Tallink/Silja

Aloittaja Harri Anttila, 07.03.2023, 05:45:02

« edellinen - seuraava »

Harri Anttila

Nyt ei puhuta   - kekä tykkää mistäkin   -vaan itse on osa nähdä Tallink/Siljan visiota ?
Turku--  no  Ruotsi   ja toisinpäin !?
Onko laivojen ulosvuokraus todellakin niin kannattavaa että   -tyyliin  ---antaaa palaa, mut takasin ei tulla !?
En ole kenenkään *puolella* enkä vastaan mutta kun Grace/Glory ja Finnlines myöskin haalii porukkaa..,  ei taida vastinetta löytyä ??
Miksi ei ?
Tietääkö kekää  -ees vihjeellä mikä Tallink/Siljan visio oikein on ?

Sere ja symph  - omansa vieläkin ja toimii,  vaan kannattaako vaiko vaan kulisssina -pienen rahtikapsiteettiensa kanssa jne

*joku* kumminkin täälläkin tietää.... alkakais kertoo :)

Kai Heino

TallinkSiljan yölaivat eivät sovi päivämatkailijoille. Edesmennyt naapurini oli Rauman telakalla insinöörinä ja kertoi aikoinaan, että he suunnittelijat yrittivät kääntää Tallinkin johdon päätä ja muuntaa Galaxy-sarjaa Romantikoista niin, että kaikista julkisista tiloista olisi ikkunanäkymää ulos. Tallinkin johto halusi kuitenkin mahdollisimman paljon ikkunahyttejä, joista ne matkustajat, jotka eivät istu baarissa katsomassa hyvää viihdettä tai kierrä kaupoissa, saavat merinäköalat hytistä. Tämä toimii yölaivoissa, mutta ei päiväreiteillä kuten Turku-Maarianhamina-Turku. Näissä laivoissa on hyvä rahtikapasiteetti, mutta eivät " vanhanaikaisen" suunnittelunsa vuoksi toimi niin hyvin kuin kilpailijan nykyiset ja ehkä toisen kilpailijan tulevat lautat.
Istumapaikkojahan julkisissa tiloissa Galaxysarjassa on enemmän kuin Gracessa ja niissä ei täydellä laivallakaan lopu tila kesken, kuten Gracella käy. Siljan Turun laivoihin ei vain ole tunkua. Jotenkin Silja menetti hyvän maineensa ja nyt Viikkari on monille ainoa  vaihtoehto Suomi-Ruotsi-liikenteessä. Kyllä Tallinkin johdossa varmaan puntti tutisee ja viisasten kivi on hakusessa ja ennustajaeukkoa kaivataan. Sääli vain, kun kymmeniä miljoonia euroja käytettiin Baltic Princessin ja Baltic Queenin alennusvaihderemppohin ja mitä ne tuottavat. Toki ne oli pakko tehdä.
Luonto suosii turhanpäiväistä kokeilijaa.

Petri Nummijoki

Onhan Tallink/Siljalla aika ylivoimainen asema Tallinnan liikenteessä sekä Helsinki-Tukholma-reitillä, joten kokonaisuutena tilanne ei ole huono. Turun linjalla se sitä on mutta Lounais-Suomen liikenteessä Silja on ollut altavastaajan asemassa oikeastaan koko ajan 1970-luvulta lähtien. Tähän vaikuttaa jo sekin, että Ahvenanmaalla on suosittu omaa varustamoa ja Viking saa siellä nostetta reittimatkustajista. Ainoastaan ehkä 1994-1996 voidaan Siljaa pitää hallitsevana toimijana Lounais-Suomen liikenteessäkin, kun Viking oli Sliten konkurssin jäljiltä melko lailla tuuliajoilla.

