistoa, onhan se kai uusin alus Falcon ja Sternan jälkeen.

Mergus on uusin näistä isoista kyllä juurikin tässä järjestyksessä, mutta jos ruvetaan katselemaan lauttojen taakseen jättämiä maileja, ovat erot viime vuosikymmenten ajalta aika huimia.
Ennen vuotta -83 Paraisten ja Nauvon sekä ennen vuotta -84 Korppoon ja Houtskärin välillä oli kummallakin reitillä pääsääntöisesti 2-3 lauttaa joukosta Nagu, Nagu 2, Korpo, Houtskär, Replot 2 ja Meritie-Havsvägen. Viimemainittu on nykyinen Antonia, Korpo nykyään ruotsalainen Lagnö ja Houtskär päätynyt ties mihin proomukäyttöön. Pitkään Geolana tunnettu Nagu poistui Saaristotien lautta-armaadasta vähän ennen Merguksen valmistumista, muistaakseni samaan aikaan, kun ensimmäinen linja siirrettiin nykyiseen paikkaansa ja Prostvik-lautta aloitti siinä uutena, kaverinaan Prostvik 2 eli entinen Kaitainen 1.
Isot lautat kiersivät sekä vanhojen laiturien välisellä Lillmälö-Prostvik että Galtby-Olofsnäs-Kittuis-linjoilla melko tasaisesti. Merguksesta tuli ulkosaaristolinjalle ensimmäinen selkeä ykköslautta ja muut jäivät parallereiksi. Väittäisin, että Merguksen tähän asti tahkoama mailimäärä on jopa samaa luokkaa, kuin muiden lauttojen mailimäärät vuoden -84 jälkeen yhteensä. Ja sellainen ei voi olla näkymättä yleiskunnossa.
Tähän olisi oikeasti kiva saada jostain faktuaalinen vahvistus tai kumous.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Kalevi Lehto

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 27.02.2011, 13:55:21
Ennen vuotta -84 Korppoon ja Houtskärin välillä oli pääsääntöisesti 2-3 lauttaa joukosta Nagu, Nagu 2, Korpo, Houtskär, Replot 2 ja Meritie-Havsvägen. Viimemainittu on nykyinen Antonia, Korpo nykyään ruotsalainen Lagnö ja Houtskär päätynyt ties mihin proomukäyttöön. Pitkään Geolana tunnettu Nagu poistui Saaristotien lautta-armaadasta vähän ennen Merguksen valmistumista, muistaakseni samaan aikaan, kun ensimmäinen linja siirrettiin nykyiseen paikkaansa ja Prostvik-lautta aloitti siinä uutena.
Tuossahan tulivatkin jo melkein kaikki nuo vanhat saaristotien lautat mainittua, mutta ainakin pari taisi jäädä puuttumaan. Eikä meikäläiselläkään ole kyllä tietoa Prostvik2 ja Retais-lauttojen myöhemmistä vaiheista, olisiko muuten kellään? Eikö muuten noita Meritie-nimisiä ollut kaksin kappalein, Meritie1 ja 2?  Myös nuo "muinaiset" Vikom 1 ja 2 lossit (Nauvon ja Pikku-Nauvon välillä), jotka korvattiin sillalla jo aikoja sitten ovat jääneet mieleeni erikoisella "sivusta vetävällä" kuljetussysteemillään.
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Ville Walden

Jompikumpi Vikomeista on STX:llä Pernossa työlauttana.
Telakkamies on eri mies ja luotsi on luotsi ja satamapalvelija on äijä ja foorumi on foorumi!

Mikko-Oskari Koski

Meritie-Havsvägen oli ensimmäinen kolmen lautan sarjasta, jonka toiset yksilöt olivat Merilintu-Havsfågeln ja Merituuli. Kaikki ovat ainakin jossain vaiheessa ennen Merisillan valmistumista olleet myös Oulunsalon ja Hailuodon välillä ja Merituuli siirtyi Saaristomerelle muistaakseni vasta -90-luvulle tultaessa. Merilintu, jonka nimestä jossain vaiheessa pohjoisessa pudotettiin ruotisnkielinen osa pois, tunnetaan nykyään Ornö Kuririna
http://www.faktaomfartyg.se/orno_kurir_1969_b_4.htm
Micken tiedot näiden alusten kulkemisista eivät ole aivan eksakteja, mutta oikean suuntaisia kyllä.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950