Ilves Valta

Tallinkin laivojen ulosvuokrauksissa kannattaa muistaa, että varustamo on aina ollut nopea liikkeissään niiden kanssa. Nyt erona on esim. Silja Europan Australian-matkaan se, että Suomen-linjoille ei tuotu korvaavaa laivaa – Europan ulosrahtaushan johti Riian-liikenteen puolittamiseen. Silloisesta tilanteesta kannattaa myös nykyhetken oppitunniksi muistaa, että Tallinkin puolelta sanottiin erikseen että Riian-linja jää yhdelle alukselle ja muitakin supistuksia laivastoon voi tulla. Meni pari vuotta ja lopulta palattiin lähtötilanteeseen. Ongelmanahan pohjoisen Itämeren liikenteessä on ollut käytännössä aina, että matkustajapainotteinen liikenne on kannattavaa vain kesän korkeasesongilla ja kaikki muu aika ajetaan tappiolla. Varsinkin tilanteessa jossa korona ja Ukrainan sodasta johtuva Euroopan ulkopuolelta tulevien matkustajien katoaminen ovat huonontaneet taloudellista tilannetta entisestään on ihan ymmärrettävää, että varustamo haluaa rahtauksista lisätuloja.

Mutta tarve majoituslaivoille ei tule olemaan ikuinen. Entäs sitten kun majoituslaivoja ei tarvita ja yhtäkkiä Galaxy, Victoria I, Isabelle ja Silja Europa pitääkin kaikki työllistää jossain?

Toki laivoja voidaan myydä, mutta kaikki aiheesta kantautuneet huhut kertovat Tallinkin pyytävän laivoistaan ylihintaa – ilmeisesti osittain siksi, että laivojen arvo firman taseessa on paljon suurempi kuin niiden todellinen arvo, ja myynti todellisella hinnalla tekisi isot kirjanpidolliset tappiot. Huhujen mukaan esimerkiksi Staria on yritetty myydä jo ties miten pitkään, mutta kukaan ei halua maksaa Tallinkin pyytämää hintaa.

Lainaus käyttäjältä: Petri Nummijoki - 07.03.2023, 22:40:34 Onhan Tallink/Siljalla aika ylivoimainen asema Tallinnan liikenteessä sekä Helsinki-Tukholma-reitillä, joten kokonaisuutena tilanne ei ole huono.
Toisaalta kaikki Helsinki–Tukholmasta tihkuvat tiedot kertovat, että vaikka linja on matkustajien joukossa suosittu on se jatkuvasti taloudellinen alisuorittaja. Kun tähän lisätään päälle firman avoimesti kertoma tieto, että Galaxy ei koskaan tehnyt voittoa Turun-linjalla, eikä Riian-linjakaan selvästi ole ollut mikään kultakaivos kun sitä ei edes suunnitella avattavaksi uudelleen, niin herää kysymys miten huonosti kannattavia linjoja Tallink on ajanut? Tässä yhtälössähän ainoat kunnolla kannattavat linjat ovat olleet Helsinki–Tallinna, Tallinna–Tukholma ja mahdollisesti Paldiski–Kapellskär.

Lainaus käyttäjältä: Kai Heino - 07.03.2023, 19:09:59 Näissä laivoissa on hyvä rahtikapasiteetti, mutta eivät " vanhanaikaisen" suunnittelunsa vuoksi toimi niin hyvin kuin kilpailijan nykyiset ja ehkä toisen kilpailijan tulevat lautat.
Onko Galaxy-sarjalaisissa erityisen hyvä rahtikapasiteetti? Niissähän on kuitenkin vain yksi rahtikansi (toki jo laivojen pituudesta johtuen iso sellainen), kun muissa samoihin aikoihin rakennetuissa aluksissa oli yleensä kaksi tai kolmekin rahtikantta. Toki niiden valmistumisajan Suomesta liikennöineiden risteilylauttojen mittapuulla rahtikapasiteetti oli hyvä, mutta kansainvälisemmällä mittapuulla niiden rahtikapasiteetti oli jo valmistuessa surkea. Tämä sitten vaikuttaa entisestään tuohon edellä mainitsemaani laivojen jälleenmyynnin ongelmaan: risteilylautalle on jo valmiiksi vaikea löytää ostajaa, koska sellaisia operoivia varustamoita on niin vähän, mutta risteilylautalle jolla on noin pieni rahtikapasiteetti suhteessa matkustajamäärään on ostajan löytäminen vielä vaikeampaa.

Harri Anttila

Näitä samoja pohtinut. Star menisi *aivan varmasti*  kaupaksi niin välimerelle, pohjanmerelle ! kuin kauemmaksikin, mutta hintahan kaiken ratkaisee.
Vikingillehän se olisi oiva alus Tallinnan liikenteeseen mutta tuskin myyvät kilpailijalle :)

Turun liikenne tällä menolla ja kalustolla alkaa oleen menetetty mahdollisuus taloudelliselta pohjalta etenkin kun Finnlines:in uudisrakenteet tulossa.
Siinä on pohdittavaa että millä kiilan iskisi.
Uudisrakenteilla !?   
Niitä saa pitkällä aikataululla Kiinasta mutta sitä ennen pitää päästä eroon nykyisestä kalustosta.
Ja mihin voisi mennä  Galaxy-sarja edes minkäänlaiseen hintaan ?

Lisää ikäviä faktoja on myös se että HEL-STO  linjalla  laivojen ikä on jo yli 30-vuotta.

En haluaisi olla Tallink/Siljan päätöksentekijöiden housuissa.

Ilves Valta

Jälkiviisaus on aina helppoa, mutta silti on helppo sanoa olleen Tallinkilta iso virhe tilata viisi verrattain isoa risteilylauttaa 00-luvulla. Muutama muukin varustamo toki tilasi risteilylauttoja, mutta Tallink oli ainoa joka tilasi käytännössä vain lievästi muokattuja versioita 80-luvun risteilylautoista yhdellä rahtikannella ja muutenkin suoraan kasarilta olevilla hytti- ja julkisten tilojen järjestelyillä. Jos laivoissa olisi ollut isommat rahtikannet tai edes huomioitu mahdollisuus lisätä rahti- tai autokapasiteettia jälkeenpäin olisivat ne ensinnäkin olleet muutettavissa paremmin sopiviksi esim. juuri Turun-linjalle, mutta myös laivojen jälleenmyyntiarvo olisi parempi kun ne olisivat paremmin muokattavissa muuhunkin liikenteeseen.

Arto Papunen

Noh riippuu kait mitä Vikingkin tekee. Lähinnä Cinderellan suhteen..
Jos ei Cinderellaa enää olisi Tukholman illassa ja vuorokauden risteilyistä kilpailisi vain Galaxy-sarjalainen ja Glory niin eiköhän bileristeilyille silloin olisi Galaxy-sarjalainen parempi, kiitos Gloryn olemattoman yökerhon.

Ja kuinka kannattavaa se Tukholma-Tallinnakaan on ollut.

Onko sitten miten mahdollista uusia Galaxy-sarjaa paremmaksi ja jos olisi niin mitä maksaa..

Petri Nummijoki

Lainaus käyttäjältä: Ilves Valta - 10.03.2023, 23:05:40 Jälkiviisaus on aina helppoa, mutta silti on helppo sanoa olleen Tallinkilta iso virhe tilata viisi verrattain isoa risteilylauttaa 00-luvulla.

Täytyy kuitenkin muistaa, että ko. viidestä aluksesta Baltic Queen on ainoa, jonka tilauksen aikaan Tallink oli jo mukana Manner-Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä eli näistä suurin osa on ostettu melko erilaisessa kilpailutilanteessa. Toisaalta jos alukset täyttävät tänä vuonna 14-21 vuotta ja kaikki on pystytty korona-aikaa lukuun ottamatta työllistämään ainakin jonkinlaisessa liikenteessä niin eivät ne turhimpiakaan tunnettuja alushankintoja liene. Sitten on myös se, että Viking Line poisti yhden uuden aluksen tieltä lyhyessä ajassa kolme vanhaa. Jos joku muu toimija vähentää suosiolla kapasiteettia niin ei Tallinkin laivasto taida mikään aivan totaalisen kilpailukyvytön olla.

Arto Papunen

Noh Viking sai niistä hyvin rahaa kun pitää ottaa huomioon kirjanpitoarvot.. Ehkä ainut laiva jonka Tallink saisi myytyä vastaavasti olisi Isabelle. Noh tavallaan Europakin, mutta siinä taitaa olla laivan koko vs rahtikapasiteetti vielä hankalempi Isabelleen verraten.

Kai Heino

Kolme pois ja yksi tilalle. Joskus vain maailma ulkopuolella muuttuu ja on fokusoitava ja linjattava.

Rosellan myynti perusteltiin ympäristösyillä. Uudempaakaan ei linjalle löydy.
https://www.vikingline.com/fi/sijoittajat/3396F164A6BC92EA/
Amorellan tilalle tuli Glory
Mariella ja Helsinki-Tukholma olivat olleet jo Viikkarille lähes heikoin lenkki.
Luonto suosii turhanpäiväistä kokeilijaa.

Sven Liljeström

Keskusteluissa on noussut esiin ns. aluksien "kirjanpitoarvo", joka toimijoilla
on vaihdellut.

Aluksista loppumetreillä aikanaan saatavaa kauppahintaa voi olla hankala arvioida,
koska asia riippuu niin monesta asiasta. Kaikkien periaatteiden mukaan, omaisuutta
ei ainakaan pitäisi yliarvostaa, koska se antaa omistajille mm. yrityksen velkaan-
tumisasteesta väärän kuvan.
Uudempien aluksien kaasukäyttöisyyttä on pidetty etuna, mutta koska kaasunkin hinta
nyt on noussut, on taas tultu uuteen tilanteeseeen.
Lisäksi olen pitänyt Starin pitoa liikenteessä hitaammallakin aikataululla omituisena,
vai onko tosiaan niin, että muut laivat jo nyt ovat tupaten täynnä?



Hannu Sarell

Tallinkin rahtimääristä ei tietoa, eli ajavatko täysinä. Eckerön Finlandia ainakin joinakin iltapäivinä (ke, to) tulee täyteen, eli rekka tai pari jää rannalle. Ihan Länsisataman web-kameroita seuraamalla havaittu. Eikö aikanaan, kun Megastar tuli liikenteeseen, niin Superstar myytiin pois, koska Starissa on takaa avoin autokansi. Eli ADR-kuljetukset kulkivat sillä. Voin muistaa väärinkin. Usein niin käykin...

Ilves Valta

Lainaus käyttäjältä: Petri Nummijoki - 11.03.2023, 11:45:02 Täytyy kuitenkin muistaa, että ko. viidestä aluksesta Baltic Queen on ainoa, jonka tilauksen aikaan Tallink oli jo mukana Manner-Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä eli näistä suurin osa on ostettu melko erilaisessa kilpailutilanteessa.
En nyt oikeastaan viitannut (pelkästään) Manner-Suomen ja Ruotsin väliseen liikenteeseen, vaan ylimalkaan siihen mihin nuo alukset sopivat. Romantika- ja Galaxy-sarjat on suunniteltu hyvin rajallista käyttötarkoitusta varten, eikä niissä vaikuta olevan minkäänlaisia muutosmahdollisuuksia erityisesti rahtikapasiteetin osalta. Romantikan, Victorian ja Galaxyn osalta laivojen tilaaminen sellaisina kuin ne ovat voi olla jossain määrin perusteltua, koska niillä saatiin hoidettua Helsingin vuorokauden risteilyliikenne ja Tallinna-Tukholma -linja, mutta niissäkin pieni autokansi rajoittaa käyttöä muilla linjoilla, mikä myös laskee laivojen jälleenmyyntiarvoa. Jo Baltic Princessiä tilattaessa oli selvää, että jonkin noista kolmesta pitää väistyä muille linjoille tai myyntiin uuden laivan valmistuessa.

Tallinkin pitäisi (tai ainakin piti silloin kun puheena olevia laivoja tilattiin) puheiden perusteella olla varustamo, jota johtavat bisnesmiehet jotka osaavat analysoida markkinatilanteita ja tekevät rationaalisia päätöksiä. Siihen pitäisi kuulua myös kyky analysoida markkinaa kokonaisuutena omankin reittiverkoston ulkopuolella: jos me rakennamme tällaisen laivan, voimmeko me työllistää sen itse 10-20 vuoden kuluttua omalla reittiverkollamme? Jos emme, voimmeko me myydä sen järkevään hintaan? Varsinkin jälkimmäiseen kysymykseen vastauksen olisi viimeistään 00-luvun puolivälissä pitänyt olla Romantika- ja Galaxy-luokkien osalta ei. Kaikkialla pohjoisen Itämeren ulkopuolella panostettiin ensisijaisesti ropax-tonnistoon ja risteilylauttareittejä muutettiin enenevässä määrin ropax-reiteiksi. Kun minkäänlaista vastakehitystä risteilylauttojen uudesta noususta ei ollut silloin eikä nytkään näkyvissä, mistä sellaisessa tilanteessa löytyisi ostaja Romantikalle tai Galaxylle sitten, kun niitä ei enää tarvita?

Ja mitä tulee Tallink/Viking-vertailuun, niin ei minulla hirveästi ole hyvää sanottavaa Vikingistäkään. Gracessa ja Gloryssä on kyllä vähän parempi rahtikapasiteetti kuin Galaxy-sarjalaisissa, kiitos erillisen henkilöautokannen, mutta niihinkin olisi oikeasti pitänyt tulevaisuutta varten tehdä kaksi rahtikantta, tai ainakin mahdollisuus muuttaa erillinen henkilöautokansi rahtikanneksi purkamalla sen yläpuolella olevat hytit. (Toki voi olla että tällainen mahdollisuus niissä onkin, en tiedä). Sama vika on XPRS:ssä. Viking on saanut myytyä vanhempia aluksiaan koska heillä on ollut realistinen käsitys laivojen todellisesta hinnasta, mutta se onkin oikeastaan ainoa asia mitä he ovat tehneet Tallinkiin verrattuna paremmin.

Jos katsotaan vain tätä koronan seurauksena tapahtunutta laivaston pienentymistä niin kyllä, Viking on myynyt kolme laivaa samaan aikaan kun se on vastaanottanut yhden. Tallink ei ole myynyt yhtään, mutta heillä laivaston pienennys on ulosrahtauksien myötä ollut viisi laivaa samaan aikanan kun varustamo on vastaanottanut yhden. Viking on sulkenut yhden reitin ja puolittanut toisen liikenteen. Tallink on sulkenut näkökulmasta riippuen 1-3 reittiä (Riika-Tukholma on se mistä ei voida kiistellä, Vuosaari-Muuga ja Helsingin 22-tunnin risteilyt ovat sellaisia joista voidaan) ja puolittanut kahden liikenteen. Ei voi sanoa, että kummallakaan menee hyvin. Ei varsinkaan, jos vertaa ropax-painotteisemman linjan valinneisiin kilpailijoihin kuten DFDS tai Finnlines, jotka tekivät molemmat koko korona-ajankin voittoa.

Petri Nummijoki

Lainaus käyttäjältä:  Sven Liljeström - 13.03.2023, 10:01:01 Lisäksi olen pitänyt Starin pitoa liikenteessä hitaammallakin aikataululla omituisena,
vai onko tosiaan niin, että muut laivat jo nyt ovat tupaten täynnä?

Vaikuttaisiko asiaan Vuosaaren rahtilinjan lopettaminen sekä se, että Europan risteilylähdötkin on peruttu vähintään keskikesään asti? Saattaisi ruuhkissa tulla ahdasta ilman lisälaivaa. Sinänsä Star on varmaan parasta, mitä Helsinki-Tallinna-reitillä on nähty ainakin ajalla ennen Megastarin ja jälkimmäisessäkin on huonompaa ainakin hyttien olematon määrä.

Harri Anukka

Lainaus käyttäjältä: Hannu Sarell - 13.03.2023, 15:12:41 Tallinkin rahtimääristä ei tietoa, eli ajavatko täysinä. Eckerön Finlandia ainakin joinakin iltapäivinä (ke, to) tulee täyteen, eli rekka tai pari jää rannalle. Ihan Länsisataman web-kameroita seuraamalla havaittu. Eikö aikanaan, kun Megastar tuli liikenteeseen, niin Superstar myytiin pois, koska Starissa on takaa avoin autokansi. Eli ADR-kuljetukset kulkivat sillä. Voin muistaa väärinkin. Usein niin käykin...

Itse muistelen myös että Star jäi koska siinä on takaa avoin autokansi, eli ADR kuljetuksille soveltuva. Paljonko sitten Vuosaaren rahtilinja loppuminen vaikuttaa rahtimäärään ja ajaako Star sen takia nyt, sitä en tiedä, mutta voisi kuvitella että on kysntää enemmän rahtipainotteiselle linjalle Tallinnaan, ja siihen Star sopii nyt (omasta mielestäni) hyvin.